Neljä lasta (12v, 2x7v ja 2v). Sydän ja syli huutaa viidettä, järki sanoo EI.

Niin kuuntelisin sydanta!

Meillä lapset kuus ja neljä sekä 5kk vauva ja itellä on vaan semmonen olo, että tälläe kolmannellekin pitää olla vielä kaveri.



Ei muuta ku miestä lämmittelemään ja vitonen tulille!! <3

Ei näissä lapsiasioissa parane olla liian järkevä.

Meille sai viitonen tulla siinä vaiheessa kun nelonen oli reilut 3 vee. Tosin jäi nyt sitten "yksinäiseksi", kun muut neljä ovat aina kaksi pienellä ikäerolla.



Mutten ole yhtään katunut, että tuli vielä kerta sorruttua :).

Eli et hirveästi kerro miten ne ajattelitte ratkaista, mutta jos ratkaisut löytyvät niin sitten ok. Sanot itse jaksavasi ihan hyvin, joten sen puolesta mikä ettei.



Asumisasia on aika iso juttu. Jos sanot, että talo on ehkä liian pieni jo nyt. Oletteko siis todennäköisesti joka tapauksessa muuttamassa pian? Koulujen vaihdot ja kaverien mahdollinen menetys on isoja asioita. Onko todennäköistä, että uusi kotinne sijaitsee ihan lähellä? Vai onko niin, että joudutte asunnon vaihtoon vain jos perheluku kasvaa?



Mun mielestä nuo perheen sisäiset "kaveriajatukset" ovat itselleni ihan outoja. Siis vaikka meillä kaksi lastamme ovat pienellä ikäerolla, niin en kyllä silti ajattele kaveriasioita mitenkään erityisen tärkeinä. En tiedä ajattelevatko maalaiset automaattisesti eri lailla, mutta kaupungissa kyllä kavereita totisesti riittää, joten se ei ole iso juttu. Tietty kiva lisä, muttei sellainen jonka oikeasti pitäisi vaikuttaa kenenkään lapsentekohaluihin.

Ei tarvitse edelleenkään mennä töihin?

odottaisin vielä vuoden. 4-5v ikäeroa on jo helpompi. Silloin nuorinkin on omatoimisempi eikä mustasukkaisuus ilmene niin rajuna, kun lapsi osaa kertoa tunteistaan.



Toisaalta kaksoset varmaan leikkivät keskenään ja nuorinta varmaan syrjitään, siksi kaveri tälle pienimmälle voisi olla hyvä ajatus. Joten sen vuoksi ehkä kannattaisi tehdä heti se viides.



Meillä on myös neljä lasta mutta ikäerot menee niin ettei kukaan jää ulkopuoliseksi. Kaksi vanhinta leikkii keskenään useasti ja kaksi nuorinta keskenään. Myös keskimmäiset leikkii keskenään useasti ja kaikki neljä myös esim. pelaavat yhdessä. Vaikka meillä vanhin täytti juuri 13v ja nuorin on 5,5v.

Itse olen haaveillut viidennestä, koska kaikki lapset on poikia, mutta niin se viideskin varmaan olisi ja ikääkin on jo 34v.

Ei tarvitse edelleenkään mennä töihin?

sä et mainitse kenenkään muun perheenjäsenen ajatuksia, niinkuin vaikka se mies :) Mitä mieltä miehesi on asiasta?

Lisääntymistarve on aika vahva biologinen vietti mutta ihminen voi ja täytyy käyttää sitä järkeä myös näissä asiossa. Uskotko että kehitysviiveinen lapsesi tarvitsee enemmän vai vähemmän apua tulevaisuudessa? Jos enemmän niin uskotko todella että voit/jaksat/kykenet auttamaan häntä tarpeeksi ja onko raskauden vielä kokeminen niin tärkeä asia?

Ei kukaan muu kuin sinä ja muu perheesi YHDESSÄ voi tätä päättää, et edes sinä yksinäsi.

kertoo että lapsia on tarpeeksi kun uskoo että ehkä vielä yhden jaksaisi mutta suurimman osan ajasta on kädet jo valmiiksi täynnä töitä.



Ei kai auton koolla ole mitään väliä niin suuren asian suunnittelussa kun elämänkestävässä projektissa nimeltä lapsi? Onko sulla nyt aikaa antaa kahdenkeskeiseen aikaan jokaiselle lapselle, eikä vaan varttia kerran viikossa?

Noi "kaveri nuoremmalle" puheet on ihan puuta heinää. Mun parhaan kaverin ikäero veljeensä on 11kk ja he eivät ole koskaan voineet sietää toisiaan mutta 9v vanhemman siskonsa kanssa ovat parhaita kavereita. Kun ei sitä koskaan tiedä.