Lue keskustelun säännöt.
Haluatko pitkän parisuhteen jälkeen uuden suhteen vai et?
29.07.2026 |
Ja miksi?
Itse olin pitkässä suhteessa, yli 20v, lapset hankittu. En halua uutta suhdetta. Kokeilin, mutta ahdistaa vaatimukset yhteydenpidosta, näkemisestä, jatkuvasta yhdessäolosta. Tunnen suurta vapautta, vaikka taloudellisesti on ajoittain hyvin tiukkaa. Rahan takia en kuitenkaan suhdetta halua, näen ja tiedän lukuisia huonoja liittoja joissa ollaan yhdessä rahan takia.
Kommentit (29)
Mulla on nyt erosta 3 vuotta. Missään vaiheessa ei oo tuntunut että olis tilaa tai halua etsiä uusi mies. Jos jotain ihmeitä tapahtuis niin varmaan harkitsisin, mutta ei kai sellasta miestä ookaan joka jotenkin parantais mun elämää. Aina joutuu jotain hörppimistä, sotkemista ja piereskelyä kestää. Puhumattakaan niistä isommista ongelmista. Kai siinä pitää olla mukana valtava halu olla parisuhteessa tai pelko yksinolosta, että viitsii johonkin alkaa, kun ei enää nuoruuden naiivius oo kiusana.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Jos eroaisimme, niin en. En alennu enää yhdenkään miehen k*setettavaksi.
Valitse parempia miehiä.
En mä lähtökohtaisesti halua tai ole haluamatta uutta parisuhdetta. Se on aina täysin riippuvainen omasta sen hetkisestä elämäntilanteesta ja ihmisestä, jonka kohtaa. Voin aloittaa tapailun jos se tuntuu hyvältä, ja se sitten voi kehittyä pysyväksi parisuhteeksi, edelleen jos se tuntuu kaikin puolin hyvältä ja toimivalta. Aika sellaiset asiat näyttää.
Saattaa olla, että kävelen pitkän avioliiton loppusuoraa. Jos tämä eroon päättyy niin ihan ensimmäisenä pitää laittaa oma pää ja itsetunto kuntoon ja oppia viihtymään itsensä kanssa, vähän liian paljon olen käynyt läpi viime vuosien aikana.
Toki haluan, mutta en ehkä täyttä parisuhdetta, puolisuhdekin riittää, varsinkin sukupuolisuhde.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Voi haluta, mutta tosiasia on se että ei lihava keski-ikäinen suomalainen läskinainen saa suhdetta. Miehiä ei kiinnosta ällöttävät läskit. Nämä läskit ovat ihan kuoleman partaalla. Lääkäreiden pitäisi sanoa heille tämä suoraan päin naamaa lääkärin vastaanotolla, että heräisivät läskiuniltaan. Sairaita ovat.
Vai niin. Ja miehethän eivät ole läskejä, eivätkä kaljan ja tupakanhajuisia ennen aikojaan kaljuuntuvia? Jos niin kuin tuolle linjalle lähdetään.
Haluaisin kyllä, mutta ehtoja on. Yhteen en halua muuttaa enkä halua olla yhdessä 24/7. Fyysisistä sairauksista sanon, että jos hoitotasapaino on hyvä, ne ei haittaa. Sama koskee joiltain osin henkisen puolen ongelmia. Mutta minä en rupea terapeutiksi enkä sairaanhoitajaksi. En myöskään leivo pullaa enkä ole kodinhoitaja enkä ala äidiksi kenellekään miehelle muutenkaan. Varoistani huolimatta en elätä ketään, joskaan ei minuakaan tarvitse kenenkään elättää. Minä en hoida kenenkään itsetuntoa taputtamalla päähän päivittäin. Jos edellinen vaimo vei itsetunnon, terapeutti tuokoon sen takaisin. Sama pätee siihen, että minun päälleni ei oksenneta omia traumoja. Sitäkin varten on alan ammattilaisia. Ja seksi tulee kuvioihin vasta, kun olemme paremmin tutustuneet. Minua ei kiinnosta kumppaniehdokkaan nylkytystarve, vaikka olisi kuinka pitkä aika edellisestä kerrasta. Käsi on sitä varten.
Kuulostaako tylyltä? Jos jatkan vielä deittailua, niin lista todennäköisesti vaan pitenee. Tai sitten vaan totean, että itsekseen elämä on parasta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos eroaisimme, niin en. En alennu enää yhdenkään miehen k*setettavaksi.
Valitse parempia miehiä.
Kuten sanoin, en ikinä enää ota uutta miestä.
Jos eroaisimme, niin en. En alennu enää yhdenkään miehen k*setettavaksi.