Onko sinusta ok pimittää suhteessa isot säästöt?
Ajattele tilanne, että itse olet pieni/keskituoinen, perustatte perheen, hankitte asunnon, maksatte kaikki puoliksi. Ei paljoa varaa mihinkään ylimääräiseen, elelette suht vaatimattomasti. Ei matkoja, halpa auto. Lapsetkaan ei voi harrastaa mitään kallista.
Sitten selviää, että miehellä onkin iso perintö tms jemmassa, metsää josta tuloja jne
Olet koko ajan maksanut pienistä tuloistasi puolet kaikkeen. Olisiko huijattu olo? (mies ei ole halunnut naimisiin)
Kommentit (136)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi niistä ei kertoisi puolisolle? Ei niitä säästöjä silti tarvitse käyttää, mutta avoimuus on hyväksi.
Yleensäkin rahasta keskusteleminen on vaivaannuttavaa ja banaalia. Hoitakaa asianne niin, että rahasta ei tarvi keskustella koska ei tarvi pelätä sen loppumista.
Pikemminkin niin, että kun rahasta ei ole pulaa niin se on vain puheenaihe muiden joukossa. Siis perheen sisällä, ei tietenkään vieraiden kanssa.
Vierailija kirjoitti:
Ihan minkä asian tahansa pimittäminen on mielestäni outoa. Ei sen takia, että kaikesta olisi pakko kertoa, vaan sen takia, ettei suhteessa ole sellaista luottamusta että kaikesta voisi kertoa.
Miksi kaikesta pitäisi kertoa? Eikö suhteessa saa olla mitään yksityisyyttä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi niistä ei kertoisi puolisolle? Ei niitä säästöjä silti tarvitse käyttää, mutta avoimuus on hyväksi.
Yleensäkin rahasta keskusteleminen on vaivaannuttavaa ja banaalia. Hoitakaa asianne niin, että rahasta ei tarvi keskustella koska ei tarvi pelätä sen loppumista.
Rahasta on hyvä keskustella jo siitäkin syystä, että lapset oppivat toimimaan rahan kanssa. Se on merkittävä taito joka monilta puuttuu.
Vierailija kirjoitti:
Pienet tulot olisivat ihan omaa syytäni enkä haluaisi olla missään SDP-perheessä. Yhteiset menot pistetään puoliksi.
Mites sitten kun lapsia siunaantuu? Maksatko palkastasi puole vaimolle, kun hoitaa lapsia ja sinä saat käydä töissä?
Onko reilua, että miehesi joutuu maksamaan enemmän veroja, koska äänestät vasemmisto puolueita, jotka ajavat muille veronkorotuksia? Miehesi tuskin haluaa tuota, mutta onhan sinulla kostosi
Koska mieheni on raha-asioissa tyhmä ja holtiton, olen säästänyt salaisen puskurin
No jos kyseessä on vain kahden aikuisen liitto niin voisin sanoa että asia on periaatteessa ok vaikka kannatankin kyllä avoimuutta. Lapset sitten muuttavat kyllä minusta kuviota aika paljon koska miehen varallisuus koskee myös niitä yhteisiä lapsia. Viimeistään perinnön muodossa mutta myös niin että molemmat vanhemmat ovat elatusvelvollisia oman varallisuutensa mukaan. Myös Esim. erossa olisi aika hassua jos lähivanhemmaksi jäävä ei tietäisi että toisella on käytännnössä paljon suurempi maksukyky antaa elatusapua.
Lapsien elatus on aina molempien vanhempien asia ja niitä koskevat päätökset voi tehdä vain jos molemmat tietävät missä mennää rahojen suhteen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihan minkä asian tahansa pimittäminen on mielestäni outoa. Ei sen takia, että kaikesta olisi pakko kertoa, vaan sen takia, ettei suhteessa ole sellaista luottamusta että kaikesta voisi kertoa.
Miksi kaikesta pitäisi kertoa? Eikö suhteessa saa olla mitään yksityisyyttä?
Lue tuo lainaamasi viesti rauhallisesti uudelleen, niin ehkä sen jälkeen jopa ymmärrät mitä siinä sanotaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pienet tulot olisivat ihan omaa syytäni enkä haluaisi olla missään SDP-perheessä. Yhteiset menot pistetään puoliksi.
Mites sitten kun lapsia siunaantuu? Maksatko palkastasi puole vaimolle, kun hoitaa lapsia ja sinä saat käydä töissä?
Ei vaan mies tietenkin hoitaa lapsia kotona puolet ajasta.
(avo)vaimo on saanut omista säästöistään maksaa asumisen ja perheen kulut perhevapaiden aikana, jäänyt eläkkeet kertymättä jne ja mies vaan istunut rahojensa päällä. Ja miehen rahat turvattu mahdollisen eron varalta, nainen ei ole saanut kerrytettyä mitään.
"Miksi kaikesta pitäisi kertoa? Eikö suhteessa saa olla mitään yksityisyyttä?"
Saa olla mutta vain sellaisten asioiden suhteen jotka eivät mitenkään vahingoita toista tai koske toista.
Raha-asiat tuppaavat olevan sellaisia että niissä voidaan olla reiluja vai jos ollaan avoimia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi niistä ei kertoisi puolisolle? Ei niitä säästöjä silti tarvitse käyttää, mutta avoimuus on hyväksi.
Yleensäkin rahasta keskusteleminen on vaivaannuttavaa ja banaalia. Hoitakaa asianne niin, että rahasta ei tarvi keskustella koska ei tarvi pelätä sen loppumista.
Pikemminkin niin, että kun rahasta ei ole pulaa niin se on vain puheenaihe muiden joukossa. Siis perheen sisällä, ei tietenkään vieraiden kanssa.
Mitä puhumista siinä on. Voidaan puhua esimerkiksi suunnitelmista ja suuremmista hankinnoista, mutta ei niissäkään tarvi varsinaisesti rahasta puhua. Voidaan sopia esimerkiksi siitä kuinka kukin osapuoli osallistuu ilman, että täytyy ynnätä kuinka paljon kummallakin on sijoituksia ja säästöjä. Jos ei jollekin osapuolelle sovi, niin sitten joko etsitään yhteisesti sopiva mekanismi tai luovutaan suunnitelmista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihan minkä asian tahansa pimittäminen on mielestäni outoa. Ei sen takia, että kaikesta olisi pakko kertoa, vaan sen takia, ettei suhteessa ole sellaista luottamusta että kaikesta voisi kertoa.
Miksi kaikesta pitäisi kertoa? Eikö suhteessa saa olla mitään yksityisyyttä?
Saa olla. Toisaalta, miksi juuri raha-asioiden pitäisi olla erityisen yksityisiä?
Minusta on normaalia, että en tiedä tarkalleen, paljonko puoliso tienaa tai kuluttaa, paljonko hänellä on osakkeita tai rahaa tilillä tai lainaa. Suunnilleen tiedän. Samoin tiedän suunnilleen mitä hän on perinyt.
Ne ovat hänen juttujaan.
Suuretkin säästöt ja perinnöt kuluvat nopeasti jos niitä alkaa käyttämään vähän kaikkeen, normaaliin elämään.
Itse mieluummin elän vähän tiukempaa arkea ja pidän säästöt säästöinä. Niille kuitenkin tulee joskus todellista tarvetta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pienet tulot olisivat ihan omaa syytäni enkä haluaisi olla missään SDP-perheessä. Yhteiset menot pistetään puoliksi.
Mites sitten kun lapsia siunaantuu? Maksatko palkastasi puole vaimolle, kun hoitaa lapsia ja sinä saat käydä töissä?
Suomessa on kattava vanhempainvapaasysteemi ja sen jälkeen kunnallinen päivähoito eli varhaiskasvatus, ei ole tarvetta maksaa puolisolle lastenhoidosta kahteen kertaan.
Itselläkin sijoituksia lähemmäs miljoonan edestä. Ei tulis mieleenkään kertoa niistä vaimolle. Sillä sekunnilla ne olis yhteisiä rahoja ja alkais ostettavaa löytyä.
Ja ollaan ihan keskituloisia (5500e ja 6800e) kk-palkat ettei missään köyhyydessä kärvistellä
Vierailija kirjoitti:
Pienet tulot olisivat ihan omaa syytäni enkä haluaisi olla missään SDP-perheessä. Yhteiset menot pistetään puoliksi.
SDP-perheessä on ihanaa. Kaikki osallistuu maksukykynsä mukaan. Ainakin mun vaimo tykkää tästä järjestelystä.
Vierailija kirjoitti:
"Miksi kaikesta pitäisi kertoa? Eikö suhteessa saa olla mitään yksityisyyttä?"
Saa olla mutta vain sellaisten asioiden suhteen jotka eivät mitenkään vahingoita toista tai koske toista.
Raha-asiat tuppaavat olevan sellaisia että niissä voidaan olla reiluja vai jos ollaan avoimia.
No eihän ne raha-asiat normaalisti koske toista saati vahingoita. Jos on tyylin ulosotossa a kyvytö hoitamaan osuutensa niin sitten vahingoittaa.
Kun mies jäi kiinni pettämisestä, niin ensimmäiseksi kysyin, että mitä muuta en tiedä? Onko isoja velkoja tms?
Meillä on omat asunnot ja omat tilit, en pimitä mitään tuloja mieheltäni koska kaikki mitä saan Kelalta menee omaan vuokraan, laskuihini ja omiin menoihini.
Tiedän suunnilleen paljon miehelläni on tilillä katetta, tuskinpa hän yrittäisi pimittää multa jos olisi rikkaampi kuin miltä näyttää.
No voi toki olla että on vain käynyt niin että mies ei syystä tai toisesta ole aikanaan heti tuosta kertonut ja mitä enemmän aikaa on kulunut niin sen hankalampaa hänen on enää ollut kertoa koska se alkaa näyttää siltä että hän on pimittänyt asian. Eli kyse ei ole siitä että hän olisi ihan erikseen halunnut pimittää sen mutta on vain ajatunut siihen.
Mutta voi siinä toki olla jotain tarkoituksellisuuttakin takana.