Te vanhemmat, kenen lapset huutaa ja riehuu jatkuvasti

Meillä asui aiemmin yläkerrassa 5-lapsinen perhe, jossa pikkulapsia. Ei mitään meteliä, juoksemista, riehuntaa, huutamista jne. Välillä vauva itki,  siinä kaikki. 

Sitten tilalle muutti hieno kulttuuripersoona, yksinhuoltaja, yksi lapsi, nykyään aikuinen ja hänen puolisoehdokkaansa. Hirveä jatkuva meteli. Rumpuja soitettu jalalla lattiaan hakaten yöt pitkät vuosia. Juostaan sisällä, pallotellaan, hakataan ikkunoihin, koputellaan oviin, kaikenlaista kiusaa tehdään. "Lapsi" on jo aikamies, mutta pikkulapsen elämä ja elkeet sen kun jatkuvat. Vaikea käsittää. 

Vierailija kirjoitti:

Tosi raskasta kuunnella naspurustosta tollaista meteliä. Edes pihan leikkipaikalta. Se tasainen jatkuva melumatto satunnaisin kirkaisupiikein  syö hermostoa.

Kirkaisupiikki on perseeessäsi.

Minulla asuu yläkerrassa perhe, jossa 2 alle kouluikäistä lasta. Heillä alkaa jatkuva juoksu ja tömistely klo 19 ja jatkuu non-stoppina klo 22 saakka. Sain tarpeeksi ja laitoin toissapäivänä alakerran ilmoitustaululle nätisti kirjoitetun lapun, jossa pyysin yläkertalaisia ottamaan huomioon muut naapurit ja kiinnittämään huomiota siihen, että asunnon äänieristeet eivät ole kovin kummoiset. Nyt on ollut 2 iltaa ilman tömistelyä ja katsotaan, miten kauan kestää. 

Vierailija kirjoitti:

Kasvattaminen ei todellakaan ole pelkän ei-sanan toistamista eikä jatkuvia kieltoja. Voi myös kertoa ja näyttää miten ne asiat tehdään. Omalla esimerkillä on myös suuri merkitys. Jos vanhempi huutaa ja kiroilee, mitä luulette lasten siitä oppivan?  Toki sillä ei-sanallakin on  oma paikkansa, mutta kärsiihän se inflaation ja menettää tehonsa, jos se on vanhempien ainoa kasvatusmetodi. 
Lapsilla voi olla haastavakin temperamentti, mutta onhan jotain todella pielessä, jos huuto ja mekastus on jatkuvaa. 
Kasvattaminen on harvoin helppoa, mutta lasten käytös kyllä paljastaa, onko siinä yhtään onnistuttu.  

Jos äiti istuu rauhallisena kentän laidalla selaten puhelintaan, niin miksei lapsi ota esimerkkiä äidistä vaan sen sijaan menee kentälle juoksentelemaan?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Voihan sitä kieltää kaikenlaista. Ihan aikuisiltakin on kielletty vaikka jalkakäytävällä pyöräily, mutta ei se tarkoita sitä, että monikaan kyseistä kieltoa noudattaisi.

Lasta on aika turha kieltää jos tiedossa on, että lapsi ei kuitenkaan tottele. Sellainen on turhaa länkyttämistä josta kukaan ei hyödy ja joka muuttaa perheen ilmapiirin liian negatiiviseksi.

Aha, eli lapsia ei tarvitse sinusta kasvattaa? Ne saa riehua ympäriinsä? Mitä sä teet sitten kun ne tulee teini-ikään ja homma laajenee ja pahenee? Pliis, älä lisäänny

Poliisit tuki turpasi moukka.

Vierailija kirjoitti:

Kaverilla kissa paskoi asuntoon talvella, kaveri kasteli kissan kylmällä vedellä ja heitti kissan ulos pakkaseen, ei paskonut toista kertaa asuntoon. Olisiko aika myös kiukutteleville lapsille tehdä samoin.

Olet moukka akka!

Meillä nuorin lapsistamme (nyt 8 v) on aina ollut vilkas. Siitä aiheutuu monenlaista asiaa, mikä pitää huomioida kyläillessä ja muuten ihan jokapäiväisessä arjessa.

Mutta olen iloinen, asumme omakotitalossa ja kotona hän saa olla oma itsensä.

Vierailija kirjoitti:

Aika tumpeloita kyseiset vanhemmat jotka eivät saa kakaroitaan kuriin.

Itse olet tumpeloizta tumpeloin moukka.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Meillä meno oli yhden lapsen osalta tuota. Voi, kyllä kiellettiin. Tutkimuksia useampi vuosi, terapiaa, kehitysvamma ja sairauksia paljastui. Lääkitysten ja terapian myötä helpotti hieman. Matka jatkuu aina vaan.. Ei se aina oo kasvatuksesta kiinni tai vanhemman laiskuudesta. 

Todella paljon on niitä joille ei nepsylääkitystä myönnetä. Diagnosointikriteerejä on kiristetty.

Lapset osasi 80-luvulla käyttäytyä, vaikkei nepsylääkkeitä ollut olemassakaan.

Nepsyys ei ole väestössä lisääntynyt tässä ajassa, ei meidän geenit niin nopeasti muutu, vaikka tilat paremmin tunnistetaankin ja diagnosoidaan.

Nepsyys ei tarkoita tyhmyyttä tai kurittomuutta tai oppimiskyvyttömyyttä, eikä varsinkaan ole mikään vapaudut vankilasta -kortti perseilylle. 

Olen itsekin nepsy ja kasarilapsi, ja me pärjättiin paljon paremmin sen ajan maailmassa, koska säännöt oli selkeitä, ihmiset, myös aikuiset käyttäytyi ennalta-arvattavasti ja ärsykkeitä oli tietysti vähemmän -vallankin koululuokassa, kun joutui pihalle jos mölisi. 

Nepsylapsi nimenomaan tarvitsee kuria, mutta vähän eri syystä kuin monet ajattelee. Nepsy tarvitsee kuria koko yhteiskunnalle, myös ja erittäin aikuisille, että elämässä on selvä struktuuri ja säännöt. 

Vierailija kirjoitti:

Olen käynyt Japanissa monta kertaa ja ei siellä pennut huuda kaupassa. Miksiköhän?

Miks puhut lapsista pentuna?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Meillä meno oli yhden lapsen osalta tuota. Voi, kyllä kiellettiin. Tutkimuksia useampi vuosi, terapiaa, kehitysvamma ja sairauksia paljastui. Lääkitysten ja terapian myötä helpotti hieman. Matka jatkuu aina vaan.. Ei se aina oo kasvatuksesta kiinni tai vanhemman laiskuudesta. 

Joskus vaan tuntuu, että koska Havu-Pilvikillä on joku diagnosoitu kirjainhärdelli niin vanhemmat ajattelevat että ei tarvitse tehdä mitään tai älämölöriehuntahakkamisjuoksemiselle ei edes voi tehdä mitään.

Kirjainyhdistelmät eivät oikeuta huonoon käytökseen ja muiden ihmisten häiritsemiseen. Asioita tarvitsee silloin harjoitella enemmän ja tarvittaessa pitää olla viemättä diagnoosilapsia ylistimuloiviin paikkoihin jos käyttäytyminen ei onnistu.

En ole koskaan ymmärtänyt miksi asioista pitää tehdä niin vaikeita. Otetaan pätkä pyykkinarua ja sidotaan sen toinen pää Havu-Pilvikin nilkkaan ja toinen pää patteriin. Riehuntajuoksu loppuu siihen. Koska Havu-Pilvikki tuskin haluaa olla kiinni patterissa niin jatkossa miettinee myös tarkemmin, että kannattaako riehuntajuoksuun ryhtyä.

Kostona lapsi sitten hakkaa sitä patteria ja koko taloyhtiö herää meluun.

Sitten tulee läimäys avokämmenellä pään sivulle. Kas, häirikkölapsi ymmärtää heti, että ottaa kipeää jos perseilee.

Vierailija kirjoitti:

Meillä meno oli yhden lapsen osalta tuota. Voi, kyllä kiellettiin. Tutkimuksia useampi vuosi, terapiaa, kehitysvamma ja sairauksia paljastui. Lääkitysten ja terapian myötä helpotti hieman. Matka jatkuu aina vaan.. Ei se aina oo kasvatuksesta kiinni tai vanhemman laiskuudesta. 

Serkkuni on kehitysvammainen ja jos hän olisi syntynyt vuonna 2020, vanhemmille luultavasti opetettaisiin juuri noin eli ei sille voi mitään, tuo on lapsen ominaisuus. Mutta hän syntyi 1984, jolloin vanhemmat opetettiin pitämään kuria kaikille lapsille, myös niille, joilla oli viivästymiä tai muita ongelmia ja kas, serkku ei huutanut, kirkunut, hyppinyt autojen katoilla tms., koska vanhemmat vaativat häneltä samanlaista toimintaa kuin muiltakin. Lasta ei paapottu, ymmärretty ja tunteitaan sanoitettu, lapselle näytettiin, miten tehdä oikein.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen käynyt Japanissa monta kertaa ja ei siellä pennut huuda kaupassa. Miksiköhän?

Ruumiillinen kuritus on Japanissa laillista.

Tällä on rikos koskipa se aikuista tai omaan lapseen kohdistettuna.  Julmaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Meillä meno oli yhden lapsen osalta tuota. Voi, kyllä kiellettiin. Tutkimuksia useampi vuosi, terapiaa, kehitysvamma ja sairauksia paljastui. Lääkitysten ja terapian myötä helpotti hieman. Matka jatkuu aina vaan.. Ei se aina oo kasvatuksesta kiinni tai vanhemman laiskuudesta. 

Joskus vaan tuntuu, että koska Havu-Pilvikillä on joku diagnosoitu kirjainhärdelli niin vanhemmat ajattelevat että ei tarvitse tehdä mitään tai älämölöriehuntahakkamisjuoksemiselle ei edes voi tehdä mitään.

Kirjainyhdistelmät eivät oikeuta huonoon käytökseen ja muiden ihmisten häiritsemiseen. Asioita tarvitsee silloin harjoitella enemmän ja tarvittaessa pitää olla viemättä diagnoosilapsia ylistimuloiviin paikkoihin jos käyttäytyminen ei onnistu.

En ole koskaan ymmärtänyt miksi asioista pitää tehdä niin vaikeita. Otetaan pätkä pyykkinarua ja sidotaan sen toinen pää Havu-Pilvikin nilkkaan ja toinen pää patteriin. Riehuntajuoksu loppuu siihen. Koska Havu-Pilvikki tuskin haluaa olla kiinni patterissa niin jatkossa miettinee myös tarkemmin, että kannattaako riehuntajuoksuun ryhtyä.

Kostona lapsi sitten hakkaa sitä patteria ja koko taloyhtiö herää meluun.

Sitten tulee läimäys avokämmenellä pään sivulle. Kas, häirikkölapsi ymmärtää heti, että ottaa kipeää jos perseilee.

Naapuri tekee lapsesta lasun. Lapsi otetaan huostaan ja kaikki lapsen kulut tulevat valittajanaapurin maksettaviksi. Siinä voidaan sitten pohtia, kuka viimeksi nauraa.

Meillä on naapurissa pieni lapsi, äiti ja isä. Ovat paljon ulkona, kuten itsekin, ja olen huomannut, että nyt kesällä heillä on yleensä ikkuna auki. Eli äänet kuuluu sisältäkin, siis jos huutoa olisi. Koko tänä kesänä, kun ovat siinä olleet, en ole kertaakaan kuullut huutoa. En siis yhtään ainutta kiukkuhuutoa, eikä vanhemmatkaan huuda. Pihalla kyllä kuuluu, kun puuhailevat ja lapsikin puhuu normaalilla äänellä. Perheellä on tosi hyvä tunnelma. Lapsi leikkii ja juoksee kyllä, mutta se rasittava kiljuminen puuttuu mitä moni pitää. Näinkin voi lapsen kanssa olla. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen käynyt Japanissa monta kertaa ja ei siellä pennut huuda kaupassa. Miksiköhän?

Ruumiillinen kuritus on Japanissa laillista.

Tällä on rikos koskipa se aikuista tai omaan lapseen kohdistettuna.  Julmaa.

Ja tulokset näemme, estottomia, väkivaltaisia riehujia jo alle koulu iässä ja ulkopuoliset eli päiväkodin hoitajat, opettajat yms on helisemässä näiden kanssa. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Meillä meno oli yhden lapsen osalta tuota. Voi, kyllä kiellettiin. Tutkimuksia useampi vuosi, terapiaa, kehitysvamma ja sairauksia paljastui. Lääkitysten ja terapian myötä helpotti hieman. Matka jatkuu aina vaan.. Ei se aina oo kasvatuksesta kiinni tai vanhemman laiskuudesta. 

Ai kun lapsi on erityinen niin se saa terrorisoida naapureita ja kiikkua auton katolla?

Te tahallaan (tai lukutaidon puutteen vuoksi) väärin ymmärtäjät olette kyllä foorumin suola.

Eihän tuossa sanottu missään, että olis saanut tehdä, vaan erikseen sanottiin, että kiellettiin kyllä mutta ei auttanut. Jos lapsella on erityisongelmia, niin kiellot eivät auta.

Fyysinen kuritus on kielletty ja tutkimusten mukaan sekään ei auta näissä tilanteissa. Voi vain pahentaa käytöstä. 

Kiellot ei ehkä auta, mutta jos olennolla on minkäänlaista oppimiskykyä, se reagoi kyllä klassiseen ehdollistamiseen. Jopa käärmeitä on mahdollista kouluttaa. Kaikkein kehitysvammaisinkin lienee sentään käärmeen yläpuolella henkisesti.

Fyysistä kuritusta ei tarvita, vaan samaa millä koiria nykyään koulutetaan: kielteinen käytös sammutetaan ignoroimalla, myönteistä vahvistetaan. 

Kaikkein villeinkin pikkupentu oppii rauhoittumaan kun sitä siihen johdonmukaisesti kouluttaa: mitään kivaa ei koskaan tapahdu, ellei pentu ole rauhallinen. 

Jos korkeaviettiset metsästyskoirat oppivat rauhoittumaan aina kun emäntä istuu alas, myös metsällä, eiköhän siihen opi erityislapsetkin. Meinaan kun viisaimmatkin koirat on enintään kolmevuotiaan tasolla, useimmat kehitysvammaiset ovat kyllä sitä kehittymättömämpiä. 

Mutta jos kouluttaja/vanhempi ei kykene rauhoittumaan itse, ei sitä voi toisellekaan opettaa. 

Menee toisin päin mutta kohtasin (ihan oikeasti) kaupassa oletetun perheen jossa (tatuoitu, ylipainoinen) äiti mölysi ja kiroili minkä ehti. Lapset olivat asiallisia ja siistejä, nuori teinityttö ja pienempi poika ainakin olivat mukana. En tiedä mikä esiintymisvimma naisella oli. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Meillä meno oli yhden lapsen osalta tuota. Voi, kyllä kiellettiin. Tutkimuksia useampi vuosi, terapiaa, kehitysvamma ja sairauksia paljastui. Lääkitysten ja terapian myötä helpotti hieman. Matka jatkuu aina vaan.. Ei se aina oo kasvatuksesta kiinni tai vanhemman laiskuudesta. 

Ai kun lapsi on erityinen niin se saa terrorisoida naapureita ja kiikkua auton katolla?

Huostaanko pitäisi antaa?

On sielläkin naapureita.

Meillä on tuollaista. Kolme lasta joista yhdet kaksoset. Enme osaa kieltää, emme voi kieltää, lasten on saatava ilmaista itseään! Minä keskityn treenaamiseen. Kun äiti voi hyvin niin lapsetkin voivat.