Lue keskustelun säännöt.
Työterveyshoitaja ei suostunut tekemään lähetettä
28.07.2026 |
Olen hämmentynyt. Olen tällä hetkellä kesälomalla ja työt jatkuvat parin viikon päästä. Parisuhteessani on äkkinäinen kriisi, joka on vaikuttanut myös kuvaan itsestäni ja koko ajatusmaailmaani. Olen tällä hetkellä todella stressitilassa eikä mistään tule mitään. Varasin ajan työterveyshoitajalta toiveena saada lähete psykologin kanssa juttelemaan asiasta. Olen sairastanut pitkään masennusta ja ollut aiemmin hoidettavana siitä myös työterveyden kautta, mm. juuri psykologin kanssa työkyvyn ylläpidon takia. Selitin hoitajalle asian ja mainitsin myös, että pelkään, etten ole parin viikon päästä työkykyinen, kun töihin pitäisi palata. Hoitaja kuitenkin sanoi, ettei voi pelkän parisuhdekriisin takia tehdä lähetettä, koska se ei liity töihin. Hän kehotti tarvittaessa kääntymään julkisen terveydenhoidon puoleen tai soittamaan uudelleen, kun työt alkavat, jos näyttää siltä, etten kykene töihin.
Jäin jotenkin tyrmistyneeksi vastauksesta. Eikö työterveyden pitäisi hoitaa terveysongelmia myös ennakoivasti ja nimenomaan ylläpitää työkykyä. Mitä mielipiteitä tai kokemuksia palstalaisilla on?
Kommentit (69)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Se, että hahmotat oman tilanteesi niinkin hyvin, että voit avata sitä sanomalla että kriisi on vaikuttanut sinun omakuvaasi ja kokemukseen itsestäsi kertoo mielestäni hyvin siitä, että olet sen verran jalat maassa oleva ja tasapainoinen ihminen, että voi sanoa noin. Käsität, että et ole menettämässä järkeäsi ja toivoasi, vaikka kroppa pyöriikin ylikierroksilla ja pää syöttää ikäviä ajatuksia ja tunteita.
Kun työterveys ei nyt aikaa tajonnut, niin enkä keskusteluapu jollain muulla taholla? Ihan vaikka seurakunnan diakoni- tai muu työntekijä? Vapaakirkollinen pastori tai hänen vaimonsa? Kuka tahansa psykologi tai vaikka "kokeneempi keittiöpsykologi" osaa tarjota akuuttiin kriisiin toimintapoja ja ratkaisuja, joilla pääset näiden päivien yli. Ja jos tilanne jatkuu vielä kun työ on jatkumassa niin sitten menet uudelleen sinne työterveyteen.
Mitä neuvoja antaisit vastaavassa tilanteessa olevalle ihmiselle, joka kysyy sinulta neuvoa?
Miten ulkopuolinen ihminen voisi nähdä tilanteesi ja mitä konkreettista kriisissä oleva henkilö voisi juuri nyt tehdä, mikä auttaisi häntä lepäämään tai stressaamatta yhtään enempää? Jätä rukouspyyntö sähköisellä lomakkeella Ilpoistenpiirin nettisivulle. (Rukouspyyntöjen puolesta rukoillaan aina tiistaista tiistaisin viikon ajan).
Kiitos viestistäsi, se tuntuu hyvältä lukea monien epäystävällissävytteiden viestien joukossa. Kiitos myös neuvoista, en ole uskonnollinen, joten tuntuisi vieraalta jutella jollekin seurakunnan työntekijälle ja lisäksi kaipaan ihan oikeaa mielenterveyden ammattilaista antamaan erilaista näkökulmaa asioihin. Mutta itselleen ulkopuolisena neuvojen antaminen on todella hyvä ajatus, jolla voisi saada erilaisia oivalluksia. Yritän kokeilla sitä. Otin tosiaan myös yhteyttä julkiselle puolelle, jos sieltä sitten pääsisi jonnekin jonon hännille. Kiitos sinulle.
Myös asiasta kirjoittaminen on terapeuttista. Ja jos teet sen tekoälyn kanssa, saat tukea ja näkemystä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi ihmeessä työterveyden pitäisi puuttua asiaan, joka ei nyt ole akuutti? Oletus siitä, että ehkä en kykene töihin 2 vko kuluttua ei ihan tunnu siltä, että olisi tarvetta päästä nyt psykologille nyt. Ei lääkärille pääse kertoen, että ehkä diabetes puhkeaa ensi kuussa, joten saisiko ajan huomiselle?
Tää on just terveydenhoidon ongelma ettei osata yhtään ennakoida selvää asiaa, vaan reagoidaan vasta kun paska on jo housussa. Kalliiksi tulee.
ap tunte taustansa ja on suorittanut ns itsearvioinnin. nyt huomaa riskien kasvavan, haluaa pysäyttää tai loiventaa jo havaittuja oireitaan- JOTTA työkyky ei katoaisi--eikä tilanne liioin enää huononisi. tässä on pyritty luomaan olosuhteet hyvälle työhönpaluulle- ap ei pyytänyt sairauslomaa obs! mutta ilman ohjausta, tukea jne tilanne voikin olla sitten ihan toinen. Silloin hoitopolku voikin olla jo rankempi ja joka voi vaatia sairauslomaakin.
Arvostan Ap:ta ennakoivuudestaan ja tuntien taustaansa mihin on taipumusta.
Minusta tuossa on tehty virhearviointi.
Psykologi on muutoinkin käytettävissä lähes ainatyöterveydessä koska joudutaan laatimaan työkykyarviointeja- psykosomaattiset sekä fyysiet pinnat käsittää nämä kognitiiviset rajoitukset- silloin pyritään testeillä mm selvittämään työkykyä.
Myötätunto? Teiltä? Olet nyt kliinisen kylmä ja " kovakourainen" kanssahenkilöä kohtaan, mutta jonain päivänä... tule se moments joka panee sinut polvilleen ja ilkkuminen ja vinkumiseksi haukkuminen sattuu sinuun. Elämä opettaa myös sitten sinua kovilla otteillan ja hymy hyytyy - virne ja besserwiseryys katoaa kuin tuhka tuuleen.
Mielekästä syyskesän tunnelmakatsauksia teille kaikille.
Vierailija kirjoitti:
Vai niin, suunnitellaan saikutusta jo lomalla kun parisuhdekriisi vaikuttaa kuvaan itsestä ja koko ajatusmaailmaan. Ei voi olla todellista. Ajatelkaa jos tällainen aines olisi elänyt silloin kun sota syttyi
Ei silloin vaadittu keneltäkään sellaista kognitiivista suorituskykyä kuin nyt. Ehkä ap pystyisi sotimaan, muttei hoitamaan asiantintijatyötään.
Ainakin itseltä hajosi aivot, ei jalat.
Vierailija kirjoitti:
Voi **TUN parisuhdekriisi.
Itse erosin kun sain silloiselta puolisolta TEKSTIVIESTIN töihin mennessä matkalla. Olin tuolloin 3 kk raskaanakin.
Se on niin yksilöllistä. Siull hyvät serotoniinit. Koko suhten latu. Koulutuksessa, elämässä, kodissasi lapsuudessa saatu kasvatus- joku helpottunut vaan kun eron hetki tulikin- vaikka noinkin ipeällä hetkellä kun sinun raskaus-
Olet katkera -se huomataan- Se mitä lapsena tpahtunut- vaikutaa myös miten käsittelet tänä pv asioita- mitä siedät. Joku voi myös piilotta syvimmät tunteet- jolloin ne pataoutuvat- ja jonain pv vaikka sairastut syöpään tai jopa mielen- tai mielisairauteen- joo -o olit sillä hetkellä vahva. teit duunit, puskit vauvan ulos- kova mimmi---mutta jälkensä jätti-- vain jos suuri helpotus. hakkava kuspää-- mutta sekin satuttaa- et satui moinen- sekin jättää merkkarin sun aivoihin ja kehoon.
Rintasyöpä on usein peruja hnekisestä kriisistä tai siitä, että joudut Patoamaan huolta, surua, laiminlyöntiä- sitten pamahtaa- syöpä. tunnekeskus rikki.
Mites ulla sitten meni- menikö näin- taistelit vaan- mikä nykytila. Olen pahoillani, etä jouduit kokemaan moista. Pahoillani.
Suosittelen, itsellä meni lopulta pari tonnia, mutta oli sen arvoista. Mikäänhän ei pakota ottamaan kertaa tai paria enempää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ap- ota yhteyttä työterveyslääkäriin ja pyydä lähete.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siis olet ollut pitkään masentunut ja nyt luulet, että keskusteluterapialla sut saataisiin työkuntoon? En usko sitä, keskustelu ei masennukseen auta!
Masennusta on hoidettu jo kauan ja eri tavoin ja toistaiseksi tilanne on ollut vakaa ja hallinnassa. Äkillinen kriisi voi kuitenkin laukaista pahemman jakson, jota tässä yritän ennakkovälttää.
Ap
Ei työterveys ole sitä varten, että ehkä saatat masentua ja olisi kiva jutella parisuhteesta.
oot vaan tyhmä--et edes sisäistä tai lue mitä ap kirkoitti- mee sit siitä tukkeena hus hus pois koloos
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voi **TUN parisuhdekriisi.
Itse erosin kun sain silloiselta puolisolta TEKSTIVIESTIN töihin mennessä matkalla. Olin tuolloin 3 kk raskaanakin.
Se on niin yksilöllistä. Siull hyvät serotoniinit. Koko suhten latu. Koulutuksessa, elämässä, kodissasi lapsuudessa saatu kasvatus- joku helpottunut vaan kun eron hetki tulikin- vaikka noinkin ipeällä hetkellä kun sinun raskaus-
Olet katkera -se huomataan- Se mitä lapsena tpahtunut- vaikutaa myös miten käsittelet tänä pv asioita- mitä siedät. Joku voi myös piilotta syvimmät tunteet- jolloin ne pataoutuvat- ja jonain pv vaikka sairastut syöpään tai jopa mielen- tai mielisairauteen- joo -o olit sillä hetkellä vahva. teit duunit, puskit vauvan ulos- kova mimmi---mutta jälkensä jätti-- vain jos suuri helpotus. hakkava kuspää-- mutta sekin satuttaa- et satui moinen- sekin jättää merkkarin sun aivoihin ja kehoon.
Rintasyöpä on usein peruja hnekisestä kriisistä tai siitä, että joudut Patoamaan huolta, surua, laiminlyöntiä- sitten pamahtaa- syöpä. tunnekeskus rikki.
Mites ulla sitten meni- menikö näin- taistelit vaan- mikä nykytila. Olen pahoillani, etä jouduit kokemaan moista. Pahoillani.
Tekstisi on niin sekavaa että toivottavasti olet hoidon piirissä
Ap, Chat GPT voi olla parempi apu kuin työpsykologi. Ja se kyllä kertoo, mihin pitää hakeutua.