Olen eroamassa mutten voi puhua kenellekään
Tämä meidän välinen juttu ei enää parisuhteeksi muutu, joten ero on vain ajan kysymys, mutta lapsen sairastumisen ja taloustilanteen vuoksi se aika ei ole nyt. Pärjätään ihan ok saman katon alla, nyt on suhtaudun tähän kumppanuusvanhemmuutena enkä odotakaan aikuisten välisellä suhteelta muuta kuin työtoveruutta.
En oikein voi puhua tästä kenellekään. Se ei saa kantautua lasten korviin, enkä halua sääliä. Mut ihan tää ihan hirveän yksinäinen paikka, surra yli 20v parisuhdetta voimatta oikeasti surra sitä kun se on vasta ajatus. Ei oikein viitsi kavereillekaan laittaa dramaattista viestiä "me erotaan - ehkä kahden vuoden päästä".
Kommentit (80)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Paskamainen temppu. Haudot eroa mutta et voi puhua siitä edes ihmiselle josta aiot erota? Ihanteellisessa skenaariossa hänkin olisi kanssasi samoilla linjoilla.
Miehelle, jos yrittää puhua, se kokee sen nalkuttamisena ja sulkee korvansa tai pakenee perheestään jonnekin: töihin, kaupungille, nettiin...
Ratkaisu: älä puhu nalkuttamalla!
Vierailija kirjoitti:
Minulla oli tuollainen puoliso. Jotenkin jaksoin vuosikausia olla vierellä, mutta pakko oli erota. Nyt olen hyvässä suhteessa ja kaduttaa miksi tuhlasin niin monta vuotta elämästäni huonossa liitossa. Tsemppiä sulle, Ap. Taidat tietää jo mitä pitäisi tehdä, mutta irtiotto on vaikeaa. Ei se helpotu vuosienkaan päästä. Muista, että meillä on vain yksi elämä ja sinä olet vastuussa omasta onnellisuudestasi.
Tämä kannustaa minuakin, vaikken ole ap. Vuosikausia olen vaan kestänyt huonoa kohtelua, kun mistään paremmastakaan ei tietoa. Pitkä liitto takana ja iäkäs takertuva mies jarruttavat lähtöä. Nyt sietokyky vähissä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos ihminen on eroamassa niin se tarkoittaa jo käytännön toimia asian suhteen eikä pitkän ajan ehkä - suunnitelmaa.
Ihminen joka ei kykene empatiaan toimii noin. Hautoo eikä puhu rehellisesti siitä mitä tuntee ja mitä tarvitsee.
Eiköhän ennen niitä käytännön toimia ole ihan tarpeeksi yritetty puhua rehellisesti sanojen kaikuessa kuuroille korville. Sen "empatiankin" kanssa voi mennä överiksi ja empatian perään ruikuttava vetelys oppii käyttämään sitä törkeästi hyväkseen omiin itsekkäisiin tarkoituksiinsa kunnes ne käytännön toimet käynnistyvät ja ero on tosiasia.
TÄMÄ!!!
Sitten mies uhriutuu, että ero tuli aivan puskista 😂
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Paskamainen temppu. Haudot eroa mutta et voi puhua siitä edes ihmiselle josta aiot erota? Ihanteellisessa skenaariossa hänkin olisi kanssasi samoilla linjoilla.
Olemme toki puhunut miehelle. Hyvin selkeästi ja suoraan, suuttumatta ja syyttämättä. Aiemmin kyllä myös suuttuen ja syyttäen, mutta siitä on luovuttu aikaa sitten. Meillä vaan on tosi erilaiset tarpeet. Mies ei kaipaa yhtään mitään yhteistä tekemistä, juttelemista, jakamista - enkä nyt tarkoita mitään syvällistä tunteilua tai hotellilomia, mut jotain muuta kuin "käyn kaupalla" ja "moneltako tarviit auton". Eikä se tee hänestä huonoa ihmistä, mutta se tekee hänestä ihmisen, joka haluaa ei halua kumppanuutta tai asioiden jakamista. Ja minä haluan, edes vähän. Minä taas en voi harrastaa seksiä ihmisen kanssa joka ei halua minusta muuta kuin jaetun kasvatusvastuun ja seksiä. Se olisikin helpompaa jos haluaisin, mutta en halua.
Joku sanoi että kaksi vuotta on pitkä aika. Se on totta, mutta tätä polkua on kuljettu jo vuosia, oon vain kerta toisensa jälkeen uskonut kun mies sanoo haluavansa muutosta (mutta sit kun yritän puhua päivän uutisista tai ehdottaa vartin yhteistä tekemistä niin vastaus on aina ei). Kevättalvella katsoin jo vuokra-asuntoja (ja mies tiesi, mutta luulen ettei uskonut että olen tosissani), mutta lapsen sairastuminen teki sekä loven lompakkoon että väärän hetken tehdä isoa muutosta lasten arkeen.
Ap.
Raskasta aikaa.
Voimia sinulle.
Usko, että kun ero on käyty ja surtu, alkaa aivan uusi hyvä elämä.
Missään et ole niin yksin kun parisuhteessa, jota toinen ei halua jakaa kanssasi
Vierailija kirjoitti:
AP on itse valinnut tuon puolisonsa. Miksi tuollainen valinta?
Vain läheisriippuvainen valitsee asenteella että kyllä minä tuon rakkaudellani muutan että minäkin saisin jotakin.
Syy on AP sinussa itsessäsi.
Osa naisista haluaa uskoa huonoihinkin miehiin ja lupauksiin, että kaikki vielä muuttuu.
Kunnes loppuu se usko ja silmät avautuu tajuamaan koko tilanteen.
Onko sitten välttelevä mies vai tämän kasvamiseen uskova nainen tarinan roisto? Vai onko vaan ihmiskohtaloita, jotka rikkovat molemmat?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
AP on itse valinnut tuon puolisonsa. Miksi tuollainen valinta?
Vain läheisriippuvainen valitsee asenteella että kyllä minä tuon rakkaudellani muutan että minäkin saisin jotakin.
Syy on AP sinussa itsessäsi.Osa naisista haluaa uskoa huonoihinkin miehiin ja lupauksiin, että kaikki vielä muuttuu.
Kunnes loppuu se usko ja silmät avautuu tajuamaan koko tilanteen.
Onko sitten välttelevä mies vai tämän kasvamiseen uskova nainen tarinan roisto? Vai onko vaan ihmiskohtaloita, jotka rikkovat molemmat?
Pitää seistä omilla jaloillaan eikä kelpuuttaa ihmisiä jotka eivät loppuviimein sovi itselle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
AP on itse valinnut tuon puolisonsa. Miksi tuollainen valinta?
Vain läheisriippuvainen valitsee asenteella että kyllä minä tuon rakkaudellani muutan että minäkin saisin jotakin.
Syy on AP sinussa itsessäsi.Osa naisista haluaa uskoa huonoihinkin miehiin ja lupauksiin, että kaikki vielä muuttuu.
Kunnes loppuu se usko ja silmät avautuu tajuamaan koko tilanteen.
Onko sitten välttelevä mies vai tämän kasvamiseen uskova nainen tarinan roisto? Vai onko vaan ihmiskohtaloita, jotka rikkovat molemmat?
Pitää seistä omilla jaloillaan eikä kelpuuttaa ihmisiä jotka eivät loppuviimein sovi itselle.
Kyllä. Ja pitää oppia antamaan periksi nopeammin eikä vaan uskoa muutokseen, kun mitään ei tapahdu.
Eihän sitä alussa tuollaiset ongelmat tule esille. Pitää osata erota nopeammin, jos yhdessäelo alkaa olla stressin aihe ja rasite elämässä.
Naisten pitää oppia valitsemaan ensimmäisenä itsensä ja oma hyvä olo.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Paskamainen temppu. Haudot eroa mutta et voi puhua siitä edes ihmiselle josta aiot erota? Ihanteellisessa skenaariossa hänkin olisi kanssasi samoilla linjoilla.
Miehelle, jos yrittää puhua, se kokee sen nalkuttamisena ja sulkee korvansa tai pakenee perheestään jonnekin: töihin, kaupungille, nettiin...
Ratkaisu: älä puhu nalkuttamalla!
Jaahas, näitä yleisesti naisia naarasnalkuttimiksi solvaavan ”havaintoja”
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Paskamainen temppu. Haudot eroa mutta et voi puhua siitä edes ihmiselle josta aiot erota? Ihanteellisessa skenaariossa hänkin olisi kanssasi samoilla linjoilla.
Miehelle, jos yrittää puhua, se kokee sen nalkuttamisena ja sulkee korvansa tai pakenee perheestään jonnekin: töihin, kaupungille, nettiin...
Ratkaisu: älä puhu nalkuttamalla!
Jaahas, näitä yleisesti naisia naarasnalkuttimiksi solvaavan ”havaintoja”
Narsku siellä välttelee keskustelua kutsumalla kaikkea hankalaa keskustelua nalkuttamiseksi.
Tommosiin ei kannata käyttää aikaansa. Ei parisuhteessa eikä täällä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Paskamainen temppu. Haudot eroa mutta et voi puhua siitä edes ihmiselle josta aiot erota? Ihanteellisessa skenaariossa hänkin olisi kanssasi samoilla linjoilla.
Miehelle, jos yrittää puhua, se kokee sen nalkuttamisena ja sulkee korvansa tai pakenee perheestään jonnekin: töihin, kaupungille, nettiin...
Ratkaisu: älä puhu nalkuttamalla!
Montako parisuhdetta oot laittanut paskaks tolla asenteella?
Kannattiko?
Sun olisi syytä puhua sille vielä nykyiselle puolisollesi. Olet säälittävä, ja ansaitset ihan kaiken, mitä tulet saamaan.
Vierailija kirjoitti:
Sun olisi syytä puhua sille vielä nykyiselle puolisollesi. Olet säälittävä, ja ansaitset ihan kaiken, mitä tulet saamaan.
Niin kuin mielenrauhan.
Ainaisen vitutuksen loppumisen.
Paremman puolison.
Lapsille onnellisemman kodin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Liittyykö eroon jomman kumman lihominen?
Voi ap raukka, eikö sun ragebaittiin aloituksessa tarttunut kukaan? Olet huono trollimies.
No sinä tartuit. Miksiköhän?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Paskamainen temppu. Haudot eroa mutta et voi puhua siitä edes ihmiselle josta aiot erota? Ihanteellisessa skenaariossa hänkin olisi kanssasi samoilla linjoilla.
Miehelle, jos yrittää puhua, se kokee sen nalkuttamisena ja sulkee korvansa tai pakenee perheestään jonnekin: töihin, kaupungille, nettiin...
Ratkaisu: älä puhu nalkuttamalla!
Montako parisuhdetta oot laittanut paskaks tolla asenteella?
Kannattiko?
Varmaan. Aika. Monta. Savuavaa. Rauniota. Takanaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Paskamainen temppu. Haudot eroa mutta et voi puhua siitä edes ihmiselle josta aiot erota? Ihanteellisessa skenaariossa hänkin olisi kanssasi samoilla linjoilla.
Miehelle, jos yrittää puhua, se kokee sen nalkuttamisena ja sulkee korvansa tai pakenee perheestään jonnekin: töihin, kaupungille, nettiin...
Ratkaisu: älä puhu nalkuttamalla!
Montako parisuhdetta oot laittanut paskaks tolla asenteella?
Kannattiko?
Varmaan. Aika. Monta. Savuavaa. Rauniota. Takanaan.
Ja jokainen ero tullut täytenä yllätyksenä
Ja aina naisen syy.
Nää on niin nähty. Sitten ne kulkee deittimarkkinoilla ylisuuret luulot itsestään tavoitellen kuuta ja kiukutellen kun kaikki naiset aina....buhuu
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Paskamainen temppu. Haudot eroa mutta et voi puhua siitä edes ihmiselle josta aiot erota? Ihanteellisessa skenaariossa hänkin olisi kanssasi samoilla linjoilla.
Miehelle, jos yrittää puhua, se kokee sen nalkuttamisena ja sulkee korvansa tai pakenee perheestään jonnekin: töihin, kaupungille, nettiin...
Ratkaisu: älä puhu nalkuttamalla!
Montako parisuhdetta oot laittanut paskaks tolla asenteella?
Kannattiko?
Varmaan. Aika. Monta. Savuavaa. Rauniota. Takanaan.
Ja jokainen ero tullut täytenä yllätyksenä
Ja aina naisen syy.
Nää on niin nähty. Sitten ne kulkee deittimarkkinoilla ylisuuret luulot itsestään tavoitellen kuuta ja kiukutellen kun kaikki naiset aina....buhuu
Jotkut ovat aluksi taitavia sanoissaan. Maalaavat niillä valheellista kuvaa itsestään.
Ajan myötä naamio putoaa ja paljastuu todellisuus. Ja se ei ole kaunista millään tavalla.
Vierailija kirjoitti:
Sun olisi syytä puhua sille vielä nykyiselle puolisollesi. Olet säälittävä, ja ansaitset ihan kaiken, mitä tulet saamaan.
Mitä ajattelet että minun kannattaisi hänelle sanoa? Ihan kiinnostuksesta.
Ap.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Älä huoli trolliseni
Miksi aloitus olisi trolli? Näitähän on maailman pullollaan, yhdessä lompakon tai lasten kanssa vaikka suhde on kuollut.
Mutta, eihän vahvan ja itsenäisen Suominaisen pitänyt olla lompakko loinen?
Melko yleinen tarina on, että molemmilla on niin pienet tai "pienet" tulot, ettei yksin kumpikaan voi asua niin mukavasti kuin yhdessä.
Ei siinä tarvitse kummankaan olla mikään lompakkoloinen
Tulojen takia väkisin yhdessä EI siis ole lompakkoloinen...
Mikä sitten?
Onko lompakkoloinen, jos ei halua että lapsi joutuu lopettamaan rakkaan pitkäaikaisen harrastuksen? Vaihtamaan muuton myötä toiseen kouluun nyt kun on vihdoin saanut tosi hyviä kavereita? Ei halua muuttaa pieneen kerrostaloasuntoon juuri kun lapsen sairauden vuoksi nykyisen kodin viihtyisyys, tila ja piha on lapselle erityisen tärkeitä? Haluaa pystyä toistaiseksi tekemään lyhyempää työaikaa, joka on lapsen sairauden kotihoidon kannalta tärkeää?
Olkoon sitten niin. En minä tässä itselleni ole merkkilaukkuja haalimassa, mutta yritän tehdä ratkaisun joka huomioi lasten elämänlaadun ja tarpeet.
Ap.
Tulojen takia väkisin yhdessä EI siis ole lompakkoloinen...
Mikä sitten?