Lue keskustelun säännöt.
Olen eroamassa mutten voi puhua kenellekään
29.07.2026 |
Tämä meidän välinen juttu ei enää parisuhteeksi muutu, joten ero on vain ajan kysymys, mutta lapsen sairastumisen ja taloustilanteen vuoksi se aika ei ole nyt. Pärjätään ihan ok saman katon alla, nyt on suhtaudun tähän kumppanuusvanhemmuutena enkä odotakaan aikuisten välisellä suhteelta muuta kuin työtoveruutta.
En oikein voi puhua tästä kenellekään. Se ei saa kantautua lasten korviin, enkä halua sääliä. Mut ihan tää ihan hirveän yksinäinen paikka, surra yli 20v parisuhdetta voimatta oikeasti surra sitä kun se on vasta ajatus. Ei oikein viitsi kavereillekaan laittaa dramaattista viestiä "me erotaan - ehkä kahden vuoden päästä".
Kommentit (43)
Mene terapeutille puhumaan luotettavia aikuisia ei ole.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Jos ihminen on eroamassa niin se tarkoittaa jo käytännön toimia asian suhteen eikä pitkän ajan ehkä - suunnitelmaa.
Ihminen joka ei kykene empatiaan toimii noin. Hautoo eikä puhu rehellisesti siitä mitä tuntee ja mitä tarvitsee.
Vierailija kirjoitti:
Luulen että ap on mies...
Niin. On. Erotarinoita. Trollaava. Sellainen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Paskamainen temppu. Haudot eroa mutta et voi puhua siitä edes ihmiselle josta aiot erota? Ihanteellisessa skenaariossa hänkin olisi kanssasi samoilla linjoilla.
Klassinen tapaus. Joskin provo.
Jos tuon provoilijan tarina olisi ottanut tuulta niin pala kerrallaan sieltä olisi tullut sepitystä millä puoliso maalataan välinpitämättömäksi ja ohikäveleväksi.
Seuraava vaihe tarinnoinnissa olisi kuinka kohtaa uuden joka saa aikaan kuplivia tunteita. Ja niin edelleen.
Nähty tällä palstalla aikanaan tuollainen tarinankerrontakuvio niiin monta kertaa,
Kyllähän tämmöistä oikeassakin elämässä tapahtuu.
Tiedän neljä eri naista, joiden miehet jättivät yllättäen vain yksipuolisella ilmoituksella. Erosta ei keskusteltu ja yhdessä yli 20 vuotta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Paskamainen temppu. Haudot eroa mutta et voi puhua siitä edes ihmiselle josta aiot erota? Ihanteellisessa skenaariossa hänkin olisi kanssasi samoilla linjoilla.
Klassinen tapaus. Joskin provo.
Jos tuon provoilijan tarina olisi ottanut tuulta niin pala kerrallaan sieltä olisi tullut sepitystä millä puoliso maalataan välinpitämättömäksi ja ohikäveleväksi.
Seuraava vaihe tarinnoinnissa olisi kuinka kohtaa uuden joka saa aikaan kuplivia tunteita. Ja niin edelleen.
Nähty tällä palstalla aikanaan tuollainen tarinankerrontakuvio niiin monta kertaa,Kyllähän tämmöistä oikeassakin elämässä tapahtuu.
Tiedän neljä eri naista, joiden miehet jättivät yllättäen vain yksipuolisella ilmoituksella. Erosta ei keskusteltu ja yhdessä yli 20 vuotta.
AP esiintyy naisena tässä tarinassa
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos ihminen on eroamassa niin se tarkoittaa jo käytännön toimia asian suhteen eikä pitkän ajan ehkä - suunnitelmaa.
Ihminen joka ei kykene empatiaan toimii noin. Hautoo eikä puhu rehellisesti siitä mitä tuntee ja mitä tarvitsee.
Eiköhän ennen niitä käytännön toimia ole ihan tarpeeksi yritetty puhua rehellisesti sanojen kaikuessa kuuroille korville. Sen "empatiankin" kanssa voi mennä överiksi ja empatian perään ruikuttava vetelys oppii käyttämään sitä törkeästi hyväkseen omiin itsekkäisiin tarkoituksiinsa kunnes ne käytännön toimet käynnistyvät ja ero on tosiasia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Luulen että ap on mies...
Niin. On. Erotarinoita. Trollaava. Sellainen.
Sillä on pääväylä tuon aiheen tarinointiin, jolla siis hoitaa omaa häpeän ja syyllisyyden tunteitaan, mennyt ajat sitten kiinni.
Kaikki näkevät mikä tuo tyyppi on oikeasti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos ihminen on eroamassa niin se tarkoittaa jo käytännön toimia asian suhteen eikä pitkän ajan ehkä - suunnitelmaa.
Ihminen joka ei kykene empatiaan toimii noin. Hautoo eikä puhu rehellisesti siitä mitä tuntee ja mitä tarvitsee.
Eiköhän ennen niitä käytännön toimia ole ihan tarpeeksi yritetty puhua rehellisesti sanojen kaikuessa kuuroille korville. Sen "empatiankin" kanssa voi mennä överiksi ja empatian perään ruikuttava vetelys oppii käyttämään sitä törkeästi hyväkseen omiin itsekkäisiin tarkoituksiinsa kunnes ne käytännön toimet käynnistyvät ja ero on tosiasia.
Teet oletuksia normaalin käytöksen pohjalta. AP on oikeita tunteitaan ja tarpeitaan vuosia tai vuosikymmeniä hautonut ihminen tai sen muotoinen.
Ylimiellyttävä. Mutta. Valheellinen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Paskamainen temppu. Haudot eroa mutta et voi puhua siitä edes ihmiselle josta aiot erota? Ihanteellisessa skenaariossa hänkin olisi kanssasi samoilla linjoilla.
Klassinen tapaus. Joskin provo.
Jos tuon provoilijan tarina olisi ottanut tuulta niin pala kerrallaan sieltä olisi tullut sepitystä millä puoliso maalataan välinpitämättömäksi ja ohikäveleväksi.
Seuraava vaihe tarinnoinnissa olisi kuinka kohtaa uuden joka saa aikaan kuplivia tunteita. Ja niin edelleen.
Nähty tällä palstalla aikanaan tuollainen tarinankerrontakuvio niiin monta kertaa,
Jep, sitten tarinaan kuuluu vielä puolison väkivaltaiseksi maalaaminen ja ehkä jopa autolla jäte/kuormaautoa päin laajennettua itsaria/perhes*rmaa aikovaksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Luulen että ap on mies...
Niin. On. Erotarinoita. Trollaava. Sellainen.
Erotarinat tais vaihtua vaan persuvihaan sillä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Älä huoli trolliseni
Se on vajonnut todella syvään kaninkoloon, Pakkomielteet ja pakkoajatukset jotka ehkä lapsesta saakka hänellä olleet eivät edes terapialla poistu.
Siksi trollaa.
Vierailija kirjoitti:
Paskamainen temppu. Haudot eroa mutta et voi puhua siitä edes ihmiselle josta aiot erota? Ihanteellisessa skenaariossa hänkin olisi kanssasi samoilla linjoilla.
Olemme toki puhunut miehelle. Hyvin selkeästi ja suoraan, suuttumatta ja syyttämättä. Aiemmin kyllä myös suuttuen ja syyttäen, mutta siitä on luovuttu aikaa sitten. Meillä vaan on tosi erilaiset tarpeet. Mies ei kaipaa yhtään mitään yhteistä tekemistä, juttelemista, jakamista - enkä nyt tarkoita mitään syvällistä tunteilua tai hotellilomia, mut jotain muuta kuin "käyn kaupalla" ja "moneltako tarviit auton". Eikä se tee hänestä huonoa ihmistä, mutta se tekee hänestä ihmisen, joka haluaa ei halua kumppanuutta tai asioiden jakamista. Ja minä haluan, edes vähän. Minä taas en voi harrastaa seksiä ihmisen kanssa joka ei halua minusta muuta kuin jaetun kasvatusvastuun ja seksiä. Se olisikin helpompaa jos haluaisin, mutta en halua.
Joku sanoi että kaksi vuotta on pitkä aika. Se on totta, mutta tätä polkua on kuljettu jo vuosia, oon vain kerta toisensa jälkeen uskonut kun mies sanoo haluavansa muutosta (mutta sit kun yritän puhua päivän uutisista tai ehdottaa vartin yhteistä tekemistä niin vastaus on aina ei). Kevättalvella katsoin jo vuokra-asuntoja (ja mies tiesi, mutta luulen ettei uskonut että olen tosissani), mutta lapsen sairastuminen teki sekä loven lompakkoon että väärän hetken tehdä isoa muutosta lasten arkeen.
Ap.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ensin annetaan ymmärtää että yksi lapsi on sairastunut mutta lasten takia ei viitsi...
Miten nämä on ristiriidassa? Lapsia on kaksi, toinen sairastui keväällä vakavasti (muttei hengenvaarallisesti), ja tässä nyt käydään läpi erilaisia tutkimuksia ja hoitovaihtoehtoja ja sen vuoksi en esim. ole kokoaikaisesti töissä enkä tule hetkee olemaan mikä näkyy kukkarossa.
Ap.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Paskamainen temppu. Haudot eroa mutta et voi puhua siitä edes ihmiselle josta aiot erota? Ihanteellisessa skenaariossa hänkin olisi kanssasi samoilla linjoilla.
Olemme toki puhunut miehelle. Hyvin selkeästi ja suoraan, suuttumatta ja syyttämättä. Aiemmin kyllä myös suuttuen ja syyttäen, mutta siitä on luovuttu aikaa sitten. Meillä vaan on tosi erilaiset tarpeet. Mies ei kaipaa yhtään mitään yhteistä tekemistä, juttelemista, jakamista - enkä nyt tarkoita mitään syvällistä tunteilua tai hotellilomia, mut jotain muuta kuin "käyn kaupalla" ja "moneltako tarviit auton". Eikä se tee hänestä huonoa ihmistä, mutta se tekee hänestä ihmisen, joka haluaa ei halua kumppanuutta tai asioiden jakamista. Ja minä haluan, edes vähän. Minä taas en voi harrastaa seksiä ihmisen kanssa joka ei halua minusta muuta kuin jaetun kasvatusvastuun ja seksiä. Se olisikin helpompaa jos haluaisin, mutta en halua.
Joku sanoi että kaksi vuotta on pitkä aika. Se on totta, mutta tätä polkua on kuljettu jo vuosia, oon vain kerta toisensa jälkeen uskonut kun mies sanoo haluavansa muutosta (mutta sit kun yritän puhua päivän uutisista tai ehdottaa vartin yhteistä tekemistä niin vastaus on aina ei). Kevättalvella katsoin jo vuokra-asuntoja (ja mies tiesi, mutta luulen ettei uskonut että olen tosissani), mutta lapsen sairastuminen teki sekä loven lompakkoon että väärän hetken tehdä isoa muutosta lasten arkeen.
Ap.
Sellainen tarina sitten. Suunta vaihtuu. 😉
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Paskamainen temppu. Haudot eroa mutta et voi puhua siitä edes ihmiselle josta aiot erota? Ihanteellisessa skenaariossa hänkin olisi kanssasi samoilla linjoilla.
Olemme toki puhunut miehelle. Hyvin selkeästi ja suoraan, suuttumatta ja syyttämättä. Aiemmin kyllä myös suuttuen ja syyttäen, mutta siitä on luovuttu aikaa sitten. Meillä vaan on tosi erilaiset tarpeet. Mies ei kaipaa yhtään mitään yhteistä tekemistä, juttelemista, jakamista - enkä nyt tarkoita mitään syvällistä tunteilua tai hotellilomia, mut jotain muuta kuin "käyn kaupalla" ja "moneltako tarviit auton". Eikä se tee hänestä huonoa ihmistä, mutta se tekee hänestä ihmisen, joka haluaa ei halua kumppanuutta tai asioiden jakamista. Ja minä haluan, edes vähän. Minä taas en voi harrastaa seksiä ihmisen kanssa joka ei halua minusta muuta kuin jaetun kasvatusvastuun ja seksiä. Se olisikin helpompaa jos haluaisin, mutta en halua.
Joku sanoi että kaksi vuotta on pitkä aika. Se on totta, mutta tätä polkua on kuljettu jo vuosia, oon vain kerta toisensa jälkeen uskonut kun mies sanoo haluavansa muutosta (mutta sit kun yritän puhua päivän uutisista tai ehdottaa vartin yhteistä tekemistä niin vastaus on aina ei). Kevättalvella katsoin jo vuokra-asuntoja (ja mies tiesi, mutta luulen ettei uskonut että olen tosissani), mutta lapsen sairastuminen teki sekä loven lompakkoon että väärän hetken tehdä isoa muutosta lasten arkeen.
Ap.
Miksi aloitit suhteen tuollaisen kanssa ja miksi vielä teit lapsen hänen kanssaan?
Ja ei. Ihmiset harvoin muuttuvat tuollaisiksi mitä kuvaat vaan ovat alunperinkin sellaisia.
Toki narskut erikseen. Mutta sellaiselta ei omien sanojesi mukaan vaikuta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Paskamainen temppu. Haudot eroa mutta et voi puhua siitä edes ihmiselle josta aiot erota? Ihanteellisessa skenaariossa hänkin olisi kanssasi samoilla linjoilla.
Klassinen tapaus. Joskin provo.
Jos tuon provoilijan tarina olisi ottanut tuulta niin pala kerrallaan sieltä olisi tullut sepitystä millä puoliso maalataan välinpitämättömäksi ja ohikäveleväksi.
Seuraava vaihe tarinnoinnissa olisi kuinka kohtaa uuden joka saa aikaan kuplivia tunteita. Ja niin edelleen.
Nähty tällä palstalla aikanaan tuollainen tarinankerrontakuvio niiin monta kertaa,Jep, sitten tarinaan kuuluu vielä puolison väkivaltaiseksi maalaaminen ja ehkä jopa autolla jäte/kuormaautoa päin laajennettua itsaria/perhes*rmaa aikovaksi.
Mies ei ole väkivaltainen eikä ilkeä, elelee vain 98% oman päänsä sisällä ja se sopii hänelle mutta ei yhteen mun parisuhdekäsityksen kanssa. Eikä todellakaan ole mitään kiinnostusta mihinkään uuteen suhteeseen tai kipinään. Muutos on se että minä en enää käsittele tätä parisuhteena, ja näen oman itsenäisen tulevaisuuden sitten kun arjen palikat sen sallii. Ei draamaa, mutta surua.
Ap.
AP on itse valinnut tuon puolisonsa. Miksi tuollainen valinta?
Vain läheisriippuvainen valitsee asenteella että kyllä minä tuon rakkaudellani muutan että minäkin saisin jotakin.
Syy on AP sinussa itsessäsi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Paskamainen temppu. Haudot eroa mutta et voi puhua siitä edes ihmiselle josta aiot erota? Ihanteellisessa skenaariossa hänkin olisi kanssasi samoilla linjoilla.
Olemme toki puhunut miehelle. Hyvin selkeästi ja suoraan, suuttumatta ja syyttämättä. Aiemmin kyllä myös suuttuen ja syyttäen, mutta siitä on luovuttu aikaa sitten. Meillä vaan on tosi erilaiset tarpeet. Mies ei kaipaa yhtään mitään yhteistä tekemistä, juttelemista, jakamista - enkä nyt tarkoita mitään syvällistä tunteilua tai hotellilomia, mut jotain muuta kuin "käyn kaupalla" ja "moneltako tarviit auton". Eikä se tee hänestä huonoa ihmistä, mutta se tekee hänestä ihmisen, joka haluaa ei halua kumppanuutta tai asioiden jakamista. Ja minä haluan, edes vähän. Minä taas en voi harrastaa seksiä ihmisen kanssa joka ei halua minusta muuta kuin jaetun kasvatusvastuun ja seksiä. Se olisikin helpompaa jos haluaisin, mutta en halua.
Joku sanoi että kaksi vuotta on pitkä aika. Se on totta, mutta tätä polkua on kuljettu jo vuosia, oon vain kerta toisensa jälkeen uskonut kun mies sanoo haluavansa muutosta (mutta sit kun yritän puhua päivän uutisista tai ehdottaa vartin yhteistä tekemistä niin vastaus on aina ei). Kevättalvella katsoin jo vuokra-asuntoja (ja mies tiesi, mutta luulen ettei uskonut että olen tosissani), mutta lapsen sairastuminen teki sekä loven lompakkoon että väärän hetken tehdä isoa muutosta lasten arkeen.
Ap.
Miksi aloitit suhteen tuollaisen kanssa ja miksi vielä teit lapsen hänen kanssaan?
Ja ei. Ihmiset harvoin muuttuvat tuollaisiksi mitä kuvaat vaan ovat alunperinkin sellaisia.
Toki narskut erikseen. Mutta sellaiselta ei omien sanojesi mukaan vaikuta.
Ei hän yöstä päiväksi ole muuttunut, mutta selvästi mökkiytynyt. Paljon viimeisen vuosikymmenen aikana. Korona kun alkoi niin jäi pois lähitöistä, ja viimeisetkin ydinperheen ulkopuoliset vuorovaikutuskontaktit katkesi siihen. Taisi huomata, että on onnellisempi, kun ei joudu vuorovaikuttamaan ihmisten kanssa. Lapsia varten tsemppaa, mutta mua varten ei enää. Enkä haluaisikaan, että meidän yhteinen elämä olisi hänelle voimia vaativa näytelmäsuoritus.
Ap.
Jos ihminen on eroamassa niin se tarkoittaa jo käytännön toimia asian suhteen eikä pitkän ajan ehkä - suunnitelmaa.