Oletko ollut ainoana katsojana leffanäytöksessä?

Kerran luulin että olin, mutta takanani oli pari muutakin. Huomasin vasta kun elokuva loppui.

Olen mieheni kanssa. Asumme pikkupaikkakunnalla ja on aika yleistä olla ainoana paikalla. Oikeastaan koskaan ei ole tunkua, jos ei ole ensi-ilta. 

En mutta joskus on ollu minun lisäksi 2-5 ihmistä ja yli 100 paikan sali. Ei haittaa mutta kyllähän siinä fiilis on laimampi kun ei kuulu naurun remakkaa komediaelokuvassa.

Kerran olin yksin, leffateatterin omistaja tuli kyllä jossain vaiheessa salin puolelle istumaan.

Kerran olin yksi kolmesta. Espoossa. Leffaa en enää muista mutta oli päivänäytös.

Kerran olin ihan yksin, Tampereella. 

En ihan ainoana, mutta kerran on ollut isossa salissa 5 - 6 ihmistä  minun lisäkseni.

Kerran ysärillä taisin olla matkalla Naantalista Maarianhaminaan jollain (ajat sitten romutetulla) pikku-Viikkarilla, katsoin siellä yksin leffaa, jonka nimeä en edes muista. Sitten toinen kerta olin Kouvolassa ystäväni kanssa kahden katsomassa jotain piilokorko-Cruisen tekelettä, samoja aikoja.

Olen satoja kertoja. Lintsasin koulusta yläasteella kun ne ihmiset ja se koulu ahdisti niin paljon. Jollain pitäisi silti saada aikaa kulumaan ettei tule hulluksi. Menin 9:30 näytöksiin ja katsoin mitä erilaisimpia elokuvia, ihmiskohtaloita ja tarinoita. Olin käytännössä aina ainut katsoja koko salissa. Tietyssä mielessä myös hyvin rauhoittavaa ja terapeuttista.

Tampereella 80-luvulla. Arthur 2.

Elokuvissa en ole ollut, mutta olen ollut suurehkon hotellin ainoa yöpyjä.