Lue keskustelun säännöt.
Miten kukaan jaksaa parisuhdetta, jos siinä pitää harrastaa seksiä monta kertaa viikossa?
28.07.2026 |
Vuodesta toiseen. Aina on tappi pystyssä ukolla, ja antaa pitäisi. Raskasta.
Kommentit (704)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voisihan sitä yrittää parantaa omia seksihaluja eikä vaatia kumppania elämään seksitöntä elämää. Itsellä jos meinaa halut hiipua otan arginiinia, katselen pornoa ja vaikka seksileluja nettikaupoista. Johan alkaa taas kiihottaa.
Miksi et itse hillitsisi haluja jos tilanne sinulle ongelma on?
Ei minulla ongelmaa ole. Tässä aloituksessa ongelma oli, että kumppani haluaa seksiä niin sen voi korjata lisäämällä halujaan.
Ei tarvitse, halukas kumppani voi laskea omiaan. Lääkäri palvelee siinäkin ja muitakin keinoja löytyy, jos on aivot pudonneet palleihin :D
Miksi pitäisi kajota sen kroppaan jolla toimii?
Kuka sinä olet päättämään, mikä se oikea määrä on? Ei sekään normaalia ole jos koko ajan haluaa, paljon normaalimpaa on haluta silloin tällöin.
Se, jolle tilanne on ongelma on se, joka itseään korjailee.
Se, että sinä olet kykenemätön näkemään itsessäsi vikaa ei tarkoita sitä, että siinä toisessa olisi jotain vikaa tai että hänen kehonsa toimisi jotenkin väärin tai huonosti.
Jos haluttomuus johtuu esim. viitearvojen ulkopuolella olevista hormonitasoista, käy järkeen, että toisenkin tasoja ei "korjata" viitearvojen ulkopuolelle vaan päin vastoin.
Jos haluttomuus on endogeenistä tai tunneperäistä, ei kenenkään kroppaan silloin kajota.
Hullu ajatus, että halukkaan pitäisi tyyliin mennä kastraatioon tai lobotomiaan, kemialliseen sellaiseen, ottaakseen muita massiivisia haittoja (kongition lasku, osteoporoosi, muistiongelmat, mieliala, ylipaino, ekstrapyramidaalioireet,njne.) ainoastaan tuhotakseen täysin terveen libidonsa.
Se on sen halukkaan päätös arvioida mikä hänelle on oikea ratkaisu. Toista kuitenkaan ei painosteta.
Halukaa voi myös ottaa eron, mutta jos suhteeseen haluaa jäädä eikä toinen koe haluttomuuttaan ongelmaksi, niin sitten se halukas voi aivan hyvin itse miettiä, että olisiko halujen vähentäminen hänelle hyvä ratkaisu.
Tätä olet jankannut jo pitkään. Haluton voi myös arvioida sitä, onko esim. avoin suhde mahdollinen, tai voiko puolisoa ylipäätään haluta, jos parisuhteen haluaa säilyttää.
Tässä tulee tavallaan haluttoman mielenmaisema esiin: minun ei tarvitse tehdä mitään tai huomioida toista millään tavalla.
Tietysti voi, voi olla ja kuuluukin asioita miettiä. Noita ei kuitenkaan ole mikään pakko haluta eikä niihin tule vastentahtoisesti suostua.
Jos sitä yhteistä kompromissia saada aikaiseksi, niin sitten kuuluu erota.
"Tässä tulee tavallaan haluttoman mielenmaisema esiin: minun ei tarvitse tehdä mitään tai huomioida toista millään tavalla."
Minä olen meillä se halukkaampi osapuoli. Keskustelemme seksin määrästä aika-ajoin hyvässä hengessä. Ja kyllä, jos jossain vaiheessa alkaa tuntua siltä että liian vähäinen määrä seksiä haittaa elämääni liikaa, harkitsen lääkärillä käymistä halujen rajoittamiseksi. En ala vaatia toiselta sellaista mitä hän ei toivo.
Et vaikuta halukkaalta tai terveeltä edes. Tervepäinen ei halua myrkyttää kroppaansa.
Ei, vaan tervepäinen ihminen ei painosta toista ihmistä tekemään asioita joita hän ei halua.
Niin, ei pidä painostaa seksittömään suhteeseen jos toinen ei sellaista halua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kertokaa nyt minkä ikäisisiä olette? Tuo monen matala libido tuntuu ihan käsittämättömältä, jos ei puhuta oikeasti todella vanhoista (tai sairaista) ihmisistä.
Vierailija kirjoitti:
Parisuhteessa olisikin hyvä, jos halut kohtaisivat. Onglemia on luvassa, jos toinen haluaa monta kertaa viikossa ja toiselle riittää kerran pari kuukaudessa.
Käytännössä kukaan nainen ei halua vuosia monta kertaa viikossa, etenkään suomalaisella romantiikan ja huomioinnin määrällä
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Parisuhteessa olisikin hyvä, jos halut kohtaisivat. Onglemia on luvassa, jos toinen haluaa monta kertaa viikossa ja toiselle riittää kerran pari kuukaudessa.
Käytännössä kukaan nainen ei halua vuosia monta kertaa viikossa, etenkään suomalaisella romantiikan ja huomioinnin määrällä
Kyllä haluaa. kannattaa huolehtia suhteesta kaikin puolin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voisihan sitä yrittää parantaa omia seksihaluja eikä vaatia kumppania elämään seksitöntä elämää. Itsellä jos meinaa halut hiipua otan arginiinia, katselen pornoa ja vaikka seksileluja nettikaupoista. Johan alkaa taas kiihottaa.
Miksi et itse hillitsisi haluja jos tilanne sinulle ongelma on?
Ei minulla ongelmaa ole. Tässä aloituksessa ongelma oli, että kumppani haluaa seksiä niin sen voi korjata lisäämällä halujaan.
Ei tarvitse, halukas kumppani voi laskea omiaan. Lääkäri palvelee siinäkin ja muitakin keinoja löytyy, jos on aivot pudonneet palleihin :D
Miksi pitäisi kajota sen kroppaan jolla toimii?
Kuka sinä olet päättämään, mikä se oikea määrä on? Ei sekään normaalia ole jos koko ajan haluaa, paljon normaalimpaa on haluta silloin tällöin.
Se, jolle tilanne on ongelma on se, joka itseään korjailee.
Se, että sinä olet kykenemätön näkemään itsessäsi vikaa ei tarkoita sitä, että siinä toisessa olisi jotain vikaa tai että hänen kehonsa toimisi jotenkin väärin tai huonosti.
Jos haluttomuus johtuu esim. viitearvojen ulkopuolella olevista hormonitasoista, käy järkeen, että toisenkin tasoja ei "korjata" viitearvojen ulkopuolelle vaan päin vastoin.
Jos haluttomuus on endogeenistä tai tunneperäistä, ei kenenkään kroppaan silloin kajota.
Hullu ajatus, että halukkaan pitäisi tyyliin mennä kastraatioon tai lobotomiaan, kemialliseen sellaiseen, ottaakseen muita massiivisia haittoja (kongition lasku, osteoporoosi, muistiongelmat, mieliala, ylipaino, ekstrapyramidaalioireet,njne.) ainoastaan tuhotakseen täysin terveen libidonsa.
Se on sen halukkaan päätös arvioida mikä hänelle on oikea ratkaisu. Toista kuitenkaan ei painosteta.
Halukaa voi myös ottaa eron, mutta jos suhteeseen haluaa jäädä eikä toinen koe haluttomuuttaan ongelmaksi, niin sitten se halukas voi aivan hyvin itse miettiä, että olisiko halujen vähentäminen hänelle hyvä ratkaisu.
Tätä olet jankannut jo pitkään. Haluton voi myös arvioida sitä, onko esim. avoin suhde mahdollinen, tai voiko puolisoa ylipäätään haluta, jos parisuhteen haluaa säilyttää.
Tässä tulee tavallaan haluttoman mielenmaisema esiin: minun ei tarvitse tehdä mitään tai huomioida toista millään tavalla.
Tietysti voi, voi olla ja kuuluukin asioita miettiä. Noita ei kuitenkaan ole mikään pakko haluta eikä niihin tule vastentahtoisesti suostua.
Jos sitä yhteistä kompromissia saada aikaiseksi, niin sitten kuuluu erota.
"Tässä tulee tavallaan haluttoman mielenmaisema esiin: minun ei tarvitse tehdä mitään tai huomioida toista millään tavalla."
Minä olen meillä se halukkaampi osapuoli. Keskustelemme seksin määrästä aika-ajoin hyvässä hengessä. Ja kyllä, jos jossain vaiheessa alkaa tuntua siltä että liian vähäinen määrä seksiä haittaa elämääni liikaa, harkitsen lääkärillä käymistä halujen rajoittamiseksi. En ala vaatia toiselta sellaista mitä hän ei toivo.
Et vaikuta halukkaalta tai terveeltä edes. Tervepäinen ei halua myrkyttää kroppaansa.
Ei, vaan tervepäinen ihminen ei painosta toista ihmistä tekemään asioita joita hän ei halua.
Niin, ei pidä painostaa seksittömään suhteeseen jos toinen ei sellaista halua.
Siihen seksittömään suhteeseen ei ole mikään pakko jäädä jos ei halua.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Parisuhteessa olisikin hyvä, jos halut kohtaisivat. Onglemia on luvassa, jos toinen haluaa monta kertaa viikossa ja toiselle riittää kerran pari kuukaudessa.
Käytännössä kukaan nainen ei halua vuosia monta kertaa viikossa, etenkään suomalaisella romantiikan ja huomioinnin määrällä
Minä haluan. Minulla on niin hyvä mies, että hän herättää haluni päivittäin. Olen myös ollut suhteissa joissa en ole halunnut, onneksi ymmärsin niistä suhteista lähteä, löysin huomioivan, hauskan ja oma-aloitteisen miehen jonka kanssa myös seksi on ihanaa.
Huonossa suhteessa oleminen on kamalaa haaskausta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kunhan itsekin saan, jaksan kyllä. Jos jään ilman, niin jää kyllä sitten mieskin.
Miten jaksat. itse nautin jos saan olla rauhassa kotona työpäivän jälkeen eikä vaadita palveluksia.
Mitä helvetin palveluksia? Parisuhteeseen kuuluu läheisyys ja seksi. Jos haluat olla rauhassa, eroa.
Ei kaikkiin parisuhteisiin kuulu seksi. Vaikka kuinka olisi parisuhteessa niin kellään ei ole velvollisuutta antaa seksiä. Sinkkuna voit käydä maksullisilla niin paljon kun lystäät, ja ilotyttökin saa palveluistaan asianmukaisen korvauksen.
Ymmärrän tämän näkökannan mutta samalla (itse puolisoni haluttomuudesta kärsivänä) pidän epäreiluna sitä jos yksipuolisella päätöksellä lopettaa parisuhteen seksielämän täysin.
Oma puolisoni janoaa kaikenlaista läheisyyttä ja kosketusta, paitsi seksuaalista. Hän haluaa halailua, pussailua ja silittelyä, hänellä on silloin hyvä olla. Kuitenkin mitä pidempään totaaliseksittömyyttä on jatkunut, sitä vaikeammalta tuo muu läheisyys on alkanut minusta tuntua. Se on kuin kaukainen lupaus jostain kauniista johon se kosketus joskus johti, johon se ei enää koskaan johda. Se on alkanut tuntua todella pahalta. Olen alkanut tuntea jopa katkeruutta siitä että puolisoni odottaa minulta itselleen tärkeää kosketusta, mutta vähät välittää siitä että minä kärsin seksuaalisen kosketuksen puutteesta.
Minä en painosta, minä en kiukuttele. Minä kärsin hiljaisuudessa, usein mieheni vieressä öisin itkien.
Sanomattakin selvää että näin ei voi enää kauaa jatkua. On traagista joutua luopumaan rakkaudesta ja elämänsä tärkeimmästä ihmisestä, mutta näinkään en voi elää.
Jos tilanne on sinulle noin hankala, niin ero on hyvin varteenotettava vaihtoehto, jos puolisosi ei esim avoimeen suhteeseen suostu. Seksiin toista kuitenkaan ei painosteta.
Tilanne on minulle näin hankala, kyllä. Avoin suhde on sellainen jota en edes ehdottaisi koska ei se paranna sitä haavaa jonka tämä tilanne aiheuttaa. Luulen että sellainen rikkoisi minut. Ei se seksi itsessään ole se juttu varsinaisesti (ymmärrän että monille se on sitä mutta minulle ei) vaan se että minun puolisoni, ihminen joka kutsuu minua elämänsä rakkaudeksi, ei kuitenkaan halua minua, eikä tunnu välittävän siitä että minä kärsin. Tämän jälkimmäisen sanon tietysti vähän varovaisesti koska on ihan mahdollista että hän ei aidosti tiedä kuinka paljon minä kärsin. Yritän pitää suruni salassa häneltä, enhän halua että hän tuntee olonsa painostetuksi, ja jotenkin ajattelen että hän saattaisi kokea painostamisena ihan sen jos minä avoimesti kuinka rikki tilanteen johdosta olen. Toki asiasta on aikoinaan puhuttu, mutta ei enää pitkään aikaan. Puhe ei tilannetta mitenkään muuttanut joten lopetin asian esille ottamisen jo aikoja sitten.
Suru, voimakas sana mutta ehkäpä aivan oikea. Oletko koskaan aidosti näyttänyt suruasi hänelle, itkenyt? Sellainen tilanne ei voi olla johtamatta ainakin sillä kertaa sylin ja silittelyn kautta seksiin. Itkevä mies ei tunnu viholliselta.
En voi oikein puhua asiasta itkemättä (sekin on minun heikkouteni) joten olen kyllä näyttänyt (sanoittamisen lisäksi) suruni puolisolleni silloin kun asiasta vielä puhuttiin. Joka siis on edelleen mies, ja minä olen nainen. Eikä se koskaan seksiin johtanut, en tiedä mistä sait tuollaisen ajatuksen että surun näyttäminen ei voisi olla johtamatta seksiin.
En minäkään ja sitä paitsi minusta se tuntuisi säälipanolta. Mun mies jotenkin keksi että lomalla pannaan kerran ja sitten selittää että nyt sitten pidetään tätä yllä mutta se ei koskaan tapahdu, jouluna, syntymäpäivinä. Kunnes sitten minä joka todellakin haluaisin seksiä jouduin sanomaan että en halua panna ollenkaan jos se ikinä halua arkena, mikään helvetin lomapano ei auta vaan loukkaa. Vituttaa jokapäiväinen "rakastan sua" ja pusu kun lähdetään ja tullaan töistä. Sekä aamulla ja nukkumaan mennessä. Taidan olla pidemmällä kuin sinä koska suru ja itkeminen on mennyt jo, nyt vaan olen aikalailla vihainen.
Miksi olet parisuhteessa joka selvästi saa sinut voimaan huonosti? Aivan käsittämätöntä että ihmiset haaskaavat ainoaa elämäänsä tilanteessa joka tuottaa pahaa oloa.
Hyvä kysymys. Olen pohtinut tätä jo niin kauan ja jostain syystä lopulta mietin että jos mies nyt muuttuisi. Ei nimittäin aina ole ollut asiat näin, todellakaan. Olen myös pohtinut onko tämä hänen tapansa pakottaa minut tekemään eropäätös mutta kun siitä puhutaan hän on aivan varma ettei halua eroa ja että nyt kyllä asiat muuttuu. Sitten mietin onko tämä hänen tapansa sanattomasti sanoa että saan mennä muualta hakemaan. Ensimmäistä kertaa kun kysyin tätä hän lähti huoneesta pois sanomasta sanaakaan mutta todella surullisen näköisenä. Tai onko hän homo mutta ei uskalla kertoa ja koska tulemme muutoin toimeen niin hyvin niin hän haluaa asua kanssani. Mutta kun mikään näistä ei oikein kuulostaa oikealta syyltä niin mietin että mitä jos lähden liian aikaisin ja muutos tulisikin kohta. En vissiin ole tarpeeksi rohkea tekemään mitään päätöstä mihinkään suuntaan.
Paljon tuttuja pohdintoja, olen tuo toinen kommentoija jonka mies ei halua. Itsekin olen miettinyt että tykkäisikö mies minusta enemmän jos olisin myös mies. Kai sitä vain yrittää keksiä syitä sille että en kelpaa ja pyörittelee mielessään kaikkea mahdollista ja mahdotonta. Jos ongelma taas on siinä että minäkin ikäännyin siinä missä mieskin, enkä enää vain viehätä häntä, senkin haluaisin tietää. Oli se syy mikä tahansa, se tekisi ehkä omasta päätöksestä helpomman. Niin helposti täällä tuota eroa tarjotaan vaihtoehdoksi, mutta ei sen päätöksen tekeminen ole helppoa edes vaikka kärsii suunnattomasti yhdestä asiasta, kun niin moni asia on kuitenkin myös hyvin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Parisuhteessa olisikin hyvä, jos halut kohtaisivat. Onglemia on luvassa, jos toinen haluaa monta kertaa viikossa ja toiselle riittää kerran pari kuukaudessa.
Käytännössä kukaan nainen ei halua vuosia monta kertaa viikossa, etenkään suomalaisella romantiikan ja huomioinnin määrällä
Minä haluan. Minulla on niin hyvä mies, että hän herättää haluni päivittäin. Olen myös ollut suhteissa joissa en ole halunnut, onneksi ymmärsin niistä suhteista lähteä, löysin huomioivan, hauskan ja oma-aloitteisen miehen jonka kanssa myös seksi on ihanaa.
Huonossa suhteessa oleminen on kamalaa haaskausta.
Suomessa on harvinaista löytää romanttinen ja huomioiva mies
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voisihan sitä yrittää parantaa omia seksihaluja eikä vaatia kumppania elämään seksitöntä elämää. Itsellä jos meinaa halut hiipua otan arginiinia, katselen pornoa ja vaikka seksileluja nettikaupoista. Johan alkaa taas kiihottaa.
Miksi et itse hillitsisi haluja jos tilanne sinulle ongelma on?
Ei minulla ongelmaa ole. Tässä aloituksessa ongelma oli, että kumppani haluaa seksiä niin sen voi korjata lisäämällä halujaan.
Ei tarvitse, halukas kumppani voi laskea omiaan. Lääkäri palvelee siinäkin ja muitakin keinoja löytyy, jos on aivot pudonneet palleihin :D
Miksi pitäisi kajota sen kroppaan jolla toimii?
Kuka sinä olet päättämään, mikä se oikea määrä on? Ei sekään normaalia ole jos koko ajan haluaa, paljon normaalimpaa on haluta silloin tällöin.
Se, jolle tilanne on ongelma on se, joka itseään korjailee.
Se, että sinä olet kykenemätön näkemään itsessäsi vikaa ei tarkoita sitä, että siinä toisessa olisi jotain vikaa tai että hänen kehonsa toimisi jotenkin väärin tai huonosti.
Jos haluttomuus johtuu esim. viitearvojen ulkopuolella olevista hormonitasoista, käy järkeen, että toisenkin tasoja ei "korjata" viitearvojen ulkopuolelle vaan päin vastoin.
Jos haluttomuus on endogeenistä tai tunneperäistä, ei kenenkään kroppaan silloin kajota.
Hullu ajatus, että halukkaan pitäisi tyyliin mennä kastraatioon tai lobotomiaan, kemialliseen sellaiseen, ottaakseen muita massiivisia haittoja (kongition lasku, osteoporoosi, muistiongelmat, mieliala, ylipaino, ekstrapyramidaalioireet,njne.) ainoastaan tuhotakseen täysin terveen libidonsa.
Se on sen halukkaan päätös arvioida mikä hänelle on oikea ratkaisu. Toista kuitenkaan ei painosteta.
Halukaa voi myös ottaa eron, mutta jos suhteeseen haluaa jäädä eikä toinen koe haluttomuuttaan ongelmaksi, niin sitten se halukas voi aivan hyvin itse miettiä, että olisiko halujen vähentäminen hänelle hyvä ratkaisu.
Tätä olet jankannut jo pitkään. Haluton voi myös arvioida sitä, onko esim. avoin suhde mahdollinen, tai voiko puolisoa ylipäätään haluta, jos parisuhteen haluaa säilyttää.
Tässä tulee tavallaan haluttoman mielenmaisema esiin: minun ei tarvitse tehdä mitään tai huomioida toista millään tavalla.
Tietysti voi, voi olla ja kuuluukin asioita miettiä. Noita ei kuitenkaan ole mikään pakko haluta eikä niihin tule vastentahtoisesti suostua.
Jos sitä yhteistä kompromissia saada aikaiseksi, niin sitten kuuluu erota.
"Tässä tulee tavallaan haluttoman mielenmaisema esiin: minun ei tarvitse tehdä mitään tai huomioida toista millään tavalla."
Minä olen meillä se halukkaampi osapuoli. Keskustelemme seksin määrästä aika-ajoin hyvässä hengessä. Ja kyllä, jos jossain vaiheessa alkaa tuntua siltä että liian vähäinen määrä seksiä haittaa elämääni liikaa, harkitsen lääkärillä käymistä halujen rajoittamiseksi. En ala vaatia toiselta sellaista mitä hän ei toivo.
Et vaikuta halukkaalta tai terveeltä edes. Tervepäinen ei halua myrkyttää kroppaansa.
Ei, vaan tervepäinen ihminen ei painosta toista ihmistä tekemään asioita joita hän ei halua.
Niin, ei pidä painostaa seksittömään suhteeseen jos toinen ei sellaista halua.
Siihen seksittömään suhteeseen ei ole mikään pakko jäädä jos ei halua.
Osan on, osan ei. Seksiä voi harrastaa muuallakin jos ei halua erota.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Parisuhteessa olisikin hyvä, jos halut kohtaisivat. Onglemia on luvassa, jos toinen haluaa monta kertaa viikossa ja toiselle riittää kerran pari kuukaudessa.
Käytännössä kukaan nainen ei halua vuosia monta kertaa viikossa, etenkään suomalaisella romantiikan ja huomioinnin määrällä
Minä haluan. Minulla on niin hyvä mies, että hän herättää haluni päivittäin. Olen myös ollut suhteissa joissa en ole halunnut, onneksi ymmärsin niistä suhteista lähteä, löysin huomioivan, hauskan ja oma-aloitteisen miehen jonka kanssa myös seksi on ihanaa.
Huonossa suhteessa oleminen on kamalaa haaskausta.
Suomessa on harvinaista löytää romanttinen ja huomioiva mies
Ihan missä tahansa se vaatii vaivaa ja tuuria. Pitää myös itse kohdella miestä arvostavasti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Parisuhteessa olisikin hyvä, jos halut kohtaisivat. Onglemia on luvassa, jos toinen haluaa monta kertaa viikossa ja toiselle riittää kerran pari kuukaudessa.
Käytännössä kukaan nainen ei halua vuosia monta kertaa viikossa, etenkään suomalaisella romantiikan ja huomioinnin määrällä
Kyllä haluaa. kannattaa huolehtia suhteesta kaikin puolin.
Ei halua ellei ole äärettömän köyhä elämä muuten
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Parisuhteessa olisikin hyvä, jos halut kohtaisivat. Onglemia on luvassa, jos toinen haluaa monta kertaa viikossa ja toiselle riittää kerran pari kuukaudessa.
Käytännössä kukaan nainen ei halua vuosia monta kertaa viikossa, etenkään suomalaisella romantiikan ja huomioinnin määrällä
Minä haluan. Minulla on niin hyvä mies, että hän herättää haluni päivittäin. Olen myös ollut suhteissa joissa en ole halunnut, onneksi ymmärsin niistä suhteista lähteä, löysin huomioivan, hauskan ja oma-aloitteisen miehen jonka kanssa myös seksi on ihanaa.
Huonossa suhteessa oleminen on kamalaa haaskausta.
Suomessa on harvinaista löytää romanttinen ja huomioiva mies
Totta. Koenkin olevani vähintään lottovoiton saanut. Hän haluaa tosiaan seksiä vähemmän kuin minä mutta se onkin parisuhteemme ainoa ongelma, ja sen kanssa nyt vain on elettävä, koska suhde muuten on oikeastaan täydellinen.
Umpirakastuneita olemme yhä vuosien jälkeen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Voi teitä kiukkuisia kurtturuusuja. Ei ihmekään että me nuoremmat naiset saadaan teidänkin ukot hoidella! Pitävätkin kuin kukkaa kämmenellä kun saavat mitä haluavat.
Vierailija kirjoitti:
Voi teitä kiukkuisia kurtturuusuja. Ei ihmekään että me nuoremmat naiset saadaan teidänkin ukot hoidella! Pitävätkin kuin kukkaa kämmenellä kun saavat mitä haluavat.
Kivat päiväunet sulla hahahhahah
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Parisuhteessa olisikin hyvä, jos halut kohtaisivat. Onglemia on luvassa, jos toinen haluaa monta kertaa viikossa ja toiselle riittää kerran pari kuukaudessa.
Käytännössä kukaan nainen ei halua vuosia monta kertaa viikossa, etenkään suomalaisella romantiikan ja huomioinnin määrällä
Minä haluan. Minulla on niin hyvä mies, että hän herättää haluni päivittäin. Olen myös ollut suhteissa joissa en ole halunnut, onneksi ymmärsin niistä suhteista lähteä, löysin huomioivan, hauskan ja oma-aloitteisen miehen jonka kanssa myös seksi on ihanaa.
Huonossa suhteessa oleminen on kamalaa haaskausta.
Suomessa on harvinaista löytää romanttinen ja huomioiva mies
Ihan missä tahansa se vaatii vaivaa ja tuuria. Pitää myös itse kohdella miestä arvostavasti.
Jossain muualla vaan tuuria tarvii aika paljon vähemmän..
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Parisuhteessa olisikin hyvä, jos halut kohtaisivat. Onglemia on luvassa, jos toinen haluaa monta kertaa viikossa ja toiselle riittää kerran pari kuukaudessa.
Käytännössä kukaan nainen ei halua vuosia monta kertaa viikossa, etenkään suomalaisella romantiikan ja huomioinnin määrällä
Kyllä haluaa. kannattaa huolehtia suhteesta kaikin puolin.
Ei halua ellei ole äärettömän köyhä elämä muuten
Tapahtumarikas ja mukava elämä muutenkin ei poissulje seksiä ja haluja. Eivät kilpaile keskenään.
-Nainen
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suihinotto päivässä ei ole varmaan liikaa vaadittu jos mies on parisuhteessa aktiivinen ja miellyttävä.
Tuohan on pahin seksin tappaja. Jos haluat enemmän seksiä, niin anna sille vaimollesi niitä orgasmeja ilman että itse saat mitään. Siitä ne naisen halutkin sitten todennäköisesti lähtevät nousuun, kun hän yhdistää seksin omaan nautintoonsa. Silloin kun nauttii, niin alkaa haluta antaa sitä nautintoa toisellekin.
Tämä ohje oli naisille, jotka ovat kyllästyneet seksiin eivätkä sitä halua. Jos mies on miellyttävä ja parisuhde muuten kunnossa, ei se suihinotto päivässä kovin paha hinta ole parisuhteesta.
Yksikin vastentahtoinen suihinotto on syy erolle. Jos toinen tuolla tavoin haluaa kehoasi hyväksikäyttää niin se on karmeaa.
Toisen kehoa ei käytetä omiin haluihin jos se toinen ei sitä halua.
Sama, jos nainen sanoisi, että eihän sinulta ole mikään ongelma avata kehosi aukkoja isolle Jormalle kerran päivässä. Ehkä hän nauttisi sitä katsella ja kokisi sen tarpeelliseksi itselleen. Täsmälleen sama asia.
Epähaluttu seksuaalinen teko on kamalaa.
Voi se haluton osapuoli myös päättää, että haluaa antaa nautintoa toiselle vaikka itse on seksihaluton. Ei se ole sen kummempi asia kuin, että toinen hieroo selkää vaikkei huvittaisi.
Minä hyvin pystyn hieromaan hartioita itkemättä vaikken haluaisi. Seksiin en itkemättä kykene jos sitä en halua.
Miksi hierojan ammatti on aivan hyväksytty ammatti, mutta prostituoidun ammatti ei?
Sama juttu. Vastentahtoisesta seksistä tulee itsetuhoisia ajatuksia ja jopa viikkoja kestävää alakuloisuutta ja itkuisuutta.
Hierominen on hetkellisesti vain tylsää.
Seksittömyydestä myös. 🥲
Se seksittömyys kuitenkaan ei ole toiseen kajoamista. Ja sitä voi hoitaa opettelemalla rakastamaan itseään, vaikka se haastavaa onkin. Toista ei painosteta seksiin jos se toinen ei sitä halua, sellainen on vain sinun oman pahan olosi siirtämistä toiseen.
Itsensä rakastaminen ja seksin puute ei liity mitenkään toisiinsa. 😄
Tietysti liittyy. Jos se seksin puute tuo riittämättömyyden tunteita, niin silloin sen lääke nimen omaan on se, että osaa rakastaa itseään. Se, että omanarvontunne ei ole riippuvainen seksin ja halutuksi tulemisen määrästä.
Ei ole kyse mistään omanarvon tai riittämättömyyden tunteesta vaan panetuksesta, fyysisistä oireista.
Siihen auttaa oma käsi.
Ei auta, eikä auta klitoriskiihotinkaan. Voi olla vaikeaa ymmärtää jos itsellä ei kroppa toimi seksuaalisuuden suhteen.
Harmillista, jos sinulla noin. Toista et seksiin kuitenkaan saa painostaa.
Toista et seksittömyyteen kuitenkaan saa painostaa.
Se toinen ottaa eron jos tilanne ei kelpaa.
Siitä se vinkuminen ja syyllistäminen haluttomalla alkaa. ei saa erotakaan.
Mikä ihmeen tossu sinä olet jos et edes erota osaa? Eihän se ole kuin lähteä.
Sellaisessa suhteessa, jossa yhteisiä lapsia ja yhteistä pääomaa tai velkaa ei ole, tuo onkin yksinkertaista.
Sitten kun on puolen miljoonan talolaina ja eukko uhkaa, ettet enää ikinä näe lapsia, jos eroat, se ei olekaan niin yksinkertaista.
Miksi ihmeessä olisit parisuhteessa sellaisen ihmisen kanssa?
Minä luulen, että sinun ongelmasi onkin se, että et ole koskaan ollut parisuhteessa sellaisen ihmisen kanssa josta oikeasti pidät.
Ehkä sinun tulisi etsiä naista se luonne edellä, ja ajatella että seksi on vain sivutuote parisuhteessa silloin, kun se parisuhde voi hyvin.
Suomessa vanhempia ei voi estää tapaamasta lapsiaan jollei se vanhempi sitten ole joku todella surkea juoppo tai väkivaltainen. Ja asunnon voi aina myydä.
"Minä luulen, että sinun ongelmasi onkin se, että et ole koskaan ollut parisuhteessa sellaisen ihmisen kanssa josta oikeasti pidät"
20 vuotta naimisissa jo lukiosta bongatun silloisen tyttöystävän kanssa 🤔 Muista ei ole kokemusta. Suhde nimenomaan alkoi keskusteluna ja varovaisena tapailuna, seksi tuli myöhemmin kuvioihin.
Ei ehkä mennyt ihan putkeen tuo diagnoosisi.
Lähivanhempi voi hyvinkin estää ja hankaloittaa tapaamista monin tavoin. Esim. muuttamalla satojen kilometrien päähän. Tiedän tapauksia, joissa lastenvalvojalle on odotettu aikaa pitkään, ja uhkasakosta huolimatta lasta ei ole tavattu vuosiin. Viranomainen on vieraannuttajan kanssa melko kädetön.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voisihan sitä yrittää parantaa omia seksihaluja eikä vaatia kumppania elämään seksitöntä elämää. Itsellä jos meinaa halut hiipua otan arginiinia, katselen pornoa ja vaikka seksileluja nettikaupoista. Johan alkaa taas kiihottaa.
Miksi et itse hillitsisi haluja jos tilanne sinulle ongelma on?
Ei minulla ongelmaa ole. Tässä aloituksessa ongelma oli, että kumppani haluaa seksiä niin sen voi korjata lisäämällä halujaan.
Ei tarvitse, halukas kumppani voi laskea omiaan. Lääkäri palvelee siinäkin ja muitakin keinoja löytyy, jos on aivot pudonneet palleihin :D
Miksi pitäisi kajota sen kroppaan jolla toimii?
Kuka sinä olet päättämään, mikä se oikea määrä on? Ei sekään normaalia ole jos koko ajan haluaa, paljon normaalimpaa on haluta silloin tällöin.
Se, jolle tilanne on ongelma on se, joka itseään korjailee.
Se, että sinä olet kykenemätön näkemään itsessäsi vikaa ei tarkoita sitä, että siinä toisessa olisi jotain vikaa tai että hänen kehonsa toimisi jotenkin väärin tai huonosti.
Jos haluttomuus johtuu esim. viitearvojen ulkopuolella olevista hormonitasoista, käy järkeen, että toisenkin tasoja ei "korjata" viitearvojen ulkopuolelle vaan päin vastoin.
Jos haluttomuus on endogeenistä tai tunneperäistä, ei kenenkään kroppaan silloin kajota.
Hullu ajatus, että halukkaan pitäisi tyyliin mennä kastraatioon tai lobotomiaan, kemialliseen sellaiseen, ottaakseen muita massiivisia haittoja (kongition lasku, osteoporoosi, muistiongelmat, mieliala, ylipaino, ekstrapyramidaalioireet,njne.) ainoastaan tuhotakseen täysin terveen libidonsa.
Se on sen halukkaan päätös arvioida mikä hänelle on oikea ratkaisu. Toista kuitenkaan ei painosteta.
Halukaa voi myös ottaa eron, mutta jos suhteeseen haluaa jäädä eikä toinen koe haluttomuuttaan ongelmaksi, niin sitten se halukas voi aivan hyvin itse miettiä, että olisiko halujen vähentäminen hänelle hyvä ratkaisu.
Tätä olet jankannut jo pitkään. Haluton voi myös arvioida sitä, onko esim. avoin suhde mahdollinen, tai voiko puolisoa ylipäätään haluta, jos parisuhteen haluaa säilyttää.
Tässä tulee tavallaan haluttoman mielenmaisema esiin: minun ei tarvitse tehdä mitään tai huomioida toista millään tavalla.
Tietysti voi, voi olla ja kuuluukin asioita miettiä. Noita ei kuitenkaan ole mikään pakko haluta eikä niihin tule vastentahtoisesti suostua.
Jos sitä yhteistä kompromissia saada aikaiseksi, niin sitten kuuluu erota.
"Tässä tulee tavallaan haluttoman mielenmaisema esiin: minun ei tarvitse tehdä mitään tai huomioida toista millään tavalla."
Minä olen meillä se halukkaampi osapuoli. Keskustelemme seksin määrästä aika-ajoin hyvässä hengessä. Ja kyllä, jos jossain vaiheessa alkaa tuntua siltä että liian vähäinen määrä seksiä haittaa elämääni liikaa, harkitsen lääkärillä käymistä halujen rajoittamiseksi. En ala vaatia toiselta sellaista mitä hän ei toivo.
Et vaikuta halukkaalta tai terveeltä edes. Tervepäinen ei halua myrkyttää kroppaansa.
Ei, vaan tervepäinen ihminen ei painosta toista ihmistä tekemään asioita joita hän ei halua.
Niin, ei pidä painostaa seksittömään suhteeseen jos toinen ei sellaista halua.
Siihen seksittömään suhteeseen ei ole mikään pakko jäädä jos ei halua.
Osan on, osan ei. Seksiä voi harrastaa muuallakin jos ei halua erota.
Mikä PAKKO?????
Sitten jos toinen haluaa erota niin pakko häviää :D
Hyvä kysymys. Olen pohtinut tätä jo niin kauan ja jostain syystä lopulta mietin että jos mies nyt muuttuisi. Ei nimittäin aina ole ollut asiat näin, todellakaan. Olen myös pohtinut onko tämä hänen tapansa pakottaa minut tekemään eropäätös mutta kun siitä puhutaan hän on aivan varma ettei halua eroa ja että nyt kyllä asiat muuttuu. Sitten mietin onko tämä hänen tapansa sanattomasti sanoa että saan mennä muualta hakemaan. Ensimmäistä kertaa kun kysyin tätä hän lähti huoneesta pois sanomasta sanaakaan mutta todella surullisen näköisenä. Tai onko hän homo mutta ei uskalla kertoa ja koska tulemme muutoin toimeen niin hyvin niin hän haluaa asua kanssani. Mutta kun mikään näistä ei oikein kuulostaa oikealta syyltä niin mietin että mitä jos lähden liian aikaisin ja muutos tulisikin kohta. En vissiin ole tarpeeksi rohkea tekemään mitään päätöstä mihinkään suuntaan.