Nina Ervastilla, 40, ei ole varaa viedä lastaan edes mummolaan kesällä

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tässä tulos, kun parikymmentä vuotta on syötetty ja hoettu mantraa, kuinka sinulla on oikeus kaikkeen, eikä velvollisuuksista mainittu sanaakaan. Suomiparan kukkaro on tyhjä ja sitten muka uutisoidaan kuinka monen kukkaro on tyhjä. Mitä uutta?

Tällaisen verotuksen maassa pitäisi saada vastinettakin. Ei voi olla niin, että jatkossakin verotetaan kuin hyvinvointivaltiossa mutta eletään kuin jossain Venezuelassa.

Perskokkareet haluavat, että köyhien rahat siirretään suurille terveysalan firmoille.

Verotusta ei lasketa, paitsi rikkailta.

Tuloeroja kuuluu olla. Mikä idea olisi muuten kouluttautua, tehdä töitä, uhrata vapaa-aikansa töissäkäyntiin ja ottaa riskejä yrityksiä perustettaessa? Jos sillä ei saa merkittävää eroa arkeen, miksi kukaan viitsisi enää tehdä ja yrittää mitään? 

Vierailija kirjoitti:

Olikos sitten köyhä mummokin kun ei voinut auttaa junalippujen kanssa. Luulisi, että kerran kesässä haluaisi lastaan ja lapsenlastaan nähdä. Onnibussin liputkaan ei hurjan kalliita liene. 

On ne, jos ei ole hyvissä ajoin varaamassa. Juuri maksoin 300 km matkasta Onnibussilla 45 euroa.

Koska lomista tuli elämyksiä levon sijaan? Isoäitini oli syntynyt 1900-luvun alussa, virkanainen, joka muisteli sitä, miten lomat olivat ensisijaisesti lepoa ja virkistystä maalla, elämykseksi riitti uiminen ja kalastus.

Vierailija kirjoitti:

Koska lomista tuli elämyksiä levon sijaan? Isoäitini oli syntynyt 1900-luvun alussa, virkanainen, joka muisteli sitä, miten lomat olivat ensisijaisesti lepoa ja virkistystä maalla, elämykseksi riitti uiminen ja kalastus.

Sun isoäiti pääsi ilmaiseksi sukulaisten nurkkiin maalle lomalle. Todennäköisesti hän auttoi talon askareissa asumista vastaan. Se kalastus ei ollut huvia vaan ruuan hankintaan. 
Nykyään ei ole tuollaista mahdollisuutta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Erikoinen tapaus. Työssäkäyvillä ei ole jäänyt säästöön rahaa edes sen verran, että olisi varaa yhteen automatkaan kerran kesässä? 

Mies oli jäänyt työttömäksi ja hänellä osa-aikatyö . 

Oli jäänyt työttömäksi pari kuukautta sitten ja nyt ovat jo köyhiä kuin kirkonrotat. 

Toisaalta on aika fiksua vetää kulutus alas heti kun jää työttömäksi vaikka olisikin säästöjä. Usein on myös kuluja joille ei äkisti voi tehdä mitään, esim. asuntolaina tai vuokra. 

Mutta onko se oikein tuolle lapselle, joka haluaisi tavata mummoaan? Aikuinen ihminen voi muuttaa vaikka maakuoppaan syömään kaarnaa, mutta en arvosta ihmisiä, jotka laittavat lapsensa elämään ankeudessa.

Onko ne isovanhemmat myös rahattomia, etteivät voi junalippuja maksaa? Monesti se köyhyys kulkee läpi sukupolvien. Varakkaat vanhemmat monesti tukevat lapsiaan. Jotkut lähtevät lapsuudenkodista tyhjin käsin. Ei olla siinä mielessä kaikki samalla viivalla.

Nina kertoi  jutussa,  että  hänellä  oli  sellainen  lapsuus, että reissattiin  ja  käytiin  kesälomamatkoilla.  

Siksi herättää hieman ihmetystä, ettei voi yksiä junalippuja tarjota. Ehkä ovat jo muuten auttaneet sitten.

Nautitko nenä täristen moralisoinnista?

Isovanhemmat asuvat etelä-suomessa, mikä tietysti ei tarkoita helsinkiä, mutta pelkästään junaliput (meno-paluu, 1 aikuinen + 1 lapsi, oulu-hki) maksaa noin 250. Siitä sitten eteenpäin kohteeseen vielä. Moni eläkeläispariskunta asuu kaksiossa: minne majoitut? Ja vielä nyt sekin, että on aivan oikeasti aikuisia ihmisiä, jotka pitävät jonain kunnia-asianaan etteivät ota/kinua rahaa vanhemmiltaan.

Vierailija kirjoitti:

Erikoinen tapaus. Työssäkäyvillä ei ole jäänyt säästöön rahaa edes sen verran, että olisi varaa yhteen automatkaan kerran kesässä? 

Meillä ei ollut lapsena. Jos et ole oikeasti köyhä, niin et tiedä mitään. Ja molemmat vanhemmat kävi töissä. 

Isovanhemmat tai joku sukulainen voi kyytiä? Ihme porukkaa.

Munkin lapsi käveli 5 km rautatieasemalta mummolaan kun kummisetä joka asuu  rautatieaseman naapurissa ei voi kyytiä.

Näitä haastatteluja lukiessani kaipaan aina tarkempia taustatietoja. Tässä tapauksessa olisi olennaista tietää, onko perheellä esimerkiksi sairauksia, joiden hoito tulee kalliiksi, tai vaikkapa ulosottomaksuja. Annettujen tietojen perusteella tilanne ei kuulosta mitenkään toivottomalta, jolloin herää kysymys, millä tolalla raha-asioista huolehtiminen ja yleensä elämänhallinta perheen vanhemmilla on. Olen itse kasvattanut lapsen opiskelevana yksinhuoltajana, ja vaikka taloudellisesti oli tiukkaa, pystyimme kyllä matkustamaan kaukana asuvien sukulaisten luokse junalla, ja huvipuistoreissun pystyin kerran kesässä kustantamaan. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Perhe ei ole aiemminkaan käynyt eläinpuistoissa, joten mikä hinku sinne nyt olisi? 

-Minulla on sellaisia villejä fantasioita, että haluaisin lähteä automatkalle käymään eläinpuistossa. Olen aina halunnut käydä Ranualla ja Ähtärissä, mutta nyt ne kaikki joutui laittamaan jäähylle.- 

Varmasti juuri se  hinku, että  ei ole  ennen käynyt.

"...mutta nyt ne kaikki joutui laittamaan jäähylle."

Mitä jäähylle laittamista siinä on, kun ei sinne aiemminkaan ole menty -ei edes silloin, kun mies kävi töissä. 

Voi kun joku vaikka opettaisi joskus näille edes alkeellisia rahataitoja. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Erikoinen tapaus. Työssäkäyvillä ei ole jäänyt säästöön rahaa edes sen verran, että olisi varaa yhteen automatkaan kerran kesässä? 

Mies oli jäänyt työttömäksi ja hänellä osa-aikatyö . 

Oli jäänyt työttömäksi pari kuukautta sitten ja nyt ovat jo köyhiä kuin kirkonrotat. 

Toisaalta on aika fiksua vetää kulutus alas heti kun jää työttömäksi vaikka olisikin säästöjä. Usein on myös kuluja joille ei äkisti voi tehdä mitään, esim. asuntolaina tai vuokra. 

Mutta onko se oikein tuolle lapselle, joka haluaisi tavata mummoaan? Aikuinen ihminen voi muuttaa vaikka maakuoppaan syömään kaarnaa, mutta en arvosta ihmisiä, jotka laittavat lapsensa elämään ankeudessa.

Onko ne isovanhemmat myös rahattomia, etteivät voi junalippuja maksaa? Monesti se köyhyys kulkee läpi sukupolvien. Varakkaat vanhemmat monesti tukevat lapsiaan. Jotkut lähtevät lapsuudenkodista tyhjin käsin. Ei olla siinä mielessä kaikki samalla viivalla.

Nina kertoi  jutussa,  että  hänellä  oli  sellainen  lapsuus, että reissattiin  ja  käytiin  kesälomamatkoilla.  

Siksi herättää hieman ihmetystä, ettei voi yksiä junalippuja tarjota. Ehkä ovat jo muuten auttaneet sitten.

Nautitko nenä täristen moralisoinnista?

Isovanhemmat asuvat etelä-suomessa, mikä tietysti ei tarkoita helsinkiä, mutta pelkästään junaliput (meno-paluu, 1 aikuinen + 1 lapsi, oulu-hki) maksaa noin 250. Siitä sitten eteenpäin kohteeseen vielä. Moni eläkeläispariskunta asuu kaksiossa: minne majoitut? Ja vielä nyt sekin, että on aivan oikeasti aikuisia ihmisiä, jotka pitävät jonain kunnia-asianaan etteivät ota/kinua rahaa vanhemmiltaan.

Onnibussiin saa usein alekoodeja joilla saa yhtenäisen matkan 20-30e, joskus oon saanut napattua ilmaiseksikin kun jollain on menossa päivämäärä umpeen. 

Facessa löytyy ryhmä. 

Jos onnistuu suora matka ilman vaihtoja ja on pitkä matka niin kannattaa seurailla noita. 

Vierailija kirjoitti:

Näitä haastatteluja lukiessani kaipaan aina tarkempia taustatietoja. Tässä tapauksessa olisi olennaista tietää, onko perheellä esimerkiksi sairauksia, joiden hoito tulee kalliiksi, tai vaikkapa ulosottomaksuja. Annettujen tietojen perusteella tilanne ei kuulosta mitenkään toivottomalta, jolloin herää kysymys, millä tolalla raha-asioista huolehtiminen ja yleensä elämänhallinta perheen vanhemmilla on. Olen itse kasvattanut lapsen opiskelevana yksinhuoltajana, ja vaikka taloudellisesti oli tiukkaa, pystyimme kyllä matkustamaan kaukana asuvien sukulaisten luokse junalla, ja huvipuistoreissun pystyin kerran kesässä kustantamaan. 

Mitä hyötyä tarkemmist taustatiedoista olisi? Tämähän oli neutraali kurkistus yhden köyhän perheen kesälomaan eikä mikään valivaliuliulijuttu, jossa surkuteltiin kuinka kurjaa on kun rahat ei riitä mihinkään ja vaadittiin parempia tukia.

Vierailija kirjoitti:

Näitä haastatteluja lukiessani kaipaan aina tarkempia taustatietoja. Tässä tapauksessa olisi olennaista tietää, onko perheellä esimerkiksi sairauksia, joiden hoito tulee kalliiksi, tai vaikkapa ulosottomaksuja. Annettujen tietojen perusteella tilanne ei kuulosta mitenkään toivottomalta, jolloin herää kysymys, millä tolalla raha-asioista huolehtiminen ja yleensä elämänhallinta perheen vanhemmilla on. Olen itse kasvattanut lapsen opiskelevana yksinhuoltajana, ja vaikka taloudellisesti oli tiukkaa, pystyimme kyllä matkustamaan kaukana asuvien sukulaisten luokse junalla, ja huvipuistoreissun pystyin kerran kesässä kustantamaan. 

Käyttävät säästöjään elämiseen. 

Otsikko on raflaava ja tunteisiin vetoava. Kun on niin köyhää ja kamalaa, edes isovanhemmille ei lapsi pääse. Sehän se pointti tässä on. Surkeaa journalismia.

Vierailija kirjoitti:

Erikoinen tapaus. Työssäkäyvillä ei ole jäänyt säästöön rahaa edes sen verran, että olisi varaa yhteen automatkaan kerran kesässä? 

Mitä erikoista siinä on? Kädestä suuhun Suomessa joutuu elämään, ellei saa keskipalkkaista työtä tai hyvätuloista kumppania.

Sellaisia ihnisiä ei huomioida missään, joiden tulot ylittävät nipin napin ne rajat, että saisivat edes johonkin asiaan jotain tukea ja, kun eivät saa yrittävät maksaa itse kaiken ja sitten pärjäävät ajoittain heikommin kuin tukien piirissä olevat.

Vierailija kirjoitti:

Näitä haastatteluja lukiessani kaipaan aina tarkempia taustatietoja. Tässä tapauksessa olisi olennaista tietää, onko perheellä esimerkiksi sairauksia, joiden hoito tulee kalliiksi, tai vaikkapa ulosottomaksuja. Annettujen tietojen perusteella tilanne ei kuulosta mitenkään toivottomalta, jolloin herää kysymys, millä tolalla raha-asioista huolehtiminen ja yleensä elämänhallinta perheen vanhemmilla on. Olen itse kasvattanut lapsen opiskelevana yksinhuoltajana, ja vaikka taloudellisesti oli tiukkaa, pystyimme kyllä matkustamaan kaukana asuvien sukulaisten luokse junalla, ja huvipuistoreissun pystyin kerran kesässä kustantamaan. 

Ei niitä tarkempia taustatietoja kaipaa kukaan muu kuin sinä.

Mutta sitä mieltä olen, ettei omalla nimellään ja kuvallaan (ja lapsen kuvalla) pitäisi antaa mitään haastattelua yksityisasioistaan. Ellei sitten haluakin päätyä vauvapalstan vänkytys- ja ilkeilyketjun aiheeksi

Varakkaatkin elävät hyvin erilaista elämää. Yksi elää säästeliäästi ja toiset tuhlaa eikä mikään riitä.

Yksi varakas tuttuni ostaa paljon kirpputoreilta eikä matkustele. On ihan tyytyväinen elämäänsä.

Joiltakin melko köyhiltä onnistuu säästäminen. Esim marjojen kerääminen koko talven tarpeisiin tuo jo isot säästöt. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Erikoinen tapaus. Työssäkäyvillä ei ole jäänyt säästöön rahaa edes sen verran, että olisi varaa yhteen automatkaan kerran kesässä? 

Mitä erikoista siinä on? Kädestä suuhun Suomessa joutuu elämään, ellei saa keskipalkkaista työtä tai hyvätuloista kumppania.

Suomessa on ihmisiä, jotka elävät kädestä suuhun myös keskipalkalla suurten asumis- tai lainakulujen vuoksi.