Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Varhainen eläköityminen 56-60 vuotiaana?
04.08.2026 |
Olen itse nyt 45+ ikäinen. Sijoitan ja asun velattomassa talossa.
Sijoitusten määrä ei nyt ihan vielä aivan valtavasti päätä huimaa, mutta sijoitan kuukausittain lisää hyvän summan ja vanhakin kasvaa korolle korkoa. Saan todennäisesti seuraavan 10 vuoden aikana myös ihan kohtuullisen perinnön (arviolta 100 000).
Totesin tässä laskelmia tehtyäni, että minun ehkä onkin mahdollista jäädä näiden sijoitusten turvin varovaisesti eläkkeelle eikä mun tartte olla töissä yhtään ainakaan yli 60 vuotiaana. ”Omilla rahoilla” pitäisi elää vain n. 3 vuotta. Voin elellä tuotoilla tai ainakin vain vähän syöden sijoitusten arvoa. 63 vuotiaana saisin jo aloittaa eläkkeen varhaisimman noston. Niin salkku säästyisi taas pidemmälle.. Tätä ennenkin voisin jopa ehkä esim. 56-vuotiaana jo vähentää töiden määrää ja tehdä vajaata työaikaa.
Aika kiva ajatus, että ei olekaan pakko juosta oravanpyörässä ihan loputtomiin.
Mitenkäs teillä suunnitelmat? Onko vastaavia?
Kommentit (55)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
kannattaa kokeilla olla vaikka vuosi pois oravanpyörästä niinkuin ite tein tässä 50 vuotiaana. Jotenkin vaan kaipaa kuitenkin jotain järkevää tekemistä tilalle ja kaipaa töitäkin lopulta. Ei se pelkkä metsässä hölkkäily tms. matkustelu oikein lopulta kanna, kun yksin saa pitkälti mennä. Ite hyppäsin aivan toisenlaiseen toimenkuvaan ja mukava olla mukava erilaisessa hommassa. Vaihtakaa mahdollisuuksien mukaan työtä mielummin kuin miettiä jotain kokonaan poisjääntiä ja tuskaisena painaa.
Miksei kanna? Osa viihtyy varsin hyvin yksinään harrastuksissaan eikä tarvitse arkeen mitään työpaikan pakkososialisointia.
Montako vuotta olet ollut ilman töitä aikuisiällä vain harrastamassa?
Työssä on muitakin tärkeitä aspekteja kuin raha. Moni luulee ettei kaipaa kuin vapaata, mutta jossain vaiheessa voi tulla ikävä toteuttaa itseään ammatillisesti sekä struktuuriin päivän sisällä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mun mielestä vähän surullista, kun täällä nuoret jo miettivät millä rahoilla eläkkeellä elää ja siihen säästävät.
Eläkää nyt ja murehtikaa myöhemmin, jos edes murehtimaasa enää olette.
-eläkeläinen
Ei se ole murehtimista, jos varautuu etukäteen, tekee suunnitelmat ja toteuttaa sitä :)
Jos taas ei mitenkään ennakoi, ei ajassa oikein taaksepäin pääse ja jossittelua ”olisi kai pitänyt säästää…” siinä vaiheessa on tueha miettiä, mitä olisi kannattanut tehdä.
Aloitin työurani niin myöhään, että jatkan varmaan pitkään. Sinuna heittäytyisin virran vietäväksi, anna mennä vaan. Noin isolla perinnollä ? saat hyvät vuositulot kun sijoitat.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
kannattaa kokeilla olla vaikka vuosi pois oravanpyörästä niinkuin ite tein tässä 50 vuotiaana. Jotenkin vaan kaipaa kuitenkin jotain järkevää tekemistä tilalle ja kaipaa töitäkin lopulta. Ei se pelkkä metsässä hölkkäily tms. matkustelu oikein lopulta kanna, kun yksin saa pitkälti mennä. Ite hyppäsin aivan toisenlaiseen toimenkuvaan ja mukava olla mukava erilaisessa hommassa. Vaihtakaa mahdollisuuksien mukaan työtä mielummin kuin miettiä jotain kokonaan poisjääntiä ja tuskaisena painaa.
Miksei kanna? Osa viihtyy varsin hyvin yksinään harrastuksissaan eikä tarvitse arkeen mitään työpaikan pakkososialisointia.
Olen eri. Itse pidin aikoinaan 50-vuotiaana vuorotteluvapaan. Sitä sai silloin vielä vuoden verran pitää. Harkitsin silloin myös kokonaan työstä pois jäämistä, koska säästöjä oli jo sen verran, mutta ei tehnyt mieli jäädä vielä siinä vaiheessa. Jatkoin töissä, vaikka rahan takia ei olisi ollut pakko, niin työ tuntui mielekkäältä.
Nyt 60-vuotiaana tilanne on jo toinen, eikä töihin tee mieli enää ollenkaan. On kyllä työelämäkin muuttunut 10 vuoden aikana, etätyöt tuli jäädäkseen ja tahti on tekoaälyn kanssa paljon tiukempi kuin ennen, eikä tekeminen tunnu enää mielekkäältä. Aion nauttia elämästä nyt kun vielä on terveyttä ja jaksamista jäljellä.
Olen 57, osapäivätöissä, ja tuntuu, etten enää kokopäivätöitä jaksaisikaan. Ihmettelen, miten jotkut ikäiseni jaksavat. Huomaa kyllä, kun 55 tulee mittariin, että omasta kunnostaan on pidettävä huolta. Täällä on tänään ketju jopa jalkapohjien jäykistymisestä. Senkin oon huomannu... Ainut pelko tässä, että löytyy sopiva kokopäivätyö vielä ennen kuolemaa :D
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ymmärrä ajatuksenjuoksuasi. Jos olet terve ja kunnossa, töissä ollaan vähintään alimpaan eläkeikään ilman ihmekikkailuja.
Miksi en saisi jäädä töistä pois kun maksan elämiseni omasta pussista?
Olen tehnyt töitä aivan teinistä asti. Työuraa tulee tästäkin työstä jo pelkästään 35 vuotta. Siihen kaikki teininä tehty työ päälle.. eli n. 40 v kaikkia töitä yhteensä. Vaikka olisin terve, miksi en saisi jäädä omalla rahalla pois?
Ap
45+ ikäinen
Oletko katsonut millainen eläkkeesi on, kun siitä puuttuu 15 vuotta töitä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mun mielestä vähän surullista, kun täällä nuoret jo miettivät millä rahoilla eläkkeellä elää ja siihen säästävät.
Eläkää nyt ja murehtikaa myöhemmin, jos edes murehtimaasa enää olette.
-eläkeläinen
Ei tämä ole mitään murehtimista, vaan vapauden tavoittelemista, ettei koko elämä valuisi työntekoon. Sijoittamisessa toimii parhaiten mitä nuorempana aloittaa, sen paremmin korkoa korolle ehtii toimi. Eläkkeeltä on helppo huudella kun oma eläkeikä ei ole 70 vuotta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
kannattaa kokeilla olla vaikka vuosi pois oravanpyörästä niinkuin ite tein tässä 50 vuotiaana. Jotenkin vaan kaipaa kuitenkin jotain järkevää tekemistä tilalle ja kaipaa töitäkin lopulta. Ei se pelkkä metsässä hölkkäily tms. matkustelu oikein lopulta kanna, kun yksin saa pitkälti mennä. Ite hyppäsin aivan toisenlaiseen toimenkuvaan ja mukava olla mukava erilaisessa hommassa. Vaihtakaa mahdollisuuksien mukaan työtä mielummin kuin miettiä jotain kokonaan poisjääntiä ja tuskaisena painaa.
Miksei kanna? Osa viihtyy varsin hyvin yksinään harrastuksissaan eikä tarvitse arkeen mitään työpaikan pakkososialisointia.
Montako vuotta olet ollut ilman töitä aikuisiällä vain harrastamassa?
Työssä on muitakin tärkeitä aspekteja kuin raha. Moni luulee ettei kaipaa kuin vapaata, mutta jossain vaiheessa voi tulla ikävä toteuttaa itseään ammatillisesti sekä struktuuriin päivän sisällä.
EVA teki tästä juuri tutkimuksen, 61 % suomalaisista piti työn tärkeimpänä motivaattorina rahaa. Ei työ oikeasti tarjoa suurimmalle osalle muuta kuin pakollisen leivän tienaamista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Se on juuri näin, onneksi itsekin olen aloittanut sijoittamisen jo ajoissa, oma lapseni heti 18v. täytettyään. Minä olen himmaillut jo töissä, teen osa-aikaista ja ikää vasta 45v. Minäkin tulen saamaan ihan ok perinnön, joten tiedän etten joudu "tappiin asti" painamaan duunia, enkä haluaisikaan. Liian monille käy niin, että kuolo korjaa heti pian eläkkeelle pääsemisen jälkeen. Aion ehtiä nauttimaan elämästäni, enkä elele sitku -elämää. Mullakin ois eläkeikä jotain lähempänä 68 jo nyt, en todellakaan aio olla niin pitkään töissä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
kannattaa kokeilla olla vaikka vuosi pois oravanpyörästä niinkuin ite tein tässä 50 vuotiaana. Jotenkin vaan kaipaa kuitenkin jotain järkevää tekemistä tilalle ja kaipaa töitäkin lopulta. Ei se pelkkä metsässä hölkkäily tms. matkustelu oikein lopulta kanna, kun yksin saa pitkälti mennä. Ite hyppäsin aivan toisenlaiseen toimenkuvaan ja mukava olla mukava erilaisessa hommassa. Vaihtakaa mahdollisuuksien mukaan työtä mielummin kuin miettiä jotain kokonaan poisjääntiä ja tuskaisena painaa.
Miksei kanna? Osa viihtyy varsin hyvin yksinään harrastuksissaan eikä tarvitse arkeen mitään työpaikan pakkososialisointia.
Montako vuotta olet ollut ilman töitä aikuisiällä vain harrastamassa?
Työssä on muitakin tärkeitä aspekteja kuin raha. Moni luulee ettei kaipaa kuin vapaata, mutta jossain vaiheessa voi tulla ikävä toteuttaa itseään ammatillisesti sekä struktuuriin päivän sisällä.
Eipä ole noita harrasteluvuosia kertynyt. Työn vuoksi on pitänyt luopua mm. monesta luovasta harrastuksesta, koska arjessa ei noihin aika/jaksaminen riitä. Taidot voisi aivan toista luokkaa esim. musiikkiharrastuksessa ja olisi voinut olla aikaa ja jaksamista tehdä omaakin musiikkia. Luuletko että jossain duunariammatissa pääsee toteuttamaan itseään ammatillisesti ja saa kivaa struktuuria elämään kun tekee 3-vuorotyötä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Oletko katsonut millainen eläkkeesi on, kun siitä puuttuu 15 vuotta töitä?
Ei ole tärkeää, millainen eläke on, jos on riittävästi sijoituksia, jotka tuottavat kassavirtaa osinkoina. Minulla on eläke noin 1700 €/kk ja osinkotuloja noin 1700 €/kk. Yhteensä 3400 €/kk. Kyllä tällä pärjää ihan hyvin, kun on velaton talo eikä tarvitse enää säästää. Suunnitelmani on, että joskus yli 80-vuotiaana voi alkaa käyttää myös säästöjäkin, jos tuntuu että haluaa ostaa hoivaa tai enemmän palveluita kotiin. Jos sinne asti elää.
Työeläkettä et saa ennen kuin on aika jäädä eläkkeelle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mä olen tehnyt tuon, 57-vuotiaana. Enkä päivääkään ole katunut enkä ikinä nostanut mitään tukia. Aloitin työnteon nuorena, ensimmäisiltä vuosilta ei edes kertynyt eläkettä. Hyvin olen pärjännyt kun menot eivät ole suuret ja oma velaton asunto.
Mitä eläkettä aloit saamaan 57-vuotiaana?
Alue: Aihe vapaa
Minulla on mielenkiintoinen merkitykselliseksi kokemani työ, olen pian 60v, vaihdoin työpaikkaa juuri uuteen yksikköön - ja aion motivoituneena jatkaa viralliseen eläkeikään saakka - mikäli terveys pysyy näin hyvänä. On hyvä että saan käyttää kaikkea pitkän työurani aikana hankkimaani kokemusta työssäni ja minut palkkanut esihenkilö oli samaa mieltä.