Mitä mieltä ootte, nyt kun kotihoidon tuki lopetetaan?
Kesällä tuli se selvitys, jossa ehdotettiin, että kotihoidon tuki voitaisiin lakkauttaa kokonaan ja tilalle pidennettäisiin vanhempainrahaa. Eli käytännössä se vaihtoehto, että alle 3-vuotiasta hoidetaan kotona tuen turvin, saattaisi hävitä.
Itse mietin, että tää olisi aika iso muutos monelle perheelle. Osa arvostaa sitä, että voi olla pidempään kotona ilman että joutuu heti päiväkotiin, osa taas näkee tuen ongelmallisena.
Mitä te ajattelette?
Olisko parempi nykyinen malli vai pidempi vanhempainvapaa?
Miten teidän tilanne muuttuisi, jos tuki lakkaisi?
Olisi kiinnostavaa kuulla eri näkökulmia – sekä niiltä jotka on kotona tuen varassa että niiltä jotka on töissä/päiväkodin käyttäjiä.
Kommentit (103)
Mutta siis, ei sitä tukea nyt ehditä lopettaa, kun on pakko alkaa jo vaalikampanjaan ja esittää kivaa.
No pidän huonona sen poistamista. Ei olemassa oleva KHT tarkoita, että kaikki "köllöttelevät" kotona putkeen sinne asti, että lapsi on 3-vuotias. Ihan yhtä hyvin lapsen voi hoitaa kotona sinne asti ja samalla käydä töissä joko osa-aikainen jos se työnkuvaan onnistuu ja työnantajalle sopii tai vuorottelemalla puolison kanssa.
Esim. meillä olen imettänyt lapsia aika pitkään, joten olen ollut kotona sinne saakka, että vauva lähemmäs vuoden. 9-11 klo yleensä, sitten vaihdettu ja mies ollut kotona melkeinpä saman verran. Loppuaika jaettu vielä puoliksi. Sitten onkin yleensä syntynyt seuraava lapsi ja sama uudelleen. Mikä ongelma? Isompi lapsi/lapset olleet myös kotihoidossa samaan aikaan kun pienimmästä on saanut KHT täysimääräisesti, joten aika paljon on säästynyt yhteiskunnan rahoja ja silti perheessä on työssäkäynnin malli ja jaettu vanhemmuus.
En ihan ymmärrä, miksi ehdoin tahdoin pitäisi muuttaa systeemiä, kun kuitenkin loppujen lopuksi on aika vähän niitä suurperheellisiä yksinhuoltajia, jotka eivät käy lainkaan töissä tai opiskele. Jos nyt heidän takiaan nähdään aiheellisena romuttaa koko systeemi.
Vierailija kirjoitti:
No pidän huonona sen poistamista. Ei olemassa oleva KHT tarkoita, että kaikki "köllöttelevät" kotona putkeen sinne asti, että lapsi on 3-vuotias. Ihan yhtä hyvin lapsen voi hoitaa kotona sinne asti ja samalla käydä töissä joko osa-aikainen jos se työnkuvaan onnistuu ja työnantajalle sopii tai vuorottelemalla puolison kanssa.
Esim. meillä olen imettänyt lapsia aika pitkään, joten olen ollut kotona sinne saakka, että vauva lähemmäs vuoden. 9-11 klo yleensä, sitten vaihdettu ja mies ollut kotona melkeinpä saman verran. Loppuaika jaettu vielä puoliksi. Sitten onkin yleensä syntynyt seuraava lapsi ja sama uudelleen. Mikä ongelma? Isompi lapsi/lapset olleet myös kotihoidossa samaan aikaan kun pienimmästä on saanut KHT täysimääräisesti, joten aika paljon on säästynyt yhteiskunnan rahoja ja silti perheessä on työssäkäynnin malli ja jaettu vanhemmuus.
En ihan ymmärrä, miksi ehdoin tahdoin pitäisi muuttaa systeemiä, kun kuitenkin loppujen lopuksi on aika vähän niitä suurperheellisiä yksinhuoltajia, jotka eivät käy lainkaan töissä tai opiskele. Jos nyt heidän takiaan nähdään aiheellisena romuttaa koko systeemi.
Siis 9-11 kk.
STM:n sivuilta:
"Ehdotusten taustalla on tavoite sosiaalisen ja sukupuolten välisen tasa-arvon vahvistamisesta ja perhevapaajärjestelmän selkeyttämisestä ja yksinkertaistamisesta. Tavoitteena on lisäksi edistää lasten yhdenvertaista osallistumista varhaiskasvatukseen."
Tulkitsen tuon niin, että pyrkimyksenä on vähentää mahdollisuutta tehdä lisääntymisestä ammatti, edistää naisten osallistumista työelämään (ja estää myöhempää tukiriippuvuutta) sekä saada lapset varhaiskasvatukseen oppimaan suomen kieltä.
Vierailija kirjoitti:
STM:n sivuilta:
"Ehdotusten taustalla on tavoite sosiaalisen ja sukupuolten välisen tasa-arvon vahvistamisesta ja perhevapaajärjestelmän selkeyttämisestä ja yksinkertaistamisesta. Tavoitteena on lisäksi edistää lasten yhdenvertaista osallistumista varhaiskasvatukseen."
Tulkitsen tuon niin, että pyrkimyksenä on vähentää mahdollisuutta tehdä lisääntymisestä ammatti, edistää naisten osallistumista työelämään (ja estää myöhempää tukiriippuvuutta) sekä saada lapset varhaiskasvatukseen oppimaan suomen kieltä.
Mitään kehityspsykologista perustetta tällähän ei siis ole.
Tässä taas kun lapseni palasi kuuden viikon kesäloman jälkeen päiväkotiin mietin mikä hinku on tunkea sinne lisää yksivuotiaita. Kaksi päiväkotipäivää takana ja kesäloman rauhallinen ja hyvin nukkuva lapsi on kadonnut. Siinä missä lomalla illallispöydässä käytiin mukavia keskusteluja ja mentiin illalla rauhassa nukkumaan niin nyt tilalla on riekkumista, älämölöä ja itkua. Eikä se missään kohti helpota, rauhoittui vasta joulu- ja kesälomilla.
Ei ole lajinmukaista menoa sulloa monta pientä lasta yhteen tilaan parin aikuisen kanssa. Tietysti joillakin voi kotona olla huonommat olot kuin päiväkodissa, se on asia erikseen. Kai se täytyy ostaa talo maalta kun ei täällä pk-seudulla ole varaa olla toisen vanhemman kotona lapsen kanssa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
STM:n sivuilta:
"Ehdotusten taustalla on tavoite sosiaalisen ja sukupuolten välisen tasa-arvon vahvistamisesta ja perhevapaajärjestelmän selkeyttämisestä ja yksinkertaistamisesta. Tavoitteena on lisäksi edistää lasten yhdenvertaista osallistumista varhaiskasvatukseen."
Tulkitsen tuon niin, että pyrkimyksenä on vähentää mahdollisuutta tehdä lisääntymisestä ammatti, edistää naisten osallistumista työelämään (ja estää myöhempää tukiriippuvuutta) sekä saada lapset varhaiskasvatukseen oppimaan suomen kieltä.
Mitään kehityspsykologista perustetta tällähän ei siis ole.
Ei käsittääkseni. Ihan yhteiskunnan kannalta katsottu ja ehkä sillä ajatuksella, että eivät lapset päivähoidossa rikki mene. Mutta: lapset tulevat kalliiksi siihen 18-19 vuoteen mennessä, perusperiaate on että ihmiset elättävät omalla työllään itsensä ja lapsensa ->on ihan perusteltua edistää äitien osallistumista työelämään. Kolme vuotta (tai enemmän) kotona varmasti heikentää työllistymismahdollisuuksia. Oletan että kohta ilmaantuu joku kertomaan, miten oli opettajanvirastaan 6 vuotta virkavapaalla tai joku joka oli lähes koko 80-luvun kotiäitinä ja sitten heti sai unelmiensa työpaikan - mutta nämä nyt oikein eivät ole yleistettävissä. Ja sitten tietysti on se pikkujuttu, että monen äidin työhistoria on määräaikaisia töitä ja avoimia työpaikkoja ei pahemmin ole.
Vierailija kirjoitti:
Tässä taas kun lapseni palasi kuuden viikon kesäloman jälkeen päiväkotiin mietin mikä hinku on tunkea sinne lisää yksivuotiaita. Kaksi päiväkotipäivää takana ja kesäloman rauhallinen ja hyvin nukkuva lapsi on kadonnut. Siinä missä lomalla illallispöydässä käytiin mukavia keskusteluja ja mentiin illalla rauhassa nukkumaan niin nyt tilalla on riekkumista, älämölöä ja itkua. Eikä se missään kohti helpota, rauhoittui vasta joulu- ja kesälomilla.
Ei ole lajinmukaista menoa sulloa monta pientä lasta yhteen tilaan parin aikuisen kanssa. Tietysti joillakin voi kotona olla huonommat olot kuin päiväkodissa, se on asia erikseen. Kai se täytyy ostaa talo maalta kun ei täällä pk-seudulla ole varaa olla toisen vanhemman kotona lapsen kanssa.
Miten ajattelet, että maalla olisi varaa?
Tämä pitäisi olla vaan suomenkansalaisten oikeus.
Eihän sitä päätöstä ole vielä tehty.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
STM:n sivuilta:
"Ehdotusten taustalla on tavoite sosiaalisen ja sukupuolten välisen tasa-arvon vahvistamisesta ja perhevapaajärjestelmän selkeyttämisestä ja yksinkertaistamisesta. Tavoitteena on lisäksi edistää lasten yhdenvertaista osallistumista varhaiskasvatukseen."
Tulkitsen tuon niin, että pyrkimyksenä on vähentää mahdollisuutta tehdä lisääntymisestä ammatti, edistää naisten osallistumista työelämään (ja estää myöhempää tukiriippuvuutta) sekä saada lapset varhaiskasvatukseen oppimaan suomen kieltä.
Mitään kehityspsykologista perustetta tällähän ei siis ole.
Ei käsittääkseni. Ihan yhteiskunnan kannalta katsottu ja ehkä sillä ajatuksella, että eivät lapset päivähoidossa rikki mene. Mutta: lapset tulevat kalliiksi siihen 18-19 vuoteen mennessä, perusperiaate on että ihmiset elättävät omalla työllään itsensä ja lapsensa ->on ihan perusteltua edistää äitien osallistumista työelämään. Kolme vuotta (tai enemmän) kotona varmasti heikentää työllistymismahdollisuuksia. Oletan että kohta ilmaantuu joku kertomaan, miten oli opettajanvirastaan 6 vuotta virkavapaalla tai joku joka oli lähes koko 80-luvun kotiäitinä ja sitten heti sai unelmiensa työpaikan - mutta nämä nyt oikein eivät ole yleistettävissä. Ja sitten tietysti on se pikkujuttu, että monen äidin työhistoria on määräaikaisia töitä ja avoimia työpaikkoja ei pahemmin ole.
Niin, jotenkin vain toivoisi, että tällaiset päätökset perustuisivat tieteelliseen tutkimukseen, mutta se nyt on ollut turha toivo jo pitkään. Koska vaikka yhteiskunta ja työelämä muuttuvat jatkuvasti, lapsen fyysinen ja sosio-emotionaalinen kehitys ei ole muuttunut vaan toimii samoin kuin tuhansia vuosia sitten. Yksivuotiaan aivot eivät ole yhtäkkiä ottaneet mitään evolutiivista harppausta sopeutuakseen nyky-yhteiskuntaan.
Määräaikaisuuksissa ja työttömyydessä on se hyvä puoli, että lapsen kotonaoloaikaa voi pidentää ansiosidonnaisen turvin. Oma määräaikaisuuteni päättyi vanhempainvapaan aikana, joten kun vanhempainpäiväraha päättyi, olin ansiosidonnaisella siihen asti kunnes tein uuden sopimuksen vanhaan työpaikkaani. Ansiosidonnaiseni oli jokseenkin sama kuin vanhempainpäivärahani, huomattavasti parempi siis kuin jos olisin ollut hoitovapaalla vakityöstä. Ei mitenkään tarkoituksenmukaista, mutta suosittelen niille joille mahdollista. Kuuliaisesti hain niitä neljää työpaikkaa kuussa, mutta eihän tässä työllisyystilanteessa ole huolta, että vahingossa työllistyisi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tässä taas kun lapseni palasi kuuden viikon kesäloman jälkeen päiväkotiin mietin mikä hinku on tunkea sinne lisää yksivuotiaita. Kaksi päiväkotipäivää takana ja kesäloman rauhallinen ja hyvin nukkuva lapsi on kadonnut. Siinä missä lomalla illallispöydässä käytiin mukavia keskusteluja ja mentiin illalla rauhassa nukkumaan niin nyt tilalla on riekkumista, älämölöä ja itkua. Eikä se missään kohti helpota, rauhoittui vasta joulu- ja kesälomilla.
Ei ole lajinmukaista menoa sulloa monta pientä lasta yhteen tilaan parin aikuisen kanssa. Tietysti joillakin voi kotona olla huonommat olot kuin päiväkodissa, se on asia erikseen. Kai se täytyy ostaa talo maalta kun ei täällä pk-seudulla ole varaa olla toisen vanhemman kotona lapsen kanssa.
Miten ajattelet, että maalla olisi varaa?
No kannattaa varmaan verrata asuntojen hintoja eri paikkakuntien välillä. Asuminen on lapsiperheessä on aika merkittävä kulu.
Vierailija kirjoitti:
Tämä pitäisi olla vaan suomenkansalaisten oikeus.
Ei ole yhtään sen jalompaa, jos kantasuomalainen päättää lisääntyä voimakkaasti ja SUUNNITTELEE elättävänsä itsensä ja lapsensa erilaisilla tuilla.
Vierailija kirjoitti:
Vanhempaniraha tulee tulojen mukaan. Eli rikkaille lisää. Ja köyhien lapset päiväkotiin ja päiväkotikulut kasvaa. Pienet lapset tarvitsevat enemmän hoitajia yms.
Rikkaille? Ei vanhemainrahassa oteta huomioon omaisuutta. Ja hyvätuloistenkin osalta siinä on jyrkkä leikkuri.
Vierailija kirjoitti:
Eihän sitä päätöstä ole vielä tehty.
Niinpä. Kyseessä on vasta selvitys, kuten AP itsekin kirjoittaa. Ihmisillä on aika vähän ymmärrystä, miten yhteiskunnallinen päätöksenteko toimii.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tässä taas kun lapseni palasi kuuden viikon kesäloman jälkeen päiväkotiin mietin mikä hinku on tunkea sinne lisää yksivuotiaita. Kaksi päiväkotipäivää takana ja kesäloman rauhallinen ja hyvin nukkuva lapsi on kadonnut. Siinä missä lomalla illallispöydässä käytiin mukavia keskusteluja ja mentiin illalla rauhassa nukkumaan niin nyt tilalla on riekkumista, älämölöä ja itkua. Eikä se missään kohti helpota, rauhoittui vasta joulu- ja kesälomilla.
Ei ole lajinmukaista menoa sulloa monta pientä lasta yhteen tilaan parin aikuisen kanssa. Tietysti joillakin voi kotona olla huonommat olot kuin päiväkodissa, se on asia erikseen. Kai se täytyy ostaa talo maalta kun ei täällä pk-seudulla ole varaa olla toisen vanhemman kotona lapsen kanssa.
Miten ajattelet, että maalla olisi varaa?
No kannattaa varmaan verrata asuntojen hintoja eri paikkakuntien välillä. Asuminen on lapsiperheessä on aika merkittävä kulu.
Vuokrataso helsingissä on suurinpiirtein sama kuin muissa suurimmissa suomen kaupungeissa. Sitten tietysti muuttotappioalueilta voi saada halvemmalla, mutta töitä siellä ei ole. Isoa eli perheelle sopivaa omistusasuntoa ei yhden ihmisen tuloilla pysty maksamaan.
Omasta kotihoidon tuesta on jo aikaa mutta mielestäni on tyhmää poistaa se. Siinä oli selkeästi aika minkä sai olla kotona lapsen kanssa, rahallinen korvaus oli pieni (halpa valtiolle) jos vertaa siihen paljonko päikkypaikka maksaa kuukaudessa. Aika lailla stressittömämpi vaihtoehto, pois lukien ihmettelijät ja saivartelijat.
Jos on kovin työorientoitunut niin totta kai silloin työ+päikky on parempi sekä vanhemmalle että lapselle. Kävin itsekin välillä muutaman tunnin iltatöissä. Lapsen sopeutuminen päiväkotiin ei ollut aluksi helppoa mutta näin olisi voinut käydä joka tapauksessa. Onneksi pystyttiin pitämään pitkä (4 kk) kesävapaa ja syksyllä aloitettiin uudessa paikassa missä kaikki sujui loistavasti ekasta päivästä alkaen.
Sori jos liian ohis.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tässä taas kun lapseni palasi kuuden viikon kesäloman jälkeen päiväkotiin mietin mikä hinku on tunkea sinne lisää yksivuotiaita. Kaksi päiväkotipäivää takana ja kesäloman rauhallinen ja hyvin nukkuva lapsi on kadonnut. Siinä missä lomalla illallispöydässä käytiin mukavia keskusteluja ja mentiin illalla rauhassa nukkumaan niin nyt tilalla on riekkumista, älämölöä ja itkua. Eikä se missään kohti helpota, rauhoittui vasta joulu- ja kesälomilla.
Ei ole lajinmukaista menoa sulloa monta pientä lasta yhteen tilaan parin aikuisen kanssa. Tietysti joillakin voi kotona olla huonommat olot kuin päiväkodissa, se on asia erikseen. Kai se täytyy ostaa talo maalta kun ei täällä pk-seudulla ole varaa olla toisen vanhemman kotona lapsen kanssa.
Miten ajattelet, että maalla olisi varaa?
No kannattaa varmaan verrata asuntojen hintoja eri paikkakuntien välillä. Asuminen on lapsiperheessä on aika merkittävä kulu.
Vuokrataso helsingissä on suurinpiirtein sama kuin muissa suurimmissa suomen kaupungeissa. Sitten tietysti muuttotappioalueilta voi saada halvemmalla, mutta töitä siellä ei ole. Isoa eli perheelle sopivaa omistusasuntoa ei yhden ihmisen tuloilla pysty maksamaan.
Niin, en missään kohtaa sanonut että teemme läsnätyötä. Ja aika suuri skaala jää pk-seudun ja muuttotappiokunnan väliin, ei vaihtoehdot ole Helsingin keskusta tai Reisjärvi. Mutta ajattelin nyt lopettaa tästä vänkäämisen, suosittelen sinulle pankkialaa kun tunnut tietävät tuntemattomien ihmisten raha-asiat näin hyvin.
Vierailija kirjoitti:
Tuohon voi varautua säästämällä ihan itse.
Eikä tarvitsisi edes isommin säästää, jos työssä käyvän verotuksessa vaan huomioitaisiin se, että sillä palkalla täytyy tulla koko perheen toimeen. Eli käytännössä esimerkiksi 4k palkka verotettaisiin 2k palkan prosentilla, niin kuin sen kaiken järjen mukaan kuuluisi mennäkin. Mutta eihän sellaista tietenkään voi tehdä, jollekin tulee paha mieli ja eihän kukaan nyt rahan takia lapsia hanki. Ei hanki ei, mutta melko moni jättää sen puutteen takia hankkimatta joko kokonaan tai osittain.
Tottakai on katsottu rikkaiden kannalta.
Meillähän on oikeistohallitus.