Euron unelmatalo Italiasta TV5
Katson tätä ja kuuntelen tuon Billin juttuja siitä, kun olo tuntuu oikealta ja hyvältä tuolla Sisiliassa.
En tiedä, löytäisinkö itse sitä rauhaa Sisiliasta, mutta jotain tuollaista haluaisin.
Jotain muutosta tähän nykytilaan pitää saada, kun tämä Suomi ei vaan tunnu enää hyvältä asuinmaalta. Jotenkin ahdistaa kaikki. Koko ajan lisää sääntöjä, kieltoja ja puristusta. Sitten on tämä ilkeyden ja kateuden ilmapiiri.
Olen asunut ulkomailla ennenkin, ja tiedän, ettei sitä paratiisia ole missään, Joka paikassa on omat ongelmansa. Mutta joku muutos on tehtävä.
Miettiikö kukaan samoja juttuja?
Kommentit (116)
Vierailija kirjoitti:
Tuo nainen ei ole löytänyt sisäistä rauhaansa.
Käy sääliksi hänen perhettään.
Tämä. Miesparka joutuu raatamaan naisen mielenoikkujen mukaan.
Vierailija kirjoitti:
Kävin kavereiden kanssa kerran espanjassa tapaamassa yhtä pelikaveriamme. hän asui espanjassa ns. turistivapaalla alueella pikkukylässä (espanjalaisen mittapuun mukaan) suurkaupungin vieressä. Voi että ihastuin siihen tienooseen. sieltä olisi löytynyt pilvin pimein tyhjillään olevia maatiloja, tyhjiä asuntoja, oli vanhoja hylättyjä kirkkoja ja kappeleita, lähteitä siellä täällä ja ihmiset hyvin autenttisen oloisia espanjalaisia. Ei turisteja, eli ei känniläisiä, ei päihtyneitä (tienoo oli hyvin katolilaista ja siellä ajatellaan, että jos on kännissä, niin on suuria psyykkisia ongelmia ja suurinpiirtein pitää heti viedä ihminen psykiatriselle saamaan apua). Oli kva istua kahviloiden sisäpihoilla varjossa ja ihmetellä miten taitavasti siellä on käytety sisäpihat yksitysinä puutarhoina. Jäi sieluun sellainen olo, että sitten kun voin, niin sinne voisi muuttaa. Ilmastokin oli suotuisampi kuin aurinkorannikolla. Tiedä siten miten lmastonmuutos vaikuttaa, mutta ihan se energia siellä oli toisenlaista kuin tuppisuiden ja tunnevammaisten suomessa, jossa ei uskalleta puhua mistään vähänkään vaikeammasta aiheesta, tai herra paratkoon, kertoa toiselle, etä nyt n elämässä rankkaa. Tykkäsin siitä tavasta miten siellä espanjalaiset tekee kysymyksiä ihmisen yksityiselämästä ja että siihen voi noin vain vastata ilman pelkoa kateudesta tai selkään puukottamisesta Jos jollain oli iloja ja sanoi siitä vaikka siellä kuppilan sisäpihalla vieradne läsnäollessa, niin kaikki alkoivat hihkua mukana ilosta, jos jollain suruja, niin ihmiset tulivat halaamaan ja kertomaan miten he olivat selviytyneet samasta tai muuten vain tsemppaamaan.
Tosi kivat fiilikset jäi.
autolla sai ajaa keskustassakin ja pysäköidä vaikka jonkun pikkuputiikin oven eteen. Se oli ihan itsestäänselvää, koska kuka nyt viitsisi ostoksia kantaa kädessä pitkiä matkoja.
Taisi tunnelmaan vaikuttaa asukkaiden katolilaisuus eli usko Jumalaan ja Hänen ohjeidensa mukaan eläminen. Ehkä rikollisuuskin loisti poissaolollaan. Muutenhan Espanjassa asutaan kaltereiden takana ja riesana on murtautumiset asuntoihin sekä autojen varastelu.
Tuttavani asuivat eläkkeelle jäätyään Aurinkorannikolla uudessa talossa. Vartijafirma kierteli alueella ja asuinnoissa oli äänetön hälytys murtautujien varalle. Vartija oli hetkessä paikalla, kun hälytys tuli.
Kuitenkin heiltä yritettiin varastaa auto, jonka avaimet olivat makuuhuoneessa aviomiehen housujen taskussa. Vaimo säikähti niin kovasti makuuhuoneen hiippailijaa, että myivät talon ja muuttivat pysyvästi takaisin Suomeen. Se niistä ihanista eläkepäivistä auringonpaisteessa. Jos olisivat heränneet makuuhuoneessa olevan hiippailijan touhuihin, mitä tahansa olisi voinut tapahtua. Henki on erittäin löyhässä noiden varkaiden takia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mikähän on totuus🤔euron taloja ei ole.
Onhan Suomessakin jo! Itä-Suomen syrjäseuduilla on ilmaisia ja lähes ilmaisia asuntoja yhä enemmän. Ne ovat omistajilleen vain riesa ja kuluerä, siksi tarjotaan pois. Olen nähnyt ilmoituksia täysin asuttavassa kunnossa olevista asunnoista. Nuo Italian euron talot ovat pelkkiä raunioita.
Eivät todellakaan ole mitään raunioita Italian euron talot.
https://www.abouthat.it/eco-politiche/case-a-1-euro-in-italia-come-funz…
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuo nainen ei ole löytänyt sisäistä rauhaansa.
Käy sääliksi hänen perhettään.
Tämä. Miesparka joutuu raatamaan naisen mielenoikkujen mukaan.
Taisi olla niin, että olivat eronneet ennen sarjan kuvauksia (siis niiden ensimmäisten jaksojen vuosia sitten), mutta mies palasi tekemään marielle töitä ja sittemmin kai suhde lämpeni uudelleen, mutta en tiedä menivätkö uudelleen naimisiin (pointti tässä oli se, että mies tuntuu ihan omasta halustaan tehdä hommia marielle, joten oma valinta)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kävin kavereiden kanssa kerran espanjassa tapaamassa yhtä pelikaveriamme. hän asui espanjassa ns. turistivapaalla alueella pikkukylässä (espanjalaisen mittapuun mukaan) suurkaupungin vieressä. Voi että ihastuin siihen tienooseen. sieltä olisi löytynyt pilvin pimein tyhjillään olevia maatiloja, tyhjiä asuntoja, oli vanhoja hylättyjä kirkkoja ja kappeleita, lähteitä siellä täällä ja ihmiset hyvin autenttisen oloisia espanjalaisia. Ei turisteja, eli ei känniläisiä, ei päihtyneitä (tienoo oli hyvin katolilaista ja siellä ajatellaan, että jos on kännissä, niin on suuria psyykkisia ongelmia ja suurinpiirtein pitää heti viedä ihminen psykiatriselle saamaan apua). Oli kva istua kahviloiden sisäpihoilla varjossa ja ihmetellä miten taitavasti siellä on käytety sisäpihat yksitysinä puutarhoina. Jäi sieluun sellainen olo, että sitten kun voin, niin sinne voisi muuttaa. Ilmastokin oli suotuisampi kuin aurinkorannikolla. Tiedä siten miten lmastonmuutos vaikuttaa, mutta ihan se energia siellä oli toisenlaista kuin tuppisuiden ja tunnevammaisten suomessa, jossa ei uskalleta puhua mistään vähänkään vaikeammasta aiheesta, tai herra paratkoon, kertoa toiselle, etä nyt n elämässä rankkaa. Tykkäsin siitä tavasta miten siellä espanjalaiset tekee kysymyksiä ihmisen yksityiselämästä ja että siihen voi noin vain vastata ilman pelkoa kateudesta tai selkään puukottamisesta Jos jollain oli iloja ja sanoi siitä vaikka siellä kuppilan sisäpihalla vieradne läsnäollessa, niin kaikki alkoivat hihkua mukana ilosta, jos jollain suruja, niin ihmiset tulivat halaamaan ja kertomaan miten he olivat selviytyneet samasta tai muuten vain tsemppaamaan.
Tosi kivat fiilikset jäi.
autolla sai ajaa keskustassakin ja pysäköidä vaikka jonkun pikkuputiikin oven eteen. Se oli ihan itsestäänselvää, koska kuka nyt viitsisi ostoksia kantaa kädessä pitkiä matkoja.
Taisi tunnelmaan vaikuttaa asukkaiden katolilaisuus eli usko Jumalaan ja Hänen ohjeidensa mukaan eläminen. Ehkä rikollisuuskin loisti poissaolollaan. Muutenhan Espanjassa asutaan kaltereiden takana ja riesana on murtautumiset asuntoihin sekä autojen varastelu.
Tuttavani asuivat eläkkeelle jäätyään Aurinkorannikolla uudessa talossa. Vartijafirma kierteli alueella ja asuinnoissa oli äänetön hälytys murtautujien varalle. Vartija oli hetkessä paikalla, kun hälytys tuli.
Kuitenkin heiltä yritettiin varastaa auto, jonka avaimet olivat makuuhuoneessa aviomiehen housujen taskussa. Vaimo säikähti niin kovasti makuuhuoneen hiippailijaa, että myivät talon ja muuttivat pysyvästi takaisin Suomeen. Se niistä ihanista eläkepäivistä auringonpaisteessa. Jos olisivat heränneet makuuhuoneessa olevan hiippailijan touhuihin, mitä tahansa olisi voinut tapahtua. Henki on erittäin löyhässä noiden varkaiden takia.
Tuo espanjassa juuri onkin. Väärällä alueella on paljon rikollisuutta, maaseudulla ei niinkään. Jos maaseudulla jotain, niin siellä korkeintaan kasvatetaan huimausaineita, mutta muuten rikolliset espanjassakin viihtyvät enemmä siellä missä on enemmän ansaintamahdollisuuksia, eli väkirikkkailla seuduilla + turisteja on aina helpompi huijata kuin paikallisia. Itse voisin muuttaa jonnekin Espanjan maalaisseuduille. Ehkä pohjoisempaan, koska siellä on yöt välillä viileitä kuten suomessa, enkä ihan merenrannalle, koska merenrannoilla on hirveästi kosteutta.
Vierailija kirjoitti:
Kun siihen remonttiin menee kumminkin 100-200.000€, miksei saman tien osta taloa, joka valmiiksi asuttavassa kunnossa, ilman remontti- ja byrokratiaongelmia. Jossain pitää asua remontin aikanakin, eli sekin kustannus tulisi vielä restauroinnin päälle.
Itse ostin toisen remppaaman talon, missä oli valmiina jopa ulkoporeallas.
Tätä minäkin olen tässä taloinnostuksessa ihmetellyt.
Antaa jonkun muun tehdä se rasittava osuus, jos on välttämättä juuri ostettava talo.
Itse kyllä vuokraisin. On mahdollisuus vaihtaa maisemaa ja katsoa, onko tämä se kylä, jossa on niin hienoa ja unelmaista kuin telkkariohjelmissa
No me ehdimme vuokraamaan taloja 32 vuotta ennen oman ostoa. Todettiin että jos kuitenkin on tarkoitus oleskella Italiassa lopulta vuoden ympäri vuokraaminen on todella kallista. Joko sitoutuu yhteen taloon n 1000e/kk tai vaihtaa paikkaa ja viikkovuokra on tuon tonnin. Tällähetkellä maksaisimme siis jo lähemmäs 30 000e/vuosi!
Oma talo ei ollut euron muttei kalliskaan ja remppaan meni reilu 100ke. Nyt on hyvä tukikohta josta reissata ympäri Italiaa ja naapurimaita.
32 vuodessa varmaan jo tietää, mitä on hakemassa ja mitä haluaa. Tarkoitinkin niitä, jotka tekee ratkaisuja jonkin unelmahötön vallassa eikä ole mitään käsitystä siitä, ettei ulkomailla asuminen ole pelkkää kesälomaa.
Vierailija kirjoitti:
Kävin kavereiden kanssa kerran espanjassa tapaamassa yhtä pelikaveriamme. hän asui espanjassa ns. turistivapaalla alueella pikkukylässä (espanjalaisen mittapuun mukaan) suurkaupungin vieressä. Voi että ihastuin siihen tienooseen. sieltä olisi löytynyt pilvin pimein tyhjillään olevia maatiloja, tyhjiä asuntoja, oli vanhoja hylättyjä kirkkoja ja kappeleita, lähteitä siellä täällä ja ihmiset hyvin autenttisen oloisia espanjalaisia. Ei turisteja, eli ei känniläisiä, ei päihtyneitä (tienoo oli hyvin katolilaista ja siellä ajatellaan, että jos on kännissä, niin on suuria psyykkisia ongelmia ja suurinpiirtein pitää heti viedä ihminen psykiatriselle saamaan apua). Oli kva istua kahviloiden sisäpihoilla varjossa ja ihmetellä miten taitavasti siellä on käytety sisäpihat yksitysinä puutarhoina. Jäi sieluun sellainen olo, että sitten kun voin, niin sinne voisi muuttaa. Ilmastokin oli suotuisampi kuin aurinkorannikolla. Tiedä siten miten lmastonmuutos vaikuttaa, mutta ihan se energia siellä oli toisenlaista kuin tuppisuiden ja tunnevammaisten suomessa, jossa ei uskalleta puhua mistään vähänkään vaikeammasta aiheesta, tai herra paratkoon, kertoa toiselle, etä nyt n elämässä rankkaa. Tykkäsin siitä tavasta miten siellä espanjalaiset tekee kysymyksiä ihmisen yksityiselämästä ja että siihen voi noin vain vastata ilman pelkoa kateudesta tai selkään puukottamisesta Jos jollain oli iloja ja sanoi siitä vaikka siellä kuppilan sisäpihalla vieradne läsnäollessa, niin kaikki alkoivat hihkua mukana ilosta, jos jollain suruja, niin ihmiset tulivat halaamaan ja kertomaan miten he olivat selviytyneet samasta tai muuten vain tsemppaamaan.
Tosi kivat fiilikset jäi.
autolla sai ajaa keskustassakin ja pysäköidä vaikka jonkun pikkuputiikin oven eteen. Se oli ihan itsestäänselvää, koska kuka nyt viitsisi ostoksia kantaa kädessä pitkiä matkoja.
Jotain sekin kdrtoo, että siellä on paljon tyhjillään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä hemmetin sääntöjä ja kieltoja?
Pitää kunnostaa kuten päättäjät vaativat ja ei saa poiketa yhtään. Omiaan ei saa pois jos myy sen joskus.
Miten niin ei saa omiaan pois? Onko pakko myydä eurolla? Eihän siinä ole järkeä.
Ei eurolla vaan kaikki kustannukset mukaan lukien, mutta ne talot ovat alueilla, joilta ihmiset ovat muuttamassa pois tai jo muuttaneet.
T. Eri
Vierailija kirjoitti:
Rauha kyllä löytyy ihan sieltä omien korvien välistä jos on löytyäkseen.
Siihen ei mitään Sisiliaa tarvita...
Puhuiko ap jostain rauhasta? En itse nähnyt, luinkohan huonosti...
Se, ettei halua tuhlata elämäänsä väärässä paikassa vaan haluaa elää itselleen sopivassa ympäristössä, ei tee kenestäkään mitään RAUHATONTA.
Eikä kenenkään pidä tyytyä kökkimään jossain epäsopivassa paikassa jossa ei viihdy. Tällä palstalla teitä ankeita lannistujia ja passiivisia otuksia kyllä riittää, ja yritätte kannustaa muita samaan velttoiluun ja elämättömään elämään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Talo eurolla ja 100 000 € remontti ja silti löydät hometta joka talvi asunnosta. Tv. Italiassa asunut.
Mulla ei ollut hometta, mutta pirun kylmä oli talvella, kun pihistin lämmityksestä. Talossani oli niin hyvä ilmanvaihto, ettei home kasvanut, mutta en halunnut lämmittää harakoita.
-Kyproksen ex-asukki
Asutko nykyään Suomessa?
Jos voi kysyä, niin miksi menit Kyprokselle ja miksi muutit pois?
Vierailija kirjoitti:
Tuo nainen ei ole löytänyt sisäistä rauhaansa.
Käy sääliksi hänen perhettään.
Pitäisikö hänen siis sinun mielestäsi lässähtää paikoilleen johonkin toimettomuuteen ja flegmaattiseen olemiseen, jotta olisi mielestäsi "rauhan löytänyt"?
Hyi helvettti :D Yritäpä hyväksyä muunkinlaiset tavat olla ja elää, kuin se omasi..
Vierailija kirjoitti:
Lämmin merivesi kuitenkin ja kylpylät on. Iso kattila tai lämmin vesivaraaja saat suihkun.
Lämmin merivesi?
Talvella?
Vierailija kirjoitti:
Kreikassa on saarilla kyllä tilaa ja tonttia mutta vene oltava .
Vaatimatonta mutta melko kallista.
Itsehän irrottauduin yhteiskunnasta lähtemällä ulkomaille (Italiiaan) asuntoautolla ja kyllä, vastasi odotuksia. Käytännön syistä jouduin palaamaan nyt syksyksi Suomeen ainakin hetkeksi, mutta häivyn uudelleen heti, kun vaan mahdollista. Olen ollut jo pari vuotta virallisesti asunnoton (so Poste Restante), joten senkus lähden vaan.
Vierailija kirjoitti:
Euron arvoisa taloja joita ei tähän mennessä ole kukaan huolinut mistään hinnasta löytyy pitkin suomea. Jotta ihmiset kiinostuisivat näistä taloista tarvittaisiin varmaan joku remontilla rahoiksi tv-ohjelma jossa kilpailtaisiin siitä kuka remppaa upeimmaksi tällaisen ei kenenkään huoliman talon. Kuollut kyläkin voisi herätä henkiin, kun sinne muuttaisi ihmisiä.
Euron arvoisia juu, mutta pyydetään kymmeniä tuhansia tai yli 100k. Siihen päälle remontit. Heh heh.
Vierailija kirjoitti:
Voihan sotä vaikka vuokrata asunnon Sisiliasta ja lähteä kokeilemaan muuttuuko elämä siellä onnelliseksi. Itse olen lomaillut siellä ja on kyllä viehättävä paikka.
Tämä! En ikinä ostasi vieraasta maasta asuntoa. Ksmsls riesa ja byrokratia viranomaisten kanssa.
Niinkö?
Reilu tunti notaarin luona, nettipankin kautta maksu ja avaimet käteen. Tarjouksesta tuohon 2kk.
Jos pitää byrokratiana sitä että kerran vuodessa hakee kiinteistövero- ja jätelaskun kunnantoimistosta niin onhan se rankkaa:)
Noin helppoa se ei ainakaan Ranskassa ole, mutta onko Italiassa todella?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuo nainen ei ole löytänyt sisäistä rauhaansa.
Käy sääliksi hänen perhettään.
Tämä. Miesparka joutuu raatamaan naisen mielenoikkujen mukaan.
Eikö hänellä muka ole omaa tahtoa, aikuisella miehellä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuo nainen ei ole löytänyt sisäistä rauhaansa.
Käy sääliksi hänen perhettään.
Tämä. Miesparka joutuu raatamaan naisen mielenoikkujen mukaan.
Eikö hänellä muka ole omaa tahtoa, aikuisella miehellä?
Varmaan haluaisi oikeasti vaan möllöttää toimettomana ja esim. palstailla, eikä elää aktiivista ja sosiaalista runsasta elämää tuon energisen naisen kanssa.....
sä voit ihan itse katsoa netistä espanjassa myytäviä rakennuksia.
mulla asuu yksi suomalaine kaveri aurinkorannikolla ja sanoi, että espajassa on "maaseudulla" ihan sama tilanne menossa kuin suomessa, eli saa todella halvalla taloja ja maata. espanjassa rakennuskanta on vain sitten vielä vanhempaa.