Lue keskustelun säännöt.
Anoppi halusi että lapsenlapsen synttärit juhlitaan siellä
12.08.2026 |
Suostuimme, koska anoppi sanoi että hänelle olisi niin tärkeää päästä järjestämään syntymäpäivää. Ulkopuolisia vieraita ei tullut.
Lapsella oli yksi toive synttäreitä varten: hän halusi toivomaansa tietynlaiseen kakkuun lempisuklaataan (keskihintainen merkki). Kakku oli tarkoitus tehdä lapsen kanssa yhdessä ja lupasimme että voisimme tuoda raaka-aineet mukanamme. Anoppi kuitenkin ilmoitti ettei ole tarvetta, hän on parhaillaan kaupassa ja on tarvittavat raaka-aineet jo ehtinyt kerätä.
Miten sitten kävi? Anoppi oli lapsen toivoman suklaan sijasta ostanut halvinta mahdollista suklaata. Kakku ei sitten maistunut yhtään siltä mitä lapsi oli toivonut. Anoppi oli kuitenkin kovin tyytyväinen, että sai tässäkin asiassa säästettyä euron tai kaksi.
Tiesin että anoppi on säästäväinen, mutta yleensä lastenlasten kohdalla ei ole tällaiseen kaikesta pihistelyyn lähdetty. Mies pahoitti asiasta mielensä, kun hänelle tulivat lapsuusmuistot mieleen.
Mielestäni ei ole kohtuullista, että lapselta kysellään ensin toiveet kakkua varten ja sitten ne totaalisesti jätetään huomiotta, kun jokin muu suklaa onkin hiukan halvempi.
Mikäli anoppi on tiukilla, olisimme mielellämme tuoneet raaka-aineet mukanamme, jotta lapsi varmasti saa toivomansa kakun, kun se ei mikään ökykallis itsetehtynä olisi ollut vaikka siihen olisi käyttänyt lapsen lenpisuklaata.
Toki tästä otetaan nyt opiksi ja jos anopin kanssa vielä joskus yhdessä leivotaan, tuomme raaka-aineet / valmiit leivonnaiset sinne mukanamme.
Mitä sinä tästä ajattelet? Saako toimia niin, että ensin kysyy toiveita ja sitten alkaa pihistellä sen sijaan, että sanoisi suoran ettei toiveen toteuttaminen onnistu. Silloin olisimme voineet tehdä kakun joko itse tai ostaa jostain valmiina.
Kommentit (293)
Vierailija kirjoitti:
En ole koskaan ymmärtänyt näitä palstalla kirjoittavia nuoria rouvia. Heidän arvonsa ja elämänasenteensa on kuin jostakin toiselta planeetalta. Toivottavasti tämä vaativa ja itsekäs sukupolvi voi elää elämänsä ilman sotia, puutetta, nälkää ja sairauksia. On paljon kirjoitettu siitä, miten vaikeaa lapsiperheillä Suomessa tällä hetkellä on. Tämä ketju antaa tilanteesta täysin vastakkaisen kuvan. Kaikissa perheissä suklaan merkki ei nykytilanteessa varmaankaan ole se tärkein asia. Itse toivoisin, että näiden ylihemmoteltujen lasten kasvatuksesta ja koulunkäynnistä osattaisiin pitää parempaa huolta.
Miksi on ok valehdella, että oikea suklaa on hankittu, että pääsee näpäyttämään lasta tämän syntymäpäivänä? Vielä liidellä tyytyväisenä, että säästi pari euroa!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yhden asian päätin jo nuorena: kunnioitin aina anoppiani. Miksikö? No siksi, että hän oli mieheni äiti.
Ja sekö riittää... Entä jos anoppi on juoppopas ka, eikä ole koskaan lapsestaan huolehtinut, vaan jättänyt veljensä perheeseen... toisinaan siskolleen ja lähtenyt kuukausikausiksi muualle.
Ei onnistu kunnioitus.
Miksi tongit toisten perheasioita?
Miniän ja lastenlasten ajatellaan yleensä kuuluvan laajennettuun perheeseen. Jos taas perhe rajataan kovin tiukasti pelkäksi ydinperheeksi, eivät isovanhemmat enää kuulu siihen.
Aloittajalta ei saanut kysyä hänen äidistään , vain miehen äidistä saa puhua.
Miksi haluat rakentaa perhekonstellaatioita? Ihmiset saavat täällä tehdä aloituksia haluamistaan aiheista. Jos sinä haluat ketjun aiheen sijaan puhua kukkaruukusta, aloita oma ketjusi.
Niin.meidän pitäisi kaikkien haukkua aloittajan anoppia? Ymmärtää hänen makuaistiherkkää hemmoiteltua lastaan?
Ja mitenkään ei liity kenenkään perheeseen?
No kun olet noin kiinnostunut perhesuhteista, niin kerrohan monesko lapsi olet? Onko isoja ikäeroja sisaruksiin? Onko lapsia tai lapsenlapsia? Sinun ja puolisosi ammatit? Ovat teidän vanhenpanne elossa? Missä asutte? Onko suvussa sairauksia?
Vastaamalla näihin kysymyksiin autat meitä paremmin ymmärtämään toimintaasi. Ai et halua vastata? No ei kuule muitakaan kiinnostaa tyydyttää täällä sinun uteliaisuuttasi.
Sanotaan että muistan pula-ajan ja ostokortit. Ja vertaan sitä näihin nykylapsiin ja äiteihin jotka lapsensa opettavat vaativiksi.
Vierailija kirjoitti:
Lapsihan on kuin vanha vanhapiikatäti, vaativa ja arvosteleva. Ei nauti onnitteluista ja että juhlat on järjestetty. ( äidin tukema juoniminen)
Tulimme anopin toiveesta sinne. Kaikkein mieluiten juhlisimme vain kotona omalla porukalla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yhden asian päätin jo nuorena: kunnioitin aina anoppiani. Miksikö? No siksi, että hän oli mieheni äiti.
Ja sekö riittää... Entä jos anoppi on juoppopas ka, eikä ole koskaan lapsestaan huolehtinut, vaan jättänyt veljensä perheeseen... toisinaan siskolleen ja lähtenyt kuukausikausiksi muualle.
Ei onnistu kunnioitus.
Miksi tongit toisten perheasioita?
Miniän ja lastenlasten ajatellaan yleensä kuuluvan laajennettuun perheeseen. Jos taas perhe rajataan kovin tiukasti pelkäksi ydinperheeksi, eivät isovanhemmat enää kuulu siihen.
Aloittajalta ei saanut kysyä hänen äidistään , vain miehen äidistä saa puhua.
Miksi haluat rakentaa perhekonstellaatioita? Ihmiset saavat täällä tehdä aloituksia haluamistaan aiheista. Jos sinä haluat ketjun aiheen sijaan puhua kukkaruukusta, aloita oma ketjusi.
Niin.meidän pitäisi kaikkien haukkua aloittajan anoppia? Ymmärtää hänen makuaistiherkkää hemmoiteltua lastaan?
Ja mitenkään ei liity kenenkään perheeseen?
No kun olet noin kiinnostunut perhesuhteista, niin kerrohan monesko lapsi olet? Onko isoja ikäeroja sisaruksiin? Onko lapsia tai lapsenlapsia? Sinun ja puolisosi ammatit? Ovat teidän vanhenpanne elossa? Missä asutte? Onko suvussa sairauksia?
Vastaamalla näihin kysymyksiin autat meitä paremmin ymmärtämään toimintaasi. Ai et halua vastata? No ei kuule muitakaan kiinnostaa tyydyttää täällä sinun uteliaisuuttasi.
Sanotaan että muistan pula-ajan ja ostokortit. Ja vertaan sitä näihin nykylapsiin ja äiteihin jotka lapsensa opettavat vaativiksi.
Miksi kaipaat noita aikoja takaisin? Mikään ei estä sinua syömästä nyt kuten silloin söit. Muita et voi kuitenkaan pakottaa larppaamaan menneitä.
Vierailija kirjoitti:
On teillä ongelmat. En jaksa lukea koko ketjua, mutta mikä muka voi olla väärä suklaa kakkuun. Leivontaan käytetään yleensä Fazerin tummaa suklaata. Mitä muuta edes on mahdollista ostaa? Typeryyden huippu tämä äityli ja hänen hemmoteltu tenavansa varmaan täytti 16 vuotta. Yhtä kaistapäistä sakkia äiti kuin mukulansakin.
Ostaa voi vaikka mars-patukan tai halvinta xtra-maitosuklaata. Lopputulos on erilainen kun vaihtaa olennaisen ainesosan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lapsihan on kuin vanha vanhapiikatäti, vaativa ja arvosteleva. Ei nauti onnitteluista ja että juhlat on järjestetty. ( äidin tukema juoniminen)
Tulimme anopin toiveesta sinne. Kaikkein mieluiten juhlisimme vain kotona omalla porukalla.
Te olette aikuisia. Olisitte voineet tehdä niin. Te olette aikuisia myös lapseenne nähden, teidän tulee ohjata lasta hyvään käytökseen, ei näyttää huonoa esimerkkiä lapselle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yhden asian päätin jo nuorena: kunnioitin aina anoppiani. Miksikö? No siksi, että hän oli mieheni äiti.
Ja sekö riittää... Entä jos anoppi on juoppopas ka, eikä ole koskaan lapsestaan huolehtinut, vaan jättänyt veljensä perheeseen... toisinaan siskolleen ja lähtenyt kuukausikausiksi muualle.
Ei onnistu kunnioitus.
Miksi tongit toisten perheasioita?
Miniän ja lastenlasten ajatellaan yleensä kuuluvan laajennettuun perheeseen. Jos taas perhe rajataan kovin tiukasti pelkäksi ydinperheeksi, eivät isovanhemmat enää kuulu siihen.
Aloittajalta ei saanut kysyä hänen äidistään , vain miehen äidistä saa puhua.
Miksi haluat rakentaa perhekonstellaatioita? Ihmiset saavat täällä tehdä aloituksia haluamistaan aiheista. Jos sinä haluat ketjun aiheen sijaan puhua kukkaruukusta, aloita oma ketjusi.
Niin.meidän pitäisi kaikkien haukkua aloittajan anoppia? Ymmärtää hänen makuaistiherkkää hemmoiteltua lastaan?
Ja mitenkään ei liity kenenkään perheeseen?
No kun olet noin kiinnostunut perhesuhteista, niin kerrohan monesko lapsi olet? Onko isoja ikäeroja sisaruksiin? Onko lapsia tai lapsenlapsia? Sinun ja puolisosi ammatit? Ovat teidän vanhenpanne elossa? Missä asutte? Onko suvussa sairauksia?
Vastaamalla näihin kysymyksiin autat meitä paremmin ymmärtämään toimintaasi. Ai et halua vastata? No ei kuule muitakaan kiinnostaa tyydyttää täällä sinun uteliaisuuttasi.
Sanotaan että muistan pula-ajan ja ostokortit. Ja vertaan sitä näihin nykylapsiin ja äiteihin jotka lapsensa opettavat vaativiksi.
Miksi kaipaat noita aikoja takaisin? Mikään ei estä sinua syömästä nyt kuten silloin söit. Muita et voi kuitenkaan pakottaa larppaamaan menneitä.
Kaikki lapsiperheet eivät nykyäänkään elä yltäkylläisyydessä. Sen voisi muistaa myös hopeahaarukalla artesaanisuklaita syövät.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tulevat anopit harjoittelevat miten aikoinasn laittavat miniänsä maan rakoseen. Anoppi on hyvä harjoittelukohde lannistaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yhden asian päätin jo nuorena: kunnioitin aina anoppiani. Miksikö? No siksi, että hän oli mieheni äiti.
Ja sekö riittää... Entä jos anoppi on juoppopas ka, eikä ole koskaan lapsestaan huolehtinut, vaan jättänyt veljensä perheeseen... toisinaan siskolleen ja lähtenyt kuukausikausiksi muualle.
Ei onnistu kunnioitus.
Miksi tongit toisten perheasioita?
Miniän ja lastenlasten ajatellaan yleensä kuuluvan laajennettuun perheeseen. Jos taas perhe rajataan kovin tiukasti pelkäksi ydinperheeksi, eivät isovanhemmat enää kuulu siihen.
Aloittajalta ei saanut kysyä hänen äidistään , vain miehen äidistä saa puhua.
Miksi haluat rakentaa perhekonstellaatioita? Ihmiset saavat täällä tehdä aloituksia haluamistaan aiheista. Jos sinä haluat ketjun aiheen sijaan puhua kukkaruukusta, aloita oma ketjusi.
Niin.meidän pitäisi kaikkien haukkua aloittajan anoppia? Ymmärtää hänen makuaistiherkkää hemmoiteltua lastaan?
Ja mitenkään ei liity kenenkään perheeseen?
No kun olet noin kiinnostunut perhesuhteista, niin kerrohan monesko lapsi olet? Onko isoja ikäeroja sisaruksiin? Onko lapsia tai lapsenlapsia? Sinun ja puolisosi ammatit? Ovat teidän vanhenpanne elossa? Missä asutte? Onko suvussa sairauksia?
Vastaamalla näihin kysymyksiin autat meitä paremmin ymmärtämään toimintaasi. Ai et halua vastata? No ei kuule muitakaan kiinnostaa tyydyttää täällä sinun uteliaisuuttasi.
Sanotaan että muistan pula-ajan ja ostokortit. Ja vertaan sitä näihin nykylapsiin ja äiteihin jotka lapsensa opettavat vaativiksi.
Miksi kaipaat noita aikoja takaisin? Mikään ei estä sinua syömästä nyt kuten silloin söit. Muita et voi kuitenkaan pakottaa larppaamaan menneitä.
Kaikki lapsiperheet eivät nykyäänkään elä yltäkylläisyydessä. Sen voisi muistaa myös hopeahaarukalla artesaanisuklaita syövät.
Onko lapsen toivoma 20 euroa kilo maksava suklaa sinusta kallista artesaanisuklaata? Tarjouksesta sitä saa vielä monesti paljon halvemmallakin.
Kunhan hakuat olkiukkoilla. Tuo ei ole mitenkään kohtuuton toive jos kerran rahat riittävät pienen kakun valmistamiseen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lapsihan on kuin vanha vanhapiikatäti, vaativa ja arvosteleva. Ei nauti onnitteluista ja että juhlat on järjestetty. ( äidin tukema juoniminen)
Tulimme anopin toiveesta sinne. Kaikkein mieluiten juhlisimme vain kotona omalla porukalla.
Te olette aikuisia. Olisitte voineet tehdä niin. Te olette aikuisia myös lapseenne nähden, teidän tulee ohjata lasta hyvään käytökseen, ei näyttää huonoa esimerkkiä lapselle.
Jatkossa emme synttäreitä enää siellä vietä. Kyllä tästä otettiin kerralla opiksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ole koskaan ymmärtänyt näitä palstalla kirjoittavia nuoria rouvia. Heidän arvonsa ja elämänasenteensa on kuin jostakin toiselta planeetalta. Toivottavasti tämä vaativa ja itsekäs sukupolvi voi elää elämänsä ilman sotia, puutetta, nälkää ja sairauksia. On paljon kirjoitettu siitä, miten vaikeaa lapsiperheillä Suomessa tällä hetkellä on. Tämä ketju antaa tilanteesta täysin vastakkaisen kuvan. Kaikissa perheissä suklaan merkki ei nykytilanteessa varmaankaan ole se tärkein asia. Itse toivoisin, että näiden ylihemmoteltujen lasten kasvatuksesta ja koulunkäynnistä osattaisiin pitää parempaa huolta.
Miksi on ok valehdella, että oikea suklaa on hankittu, että pääsee näpäyttämään lasta tämän syntymäpäivänä? Vielä liidellä tyytyväisenä, että säästi pari euroa!
Tätä minäkin ihmettelen. En ymmärrä miksi kysyä kenenkään toiveita, jos itse kuitenkin mielestään tietää paremmin mitä tarjolle kannattaa laittaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mikä niissä ostokakuissa on vikana? Sen saa ainakin valita oman mielensä mukaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lapsihan on kuin vanha vanhapiikatäti, vaativa ja arvosteleva. Ei nauti onnitteluista ja että juhlat on järjestetty. ( äidin tukema juoniminen)
Tulimme anopin toiveesta sinne. Kaikkein mieluiten juhlisimme vain kotona omalla porukalla.
Te olette aikuisia. Olisitte voineet tehdä niin. Te olette aikuisia myös lapseenne nähden, teidän tulee ohjata lasta hyvään käytökseen, ei näyttää huonoa esimerkkiä lapselle.
Huono esimerkki tässä oli lapsen toiveella peffansa pyyhkinyt mummo.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mikä niissä ostokakuissa on vikana? Sen saa ainakin valita oman mielensä mukaan.
Maistuvat pahalta.
Vierailija kirjoitti:
Eiköhän anoppi itse näe, että synttärisankari ei sitä kakkua syö. Voi kysyä miksi ei maistu ja lapsi itse vastaa. Anoppi ottaa tai ei ota opikseen.
Ei sitä kuulu syödä. Halvalla vaan saatu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse oon niin lapsen puolella, että tekisin kotona pienemmässä koossa lapsen toivomani kakun. Ja söisimme sen perheen kesken kotona.
Kertoisin tästä asiallisesti anopille. Korostaisin, että lasta harmitti, ettei anopin luona ollut kakku toiveiden mukainen, vaikka niin luvattiin. Kyllä tuollaisesta käytöksestä saa antaa asiallisesti palautetta. Jos ei osaa ottaa sitä vastaan, on hänen ongelmansa.
Mies oli sitä mieltä että lapselle ei pitäisi kertoa miten kakun suhteen on anoppilassa toimittu, jottei synny enempää mielipahaa.
Mies siis joissain määrin pelkää äitiään. Anopin mielestä hän on timantinkova kasvattaja eikä niitä miehen lapsuuden epäkohtia ole siksi käsitelty millään tavalla.
Miniähän oli itse mukana leipomassa kakkua eikä kipaissut hakemaan oikeaa suklaata kaupasta.
Niin, näinhän aloituksessa sanotaan:
"Toki tästä otetaan nyt opiksi ja jos anopin kanssa vielä joskus yhdessä leivotaan,"
Eli tarkoittaa, että yhdessä jo on leivottu. Turhaan alapeukuttelette tuota kommentoijaa. Ap opetelkoon kirjoittamaan johdonmukaisesti, jos tarkoitti, että anoppi leipoi kakun valmiiksi.
Miksi tuo pitää ottaa niin vakavasti? Toisten tarjoamia tarjottavia ei pitäisi juurikaan arvostella, vaan kiittää. Ikävää, ettei ollut sitä suklaata, mitä olisi pitänyt olla, mutta olisi kakku voinut muutenkin epäonnistua. Kotona voi leipoa uuden kakun sellaisena kuin haluaa.
Vierailija kirjoitti:
Lapsihan on kuin vanha vanhapiikatäti, vaativa ja arvosteleva. Ei nauti onnitteluista ja että juhlat on järjestetty. ( äidin tukema juoniminen)
Onnellisten syntymäpäivämuistojen sijaan lapselle jää mieleen riita vääränlaisesta sukkaakakusta, jonka nuuka mummo tekin ihan vain kiusallaan. Äiti suuttui.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yhden asian päätin jo nuorena: kunnioitin aina anoppiani. Miksikö? No siksi, että hän oli mieheni äiti.
Ja sekö riittää... Entä jos anoppi on juoppopas ka, eikä ole koskaan lapsestaan huolehtinut, vaan jättänyt veljensä perheeseen... toisinaan siskolleen ja lähtenyt kuukausikausiksi muualle.
Ei onnistu kunnioitus.
Miksi tongit toisten perheasioita?
Miniän ja lastenlasten ajatellaan yleensä kuuluvan laajennettuun perheeseen. Jos taas perhe rajataan kovin tiukasti pelkäksi ydinperheeksi, eivät isovanhemmat enää kuulu siihen.
Aloittajalta ei saanut kysyä hänen äidistään , vain miehen äidistä saa puhua.
Miksi haluat rakentaa perhekonstellaatioita? Ihmiset saavat täällä tehdä aloituksia haluamistaan aiheista. Jos sinä haluat ketjun aiheen sijaan puhua kukkaruukusta, aloita oma ketjusi.
Niin.meidän pitäisi kaikkien haukkua aloittajan anoppia? Ymmärtää hänen makuaistiherkkää hemmoiteltua lastaan?
Ja mitenkään ei liity kenenkään perheeseen?
No kun olet noin kiinnostunut perhesuhteista, niin kerrohan monesko lapsi olet? Onko isoja ikäeroja sisaruksiin? Onko lapsia tai lapsenlapsia? Sinun ja puolisosi ammatit? Ovat teidän vanhenpanne elossa? Missä asutte? Onko suvussa sairauksia?
Vastaamalla näihin kysymyksiin autat meitä paremmin ymmärtämään toimintaasi. Ai et halua vastata? No ei kuule muitakaan kiinnostaa tyydyttää täällä sinun uteliaisuuttasi.
Sanotaan että muistan pula-ajan ja ostokortit. Ja vertaan sitä näihin nykylapsiin ja äiteihin jotka lapsensa opettavat vaativiksi.
Sinä voit muistaa, lapsi ei. Aika kohtuutonta vaatia, että nykyäänkin elettäisiin pula-ajan mukaan ja oltaisiin kiitollisia jokaisesta leivonnaisesta, kun näitä ei aina ole ollut saatavilla. Kyse oli kuitenkin lapsen syntymäpäivästä, onko sinusta oikeasti vaativa lapsi jos hän toivoo, että kakku tehtäisiin jostain tietystä suklaasta joka nyt kuvauksen perusteella kuulostaa kuitenkin olevan tavallinen marketista saatava merkki eikä jostain coopin halpiksesta?
T: anoppi.