Lue keskustelun säännöt.
Parisuhdeneuvoja
08.08.2026 |
Kysyisin neuvoa.
Ollaan 40-42v pari ja oltu yhdessä jostain 23 v asti. Perhe,laina, talo koko paketti. Meillä on hyvä dynamiikka, mutta ei seksiä. Minun (siis nainen) tahtotila olisi eri. Ja jos onkin, se on aika vaniljaa, ja olen itse muuttunut vuosien saatossa niin että se ei enää riittäisi minulle, ja yleisesti ottaen en syty mielestäni enää kuten ennen. Olen puhunut tästä miehelle ja ollaan tätä vatvottu vuoden verran. Pari kertaa jo vakavissaan erottukin, mutta vain puheen tasolla. Hän ei vain muuta mitään, mutta ei halua erotakaan. Enkä minäkään varsinaisesti haluaisi erota, mutta tämä on itselleni iso asia ja olen jo suhteen rajojakin rikkonut koska mikään ei suhteessa muutu. En haluaisi lasten kotia rikkoa ja on helppo laittaa itsensä sivuun kun puntaroi elämää kokonaisuutena. Enkä usko että seksihanat erityisesti aukeaa vaikka erottaisiinkin, plus menettää kaiken muun hyvän, turvallisen ja toimivan kumppanuuden lisäksi. Hieman neuvoton olen, mitä te ajattelette?
Kommentit (62)
Molemmat taitavat pysyä liitossa pääasiassa käytännön syistä ja tottumuksesta. Eivätkä ne sinällään ole paheksuttavia syitä. Hopeareunus on se, että tuskin miehesi on valtavan mustasukkainen sinusta. Ehkä molempia piristäisi, jos voisitte käydä harrastamassa seksiä muiden kanssa tahoillanne ja muuten hoitaa perhettä yhdessä. Jos sitten jompi kumpi sattuu rakastumaan toiseen ihmiseen, on se uusi tilanne ja uusien päätösten aika.
Elämä on lyhyt, ei haittaa vaikka siihen saisi vähän ympättyä iloa ja jännitystäkin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Molemmat taitavat pysyä liitossa pääasiassa käytännön syistä ja tottumuksesta. Eivätkä ne sinällään ole paheksuttavia syitä. Hopeareunus on se, että tuskin miehesi on valtavan mustasukkainen sinusta. Ehkä molempia piristäisi, jos voisitte käydä harrastamassa seksiä muiden kanssa tahoillanne ja muuten hoitaa perhettä yhdessä. Jos sitten jompi kumpi sattuu rakastumaan toiseen ihmiseen, on se uusi tilanne ja uusien päätösten aika.
Elämä on lyhyt, ei haittaa vaikka siihen saisi vähän ympättyä iloa ja jännitystäkin.
Tuo on se tie mikä johtaa varmasti eroon!
Ero. Te ette sovi toisillenne. Miksi sun on niin vaikeaa tajuta asia?
Vähän samoja pohdintoja. Yli 50 ollaan. Liikaa käytännön syitä kuitenkin jatkaa ennemmin kuin erota.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
@1 ja @2, kyllä uskon että on mahdollisuus päästä "huono" tasolta "ok" tasoon. Itselleni se silti tarkoittaa tyytymistä. Puolisolle vaikuttaa riittävän muumitalomainen "ihana tunnelma" eikä kaipaile samalla lailla muuta säpinää. Voi se olla että tässä mielessä emme enää sovi toisillemme, mutta muutoin sovimme. Kiitos vastauksista 🙏🏻
Vierailija kirjoitti:
Ero. Te ette sovi toisillenne. Miksi sun on niin vaikeaa tajuta asia?
En ole ap mutta voisin kuvitella että on vaikeaa rikkoa lasten perhe siksi että äiti kaipasi jotain muuta kuin vaniljaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ero. Te ette sovi toisillenne. Miksi sun on niin vaikeaa tajuta asia?
En ole ap mutta voisin kuvitella että on vaikeaa rikkoa lasten perhe siksi että äiti kaipasi jotain muuta kuin vaniljaa.
No sitten joutuu tyytymään nykyiseen elämään. Valintojahan nää vaan on.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Molemmat taitavat pysyä liitossa pääasiassa käytännön syistä ja tottumuksesta. Eivätkä ne sinällään ole paheksuttavia syitä. Hopeareunus on se, että tuskin miehesi on valtavan mustasukkainen sinusta. Ehkä molempia piristäisi, jos voisitte käydä harrastamassa seksiä muiden kanssa tahoillanne ja muuten hoitaa perhettä yhdessä. Jos sitten jompi kumpi sattuu rakastumaan toiseen ihmiseen, on se uusi tilanne ja uusien päätösten aika.
Elämä on lyhyt, ei haittaa vaikka siihen saisi vähän ympättyä iloa ja jännitystäkin.
Tuo on se tie mikä johtaa varmasti eroon!
Eihän se niin varmaa ole, mutta olen ehdottomasti sitä mieltä, että toisaalle rakastumisen ja eron mahdollisuus on hyväksyttävä realistisena, jos järjestelyyn ryhtyy.
Onko se sitten kauhea asia? Tietysti lapsia pitää miettiä ja asiat hoitaa järkevästi, mutta kuka oikeasti haluaa, että omat vanhemmat ovat/olivat yhdessä velvollisuudentunnosta?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kannattaa käydä vähän paneskelemassa ja katsoa onko se eroamisen väärti.
1. Jos ei ole, niin sitten jatkat kuin mitään ei olisi tapahtunutkaan.
2. Jos on, lapset (tarpeeksi) isoksi ja ero.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Molemmat taitavat pysyä liitossa pääasiassa käytännön syistä ja tottumuksesta. Eivätkä ne sinällään ole paheksuttavia syitä. Hopeareunus on se, että tuskin miehesi on valtavan mustasukkainen sinusta. Ehkä molempia piristäisi, jos voisitte käydä harrastamassa seksiä muiden kanssa tahoillanne ja muuten hoitaa perhettä yhdessä. Jos sitten jompi kumpi sattuu rakastumaan toiseen ihmiseen, on se uusi tilanne ja uusien päätösten aika.
Elämä on lyhyt, ei haittaa vaikka siihen saisi vähän ympättyä iloa ja jännitystäkin.
Tuo on se tie mikä johtaa varmasti eroon!
Aivan. Kannattaa mielummin erota vain samantien, mitä sitä pitkittämään. Molemmilla on sitten mahdollisuus löytää itselleen sopivampi puoliso.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
"...olen jo suhteen rajojakin rikkonut koska mikään ei suhteessa muutu."
Eli olet pettänyt? Eroa nyt ihmeessä ja anna puolisosi löytää parempi ihminen rinnalleen. Ei sinun kannata jatkaa, kun et itse usko koko suhteeseen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Molemmat taitavat pysyä liitossa pääasiassa käytännön syistä ja tottumuksesta. Eivätkä ne sinällään ole paheksuttavia syitä. Hopeareunus on se, että tuskin miehesi on valtavan mustasukkainen sinusta. Ehkä molempia piristäisi, jos voisitte käydä harrastamassa seksiä muiden kanssa tahoillanne ja muuten hoitaa perhettä yhdessä. Jos sitten jompi kumpi sattuu rakastumaan toiseen ihmiseen, on se uusi tilanne ja uusien päätösten aika.
Elämä on lyhyt, ei haittaa vaikka siihen saisi vähän ympättyä iloa ja jännitystäkin.
Tuo on se tie mikä johtaa varmasti eroon!
Eihän se niin varmaa ole, mutta olen ehdottomasti sitä mieltä, että toisaalle rakastumisen ja eron mahdollisuus on hyväksyttävä realistisena, jos järjestelyyn ryhtyy.
Onko se sitten kauhea asia? Tietysti lapsia pitää miettiä ja asiat hoitaa järkevästi, mutta kuka oikeasti haluaa, että omat vanhemmat ovat/olivat yhdessä velvollisuudentunnosta?
Senpä takia ensin erotaan, ja sitten etsitään uusi.
Kuka lapsi oikeasti haluaa, että oma vanhempi on petturi?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ero. Te ette sovi toisillenne. Miksi sun on niin vaikeaa tajuta asia?
En ole ap mutta voisin kuvitella että on vaikeaa rikkoa lasten perhe siksi että äiti kaipasi jotain muuta kuin vaniljaa.
Äitihän on "jo suhteen rajojakin rikkonut" eli hänen mielestään ei ole vaikeaa rikkoa lasten perhe siksi että kaipasi jotain muuta kuin vaniljaa.
Jokainen joka ryhtyy pettämään realistisesti ajatellen on valmis hajottamaan lastensa perheen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Molemmat taitavat pysyä liitossa pääasiassa käytännön syistä ja tottumuksesta. Eivätkä ne sinällään ole paheksuttavia syitä. Hopeareunus on se, että tuskin miehesi on valtavan mustasukkainen sinusta. Ehkä molempia piristäisi, jos voisitte käydä harrastamassa seksiä muiden kanssa tahoillanne ja muuten hoitaa perhettä yhdessä. Jos sitten jompi kumpi sattuu rakastumaan toiseen ihmiseen, on se uusi tilanne ja uusien päätösten aika.
Elämä on lyhyt, ei haittaa vaikka siihen saisi vähän ympättyä iloa ja jännitystäkin.
Tuo on se tie mikä johtaa varmasti eroon!
Eihän se niin varmaa ole, mutta olen ehdottomasti sitä mieltä, että toisaalle rakastumisen ja eron mahdollisuus on hyväksyttävä realistisena, jos järjestelyyn ryhtyy.
Onko se sitten kauhea asia? Tietysti lapsia pitää miettiä ja asiat hoitaa järkevästi, mutta kuka oikeasti haluaa, että omat vanhemmat ovat/olivat yhdessä velvollisuudentunnosta?
Senpä takia ensin erotaan, ja sitten etsitään uusi.
Kuka lapsi oikeasti haluaa, että oma vanhempi on petturi?
Petturi? Ei varmaan kukaan, mutta nyt ehdotettiin sitä, että molemmat pariskunnan jäsenet saisivat luvan kanssa ulkoiluttaa värkkejään. Se sitten johtaa mihin johtaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ero. Te ette sovi toisillenne. Miksi sun on niin vaikeaa tajuta asia?
En ole ap mutta voisin kuvitella että on vaikeaa rikkoa lasten perhe siksi että äiti kaipasi jotain muuta kuin vaniljaa.
Äitihän on "jo suhteen rajojakin rikkonut" eli hänen mielestään ei ole vaikeaa rikkoa lasten perhe siksi että kaipasi jotain muuta kuin vaniljaa.
Jokainen joka ryhtyy pettämään realistisesti ajatellen on valmis hajottamaan lastensa perheen.
No, ehkä aloittajan mieskään ei halua rikkoa lasten perhettä siksi että vaimo ei saa häneltä kaikkea mitä kaipaa makuuhuoneen puolella.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ero. Te ette sovi toisillenne. Miksi sun on niin vaikeaa tajuta asia?
En ole ap mutta voisin kuvitella että on vaikeaa rikkoa lasten perhe siksi että äiti kaipasi jotain muuta kuin vaniljaa.
No sitten joutuu tyytymään nykyiseen elämään. Valintojahan nää vaan on.
Tai sitten se paras vaihtoehto, että työstää suhdetta. Kaikissa suhteissa on hyvät ja huonot ajat. Molempien pitää satsata.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ero. Te ette sovi toisillenne. Miksi sun on niin vaikeaa tajuta asia?
En ole ap mutta voisin kuvitella että on vaikeaa rikkoa lasten perhe siksi että äiti kaipasi jotain muuta kuin vaniljaa.
Äitihän on "jo suhteen rajojakin rikkonut" eli hänen mielestään ei ole vaikeaa rikkoa lasten perhe siksi että kaipasi jotain muuta kuin vaniljaa.
Jokainen joka ryhtyy pettämään realistisesti ajatellen on valmis hajottamaan lastensa perheen.
No, ehkä aloittajan mieskään ei halua rikkoa lasten perhettä siksi että vaimo ei saa häneltä kaikkea mitä kaipaa makuuhuoneen puolella.
Eipä häneltä ole kysytty, mitä haluaa. Tuskin haluaa epäluotettavaa puolisoa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Molemmat taitavat pysyä liitossa pääasiassa käytännön syistä ja tottumuksesta. Eivätkä ne sinällään ole paheksuttavia syitä. Hopeareunus on se, että tuskin miehesi on valtavan mustasukkainen sinusta. Ehkä molempia piristäisi, jos voisitte käydä harrastamassa seksiä muiden kanssa tahoillanne ja muuten hoitaa perhettä yhdessä. Jos sitten jompi kumpi sattuu rakastumaan toiseen ihmiseen, on se uusi tilanne ja uusien päätösten aika.
Elämä on lyhyt, ei haittaa vaikka siihen saisi vähän ympättyä iloa ja jännitystäkin.
Tuo on se tie mikä johtaa varmasti eroon!
Eihän se niin varmaa ole, mutta olen ehdottomasti sitä mieltä, että toisaalle rakastumisen ja eron mahdollisuus on hyväksyttävä realistisena, jos järjestelyyn ryhtyy.
Onko se sitten kauhea asia? Tietysti lapsia pitää miettiä ja asiat hoitaa järkevästi, mutta kuka oikeasti haluaa, että omat vanhemmat ovat/olivat yhdessä velvollisuudentunnosta?
Senpä takia ensin erotaan, ja sitten etsitään uusi.
Kuka lapsi oikeasti haluaa, että oma vanhempi on petturi?
Petturi? Ei varmaan kukaan, mutta nyt ehdotettiin sitä, että molemmat pariskunnan jäsenet saisivat luvan kanssa ulkoiluttaa värkkejään. Se sitten johtaa mihin johtaa.
Ei sellaista ole ehdotettu. On ehdotettu, että ap eroaisi kun on jo ehtinyt pettääkin.
Onko teillä mitään mahkuja saada seksielämää tolalleen? Siis onko mies ajatellut, että ei halua eikä tule haluamaan? Onko mies kertonut sulle haluttomuuden syytä? Stressi, hormonit, yleinen haluttomuus, tylsistyminen pitkässä suhteessa?
Sinä ilmeisesti kuitenkin haluaisit. Mutta jäi vähän kuva, että epäilet että seksi ei ole täysin tyydyttävää oman vaniljamiehen kanssa.
Eroasia kuulostaa aika klassiselta. Ja niin on vastauskin minula: sun pitää varmaan ennen päätöksiä pohtia sun elämän prioriteetit.