Jättääkö joku tosiaan elämänkumppaninsa jos tälle tulee lisää painoa?
Itsellä rasvat n. 10-13% ja vaimo oli urheilullinen kun tavattiin ja n. 60kg. Nykyään on hänellä masennusta, todettu endometrioosi jne. ja on ehkä 100-110kg.
En ole jättänyt vaan aivot ovat vain virittäytyneet eri tavalla ja seisoo myös vaikka nainen olisi isompi.
Etenkin siksi kun on tunneyhteys. Jos suhde nyt loppuisi ja olisi joku yhden yön juttu ventovieraan kanssa, en usko että seisoisi vaikka olisi miten atleettinen nainen.
Kommentit (74)
On se jännä kun ei käsitetä että se 17-vuotias 55kg painava kukkakeppi kerää taatusti jossain kohtaa painoa lisää. 55kg on teinin tai pienikokoisen naisen paino. Eihän siinä kohtaa ole edes täysi nainen vielä muotoineen ja rasvoineen.
Naisilta ei voi odottaa että rasvaprosentti on olematon ja samaan aikaa kuolata isojen tissien ja pepun perään. Johonkin kohtaan se rasva hakeutuu.
Vierailija kirjoitti:
Jätin eukon kun heti ensimmäisenä vuoden jälkeen läskistyi niin paljon ettei sitä saanut tiineeksi vaikka toivoime lasta. Nyt normaali painoinen vaimo ja 2 lasta.
Sen lapsitoiveen takia en hae kumppaniksi läskiä, tietysti onhan se ulkoinen olemuskin niin ja näin.
Mä varmaan jättäisin, jos tilanne jatkuisi pitkään, mutta olenkin turhamainen ja ulkonäkökeskeinen ihminen.
Hyvä että tiedostat ja myönnät
En ehkä jättäisi mutta suhde muuttuisi kämppissuhteeksi jos toinen lihoo esim 30- 50kg eikä enää huolehdi kunnostaan tai hyvinvoinnistaan. Yhteiset tekemiset varmaan hiipuisi kun toinen ei enää jaksa. Voi jossain vaiheessa alkaa ulkonäkökin tökkimään, harva on kaunis lihavana!
5-15 kg normaalipainon sisällä lihottuna ei vaikuta mitään eikä varmaan huomaa edes pientä (5kg) normaalipainon ylitystäkään.
Vierailija kirjoitti:
On se jännä kun ei käsitetä että se 17-vuotias 55kg painava kukkakeppi kerää taatusti jossain kohtaa painoa lisää. 55kg on teinin tai pienikokoisen naisen paino. Eihän siinä kohtaa ole edes täysi nainen vielä muotoineen ja rasvoineen.
Naisilta ei voi odottaa että rasvaprosentti on olematon ja samaan aikaa kuolata isojen tissien ja pepun perään. Johonkin kohtaan se rasva hakeutuu.
Kivasti haukuit nyt hoikkia naisia epänaisiksi.
Mä olen lihonut 35 kiloa sen jälkeen kun menimme naimisiin 12 vuotta sitten. Sain ensin yhden kroonisen sairauden, sitten toisen, sitten saimme lapsen ja sen jälkeen sain vielä pari muuta kroonista sairautta. Koko ajan olen käynyt töissä ja sairauslomat ovat olleet minimaaliset, lähinnä leikkausten jälkeen.
Mies on rakastanut mua koko ajan ja ollut huolissaan vain ja ainoastaan mun terveydestä ja siitä että pysyn hengissä. Nyt kun vihdoin suurin osa sairauksista on hoidettu leikkauksella ja tai lääkityksellä kuntoon, olen voinut harrastaa liikuntaa kolmen vuoden ajan. Sekin oli mahdotonta monta vuotta. Kaksi vuotta sitten jaksoin myös aloittaa ruokavalion korjaamisen oikeaan suuntaan ja nyt olen viiden kilon päässä entisestä painostani, mutta luulen että tämä paino on minulle nyt hyvä tämän ikäisenä.
Voi olla lihon uudestaan joskus myöhemmin, jos joudun uudestaan luopumaan liikunnasta moniksi vuosiksi ja samaan aikaan syömään lääkkeitä, jotka minulla kasvattavat merkittävästi ruokahalua (kortisoni ja kipulääkkeet, ei masennuslääkkeet), mutta ei meistä kenelläkään luvata mitään täydellistä vartaloa hautaan saakka. Itselleni tärkeämpää on olla elossa, äiti lapselleni ja vaimo puolisolleni kuin se että olisin tietyn painoinen.
On se jännä kun ei käsitetä että se 17-vuotias 55kg painava kukkakeppi kerää taatusti jossain kohtaa painoa lisää. 55kg on teinin tai pienikokoisen naisen paino. Eihän siinä kohtaa ole edes täysi nainen vielä muotoineen ja rasvoineen.
Naisilta ei voi odottaa että rasvaprosentti on olematon ja samaan aikaa kuolata isojen tissien ja pepun perään. Johonkin kohtaan se rasva hakeutuu.
No minä olin n 52kg 16-38v, sitten paino normalisoitui 58 kiloon ja nyt 66v:nä olen pieni ja pyöreä mummo normipainon ylärajalla. Siro ja naisellinen olin nuorempana vaikkei mitään Ö kupin rintoja ollutkaan
Jätin exmieheni, kun hän lihoi, mutta katselin tätä vuosia, eikä meillä lopulta ollut enää mitään yhteistä. Erillaiset arvot, mielenkiinnon kohteet ja harrastukset, johtuen hänen epäterveistä elämäntavoistaan.
Herkuttelu on parasta mitä voi tehdä housut jalassa.
Olen samaa mieltä
Usein vain ylipainoisilla se herkuttelu on mättöä ja paino nousee. Meillä koko perhe on hoikkia/normaalipainoisia ja rakastamme herkkuja ja hyvää ruokaa yli kaiken.
Se on se määrä ja laatu mikä vaikuttaa!
Löytäköön aloituksen kaltainen rakkaus minutkin.
No tottakai. Joka viikko vaimo puntarille, ja jos ylittää määrätyn kilorajan, ensin varoitus ja toislla ylityskerralla lähtö. Sitten hoikka thai tyttö tilalle.
Se on pahin petos jos muija lihoo siinä tuntee itsensä petetyksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On se jännä kun ei käsitetä että se 17-vuotias 55kg painava kukkakeppi kerää taatusti jossain kohtaa painoa lisää. 55kg on teinin tai pienikokoisen naisen paino. Eihän siinä kohtaa ole edes täysi nainen vielä muotoineen ja rasvoineen.
Naisilta ei voi odottaa että rasvaprosentti on olematon ja samaan aikaa kuolata isojen tissien ja pepun perään. Johonkin kohtaan se rasva hakeutuu.
Kivasti haukuit nyt hoikkia naisia epänaisiksi.
Hoikkien haukkuminenhan on sallittua... toisaalta mites tämä otsikko: jätätkö puolisosi jos hän laihtuu...?
Onko pakko syödä koko ajan jos haluat olla hoikka niin joudut sietämään nälkää.
Ei ole silloin ollut rakastunut alunperinkään.
Vierailija kirjoitti:
Mä varmaan jättäisin, jos tilanne jatkuisi pitkään, mutta olenkin turhamainen ja ulkonäkökeskeinen ihminen.
Se on täysin sallittua. Kerro myös seurustelukumppanillesi tuo jo ENNEN kuin alatte seurustelemaan, että hänkin on sitten tietoinen asiasta eikä tule yllätyksenä.
Vierailija kirjoitti:
Onko pakko syödä koko ajan jos haluat olla hoikka niin joudut sietämään nälkää.
Tuohan ei pidä paikkaansa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On se jännä kun ei käsitetä että se 17-vuotias 55kg painava kukkakeppi kerää taatusti jossain kohtaa painoa lisää. 55kg on teinin tai pienikokoisen naisen paino. Eihän siinä kohtaa ole edes täysi nainen vielä muotoineen ja rasvoineen.
Naisilta ei voi odottaa että rasvaprosentti on olematon ja samaan aikaa kuolata isojen tissien ja pepun perään. Johonkin kohtaan se rasva hakeutuu.
Kivasti haukuit nyt hoikkia naisia epänaisiksi.
Hoikkien haukkuminenhan on sallittua... toisaalta mites tämä otsikko: jätätkö puolisosi jos hän laihtuu...?
Mun mies on pitkän suhteemme aikana painanut 80-110 kg, ja minä 60-90kg. Vielä ei olla painonvaihtelun takia toisiamme jätetty😁
Tutustuin treffeillä mukavaan mieheen (60v), jolla kohtuullinen ylipaino, mutta hän kuitenkin harrasti hiukan liikuntaa. Elintavat, mm ruokavalio aika karsea, mutta oli innoissaan muuttamaan sitä mun kanssa, kun itse olen hoikka ja syön kasvis/kalapsainotteisesti. Ei siis asuttu yhdessä ja hänellä vielä lapsia kotona. Vuosien myötä homma ei kuitenkaan edennyt yhtään, päinvastoin. Viimeisimmät pari vuotta kaikki mittarit oli hänellä punaisella ja katselin "elämäntapamuutoksia", jotka kesti max kolme päivää, sen jälkeen oli taas ostoskori täynnä kaljaa, viiniä, makkaroita, kermaa, juustoa ja pekonia, siis arkisinkin. Totesin, että en halua enää elää sen pelon kanssa, että toinen saa yhtäkkiä aivohalvauksen tai infarktin ilman, että on edes yrittänyt tehdä mitään. Olen lähipiirissä läheltä nähnyt kolme äkillistä kuolemantapausta samantyyppisillä miehillä.
Kyllä, on paska fiilis, mutta en vaan enää jaksanut tsempata.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko pakko syödä koko ajan jos haluat olla hoikka niin joudut sietämään nälkää.
Tuohan ei pidä paikkaansa.
Syön kuin hevonen, mutta pysyn hoikkana.
N54, neljä lasta ja hkh 41-vuotiaasta, 178/60.
Eikö sille lihojalle juurikin ole oma napa (ja sen taakse työnnetty ruoka) kaikkein tärkein?