Avoin suhde, onko mahdollisuutta onnistua siinä elämänmittaisesti?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen itse sen verran neuroottinen kaikenlaisten tautien suhteen etten todellakaan voisi olla enää kumppanini kanssa intiimisti, jos tietäisin että on käynyt muualla. Jotensakin iljettävä koko ajatus. Terveyteni on tärkeämpää kuin "avoimuudella" tekohengitettävä parisuhde.

Olisi kyllä kiinnostavaa, että joku avoimessa suhteessa oleva kertoisi, miten tähän suhtautuu ja miten toimitaan. On varsin erikoista, että nykyisin ollaan muuten todella tietoisia ja huolellisia, pidetään huolta seksuaaliterveydestä ja monihan esim. käy testeissä rutiininomaisesti uuden suhteen alussa - mutta sitten yhtäkkiä kun suhde avataan, ilmeisesti periaate tämän suhteen jotenkin muuttuu.

no kondomia tietenkin käytetään aina. Ei tässä mikään periaate muutu, seksin turvallisuus on tärkeää. En muutenkaan käytä hormonaalista ehkäisyä, niin että se kondomi olisi monogaamisessakin suhteessa aina käytössä.

Olen ollut pian 30 vuotta avoimessa suhteessa. Kuviossa ei ole mukana lapsia, emmekä asu yhdessä. Nyt kun alkaa olla jo ikää, ei kumpikaan jaksa nähdä vaivaa muiden kumppanien suhteen ja niitä ei ole ollut muutamaan vuoteen. 

Meillä kokeiltiin. Ilmeisesti ei käyty tarpeeksi läpi sääntöjä. Mulla oli ajatus että joku yhen yön juttu ei ole eron syy. Mutta mies ottikin ja selvästi ihastui. Ja ne viestit mitä pääsin lukemaan. Paremmin kohteli kun minua, omaa parneriaan.

On nyt exä.

Elikkä pelisäännöt mitä molemmat noudattaa.

Ja jos sihde on jo mätä niin ei sitä mikään avaaminen pelasta.

Vierailija kirjoitti:

Meillä kokeiltiin. Ilmeisesti ei käyty tarpeeksi läpi sääntöjä. Mulla oli ajatus että joku yhen yön juttu ei ole eron syy. Mutta mies ottikin ja selvästi ihastui. Ja ne viestit mitä pääsin lukemaan. Paremmin kohteli kun minua, omaa parneriaan.

On nyt exä.

Elikkä pelisäännöt mitä molemmat noudattaa.

Ja jos sihde on jo mätä niin ei sitä mikään avaaminen pelasta.

Näin se on. Suhteen avaaminen.pitkässä monosuhteessa on itsensä huijaamista ja usein raakaa henkistä väkivaltaa.

Ennemmin hyväksyisin maksullisissa käynnin kuin avoimen tai fwb- suhteen, jos seksielämä olisi jostain syystä (esim. terveys)  kohdaltani loppunut,mutta rakkautta olisi suhteessa yhä ja toinen kärsisi seksittömyydestä. Maksullisissa käynti olisi enemmän verrattavissa hierojalla käyntiin kuin avoin suhde, jossa tunteet voivat kehittyä ja koko suhde päättyä.

Minäkin pidän yhtenä vaihtoehtona näissä pettämis, poly yms jutuissa sitä että voi jollain tavalla kilpailla siinä eli se on se juttu. Tai sitten addiktio. Olisiko kiinnostusta ulkopuolisiin muussa tapauksessa? Koska muutenhan sitä olisi joko vapaa tai ihan perus parisuhteessa. Ja onko näissä kyse myös jollain tavalla vallankäytöstä? 

Vierailija kirjoitti:

Minäkin pidän yhtenä vaihtoehtona näissä pettämis, poly yms jutuissa sitä että voi jollain tavalla kilpailla siinä eli se on se juttu. Tai sitten addiktio. Olisiko kiinnostusta ulkopuolisiin muussa tapauksessa? Koska muutenhan sitä olisi joko vapaa tai ihan perus parisuhteessa. Ja onko näissä kyse myös jollain tavalla vallankäytöstä? 

On. Halusta alistaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen itse sen verran neuroottinen kaikenlaisten tautien suhteen etten todellakaan voisi olla enää kumppanini kanssa intiimisti, jos tietäisin että on käynyt muualla. Jotensakin iljettävä koko ajatus. Terveyteni on tärkeämpää kuin "avoimuudella" tekohengitettävä parisuhde.

Olisi kyllä kiinnostavaa, että joku avoimessa suhteessa oleva kertoisi, miten tähän suhtautuu ja miten toimitaan. On varsin erikoista, että nykyisin ollaan muuten todella tietoisia ja huolellisia, pidetään huolta seksuaaliterveydestä ja monihan esim. käy testeissä rutiininomaisesti uuden suhteen alussa - mutta sitten yhtäkkiä kun suhde avataan, ilmeisesti periaate tämän suhteen jotenkin muuttuu.

no kondomia tietenkin käytetään aina. Ei tässä mikään periaate muutu, seksin turvallisuus on tärkeää. En muutenkaan käytä hormonaalista ehkäisyä, niin että se kondomi olisi monogaamisessakin suhteessa aina käytössä.

Mutta ei monosuhteessa kondomia tarvita esim. suuseksissä. Tämä oli minulla pointtina, eli seksin harrastaminen muuttuu ja joka ikisessä limakalvokontaktissa täytyy sitten olla kondomi. On ihan eri asia ehkäistä pelkkää raskautta kondomilla kuin myös tauteja. Itse koen, että naiselle annettu suuseksi toimii paremmin ilman kondomia välissä.

Vierailija kirjoitti:

Yksikään nainen ei ehdottaisi avointa suhdetta, jos kuvittelisi omalla miehellään olevan vientiä.

Epäilin että mieheni petti. Teki paljon töitä ulkomailla. Mikä mahdollistikin kaksoiselämän.

Lopulta minä ehdotin avointa suhdetta, tajusin että mieheni jo kuitenkin eli näin. Halusin antaa itselleni mahdollisuuden jos tilanne sattuisi kohdalle.

En kuitenkaan käyttännyt tilannetta hyväksi enneku erottiin.

Huonon, väljähtäneen suhteen viiminen tekohengitys.

Vierailija kirjoitti:

Meillä kokeiltiin. Ilmeisesti ei käyty tarpeeksi läpi sääntöjä. Mulla oli ajatus että joku yhen yön juttu ei ole eron syy. Mutta mies ottikin ja selvästi ihastui. Ja ne viestit mitä pääsin lukemaan. Paremmin kohteli kun minua, omaa parneriaan.

On nyt exä.

Elikkä pelisäännöt mitä molemmat noudattaa.

Ja jos sihde on jo mätä niin ei sitä mikään avaaminen pelasta.

Tuo on muuten hyvä pointti, että useinhan ihminen kohtelee vieraita paremmin kuin läheisiä, koska läheisten kanssa voi olla oma itsensä ja näyttää myös huonoja puolia. Sitten kun onkin vastassa uusi ja vanha suhde, niin kieltämättä tuntuisi sietämättömältä lukea lepertelyviestejä sille uudelle tyypille kun itse saa lähinnä tympeää tiuskimista.

Itse ihmettelem noissa avoimissa ja polysuhteissa erityisesti sitäkin, että miten ihmiset oikein löytävät niin paljon kiinnostavia ihmisiä, joihin tuntevat vetoa? Vai onko rima sitten vaan aika alhaalla? Itse olen koko elämäni kokenut, että todella harvoin tulee vastaan kiinnostavia ihmisiä, ja siksi sinkkunakin voi mennä pitempikin aika ennen kuin ihastuu johonkin - eikä kyse ole matalasta libidosta tms. Mutta en vaan voi sille mitään, että kiinnostavia ihmisiä tulee vastaan tosi harvoin! Itse en varmaan sen vuoksi löytäisi mitään sivusuhteita, jos yrittäisinkin polysuhteilla. Ja jotenkin sellaisia puolivillaisia ei vaan jaksa, en jaksa innostua jos ei aitoa intohimoa, kiinnostusta ja vetovoimaa ole.

Siinä on minusta jotain itsekästä tosi monessa vaiheessa. Jokaisella varmaan joskus tulee ihastuksia, mutta vaatii tietynlaista itsekkyyttä alkaa konkreettisesti miettiä, että miten pääsisin panemaan tuota ja tuota ilman että siitä tulee minulle haitallisia seurauksia. 

Sitten pitää olla itsekäs, että ottaa avoimen suhteen puheeksi, vaikka tietää että se 100% loukkaa toista ainakin vähän, yleensä paljon, ellei ole sattumalta samat kelat ollut sillä puolisolla. 

Ja kun tulee tekemisen hetki, niin sekin vaatii itsekkyyttä, että vie sen homman oikeasti läpi, vaikka tietää että se muuttaa kaiken. Voisin kuvitella, että moni vähemmän itsekäs vielä tuossa vaiheessa peruisi koko homman, koska näkisi oman hyödyn suhteellisesti pienempänä kuin kumppanin mielipahan.

M-1965 kirjoitti:

On mahdollista mutta epätodennäköistä mustasukkaisuuden ja muiden ongelmien vuoksi. Loppuvaiheessa asutte yhdessä mutta olette kämppäkavereita pikemminkin kuin pari. Tämä perustuen oman lähisukulaisen elämään avioliitosta kuolemaan asti.

No eikö tämä kämppäkaveruus seuraa useimmiten ihan monogaamisestakin suhteesta? Viimeistään muutaman vuosikymmenen jälkeen lopputulos on sama.

Vierailija kirjoitti:

M-1965 kirjoitti:

On mahdollista mutta epätodennäköistä mustasukkaisuuden ja muiden ongelmien vuoksi. Loppuvaiheessa asutte yhdessä mutta olette kämppäkavereita pikemminkin kuin pari. Tämä perustuen oman lähisukulaisen elämään avioliitosta kuolemaan asti.

No eikö tämä kämppäkaveruus seuraa useimmiten ihan monogaamisestakin suhteesta? Viimeistään muutaman vuosikymmenen jälkeen lopputulos on sama.

Mitä tarkoitat? Olen nyt seurannut vierestä, miten yksi lähisukulaiseni toimii puolisonsa omaishoitajana. Ovat olleet yhdessä n. 60 vuotta. Ei vaikuta siltä, että ovat pelkkiä kämppäkavereita. Kämppiksestä ei ikinä välittäisi niin paljon, että ryhtyisi omaishoitajaksi, vaan se vaatii syvän tunnesiteen, vahvan kumppanuuden ja kovan tahdon olla yhdessä juuri sen ihmisen kanssa. (Ja eihän omaishoitajuuteen toki velvollisuutta silloinkaan ole, mutta pointtini onkin se, että ei monosuhde muutu automaattisesti miksikään kämppissuhteeksi, vaan hyvä suhde kyllä pysyy parisuhteena vuosikymmenestä toiseen, tuo omaishoitajuus on vain yksi esimerkki siitä, miten parisuhde eroaa kämppissuhteesta.)

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen itse sen verran neuroottinen kaikenlaisten tautien suhteen etten todellakaan voisi olla enää kumppanini kanssa intiimisti, jos tietäisin että on käynyt muualla. Jotensakin iljettävä koko ajatus. Terveyteni on tärkeämpää kuin "avoimuudella" tekohengitettävä parisuhde.

Olisi kyllä kiinnostavaa, että joku avoimessa suhteessa oleva kertoisi, miten tähän suhtautuu ja miten toimitaan. On varsin erikoista, että nykyisin ollaan muuten todella tietoisia ja huolellisia, pidetään huolta seksuaaliterveydestä ja monihan esim. käy testeissä rutiininomaisesti uuden suhteen alussa - mutta sitten yhtäkkiä kun suhde avataan, ilmeisesti periaate tämän suhteen jotenkin muuttuu.

no kondomia tietenkin käytetään aina. Ei tässä mikään periaate muutu, seksin turvallisuus on tärkeää. En muutenkaan käytä hormonaalista ehkäisyä, niin että se kondomi olisi monogaamisessakin suhteessa aina käytössä.

Ei kondomi ole mikään 100% suoja, ja usein limakalvokontakti voi siinä touhutessa kuitenkin tapahtua. Ainakin klamydia/tippuri tarttuu myös oraalisti. Suuteleminenkaan ei ole vaaratonta. Jotkut virukset latentteja ja aiheuttavat syöpää. Testeissä ei aina testata kaikkea. Esim. Hiv ja hepatiitit. Taudeilla vaihtelevat itämisajat. Vieraiden ihmisten mikrobeja en halua omiin reikiini. Tuttavapiirissä irtosuhteita harrastavilla usein kaikenlaista pitkittynyttä vaivaa, virtsatieinfektiokierrettä, hiivaa jos minkälaista kutinaa jos ei suoraan sukupuolitauteja. Naisille vaarallisempaa. Tv. Se neuroottinen

Kämppäkaveruus-parisuhde on tuhoon tuomittu oli suhde avoin tai ei. Yhdessä väkisin pysyminen johtaa yleensä pettämiseen, alkoholismiin tai mielen ongelmiin. Sen vuoksi ihmisten pitäisi olla reiluja toisilleen ja todeta että jos ei suhteessa ole kipinää, on parempi asua erillään. Nykyään kun ei ole edes häpeästigmaa erota kuten joskus. Ja jos haluaa paneskella eri ihmisten kanssa niin sekin on ok, mutta silloin parempi olla sinkkuna. Parisuhde on nimenomaisesti parin välinen suhde, ei parin ja muutaman muun satunnaisen irtosuhteen.

Sinkkuna ällöttää kaikki avosuhteilijat. Aina olette perässä juoksemassa ja sitten muistuu mieleen että ainiin kotona on jo siippa ja tartteis vaan saada jotain säpinää. Pankaa toisianne ja muita pariutuneita älkääkö tuhlatko sinkkujen aikaa 🙄

Vierailija kirjoitti:

Sinkkuna ällöttää kaikki avosuhteilijat. Aina olette perässä juoksemassa ja sitten muistuu mieleen että ainiin kotona on jo siippa ja tartteis vaan saada jotain säpinää. Pankaa toisianne ja muita pariutuneita älkääkö tuhlatko sinkkujen aikaa 🙄

Tätä joskus miettinyt, että mistä nämä avosuhteilijat löytää nämä kumppaninsa? Harva sinkku kuitenkaan haluaa lähteä tälläiseen mukaan varsinkin jos on tavoitteena pysyvämpi parisuhde tulevaisuudessa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sinkkuna ällöttää kaikki avosuhteilijat. Aina olette perässä juoksemassa ja sitten muistuu mieleen että ainiin kotona on jo siippa ja tartteis vaan saada jotain säpinää. Pankaa toisianne ja muita pariutuneita älkääkö tuhlatko sinkkujen aikaa 🙄

Tätä joskus miettinyt, että mistä nämä avosuhteilijat löytää nämä kumppaninsa? Harva sinkku kuitenkaan haluaa lähteä tälläiseen mukaan varsinkin jos on tavoitteena pysyvämpi parisuhde tulevaisuudessa.

Todennäköisesti rima on tosi alhaalla. Mutta kyllähän kaikki deittipalstoilla olleet ovat huomanneet, että etsivät siellä seuraa ilmeisesti kuvitellen, että kumppania ja parisuhsetta voisi etsiessään harrastaa heidän kanssaan kuitenkin seksiä, ja siksi yrittävät vähän kaikkia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sinkkuna ällöttää kaikki avosuhteilijat. Aina olette perässä juoksemassa ja sitten muistuu mieleen että ainiin kotona on jo siippa ja tartteis vaan saada jotain säpinää. Pankaa toisianne ja muita pariutuneita älkääkö tuhlatko sinkkujen aikaa 🙄

Tätä joskus miettinyt, että mistä nämä avosuhteilijat löytää nämä kumppaninsa? Harva sinkku kuitenkaan haluaa lähteä tälläiseen mukaan varsinkin jos on tavoitteena pysyvämpi parisuhde tulevaisuudessa.

No minulle alkoi aiheesta puhua vanha koulukaveri kun olivat avanneet puolison kanssa liittonsa. Itsekin olen siis naimisissa. Tuli vähän sellainen värväämisen tunne, kuin johonkin salaseuran oltaisiin houkuttelemassa. Harmittaa myös että koko ystävyys näyttäytyy nyt eri valossa.