Yksin tuntemattomien pöydässä häissä
Olen menossa ystäväni (morsian) häihin ensi viikolla. Emme ole mitään sydänystäviä, mutta kuitenkin ihan ookoo-tuttuja, kun kerran sain kutsunkin.
Tunnen hänet yhteisestä ystäväporukasta, johon kuuluu häiden seremoniamestari, eräs pariskunta ja vielä yksi yksittäinen ystävä. Olemme tunteneet porukan kanssa jo vuosia, ja ihan hyvissä väleissä. Olen opiskellut ulkomailla nyt 1,5 vuotta, jonka aikana emme ole nähneet kuin kerran, mutta olemme kuitenkin säännöllisesti kirjoitelleet ja soitelleet. Matkustan Suomeen nimenomaan näihin häihin ja palaan niiden jälkeen kakkoskotiini vielä hetkeksi, kunnes palaan kokonaan takaisin.
Sain äsken kuulla, että joudun istumaan erikseen tästä ystäväporukasta. Muu kaveriporukka istuu kaasojen pöydässä, vaikka yksikään heistä ei ole kaaso. Pariskunnan toinen puolisko oli, mutta morsian antoi hänelle lähtöpassit jo alkuvaiheessa, kun ei osallistunut paljon mihinkään. Ei muun muassa osallistunut hääpuvun sovitukseen, vaan varasi viikkoa ennen sitä parin päivän reissun ulkomaille, kun ”kerrankin oli vapaata”.
Istun siis yksin täysin tuntemattomien pöydässä ja loput kaverini istuvat keskenään. Muita kuin kaverini en näistä häistä tunne. Tiedän, että pöydässä on yksi henkilö, jonka kanssa työskentelemme samassa ammatissa, mutta jota en tunne tai ole koskaan tavannut, emmekä työskentele samassa yrityksessä. Juhlafiilis painui kyllä pohjamutiin, kun tästä kuulin.
Investoin paljon aikaa ja rahaa häihin, kun lennän paikalle ulkomailta, majoitun hotellissa ja laitan myös rahaa hääparin matkakassaan. Jos olisin tiennyt tästä istumapaikasta, olisin varmaan jättänyt häät väliin. Menemme kuitenkin kirkkoon ja juhlapaikalle yhdessä, ja sitten joudun eri pöytään istumaan.
Olenko ainoa, josta tämä järjestely tuntuisi kurjalta vai olenko nyt vain hankala tai dramaattinen?
Kommentit (583)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ensinnäkään lähtisi kenenkään ok tutun häihin. Pitää olla hyvin läheinen ystävä.
Olen monta kertaa ollut häissä, jotka olisin mieluiten jättänyt väliin. Sosiaalisesta luonteesta ei ole mitään apua, jos joutuu sellaisten tyyppien keskelle, jotka ovat päättäneet seurustella vain keskenään. Olisinpa tajunnut tämän jo nuorena.
Siinä näkee sivistyksen tason, kun jätetään ulkopuolelle sosiaalisissa tilanteissa.
Tätä tapahtuu esimerkiksi päivän koulutustilaisuuksissa, joihin osallistuu yksin. Sitten lounasaikaan yrität samaan pöytään samaan tilaisuuteen osallistuvien kanssa, jotka kohtelevat kuin ilmaa, koska ilmeisesti työkaveribestikset ovatkin lähteneet viettämään mukavaa vapaapäivää yhdessä, eivätkä turhanpäiten verkostoitumaan.
Älä nyt laita ystävän syyksi sitä että olet yksinäinen, ei ole hänen asiansa pitää siitä huolta että olet yksin. Siellähän on paljon varmaan ihmisiä, ole nyt sen verran itse ohjautuva, että menet juttelemaan muiden kanssa, et kai odota sitä että sinulle tullaan ensin juttelemaan. Ei kaikki viat ole toisten aiheuttamia, jokaisella on vastuu itsestään monessa asiassa.
Häitä on monenlaisia. Lestadiolaisten perinteiset häät, eroa ei tule, lapsia tehdään monta. Nuorison häät, ero tulee melkein saman tien, viimeistään 7 vuoden päästä. Homojen häät, lapsia ei synny kun on samanlaiset vehkeet kummallakin, ero on erittäin riitaisi, kuolonuhreilta ei aina vältytä. Häitten plaseeraus menee sen mukaan, mitä porukkaa on paikalla.
Vierailija kirjoitti:
Ei se istumajärjestys varmaan olisi hyvä syy jättää ystävän tärkeä juhla väliin. Etkö pysty istumaan hetken tuntemattomien ihmisten kanssa? Onko se niin kauheaa?
Kyllä se voi olla. Minä peruisin tuloni juhlaan.
Muistan vastaavan tilanteen ystäväpariskunnan syntymäpäiviltä. Juhlapaikalla huomasimme, että koko muu ystäväporukka istui syntymäpäiväsankarin kanssa samassa pitkässä pöydässä. Puolisoni ja minut oli laitettu pöytään, josta emme tunteneet ketään. Tuossa hetkessä tuli selväksi ketkä olivat ne merkitykselliset ystävät.
Ei samassa pöydässä koko iltaa istuta. Ei muuta kuin syö ja kermakahvittelee hissukseen. Voihan sitä tunkeutua myöhemmin tuolin kanssa sinne kaveripöytään.
Vierailija kirjoitti:
On sitten häät tai muut juhlat, niin totta se vaan on, että sitä on kuin "orpopiru markkinoilla" vieraiden ihmisten pöydässä. Vaikka kuinka yrittäisi etsiä ns. jutun juurta", niin tosi harvoin se johtaa mihinkään edes keskustelun tynkään. Se voi olla eri asia, jos juhlat ovat ravintolassa ja väkevien myötä ihmiset vapautuvat, mutta......
Suomalaisille pitäisi opettaa sosiaalisia taitoja jo peruskoulussa. Ollaan kyllä niin metsittynyttä väkeä ettei tosikaan. Aina pitää olla joku esiliina vieressä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Plaseeraus on ruoan riittämisen jälkeen juhlien tärkein onnistumisen mittari. Sitä on mahdoton tehdä täydellisesti, mutta vähintään jokaisella pitäisi olla jollain tavalla kiva paikka. Pahinta jos loukkaa vieraitaan, sen tekee helposti juuri tuolla tavalla, yksi otetaan erilleen ja muut vieläpä kaasojen pöydässä.
Mikä ihme siinä on, etteivät vieraat voi istua missä haluaa? Keskittyisi hääpari vaan siihen naimisiinmenoon ja antaisi vieraiden rentoutua ja nauttia juhlista.
Oispa painajainen mennä häihin jossa joutuu itse miettimään mihin istuu
Mikä siinä on niin vaikeata? Olen ollut vain yksissä häissä, joissa koittivat määrätä mihin pitäisi istua, oli muuten maailman tylsimmät häät muutenkin. Kaikissa muissa häissä on ollut vapaa valinta istumapaikan suhteen, sai vaikkapa vaihtaa pöytääkin kesken kaiken jos halusi jutella jonkun muun kanssa välillä.
Me ollaan kaikki erilaisia. Mulle stressistöntä että hääpari huolehtinut kaikille viihtyisän ja sopivan paikan, tosin kaikki ei osaa tätä.. vapaa paikka valinta voisi toki sopia siihen jos paljon ylimääräistä varaa jättää vaikka pöydästä yksi tai kaksi tuolia tyhjäksi ja vieraat saapuvat niin että jokaisella on tuttu porukka paikalla, jonka kanssa luonteva istua
Ilman plaseerausta, tiukalla tuolimäärällä ja niin ettei ihmiset tunne toisiaan, viimeisenä paikan valitsevat saattavat joutua kummalliseen pöytään tai joku morsiamen äiti peränurkkaan jne
Miksi morsiamen äiti ei voisi olla peränurkassa? Jonkun sielläkin on istuttava. Tai jos paikka on niin kuvottava, siinä ei kuuluisi istua kenenkään
Ohhoh. Anna kun arvaan tällä tilannetajun määrällä että teidän häiden jälkeen mystisesti välit viilenivät vähän sinne ja tänne
No mikä jumalasta seuraava se morsiamen äiti on, ettei voi istua peränurkassa? Ties vaikka haluaakin istua.
Olen kerran ollut porilaisissa häissä jossa sulhasen äiti istutettiin perimmäiseen nurkkaan, myötähäpeä oli melkoinen.
Vierailija kirjoitti:
Kysy miksi jouduit eri pöytään ja jätä menemättä juhliin. Elämässä tulee uusia ihmisiä vastaan ja lopulta saat ansaitsemasi ihmiset, kun et ole ylikiltti nyhverö.
Eli olet minun ystävä tasan just niin kauan kuin teet kuten käsken? Sä et mene kenenkään häihin draamailemaan jonkun istumapaikan takia, saati ala siellä uhkailemaan ystävyyden päättymisellä. Jotain rotia nyt sinunkin käytökseen!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nimenomaan ulkomailla asuvalle olisi kiva pitkästä aikaa jutella tuttujen kanssa..
No mikä sitä estää? Se pöytä nyt on lähinnä syömistä varten. Ei kai sen äärellä kukaan tönötä koko juhlan ajan?
Tarkoitatko niitä juhlien pakollisia odotteluaikoja jolloin vieras joutuu odottamaan milloin ohjelma etenee? Silloin on tarkoitus hoitaa viihtyminen??
Onko pakko ymmärtää väärin? Totta helvetissä ollaan paikallaan silloin kun tilanne sitä vaatii mutta itse ei ole ollut niin jäykissä hääjuhlissa, etteikö siellä saisi liikkua ja tavata niitä tuttujakin.
Vierailija kirjoitti:
Peruisin hotellin ja lentoliput, enkä menisi koko juhlaan.
Miten selviät elämässä noin muuten ilman, että sulla on rinnalla jatkuvasti joku seuralainen? Et varmaan matkustakaan koskaan yksin tai käy keikoilla tai edes leffassa ominesi? Vaikka sinunhan se päätös on. Elämässä menettää paljon kun ei heittäydy eikä tutustu uusiin ihmisiin.
Ei yleensä vieraille kerrota istumajärjestystä etukäteen? Paitsi niille, jotka suunnittelussa mukana. Yleensä noi istumajärjestykset tulee yllätyksenä juhlapaikalla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Varsinaisia kansainvälisiä maailmanmatkaajia nämä nuoret aikuiset, heti jos ei ole tutut naamat turvana, alkaa parku, ahdistaa ja heittäydytään puhetaidottomaksi.
Jos harvoin käy Suomessa, niin mielellään varmaan juttelisi omien ystävien kanssa.
No ei kait pöydässä kuitenkaan koko aikaa istuta. Vapaaseen keskusteuun muitten kanssa tulee varmasti monta tilaisuutta.
Mikä helvetin juhlien "vapaa keskustelu"? Onko ihmiset tosiaan näin typeriä. Juhla-aterian tarjonta ja istumapaikka on se oleellinen asia juhlissa
Jä häissä on useinmiten juhla-aterian ja kahvituksen lisäksi järjestettyä ohjelmaa, jota myös seurataan niissä pöydissä omilla paikoilla istuen.
Silloinko sinä tarvitset sitä rupatteluseuraa kun joku ohjelmanumero on menossa?
Minä olen ollut muutamissa siskoni järjestämissä juhlissa jossa en tuntenut siskoni ja hänen puolisonsa sukulaisia tai ystäviä, yksin sitten kuuntelin niiden sisäpiirijuttuja, kukaan ei jutellut mulle tai kysellyt mitään, yritin osallistua keskusteluun huonoin tuloksin, sanoin siskolleni että antaa olla mun osalta mitkään sun järjestämät juhlat jossa en tunne ketään. Kärsin muutenkin sosiaalisesta pelkotilasta ja aina pitää henkisesti valmistautua monta päivää ennen juhlia
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei se istumajärjestys varmaan olisi hyvä syy jättää ystävän tärkeä juhla väliin. Etkö pysty istumaan hetken tuntemattomien ihmisten kanssa? Onko se niin kauheaa?
Kyllä se voi olla. Minä peruisin tuloni juhlaan.
Onko tapana yleensäkin jokin istumajärjestys kertoa vieraille etukäteen? Ei ole tullut vielä moista kertaakaan vastaan ja niin moukka en ole että kysyisin itse. Mulle se ja sama, hääparin juhlaahan sinne menen todistamaan ja jos en viihdy pidempään, niin poistun ajoissa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Peruisin osallistumiseni, viettäisin mukavaa aikaa itsekseni ja yöpyisin varaamassani hotellissa. Jos jättää lahjan antamatta voi käydä sillä rahalla vaikka syömässä hyvin.
Ei kyllä nykyään lahjarahan hinnalla pääse edes pizzalle. Tai täällä ainakin pizzat yli 10 euroa
Kuka nyt kehtaisi noin vähän laittaa lahjaan? Minimi on viisikymppinen per henkilö.
Ei kenelläkään ole laittaa viiden tunnin työpanosta johonkin lahjaan...
Ja jos tuilla elää siinä menisi puolet kk ruokarahoista
Häihin osallistuminen ON kallista. Mutta jos ei oikeasti ole varaa, huolella ajateltu kortti on parempi kuin kymppi käteistä
Ai? Ostin tällä viikolla hyvin vaatimattomia tuliaisia ulkomailla asuville ystävilleni. Poikani vie ne heille. En ollut varaa ostaa kaikkea kivaa, mitä haluaisin lahjoittaa. On pakko elää kukkaron mukaan. Ennen pystyi lähettämään heille joulupaketin, mutta he eivät enää toivo niitä, koska kuvaan on tullut EU:n byrokratia ja tullaukset ja ties mitä. Pakettien sisältö oli yleensä ihan naurettavaa tyyliin suklaata, joku lehti, jokin muisto vanhasta kotimaasta. Mutta EU ja heidän asuinmaansa säännöt ovat pilanneet tämän pienen ilon.
Vierailija kirjoitti:
On siinä rajansa miten istumajärjestystä voi venkslata.
Mutta juttuhan on provo, joten eipä väliä.
Käytännössä sitä tapahtuu oikeasti. Kaikki eivät mahdu samaan pöytään ja on ystäväporukan laitamilla oleva ihminen, jota joku suosittu ystävä ei halua mukaan. "Älä laita sitä meidän kanssa, kun se on niin tylsä!" Samoin käydään ulkona istumassa iltaa tai tehdään jokin pieni matka ilman ei-toivottua henkilöä. Tämä saa kuulla tapahtumista vasta jälkikäteen ja usein sattumalta. Pientäkään erilaisuutta ei nykyään haluta hyväksyä vaan kaikkien pitäisi olla samaa mieltä asioista ja nyökytellä hymyillen seurueen puheille.
Vierailija kirjoitti:
Olen ollut yksin tuntemattomien pöydässä niin häissä, hautajaisissa kuin syntymäpäiväjuhlissa. Ei siinä mitään erityistä ongelmaa, koska onhan meillä ainakin päähenkilö/-t yhteinen tuttavuus.
"Orpo piru vieraassa helvetissä"-tunne on tullut silloin, kun muu pöytäseurue ja myös oma kumppani ovat lähteneen liehumaan ympäri salia seurustelemaan tuttujensa kanssa ja minä olen jäänyt nököttämään pöytään yksinäni.
Kirpaiseeko aloittajaa eniten se, että häntä ei ole "hyväksytty" tuttujen seuraan?
Onhan se ikävää. Ystävät (entiset?) halusivat oikein näpäyttää ja osoittaa, että se henkilö ei kuulu ydinjoukkoon.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Plaseeraus on ruoan riittämisen jälkeen juhlien tärkein onnistumisen mittari. Sitä on mahdoton tehdä täydellisesti, mutta vähintään jokaisella pitäisi olla jollain tavalla kiva paikka. Pahinta jos loukkaa vieraitaan, sen tekee helposti juuri tuolla tavalla, yksi otetaan erilleen ja muut vieläpä kaasojen pöydässä.
Mikä ihme siinä on, etteivät vieraat voi istua missä haluaa? Keskittyisi hääpari vaan siihen naimisiinmenoon ja antaisi vieraiden rentoutua ja nauttia juhlista.
No se ihme, että appivanhemmat ohjataan tutustumaan toisiinsa. Se ihme, että morsiamen ja sulhasen sukulaiset sekoitetaan keskenään, jotta ei syntyisi kuppikuntia. Se ihme, että nuoriso sekoitetaan, jotta ei syntyisi kuppikuntia. Häistä on moni löytänyt tulevan puolisonsa.
Kuka on 2020- tai edes 2000-luvulla löytänyt puolison häistä??? Onko tämä jotain 60.-luvun höpötystä?
Vähän sama tuli minullekin mieleen. Niin voi tapahtua, mutta kuinka usein? Toisaalta ihmiset valittavat, ettei missään tapaa uusia ihmisiä. Siinä mielessä häät voivat jollekin olla paikka, jossa on vapaita itselle tuntemattomia vastakkaisen sukupuolen edustajia.
Ottaen huomioon eroprosentit, on tämä myös täysin menneen maailman kissanristiäiset. Käytännössä turhuuden turhuutta ja rahankeräystä. Itse en myöskään enää koskaan osallistu. Höpö höpöä.