Avoin suhde, onko mahdollisuutta onnistua siinä elämänmittaisesti?

Vierailija kirjoitti:

En itse edes ymmärrä mitä tollanen tarkottaa. Ihminen olentona kehittää aina jonkunlaiset tunteet toista ihmistä kohtaan kenen kanssa se vuorovaikuttaa säännöllisesti, etenkin jos mukana on seksiä. Joku joka pystyy vaan pyörittää tollasia kuvioita ilman minkäänlaista tunnemaailmaa on luultavasti aika köyhä sisältä. 

Miksi sen pitäisi tapahtua ilman tunnemaailmaa?

Olen pitkässä, sitoutuneessa, avoimessa suhteessa. Tunnen muitakin samassa tilanteessa. 

Tunteet käsitellään, niitä ei kielletä. Meitä ei löydä iltapäivälehtien sivuilta. 

Vierailija kirjoitti:

M-1965 kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mutatautia, satiaisia ja muita odotellessasiko kyselet?

Ihan vaan itseäkin kiinnostelee onko parisuhteilussa tapahtunut joku murros jossa normaalit tavat laitetaan romukoppaan ja tilalle avoin suhteilu.

Näyttäisi siltä että sellaista yhteiskunnallista murrosta ei koskaan ole ollut edes alkamassa kuin joidenkin epävakaiden vakavasti mielenterveysongelmaisten pään sisällä.

-eri

Nena O'Neill: "Avoin avioliitto" julkaistiin suomeksi vuonna 1972. Sukulaiseni muuttivat avioliittonsa avoimeksi noihin aikoihin. Tuo ei ole mikään uusi ilmiö vaan peräisin hippiajoilta.

Näinhän se on. Eikä se käytännössä jäänyt silloinkaan kuin aivan marginaaliseksi ilmiöksi. 

Sama kävi nyt 2015-2026

Kalliit on ”laulajan” lunnaat.

Jos ei osaa olla yhden ihmisen kanssa tyydyttävässä suhteessa, miten osaisi olla usean kanssa samaan aikaan? 

Lol ja hyi. Ei. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En itse edes ymmärrä mitä tollanen tarkottaa. Ihminen olentona kehittää aina jonkunlaiset tunteet toista ihmistä kohtaan kenen kanssa se vuorovaikuttaa säännöllisesti, etenkin jos mukana on seksiä. Joku joka pystyy vaan pyörittää tollasia kuvioita ilman minkäänlaista tunnemaailmaa on luultavasti aika köyhä sisältä. 

Miksi sen pitäisi tapahtua ilman tunnemaailmaa?

Olen pitkässä, sitoutuneessa, avoimessa suhteessa. Tunnen muitakin samassa tilanteessa. 

Tunteet käsitellään, niitä ei kielletä. Meitä ei löydä iltapäivälehtien sivuilta. 

Ei siinä mitään. Jokainen marginaaliseen vähemmistöön kuuluva tavallaan. 

Ja hyvä niin ettei näy lehdissä.

Vierailija kirjoitti:

Jos ei osaa olla yhden ihmisen kanssa tyydyttävässä suhteessa, miten osaisi olla usean kanssa samaan aikaan? 

Eihän se normaalia valtavirtaa ole. Eikä koskaan tule olemaankaan.

Vierailija kirjoitti:

Tuo oli joitain vuosia sitten sometrendi joka alkaa olla jo kuopattu.

Nythän media kyselee tarinoita avoimista suhteista jotka eivät toimineet.

Ehkäpä silloin tulee totuudenmukaisempia tarinoita tuosta suhteilumuodosta.

Ajat muuttuvat.

Raikasta että asiaa käsitellään myös tuosta kulmasta mediassa.

Vierailija kirjoitti:

M-1965 kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mutatautia, satiaisia ja muita odotellessasiko kyselet?

Ihan vaan itseäkin kiinnostelee onko parisuhteilussa tapahtunut joku murros jossa normaalit tavat laitetaan romukoppaan ja tilalle avoin suhteilu.

Näyttäisi siltä että sellaista yhteiskunnallista murrosta ei koskaan ole ollut edes alkamassa kuin joidenkin epävakaiden vakavasti mielenterveysongelmaisten pään sisällä.

-eri

Nena O'Neill: "Avoin avioliitto" julkaistiin suomeksi vuonna 1972. Sukulaiseni muuttivat avioliittonsa avoimeksi noihin aikoihin. Tuo ei ole mikään uusi ilmiö vaan peräisin hippiajoilta.

Näinhän se on. Eikä se käytännössä jäänyt silloinkaan kuin aivan marginaaliseksi ilmiöksi. 

Sama kävi nyt 2015-2026

Syynä se, että avoimeen suhteeseen sisältyy niin paljon ongelmia varsinkin, jos on lapsia. Se aika ja raha jonka vanhemmat käyttävät sivusuhteissaan on tietenkin pois omalta perheeltä. Erityisesti se aika sillä yhteistä aikaa on yleensä muutenkin rajatusti.

M-1965 kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

M-1965 kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mutatautia, satiaisia ja muita odotellessasiko kyselet?

Ihan vaan itseäkin kiinnostelee onko parisuhteilussa tapahtunut joku murros jossa normaalit tavat laitetaan romukoppaan ja tilalle avoin suhteilu.

Näyttäisi siltä että sellaista yhteiskunnallista murrosta ei koskaan ole ollut edes alkamassa kuin joidenkin epävakaiden vakavasti mielenterveysongelmaisten pään sisällä.

-eri

Nena O'Neill: "Avoin avioliitto" julkaistiin suomeksi vuonna 1972. Sukulaiseni muuttivat avioliittonsa avoimeksi noihin aikoihin. Tuo ei ole mikään uusi ilmiö vaan peräisin hippiajoilta.

Näinhän se on. Eikä se käytännössä jäänyt silloinkaan kuin aivan marginaaliseksi ilmiöksi. 

Sama kävi nyt 2015-2026

Syynä se, että avoimeen suhteeseen sisältyy niin paljon ongelmia varsinkin, jos on lapsia. Se aika ja raha jonka vanhemmat käyttävät sivusuhteissaan on tietenkin pois omalta perheeltä. Erityisesti se aika sillä yhteistä aikaa on yleensä muutenkin rajatusti.

Niinpä. Herää kysymys millainen vanhempi on avoin suhteilija?

Vierailija kirjoitti:

M-1965 kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

M-1965 kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mutatautia, satiaisia ja muita odotellessasiko kyselet?

Ihan vaan itseäkin kiinnostelee onko parisuhteilussa tapahtunut joku murros jossa normaalit tavat laitetaan romukoppaan ja tilalle avoin suhteilu.

Näyttäisi siltä että sellaista yhteiskunnallista murrosta ei koskaan ole ollut edes alkamassa kuin joidenkin epävakaiden vakavasti mielenterveysongelmaisten pään sisällä.

-eri

Nena O'Neill: "Avoin avioliitto" julkaistiin suomeksi vuonna 1972. Sukulaiseni muuttivat avioliittonsa avoimeksi noihin aikoihin. Tuo ei ole mikään uusi ilmiö vaan peräisin hippiajoilta.

Näinhän se on. Eikä se käytännössä jäänyt silloinkaan kuin aivan marginaaliseksi ilmiöksi. 

Sama kävi nyt 2015-2026

Syynä se, että avoimeen suhteeseen sisältyy niin paljon ongelmia varsinkin, jos on lapsia. Se aika ja raha jonka vanhemmat käyttävät sivusuhteissaan on tietenkin pois omalta perheeltä. Erityisesti se aika sillä yhteistä aikaa on yleensä muutenkin rajatusti.

Niinpä. Herää kysymys millainen vanhempi on avoin suhteilija?

 

Ehkä huono juuri tuon ajankäytön vuoksi.

 Tilanteeseen ajautuu sellainen, joka vasta avioiduttuaan huomaa että hänellä ja puolisollaan on aivan erilaiset halut seksin suhteen. Eroamisen sijaan he ulkoistavat seksin parisuhteestaan. Näin teki sukulaiseni.

Tilanteen välttämiseksi ehdottomasti suosittelen seksin harrastamista kumppaniehdokkaan kanssa hyvissä ajoin ennen avioliittoa.

Ymmärrän järjestelyn, jos toinen on bi ja kokee tarvitsevansa seksiä kummankin sukupuolen kanssa ollakseen onnellinen.

Vierailija kirjoitti:

Jos ei osaa olla yhden ihmisen kanssa tyydyttävässä suhteessa, miten osaisi olla usean kanssa samaan aikaan? 

Ei se vaan toimi jos ihminen ei kykene monogamisessa suhteessa olemaan rehellinen tunteistaan ja tarpeistaan.

Miten se sitten toimisi avoimessa suhteessa? No, ei mitenkään.

Avoin suhde = tautipesäke

Vierailija kirjoitti:

Avoin suhde = tautipesäke

No sekin vielä. Jopa hengenvaarallinen sellainen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos ei osaa olla yhden ihmisen kanssa tyydyttävässä suhteessa, miten osaisi olla usean kanssa samaan aikaan? 

Eihän se normaalia valtavirtaa ole. Eikä koskaan tule olemaankaan.

Tätä ei kysytty :)

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos ei osaa olla yhden ihmisen kanssa tyydyttävässä suhteessa, miten osaisi olla usean kanssa samaan aikaan? 

Ei se vaan toimi jos ihminen ei kykene monogamisessa suhteessa olemaan rehellinen tunteistaan ja tarpeistaan.

Miten se sitten toimisi avoimessa suhteessa? No, ei mitenkään.

Niin, jos ei tuohon kykene, niin se yksiavioinenkaan suhde ei toimi 💡

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos ei osaa olla yhden ihmisen kanssa tyydyttävässä suhteessa, miten osaisi olla usean kanssa samaan aikaan? 

Ei se vaan toimi jos ihminen ei kykene monogamisessa suhteessa olemaan rehellinen tunteistaan ja tarpeistaan.

Miten se sitten toimisi avoimessa suhteessa? No, ei mitenkään.

Niin, jos ei tuohon kykene, niin se yksiavioinenkaan suhde ei toimi 💡

Juuri näin. Eli ei ole suhdemuotoon liittyvä vaan ihmiseen itseensä liittyvä asia.

Tämä on jäänyt vähemmälle huomiolle. Ei se avoin suhde ihmistä paranna.

Mulla on lähipiirissä tällainen monisuhteinen perhe eli on lapsen vanhemmat ja molemmilla vanhemmillla myös toinen kumppani. Ala-asteikäinen lapsi kettuilee isänsä naisystävälle tämän tästä, ja siksi minusta heidän tapaamisensa on hieman vaivaannuttavaa. Perheen isä ja äidin miesystävä tulevat ainakin näennäisesti hyvin toimeen, mutta äidin ja isän naisystävän välit ovat... no, vähän kireät. Monisuhteisuus on heillä jatkunut muutaman vuoden enkä oikein usko, että tuo kovin kauaskantoinen kuvio olisi.

Vierailija kirjoitti:

Mulla on lähipiirissä tällainen monisuhteinen perhe eli on lapsen vanhemmat ja molemmilla vanhemmillla myös toinen kumppani. Ala-asteikäinen lapsi kettuilee isänsä naisystävälle tämän tästä, ja siksi minusta heidän tapaamisensa on hieman vaivaannuttavaa. Perheen isä ja äidin miesystävä tulevat ainakin näennäisesti hyvin toimeen, mutta äidin ja isän naisystävän välit ovat... no, vähän kireät. Monisuhteisuus on heillä jatkunut muutaman vuoden enkä oikein usko, että tuo kovin kauaskantoinen kuvio olisi.

Todella terve malli lapsille… 

Jos olet mies, niin kohta et saa enää keltään. Siinä sinulle avointa suhdetta.

Nojaa. Mä en ole koskaan ymmärtänyt tätä nykyajan ajatusta siitä, että miehellä pitäisi olla kymmenen naispuoleista “ihan vaan kaveria”. Jotenkin joka kerta kun kuulen tuon lauseen, niin korvissa se kuulostaa enemmänkin “ei mitään hätää, hän on vain ystävä”. Niin varmaan.

Miehet on kuitenkin loppujen lopuksi aika yksinkertaisia otuksia. Anna niille ruokaa, pari kehua ja tarpeeksi aikaa, niin kohta ollaan kertomassa niitä elämän syvimpiä murheita kahvikupin ääressä. Ei tarvitse edes puhua mistään ihastumisesta. Läheisyys synnyttää läheisyyttä, niinhän se menee.

Ja ennen kuin joku loukkaantuu, tiedän kyllä ettei jokainen mies ole samanlainen. Mutta aika harva mies myöskään sanoo rehellisesti, että jos 28-vuotias kaunis nainen haluaisi lähteä hänen kanssaan kahville kahdestaan, niin ensimmäinen ajatus olisi “kuinkahan hänen sijoitussalkkunsa voi”. Kyllä siinä yleensä muutkin ajatukset ehtivät käydä mielessä.

Me puhutaan paljon luottamuksesta, mutta aivan liian vähän ihmisluonnosta. Miehellä on viettinsä ja biologiansa siinä missä naisellakin. Ei kukaan lähde nälkäisenä ruokakauppaan vain ihailemaan leipähyllyä. Miksi ihmeessä parisuhteessa pitäisi jatkuvasti testata omia rajojaan ja todistaa kuinka moderni ihminen on?

Ja sitten ne kuuluisat työpaikan pikkujoulut. “Ei mitään hätää kulta, mennään vaan porukalla yhdelle.” Aamulla yhdestä on tullut viisi, viidestä kymmenen ja yhtäkkiä joku Maija markkinoinnista onkin maailman hauskin ihminen. Se mikä alkaa viattomana ystävyytenä ei useinkaan muutu yhdessä illassa pettämiseksi, vaan sadaksi pieneksi valinnaksi matkan varrella.

Minä en tarvitse parisuhteeseeni ylimääräisiä muuttujia. Jos mies haluaa viettää vapaa-aikansa kahvittelemalla naispuolisten ystävien kanssa, niin saa aivan rauhassa tehdä niin. Sitten saa tosin tehdä sen myös aivan rauhassa sinkkuna.

Ehkä olen vanhanaikainen, mustasukkainen ja pirttihirmu. Sen myönnän aivan mielelläni. Mutta olen myös sitä mieltä, että kaikkea mikä on mahdollista tehdä, ei tarvitse tehdä. Joskus parisuhteessa luovutaan vapaaehtoisesti pienistä asioista suuremman asian vuoksi.

Ja kyllä, uskon sataprosenttisesti siihen, että suurin osa parisuhdeongelmista olisi jäänyt syntymättä, jos joku olisi ajoissa jättänyt sen yhden “ihan viattoman” kahvikutsun väliin.