Lue keskustelun säännöt.
Kun toinen on valehdellut aina kaikkea, "riidan pelossa".
31.07.2026 |
Mieheni on aina pelännyt riitoja. Hassua sinänsä koska itse usein aiheuttaa riidat puhumalla todella rumasti, jota minä taas en siedä lainkaan. Mutta riidassa hänelle tulee niin valtava ahdistus, ettei pysty olemaan "nahoissaan".
Tämä riidan pelko on sitten aiheuttanut valehtelua erilaisissa asioissa (tekemiset, menemiset, raha-asiat, naiset), ja kiinni jäätyään on se riita sitten kuitenkin tullut. Ja valehtelun myötä luottamus on kadonnut täysin. Minä en ole syyllinen valehteluun, koska mies myöntää että jos on ollut rehellinen, en ole suuttunut. Silti nimeää riidan pelon syyksi, kun taas seuraavalla kertaa valehtelee.
Ollaan yritetty selvittää asioita pariterapiassa. Ei auta. Minä olen käynyt yksin terapiassa ja mies on käynyt yksin psykoterapiassa, koska haluaa itsekin sen ahdistuksen ja pelon pois. Ei halua valehdella, eikä nyt vähään aikaan olekaan mitään valehteluja selvinnyt, kuin jostain vanhasta asiasta.
Mutta nyt mies sitten on pettynyt siihen, etten vieläkään luota häneen. Kuulemma ei mitään halua enempää kuin että uskoisin mitä hän sanoo. Minulla taas toimii itsesuojeluvaisto, eli kun en koskaan ole hänen sanoihinsa voinut luottaa, ja puhutaan todella pitkästä ajasta, niin se ei todellakaan lyhyessä ajassa palaudu. Enhän minä voi mistään tietää, onko hän puhunut totta nytkään.
Nyt taas kysyi, miten saisi minut luottamaan häneen. Vastasin, että siitä vaan voi alkaa kertoa minulle asioita, joista on vuosien mittaan valehdellut. Että jos uskaltaa olla täysin rehellinen, riitoja pelkäämättä, ja tunnustaa vanhat asiat, se on ainoa keino nähdä että hän oikeasti puhuu totta. En minä piittaa kaivella vanhoja, mutta ne on ainoita asioita, joista tiedän hänen valehdelleen. Mistä kertomalla hän voi osoittaa, että enää hän ei riitoja pelkää. Tuosta ei voi paljastua enää mitään, mikä suhdetta veisi enää huonommaksi, kun eron partaalla ollaan nytkin.
Miehen mielestä tuo on väärä tapa, minun mielestäni ainoa mahdollisuus. Olenko aivan hakoteillä? Ja ei, ei ole provo, ja ei, emme ole yhdessä rahasyistä. Ero on nyt hyvin lähellä, mies pyytää vielä mahdollisuutta, ja mielestäni tuo on ainoa. Saatteko kiinni ajatuksistani?
Kommentit (66)
Vierailija kirjoitti:
Tarkennan siis, mies on tätä nyt aikuisena käsitellyt psykoterapiassa. Lapsuudenperheessään asioita ei selvitetty koskaan. Ap
Pakeneeko mies vaikeita tilanteita musiikkiin tai kirjoittamiseen?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mielestäni mikään parisuhde ei ole sen arvoinen, että joutuu joko valehtelemaan välttääkseen riitoja tai käsittelemään asioita riidellen.
Luottamus on valinta-asia. Voi päätää, että tekee niin, kävi miten kävi. Ja sitten jos ja kun se luottamus taas petetään, niin asiaa voi jo etukäteen ajatella, että miten siinä tapauksessa toimii.
Muutenkin kannattaa miettiä, kaataako ne miehen riidan pelosta johtuvat valkoiset valheet oikeasti koko suhteenkin vai onko oma reagointi valkoisiin valheisiin liioittelua ja isompi ongelma kuin ne valkoiset valheet.
Vierailija kirjoitti:
Välttelevä kiintymyssuhdetyyli miehellä?
Ylimiellyttämiseen taipuvainen?
Pantannut pitkään oikeita tunteitaan ja tarpeitaan?
Jos näin, niin eroa. Mieluiten jo eilen.
Hänen kanssaan on paljon näistä puhuttu, eri terapioissa ja muutenkin. Se riidan pelko on selvästikin todella sairas, sairaalloinen, järkyttävän ahdistava. Minäkin sen hänessä huomaan jos riita tulee, että hän menee johonkin outoon tilaan, jossa ei ole lainkaan oma itsensä. Pitkän yhdessäolon jälkeenkään en tunnista häntä siinä kohtaa, hän on joku aivan muu. Vaikea selittää.
Psykoterapeuttinsa on hyvin myös asian tunnistanut ja siihen tarttunut.
Olen siis tätä ymmärtänyt ja jaksanut, mutta nyt se jaksaminen alkaa loppua.Ap
Se riitelyn hysteerinen pelko saa alkunsa jo varhaislapsuudessa. On joutunut joko kuuntelemaan avuttomana toisten raivoamista tai sitten tullut kovistelluksi ja epäreilusti kohdelluksi. Lapsella ei löydy sanoja eikä taitoa riidellä aikuisen ehdoilla vaan jäljelle on jäänyt "pakene"reaktio" ilman mahdollisuutta paeta. Surullinen kohtalo aikuisella miehellä; vanhemmat luovat tietämättään pojalleen tälläiset "valheella akasta" selviytymiskeinot kun eivät opeta rauhassa selvittämään erimielisyyksiä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tarkennan siis, mies on tätä nyt aikuisena käsitellyt psykoterapiassa. Lapsuudenperheessään asioita ei selvitetty koskaan. Ap
Pakeneeko mies vaikeita tilanteita musiikkiin tai kirjoittamiseen?
Ei. Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kehtaan tunnustaa, että aivan oikeasti olen katsellut tällaista miestä ja aivan liian kauan. Välillä olen ollut hänestä riippuvainen, en taloudellisesti vaan käytännössä, mutta nyt olen itse paremmassa kunnossa, ja jaksaminen hänen suhteensa alkaa loppua.
Ja se saa minut melko raivon valtaan, kun sanoo olevansa pettynyt, etten luota vieläkään. Jos ja kun on valehdellut ihan järjettömän kauan, niin miten voi kuvitellakaan, että se korjattaisiin tuosta vaan, hetkessä?! Kertoo hänestä ihan liikaakin. Ap
Kerro sinä rehellisesti, mitkä olivat ne käytännön asiat, joiden takia et voinut erota.
Sitä paitsi olet ristiriitainen väitteessäsi ensin, että mies voi saada sinun luottamuksesi kertomalla kaiken valehtelun, ja nyt sitten kuitenkin kirjoitat "miten voi kuvitellakaan, että se korjattaisiin tuosta vaan, hetkessä?!"
Eli jos mies kertoo sinulle kaiken, et unohda etkä anna kuitenkaan anteeksi heti, vaan aiot pitkittää prosessia.
En aio pitkittää mitään.
Asia tuli puheeksi ja mies sanoi olevansa pettynyt, kun en vieläkään luota häneen. Se suututtaa, koska JOS hän on nyt ollut jonkun aikaa valehtelematta, niin se valehtelun aika on kestänyt 30-kertaisen ajan. Sinäkin ymmärrät, ettei asia noin vain parane, jos mitään varmuutta ei ole siitä, onko valehtelu ja riidan pelko loppunut.
Sen jälkeen sanoin hänelle tuon, miten voi osoittaa ettei se riidan pelko enää hallitse. Ap
Unohdit kertoa, mikset voinut erota aiemmin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei tässä ole pelkästään kyse mistään riitojen pelkäämisestä. Monet pelkäävät riitoja, eivätkä kuitenkaan valehtele tai hanki muita naisia. Mies kuulostaa vastuuttomalta, vallankäyttäjältä ja manipuloivalta. Ja kyvyttömältä, lapselliselta ja vähän tyhmältä. Siis hän ei kykene vastavuoroiseen emotionaalisesti terveeseen parisuhteeseen. Piste.
Projisoi sinuun omat kykenemättömyytensä. Ihmettelee miksi et jo ole selvinnyt hänen emotionaalisesta vallankäytöstä ja valehtelusta ja ikäänkuin näin saa käännettyä koko asetelman sinun syyksesi. Hän on liian rikki.
Juokse.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Välttelevä kiintymyssuhdetyyli miehellä?
Ylimiellyttämiseen taipuvainen?
Pantannut pitkään oikeita tunteitaan ja tarpeitaan?
Jos näin, niin eroa. Mieluiten jo eilen.Hänen kanssaan on paljon näistä puhuttu, eri terapioissa ja muutenkin. Se riidan pelko on selvästikin todella sairas, sairaalloinen, järkyttävän ahdistava. Minäkin sen hänessä huomaan jos riita tulee, että hän menee johonkin outoon tilaan, jossa ei ole lainkaan oma itsensä. Pitkän yhdessäolon jälkeenkään en tunnista häntä siinä kohtaa, hän on joku aivan muu. Vaikea selittää.
Psykoterapeuttinsa on hyvin myös asian tunnistanut ja siihen tarttunut.
Olen siis tätä ymmärtänyt ja jaksanut, mutta nyt se jaksaminen alkaa loppua.Ap
Taustalla lienee hylkäämisen pelko.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei tuollaista miestä kenenkään rakkaus eikä terapia paranna millään tavalla.
Eroa.
Vierailija kirjoitti:
Mielestäni mikään parisuhde ei ole sen arvoinen, että joutuu joko valehtelemaan välttääkseen riitoja tai käsittelemään asioita riidellen.
No tämä ei kohdistu pelkästään parisuhteeseen. Ylipäätään hänen on aina ollut vaikeaa hyväksyä ettei ole täydellinen, että joskus mokaa, unohtaa, tekee virheitä, jne. Jos sai negatiivista palautetta vaikka työpaikalla, ahdistui eikä meinannut palautua siitä millään, vaikka asiasta ei olisi tullut mitään konkreettista vahinkoa. Jos vaikka kyseessä oli vain pienen asian unohdus, jonka joku muu teki kuntoon ja kaikki ok, hän ahdistui aivan älyttömästi. Ja pahenevassa määrin. Siinä kohtaa hakeutuikin terapiaan, kun tajusi että on pian pulassa elämässään. Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sano rehellisesti miehellesi ettet tiedä kauanko kestää että pystyt luottamaan. Ei hänkään pystynyt "käskystä" muuttamaan reaktiotaan riitelyyn. Sinä olet tukenut häntä, nyt on hänen vuoro tukea sinua.
Jos ei siihen pysty, eroatte.
Yleisen käsityksen mukaan ihminen tarvitsee 10 000 toistoa että oppii vanhasta oikeasti pois. Miehesi pitää siis osoittaa 10 000 kertaa olevansa luotettava. Jos hän vain kerran päivässä osoittaa luotettavuutta, aikaa menee yli 27 vuotta. Jos noin 10 kertaa päivässä, on realistista toivoa luottamuksen palautumista noin kolmen vuoden päästä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Luottamus on valinta-asia. Voi päätää, että tekee niin, kävi miten kävi. Ja sitten jos ja kun se luottamus taas petetään, niin asiaa voi jo etukäteen ajatella, että miten siinä tapauksessa toimii.
Muutenkin kannattaa miettiä, kaataako ne miehen riidan pelosta johtuvat valkoiset valheet oikeasti koko suhteenkin vai onko oma reagointi valkoisiin valheisiin liioittelua ja isompi ongelma kuin ne valkoiset valheet.
Kyse on ollut välillä oikeasti isoista asioista. Isoista summista yhteistä rahaa, muita isoja valintoja ja tekemisiä. Ei mistään viattomista valkoisista valheista. Ap
Selvästi kehityskelvoton yksilö. Turhaan jäät aikaasi tuon kanssa tuhlaamaan.
Miksi pilata oma elämä asumalla valehtelijan kanssa.
Vierailija kirjoitti:
Se riitelyn hysteerinen pelko saa alkunsa jo varhaislapsuudessa. On joutunut joko kuuntelemaan avuttomana toisten raivoamista tai sitten tullut kovistelluksi ja epäreilusti kohdelluksi. Lapsella ei löydy sanoja eikä taitoa riidellä aikuisen ehdoilla vaan jäljelle on jäänyt "pakene"reaktio" ilman mahdollisuutta paeta. Surullinen kohtalo aikuisella miehellä; vanhemmat luovat tietämättään pojalleen tälläiset "valheella akasta" selviytymiskeinot kun eivät opeta rauhassa selvittämään erimielisyyksiä.
Juuri nimenomaan näin on hänellä ollut. Nykyään lastensuojelu olisi puuttunut tällaiseen jo heti alussa. Tuolloin ummistivat silmänsä, riitti, että täti sanoi katsovansa perään. Täti, joka asui 400 km päässä, ja kävi kerran vuodessa kylässä, jos isä avasi oven. Ap
AP.
Elämä valuu ohi kun Salvador Dalin maalaus tuollaisessa suhteessa.
Äiti menehtyi jo varhain, emmekä tiedä hänen mahdollisista sairauksistaan. Miehen on kasvattanut sairas alkoholisti-isä ja äitipuoli. Ap