Yksin tuntemattomien pöydässä häissä
Olen menossa ystäväni (morsian) häihin ensi viikolla. Emme ole mitään sydänystäviä, mutta kuitenkin ihan ookoo-tuttuja, kun kerran sain kutsunkin.
Tunnen hänet yhteisestä ystäväporukasta, johon kuuluu häiden seremoniamestari, eräs pariskunta ja vielä yksi yksittäinen ystävä. Olemme tunteneet porukan kanssa jo vuosia, ja ihan hyvissä väleissä. Olen opiskellut ulkomailla nyt 1,5 vuotta, jonka aikana emme ole nähneet kuin kerran, mutta olemme kuitenkin säännöllisesti kirjoitelleet ja soitelleet. Matkustan Suomeen nimenomaan näihin häihin ja palaan niiden jälkeen kakkoskotiini vielä hetkeksi, kunnes palaan kokonaan takaisin.
Sain äsken kuulla, että joudun istumaan erikseen tästä ystäväporukasta. Muu kaveriporukka istuu kaasojen pöydässä, vaikka yksikään heistä ei ole kaaso. Pariskunnan toinen puolisko oli, mutta morsian antoi hänelle lähtöpassit jo alkuvaiheessa, kun ei osallistunut paljon mihinkään. Ei muun muassa osallistunut hääpuvun sovitukseen, vaan varasi viikkoa ennen sitä parin päivän reissun ulkomaille, kun ”kerrankin oli vapaata”.
Istun siis yksin täysin tuntemattomien pöydässä ja loput kaverini istuvat keskenään. Muita kuin kaverini en näistä häistä tunne. Tiedän, että pöydässä on yksi henkilö, jonka kanssa työskentelemme samassa ammatissa, mutta jota en tunne tai ole koskaan tavannut, emmekä työskentele samassa yrityksessä. Juhlafiilis painui kyllä pohjamutiin, kun tästä kuulin.
Investoin paljon aikaa ja rahaa häihin, kun lennän paikalle ulkomailta, majoitun hotellissa ja laitan myös rahaa hääparin matkakassaan. Jos olisin tiennyt tästä istumapaikasta, olisin varmaan jättänyt häät väliin. Menemme kuitenkin kirkkoon ja juhlapaikalle yhdessä, ja sitten joudun eri pöytään istumaan.
Olenko ainoa, josta tämä järjestely tuntuisi kurjalta vai olenko nyt vain hankala tai dramaattinen?
Kommentit (579)
Takavuosina firman joulujuhlassa minut oli sijoitettu tuntemattomien pöytään. Introverttina se oli kaamea kokemus.
No, akkalauma kälätti keskenään ja kun ruokailu oli ohi, muista pöydistä lähdettiin röökille. Sepäs olikin herkullinen tilanne puraista pahasti.
Sanoin, että taidanpa minäkin mennä tupakalle. Ja nousin.
Akat olivat juuri päässeet arvostelemasta "ai toikin polttaa", "enpäs olisi uskontut tuosta" etc.
Tuli nyrkinkokoisia silmäyksiä ja mulkoilua.
Mutta meitsi meni ansaitulle röökille!
Yksin tunteettomien pöydässä jäissä
Yksin temuttamattomien pöydässä hätäpäissä
Yksin tomuttamattomien pöydässä töissä
paska, eitästä otsikon teosta tule mitään...
Plaseeraukseen tulee kiinnittää huomiota. Meidät (lapsiperhe) oli plaseerattu sulhasen opiskelijakavereiden kanssa samaan pöytään. Olemme morsiamen sukulaisia. Lähdimme aika äkkiä.
Meidät puolisoni kanssa myös istutettiin kummitytön häissä pöytään, jonka muita henkilöitä emme olleet aiemmin nähneet eikä edes tietoa ketä he olivat. Muut puolisoni sukulaiset istuivat samoissa pöydissä keskenään. En tiedä oliko tulkittu niin, että me olimme puolisoni suvusta ainoat kelpoiset täysin vieraiden pöytään. Myös aiemmissa saman perheen häissä meidät oli istutettu papin kanssa samaan pöytään ja taas irralleen muista sukulaisista. Vai oliko meidät istutettu molemmilla kerroilla siihen "jämäpöytään".
Emme ole kumpikaan puolisoni kanssa tuppisuita tai vuorovaikutusvajaita, mutta pöytäseurue teki hyvin selväksi etteivät he halua keskustella vieraiden ihmisten kanssa. Odottelimme ruokailun jälkeistä vapaampaa liikehdintää häissä, mutta tällaista ei tullut. Kaikki nököttivät vain samoilla omilla paikoillaan pöydässä, ettei ollut edes mahdollisuutta vaihtaa paikkaa. Katselimme hääparin pakolliset "leikit", jotka olivat suunnattu vain hääparin kavereille, molempien sukulaiset oli suljettu täysin ulkopuolelle. Samoin juomatarjoilu pelasi vain kavereille, sukulaiset saivat hakea keittiön juomakaapista itse juomansa.
No heti ensimmäisten joukossa kahvi- ja kakkujonoon ja kiireesti poistuimme häistä ja teimme tilaa hääparin kavereille juhlintaan emmekä kuluttaneet vieraille varattuja juomia turhaan.
Jälkeenpäin nuoripari oli kovasti ihmetellyt kaikkien sukulaisten nopeaa poistumista kahvin jälkeen tilaisuudesta, kun heillä oli niin hyvät hääjuhlat joissa kaikkien piti viihtyä.
Vähän toisenlaiset oli kyllä omat odotukset häistä, kun molemmat jouduimme ottamaan tilaisuuden takia palkattoman vapaankin töistä. Mutta läheisempiä sukulaisia näkee kyllä muutenkin, ja olihan meillä puolisoni kanssa laadukasta yhteistä vapaata koko loppuilta.
Aloituksesta reilu viikko.
Miten viihdyit häissä?
Vierailija kirjoitti:
Itse olin häissä jossa lähempi väki tuli muutama tunti aiemmin syömään ja muut ilmeisesti kauemmat tuttavat seuraavassa erässä sen jälkeen kuten minäkin.
Missä hengailit vihkimisen jälkeen ne muutamat tunnit ennenkuin tulit hääjuhliin syömään, grillilläkö?
Kovin pitkä puhe. Ei ole pakko mennä lainkaan. Kukaan ei menetä mitään.
Onhan se kiva tavata vieraita ihmisiä, ja kun niiden kanssa keskustelee, niin siitä voi olla seurauksena pitempiaikainen ystävyyskin.
Voit löytää uusia näkökulmia ajattelusi kun juttelet tuntemattomien ihmisten kanssa. Ole avoin ja utelias. Ties vaikka kuinka mielenkiintoiseen keskusteluun pääset kun avaat suusi ja korvasi.
Eihän siinä pöydässä sitäpaitsi istuta kuin aterian ajan. Lyhyt piina introvertillekin.
Vierailija kirjoitti:
Voit löytää uusia näkökulmia ajattelusi kun juttelet tuntemattomien ihmisten kanssa. Ole avoin ja utelias. Ties vaikka kuinka mielenkiintoiseen keskusteluun pääset kun avaat suusi ja korvasi.
Eihän siinä pöydässä sitäpaitsi istuta kuin aterian ajan. Lyhyt piina introvertillekin.
Vastikään olin häissä, jotka pidettiin ravintolassa. Yksi suuri tila jossa oli ruokailu, pakkoleikit ja puheet. Kaikki kököttivät omilla paikoillaan ennen ja jälkeen syömisen, kunnes kehtasivat poistua parhaaksi katsomallaan verukkeella. Olin puolison sukulaisen häissä, enkä tuntenut sieltä kuin muutaman ihmisen. Leikit oli suunnattu hääparin kavereille, mm. kukaan muu ei voinut tietää vastauksia arvuutteluihin hääparista. Pitkäveteinen ja kliseinen päivä kaiken kaikkiaan. Mutta siis ei kaikissa häissä pääse pöytäseuruetta pakoon muuten kuin poistumalla juhlista.
Häät alkaa menettää vieraiden kiinnostusta, monelle ne on pelkkä pakkopulla. Kukaan tuskin suoraan sanoo hääparille, että ei olisi halunnut tulla, mutta oli pakko, joten turha tuudittautua siihen, että kaikki oli niin haltioissaan kun kehuivat kaikkea. Pakkohan se on vetää roolia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ystävällesi olisi tärkeää jos osallistuisit.
Tästä en olisi aivan varma... miksi sitten on tehty näin outo istumajärjestys, että hänet jätetään "oman" ystäväseurueen ulkopuolelle. Väkisin tulee mieleen, että AP on vähiten tärkeä "ystävä"
Miten sä plaseeraat 10 hengen pöytään 11 ihmistä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ystävällesi olisi tärkeää jos osallistuisit.
Tästä en olisi aivan varma... miksi sitten on tehty näin outo istumajärjestys, että hänet jätetään "oman" ystäväseurueen ulkopuolelle. Väkisin tulee mieleen, että AP on vähiten tärkeä "ystävä"
Miten sä plaseeraat 10 hengen pöytään 11 ihmistä?
No näinpä. Ihan tarpeeksi vaikeaa varmasti on ollut asetella ihmiset pöytiin ja sitten vielä viitsitään etsiä jotain suurempaa meekitystä ja syytä ja pahoitetaan mieli jostain noin typerästä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voit löytää uusia näkökulmia ajattelusi kun juttelet tuntemattomien ihmisten kanssa. Ole avoin ja utelias. Ties vaikka kuinka mielenkiintoiseen keskusteluun pääset kun avaat suusi ja korvasi.
Eihän siinä pöydässä sitäpaitsi istuta kuin aterian ajan. Lyhyt piina introvertillekin.
Vastikään olin häissä, jotka pidettiin ravintolassa. Yksi suuri tila jossa oli ruokailu, pakkoleikit ja puheet. Kaikki kököttivät omilla paikoillaan ennen ja jälkeen syömisen, kunnes kehtasivat poistua parhaaksi katsomallaan verukkeella. Olin puolison sukulaisen häissä, enkä tuntenut sieltä kuin muutaman ihmisen. Leikit oli suunnattu hääparin kavereille, mm. kukaan muu ei voinut tietää vastauksia arvuutteluihin hääparista. Pitkäveteinen ja kliseinen päivä kaiken kaikkiaan. Mutta siis ei kaikissa häissä pääse pöytäseuruetta pakoon muuten kuin poistumalla juhlista.
Häät alkaa menettää vieraiden kiinnostusta, monelle ne on pelkkä pakkopulla. Kukaan tuskin suoraan sanoo hääparille, että ei olisi halunnut tulla, mutta oli pakko, joten turha tuudittautua siihen, että kaikki oli niin haltioissaan kun kehuivat kaikkea. Pakkohan se on vetää roolia.
Häihin ja muihin sukujuhliin meneminen onkin velvollisuus ja rituaali, ei välttämättä oma mieluisin aktiviteetti. Se on vain hyväksyttävä. Kuvittele, miltä itsestäsi tuntuisi, jos kutsuttavasi sanoisivat, etteivät nyt tule, kun menevät mieluummin kuntosalille, ostoksille tai vaikka kotiaan siivoamaan?
Vierailija kirjoitti:
Niin suomalaista. Hesarissakin oli juttu jostain nuoresta miehestä, joka on laatinut ihan tietsikkaohjelman siitä, kuinka voi välttää junamatkalla ventovieraan vieressä istumisen. Mikä siinä nyt on kauheaa istua muutaman uuden ihmisen seurassa häissä? En ymmärrä.
Ja seuraavaksi valitellaan yksinäisyyttä ja miten aikuisena on niin vaikeaa saada uusia ysäviä...
Häät ovat muuttuneet. Ne ovat nykyään sellainen köyhän miehen vähemmän osallistava ja yhdistävä tilaisuus, missä pääasia on lahjarahat. Edes morsiusparin vanhemmat ei esittele itseään vieraille, puheita ja ohjelmaa on vähemmän (kukaan ei ilmeisesti halua puhua enää vieraiden edessä), ruoka niukempaa ja ihmeellistä (muistuttaa köyhän lapsen synttärikutsujen tarjoilua, ilmeisesti nuoremmalta sukupolvelta on jäänyt kokematta entisaikojen häät täysin), viinaa enemmän ja kaikki pysyy visusti omissa klikeissään. Lopputulos hyvin haalea verrattuna 80 ja 90 luvun häihin.
En itekkään tykkäis. Tulen kyllä kaikkien kanssa juttuun, mutta työpäivät saa jo rupatella tuntemattomien kanssa, niin vapaa-ajalla mieluusti viettäisi aikaa ystävien seurassa (joita muutenkin näkee liian harvoin) sinuna kysyisin miksi en saa istua ystävien kanssa samassa pöydässä.
No nyt taitaa olla häät jo vietetty (aloituksen mukaan 30.7. "ensi viikolla"), miten meni AP?
Onko se ihan mahdottomuus nykypäivänä että ei olisi valmiita paikkoja muille kuin hääparille ja kaasoille sekä hääparin vanhemmille? Häistä tullut niin muodollisia että aina ahdistaa jos saan kutsun. Meillä on puolison kanssa ajatuksena mennä naimisiin lähivuosina. En aio laittaa istumapaikkoja enkä kehitellä mitään noloja leikkejä aikuisille ihmisille. Ei haluta myöskään kaasoa tai betsmania kun ei tarvita niitä mihinkään. Lasken että on riittävä määrä istuinpaikkoja ja se riittää. Kukin istukoon missä kokee hyväksi, puheen saa pitää jos haluaa. Tärkeintä on hyvä ruoka ja juoma sekä joku soittamaan livemusiikkia. Sellainen hyvä ja aidosti rento meno, jossa kukaan ei nyrpistele, porukan ei tartte mennä minnekään takakontille juomaan tai lähteä pois koska istumapaikat ei miellytä.
80 tai 90 luvun häissä morsiamelle ei olisi tullut mieleenkään tulla ripittämään vieraita mutta nykypäivänä alkoholin voimin tämäkin ilmeisesti ok käytöstä.
Niin suomalaista. Hesarissakin oli juttu jostain nuoresta miehestä, joka on laatinut ihan tietsikkaohjelman siitä, kuinka voi välttää junamatkalla ventovieraan vieressä istumisen. Mikä siinä nyt on kauheaa istua muutaman uuden ihmisen seurassa häissä? En ymmärrä.