Haluttomuus kumppaniin ja emotionaalinen yhteyden puute

Ymmärrän sinua täysin. Oletan että olet asian ottanut esille niin, että mieskin ymmärtää miten oleellisesta asiasta on kyse? Puhumista ja avoimuutta voi kyllä opetella, mikäli itse kokee halua ja tarvetta siihen. Jos ei, niin eipä sille mitään taida mahtaa. Harmillista. 

Kiitos, joo ollaan puhuttu jo tosi monta kertaa. Ja tilanne on sellainen, että mies ei oikein ole innokas, kiinnostunut työstämään asiaa. Mä taas olen alkanut pohtia, että en vaan voi muuttaa toista ja vaikka helposti otankin aina sellaisen asioiden ratkaisijan roolin - selvitän asioita, yritän löytää ratkaisuja ja yritän auttaa minkä pystyn, niin ehkä ei ole parisuhteessa idea, että vain toinen tekee töitä ongelmien ratkeamiseksi. Sitä työskentelytahtoa pitäisi kai löytyä molemmilta.... 

Yllättävää, nainen on puheliaampi kuin mies. Miehen vika siis. Haluatko että ukko rupeaisi vaan hölöttämään jotain sinua viihdyttääksesi, vai että se kykenisi esim. kuuntelemaan sinua jos sinä olet puheliaampi?

T. Introvertti-mies

3. Mies osaa kuunnella kyllä, ongelma ei ole kuuntelutaidossa. Toimiva kommunikointi ei ole sitä, että toinen tekee aloitteita keskusteluun ja toinen vain kuuntelee ja vastailee vähäsanaisesti. Meillä on pidemmän aikaa ollut paljon hiljaisuutta välillämme kun olemme yhdessä tai teemme jotain. Olen yrittänyt antaa miehelleni keskusteluissa tilaa. Hän ei koe hiljaisuutta ongelmana, mutta itselleni tapahtuu se, etten koe olevani yhteydessä, turvassa ja näin en myöskään koe halua mieheeni. Tekemäni keskustelualoitteet eivät johda todelliseen keskusteluun.

Meidän kommunikointi on kuin valomerkkejä pimeässä, kun tarvittaisiin myös sitä, että molemmilla on valo päällä. 

Ero tuli. Mies ei koskaan halunnut puhua mistään omaa autoa syvällisemmästä. Yritin 20 vuotta ja sitten riitti kun menetin tosiaan halun edes koskea häntä, vaikka monen mielestä mies oli varmaan vastustamaton. 

Vierailija kirjoitti:

Ero tuli. Mies ei koskaan halunnut puhua mistään omaa autoa syvällisemmästä. Yritin 20 vuotta ja sitten riitti kun menetin tosiaan halun edes koskea häntä, vaikka monen mielestä mies oli varmaan vastustamaton. 

Mies tuntui siis täysin etäiseltä ja tunteettomalta. Aloin kyselemään itseltäni, että kuka hel## tuo ihminen edes on. Kun siis yritin puhua edes vähäkin vakavemmista asioista hänestä tuli kuin liukas saippua. Etääntyi vaan lisää, aivan kuin peläten, että en puhu vain jotain hölynpölyä. 

5. Mä saan täysin kiinni tuosta. Harmittaa tosi paljon, ihan kaikkien niiden miestenkin puolesta, joille kommunikointi vaikeaa. 

Mä tapaan töissä päivittäin paljon ihmisiä ja monesti mietin, kuinka kiva on jutella ihmisten kanssa normaalisti ja huomaan aina kohtaamisissa haikeana toivovani, että olisipa kotonakin miehen kanssa samanlaista keskustelua.

Mieheni on täydellinen paketti, väärä vain itselleni. Ongelma oli olemassa jo suhteen alussa, mutta ihastuksen huumassa toisen näkee niin eri tavalla. 

Mullakin on mies, joka puhuu paljon mutta ei sano paljoa. Ei puhu tunteista tai mistään vakavasta. Onko sellaisia oikeasti kommunikoimaan pystyviä miehiä olemassa? Voiko siis tilanne parantua vaihtamalla?

Vierailija kirjoitti:

5. Mä saan täysin kiinni tuosta. Harmittaa tosi paljon, ihan kaikkien niiden miestenkin puolesta, joille kommunikointi vaikeaa. 

Mä tapaan töissä päivittäin paljon ihmisiä ja monesti mietin, kuinka kiva on jutella ihmisten kanssa normaalisti ja huomaan aina kohtaamisissa haikeana toivovani, että olisipa kotonakin miehen kanssa samanlaista keskustelua.

Mieheni on täydellinen paketti, väärä vain itselleni. Ongelma oli olemassa jo suhteen alussa, mutta ihastuksen huumassa toisen näkee niin eri tavalla. 

 

Siis niin sama, toi, että miten joskus ihan vatsassa viiltää kun huomaa miten kiva on jutella Normaalisti jonkun kanssa! Meillä oli keskustelut laitetaanko pottua vai makaroonia, siinä se. Tutkitusti hyvin älykäs mies, mut keskustelu ei vaan luonnistunut.

Aikani ajattelin, että ok hoidan syvällisien keskustelujen tarpeeni muiden ihmisten kanssa, mut hyvin äkkiä tietysti kävi ilmi että eihän se vaan riitä. Ja kyllä sain kuulla miten typerä olen, kun jätin komean ja kohteliaan ja ystävällisen ja rikkaan miehen. Ei vaan pystynyt enää.

Vierailija kirjoitti:

3. Mies osaa kuunnella kyllä, ongelma ei ole kuuntelutaidossa. Toimiva kommunikointi ei ole sitä, että toinen tekee aloitteita keskusteluun ja toinen vain kuuntelee ja vastailee vähäsanaisesti. Meillä on pidemmän aikaa ollut paljon hiljaisuutta välillämme kun olemme yhdessä tai teemme jotain. Olen yrittänyt antaa miehelleni keskusteluissa tilaa. Hän ei koe hiljaisuutta ongelmana, mutta itselleni tapahtuu se, etten koe olevani yhteydessä, turvassa ja näin en myöskään koe halua mieheeni. Tekemäni keskustelualoitteet eivät johda todelliseen keskusteluun.

Meidän kommunikointi on kuin valomerkkejä pimeässä, kun tarvittaisiin myös sitä, että molemmilla on valo päällä. 

Mulla on hiukan vastaavanlaisia kokemuksia vaimoni kanssa. Mutta joudut laittamaan sanan keskustelu tilalle sanan seksi.

Itselle on ollut täysin uusi ja yllättävä asia se, miten ongelmat kommunikoinnissa saa aikaan "täydellistä" haluttomuutta sitä omaa rakasta kumppania kohtaan.

On vaikea olla tyytyväinen ja onnellinen suhteessa, jossa kokee etäisyyttä ja yksinäisyyttä hiljaisuuden vuoksi ja vielä lisäksi haluttomuutta sitä ihmistä kohtaan, joka on siinä vieressä. 

Miehet ei välttämättä hiffaa kuinka merkittävä asia naisille on emotionaalinen yhteys.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

5. Mä saan täysin kiinni tuosta. Harmittaa tosi paljon, ihan kaikkien niiden miestenkin puolesta, joille kommunikointi vaikeaa. 

Mä tapaan töissä päivittäin paljon ihmisiä ja monesti mietin, kuinka kiva on jutella ihmisten kanssa normaalisti ja huomaan aina kohtaamisissa haikeana toivovani, että olisipa kotonakin miehen kanssa samanlaista keskustelua.

Mieheni on täydellinen paketti, väärä vain itselleni. Ongelma oli olemassa jo suhteen alussa, mutta ihastuksen huumassa toisen näkee niin eri tavalla. 

 

Siis niin sama, toi, että miten joskus ihan vatsassa viiltää kun huomaa miten kiva on jutella Normaalisti jonkun kanssa! Meillä oli keskustelut laitetaanko pottua vai makaroonia, siinä se. Tutkitusti hyvin älykäs mies, mut keskustelu ei vaan luonnistunut.

Aikani ajattelin, että ok hoidan syvällisien keskustelujen tarpeeni muiden ihm

Mä kaipaan kepeitäkin keskusteluja. En jatkuvia luentoja aiheista a ja b. Munkin mies on älykäs, mutta lähinnä luennoi, ei keskustele. Jos kerron esim työpäivästäni, ei tule kysymyksen kysymystä tai oikeaa kommenttia, vaan jotain tyyliin "ahaa", "hmmh", "joo" jos edes sitäkään. En koe tulleeni kuulluksi lainkaan.

Vierailija kirjoitti:

Itselle on ollut täysin uusi ja yllättävä asia se, miten ongelmat kommunikoinnissa saa aikaan "täydellistä" haluttomuutta sitä omaa rakasta kumppania kohtaan.

On vaikea olla tyytyväinen ja onnellinen suhteessa, jossa kokee etäisyyttä ja yksinäisyyttä hiljaisuuden vuoksi ja vielä lisäksi haluttomuutta sitä ihmistä kohtaan, joka on siinä vieressä. 

Miehet ei välttämättä hiffaa kuinka merkittävä asia naisille on emotionaalinen yhteys.

 

Eikö miehillä sitten tunne emotionaalista yhteyttä? Vai muodostuuko se jotenkin muuten kuin puhumalla? Vaikka läheisyydestä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

3. Mies osaa kuunnella kyllä, ongelma ei ole kuuntelutaidossa. Toimiva kommunikointi ei ole sitä, että toinen tekee aloitteita keskusteluun ja toinen vain kuuntelee ja vastailee vähäsanaisesti. Meillä on pidemmän aikaa ollut paljon hiljaisuutta välillämme kun olemme yhdessä tai teemme jotain. Olen yrittänyt antaa miehelleni keskusteluissa tilaa. Hän ei koe hiljaisuutta ongelmana, mutta itselleni tapahtuu se, etten koe olevani yhteydessä, turvassa ja näin en myöskään koe halua mieheeni. Tekemäni keskustelualoitteet eivät johda todelliseen keskusteluun.

Meidän kommunikointi on kuin valomerkkejä pimeässä, kun tarvittaisiin myös sitä, että molemmilla on valo päällä. 

Mulla on hiukan vastaavanlaisia kokemuksia vaimoni kanssa. Mutta joudut laittamaan sanan keskustelu tilalle sanan seksi.

Mitä luulet, voiko teillä ongelman juurisyy (naisen näkökulmasta) olla myös kommunikointi?

Miehet ilmeisesti tarvitsevat emotionaalista yhteyttä kokeakseen fyysistä kosketusta ja seksiä. Naiset taas kommunikointia.

Kun molempien tarpeet täyttyvät, kumpikin kokee olevansa "turvassa" ja kumpikin kokee halua ja himoa toistaan kohtaan. 

Jos käsitin oikein, niin sekä miehet että naiset tarvitsee haluun ja varsinkin halun ylläpitoon parisuhteessa emotionaalista yhteyttä. Se tuo turvaa, joka mahdollistaa halun ja himon. Mutta emotionaalinen yhteys syntyy eri asioista miehille kuin naisille.

Miehet tarvitsevat kosketusta ja naiset kommunikointia.

Joku fiksumpi voi täydentää ja korjata, jos puhun puuta heinää.

Ap

Vierailija kirjoitti:

Jos käsitin oikein, niin sekä miehet että naiset tarvitsee haluun ja varsinkin halun ylläpitoon parisuhteessa emotionaalista yhteyttä. Se tuo turvaa, joka mahdollistaa halun ja himon. Mutta emotionaalinen yhteys syntyy eri asioista miehille kuin naisille.

Miehet tarvitsevat kosketusta ja naiset kommunikointia.

Joku fiksumpi voi täydentää ja korjata, jos puhun puuta heinää.

Ap

Karkeasti ottaen ehkä näin, mutta itse naisena tarvitsen kyllä molempia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

3. Mies osaa kuunnella kyllä, ongelma ei ole kuuntelutaidossa. Toimiva kommunikointi ei ole sitä, että toinen tekee aloitteita keskusteluun ja toinen vain kuuntelee ja vastailee vähäsanaisesti. Meillä on pidemmän aikaa ollut paljon hiljaisuutta välillämme kun olemme yhdessä tai teemme jotain. Olen yrittänyt antaa miehelleni keskusteluissa tilaa. Hän ei koe hiljaisuutta ongelmana, mutta itselleni tapahtuu se, etten koe olevani yhteydessä, turvassa ja näin en myöskään koe halua mieheeni. Tekemäni keskustelualoitteet eivät johda todelliseen keskusteluun.

Meidän kommunikointi on kuin valomerkkejä pimeässä, kun tarvittaisiin myös sitä, että molemmilla on valo päällä. 

Mulla on hiukan vastaavanlaisia kokemuksia vaimoni kanssa. Mutta joudut laittamaan sanan keskustelu tilalle sanan seksi.

Mitä

Vika ei ole kommunikoinnissa. Mutta tekemisessä kylläkin.

Siksi siirryinkin vieraaseen pöytään, missä ymmärretään miehenkin tarpeista ja toiveista.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos käsitin oikein, niin sekä miehet että naiset tarvitsee haluun ja varsinkin halun ylläpitoon parisuhteessa emotionaalista yhteyttä. Se tuo turvaa, joka mahdollistaa halun ja himon. Mutta emotionaalinen yhteys syntyy eri asioista miehille kuin naisille.

Miehet tarvitsevat kosketusta ja naiset kommunikointia.

Joku fiksumpi voi täydentää ja korjata, jos puhun puuta heinää.

Ap

Karkeasti ottaen ehkä näin, mutta itse naisena tarvitsen kyllä molempia.

Näin meilläkin, molempia ja siitä pidetty molemmat myös huolta koko pitkän parisuhteen. Siksi seksiäkin ollut vähintään kerran viikossa aina. Päivittäiset kosketukset ja emotiaalinen yhteys sytyttäneet ja ylläpitäneet seksihalut, samoin se, että vaimo saanut aina orgasminsa ja pillu riittävää panemista, mikä aina myös tuntunut kun joutunut pitämään välipäiviä välilihan tultua araksi. Siten saanut sekä hellää,,että vähemmän hellää käsittelyä pillulle. Yleensä vaimo ollut se rajumpi kullin käsittelijä ja ottaja. Joten minua ei kannata syyttää. Mutta ilman edellisiä ei olisi jälkimmäisiäkään. Pitäkää toisistanne henkisesti ja fyysisesti huolta. Itsekin opetellut jättämään läppärin ja kännyn katsomisen väliin kun ollut vaimon kanssa läsnä. Jos pitää valita, niin edelliset voi heittää hitolle ja pitäisin vaimon.

Ehkä miestäsi vituttaa ainainen pihtaaminen tai aina pitää miehen tehdä aloite seksiin. Vituttaa niin paljon, ettei kiinnosta mikään, kun pallit on täynnä. Mitäpä jos SINÄ aloittaisit sen kommunikoimisen.

Kehut miestäsi kuinka hyvännäköinen se on ja sanot monesti päivässä kuinka paljon sitä rakastat. Ennen kaikkea anna pillua ja ota suihin loppuun asti.



Tuolla kokeilulla et menetä mitään korkeintaan voit saada miehesi takaisin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos käsitin oikein, niin sekä miehet että naiset tarvitsee haluun ja varsinkin halun ylläpitoon parisuhteessa emotionaalista yhteyttä. Se tuo turvaa, joka mahdollistaa halun ja himon. Mutta emotionaalinen yhteys syntyy eri asioista miehille kuin naisille.

Miehet tarvitsevat kosketusta ja naiset kommunikointia.

Joku fiksumpi voi täydentää ja korjata, jos puhun puuta heinää.

Ap

Karkeasti ottaen ehkä näin, mutta itse naisena tarvitsen kyllä molempia.

Suhteen pidentyessä tulee väistämättä kausia, jolloin samat asiat ei kiinnosta samalla hetkellä. Näiden tilanteiden ratkaisemisessa kommunikoinnista on hyötyä, jotta pystytään toteamaan tilanne ja korjaamaan se. Tyypillisiä ongelmakohtia on esim. lasten kasvaminen ja lasten lähteminen kotoa. Silloin pitäisi löytää jotain uutta yhteistä juttua tai uudelleenlämmittää vanhoja juttuja. Sama voi tietysti tulla muistakin syistä. Oman vaimoni kanssa on kohdattu sama juttu. Olen kyllä hyvä kommunikoimaan, parempi kuin vaimoni, joten ollaan päästy aina kärryille, mistä kenkä puristaa. Mutta työtä se vaatii. Jos ei tee sitä työtä, ottaa riskin siitä, että jompikumpi tai molemmat alkaa vieraantua kumppanista ja kyseenalaistaa, onko hän paras minulle. Harvassa suhteessa kuitenkin molemmat puoliskot etenee koko ajan ihan samaa tahtia elämässään. Täytyy myös olla kunnioitusta ja arvostusta kumppania kohtaan, jotta ylipäänsä motivoituu ylläpitämään suhdetta.

M54