Miksi lapsille aina opetetaan kuumasta että se on poppa?
Minä olen aina puhunut kuumasta mutta ilmeisesti tarhassa on oppinut tuon popan.
Kommentit (115)
Vierailija:
Jos tämä asia vaarantaa teidän kosmopoliitti-identiteettinne, ihmettelen mitä teille kaikille tapahtuu, kun teidän pitäisi leikkiä lapsenne kanssa. Pystyttekö siihen? Eiks oo oikeesti vähän junttii istuu hiekkiksellä?
Tässä ketjussa tulee esille, että ne, jotka eivät tiedä kielellisistä asioista juurikaan mitään, pitävät " juntteina" tai " lässyinä" tiettyjä sanoja. Valveutuneemmat taas tietävät, mikä MERKITYS näiden sanojen käyttämisellä on.
Kannattaisko miettiä ensin vähän, mikä sitä junttia oikein on? Nykyisin tuntuu, että kaikki leimataan niin helposti juntiksi, jopa sanat. Lukekaa enemmän, tutustukaa asioihin, ymmärtäkää vähän enemmän.
" kuuma, sattuu"
poppa ei jotenkin tunnu luontevalta sanalta vaikka muuten lässytetään ja höpötellään lasten kanssa.
Joskus ärsyttää kun lasten ukki käyttää poppa-sanaa. Jos vaikka uuni on kuuma, selitä ukki " ei saa koskea, poppaa poppaa" ja lapset katsoo ihmeissään että mitä ukki höpöttää. Ollaan sanottu ettei lapset ymmärrä ko. sanaa mutta ukki vaan höpöttää poppaansa.
Ei mene kauan kun yrittävät varmasti opettaa vääriä asenteita ja arvojakin. Vieroita äkkiä lapset tuollaisesta ukista. Sehän tyrkyttää vain omia juttujaan, eikä ota yhtään onkeensa kun kerrot mitä ja miten lapsillesi saa puhua.
ja sitten lapset menee ja polttaa itsensä sen uunin kanssa :(
pitääkin alkaa opettaan ukin kieli lapsille ettei tule vaaratilanteita.
Poppa kuulostaa minusta ihan kamalta, rumalta sanalta enkä koskaan käytä sitä. Lapseni ovat aina ihan kummissaan kun joku alkaa puhua heille popasta.
Mutta tuota täti-juttua en kyllä niele, minun lapseni nimittävät vieraita naisia tädeiksi ja minusta se on ihan kohteliasta. Rouvittelu se vasta kummalliselta kuulostaisi lapsen suusta.
Mutta lasten mummot puhuvat popasta. Huvittavinta on, että poppa on vaikka mitä, esim. uuni, lamppu, kynttilä, ja sitten ne vielä poppaa.
opettaa lapsille, että kaikki naiset (ja nuoret tytötkin usein) ovat tätejä.
Meidän 2.5-vuotias osaa hyvin jo erottaa tytöt ja naiset ja puhuu heitä tyttöinä ja naisina.
Olen huomannut, että tädittelijät ovat yleensä aika yksinkertaisia ihmisiä.
Ilmiön vastenmielisin ilmentymä on se, että joku nuori isä lässyttää suunnilleen 5-vuotialleen jostain itsensä ikäisestä nuoresta naisesta, että " annapa tädille raha" . AAAAAAAAAAARrrrrrrrrggggghhhhhhhhhhhh, junttiuden ja tyhmyyden huipentuma.
Esim. " mikä se ooon mikä" " se on koira" " onko se koira" joo ooon se koira" " miten koira sanoo" " koira sanoo hauhau" ...
lapsen pitäisi sanoa? " Anna naiselle raha." Vai?
Vierailija:
Juntteilua on myös tämä: mua kakittaa! =)
Ja kyllä vain minua loukkaa, jos joku kutsuu minua tädiksi. Useinhan se ei ole edes lapsi, joka kutsuu, vaan typerä äiti (tai vielä pahempaa isä) tädittelee. Todella epäkohteliasta kutsua nuorta naista tädiksi - vanhemmista puhumattakaan.
Ja todella naiivia tulla tänne lässyttämään, että kaikki tädittelisivät. Itse asiassa kukaan tuttavapiiristäni ei tädittele. Tädittelyä kuulee puistoporukoissa niiden hompsuisimpien ämmien suusta.
Vierailija:
Poppa ja muut lässytyssanat eivät kuulu hoivakieleen!
(osoittaen ko. ihmistä). Yllättävän usein ihmisen nimikin on tiedossa, mutta silti jotkut megaurvot haluavat välttämättä täditellä. TAi sitten se rouva tai herra, jos ihminen on varttuneempi.
Siihen kuuluu tietysti myös muita osa-alueita.
Vierailija:
Hoivakieltä puhutaan oikeilla sanoilla, mutta vaihdellaan äänensävyjä, toistetaan asioita, vastataan lapsen puolesta, venytetään sanoja....
miehellesi kaupassa, että " anna tädille raha" .
Sanotteko todella että " anna naiselle raha" tai " käy kysymässä naiselta" ? Kamalaa.
joissa kaikissa tuplataan äänne.
sanassa " nainen" . Oletko ihan terve? Ja kyllä tosissaan saattaa lapseni todeta esim. " nätti mekko tuolla naisella" . Puhutko sinä ystäviesikin kanssa tädeistä? Todella outoa. Minä puhun naisista ja miehistä ja niin muuten monet muutkin. Ihan neutraaleja sanoja.
kenellekään, mutta osa lapsista sanoo sen itse, koska " polttaa" on niin vaikea sana tietyssä puheen kehityksen vaiheessa, että lapsi sanoo sen aivan itse " poppaa" . Sanassa polttaa joutuu käyttämään suuta aika monimutkaisella tavalla, ja se suoristuu yksinkertaisempaan toistoäänteeseen.
Jos tämä asia vaarantaa teidän kosmopoliitti-identiteettinne, ihmettelen mitä teille kaikille tapahtuu, kun teidän pitäisi leikkiä lapsenne kanssa. Pystyttekö siihen? Eiks oo oikeesti vähän junttii istuu hiekkiksellä?