Lue keskustelun säännöt.
Mitä hyviä tarinakirjoja on ulkopuolisuudesta?
Kommentit (2)
Idiootit ympärilläni. Luin kirjan ja aloin pohtimaan lopputilin ottamista. Kun ei ajatus mennyt puolessa vuodessa ohi, otin lopputilin (2018). En ole katunut.
M56
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
1. Sieppari ruispellossa – J. D. Salinger
Klassikko
Holden Caulfield kokee maailman tekopyhäksi eikä löydä yhteyttä muihin ihmisiin. Hän kaipaa aitoutta ja läheisyyttä, vaikka työntää samalla ihmisiä luotaan. Osuva kirja nuoruuden vieraantumisesta ja siitä, miten vaikeaa on tulla ymmärretyksi.
2. Eleanorille kuuluu ihan hyvää – Gail Honeyman
Eleanor elää yksin ja poikkeaa sosiaalisista normeista. Hänen vaikeutensa ymmärtää ihmisiä ja tulla itse ymmärretyksi kätkevät alleen syvää yksinäisyyttä. Koskettava, lämmin ja toiveikas tarina siitä, kuinka yhteys toisiin voi muuttaa elämää.
3. Mies, joka rakasti järjestystä – Fredrik Backman
Ove on äreä, jääräpäinen ja yksin jäänyt mies, joka ei tunnu sopivan ympäröivään maailmaan. Naapurit tunkeutuvat hänen elämäänsä tavalla, joka muuttaa kaiken. Kirja näyttää, kuinka ulkopuolisuuden takana voi olla surua ja kaipuuta tulla nähdyksi.
4. Elämäni seinäruusuna – Stephen Chbosky
Charlie tarkkailee maailmaa usein sivusta ja yrittää löytää paikkansa ystävien, rakkauden ja vaikeiden kokemusten keskellä. Kirja tavoittaa hienosti tunteen siitä, että on mukana muiden elämässä mutta silti jotenkin ulkopuolinen.
5. Sivullinen – Albert Camus
Meursault tuntuu olevan irrallaan yhteiskunnan odotuksista, tunteiden ilmaisusta ja siitä, miten ihmisten oletetaan käyttäytyvän. Filosofisempi ja viileämpi kuvaus vieraudesta: entä jos ei yksinkertaisesti koe maailmaa samalla tavalla kuin muut?
6. Ihme – R. J. Palacio
August syntyy kasvoiltaan erilaisena ja aloittaa koulun, jossa muut lapset joutuvat kohtaamaan erilaisuutensa. Kirja kuvaa ulkopuolisuutta, kiusaamista, ennakkoluuloja ja hyväksytyksi tulemisen kaipuuta. Liikuttava ja helposti lähestyttävä tarina.
7. Stoner – John Williams
Hiljainen mies elää elämänsä sivusta katsojan tavoin, vaikka tekee työtä ja muodostaa ihmissuhteita. Tämä on hienovarainen romaani ihmisestä, joka ei koskaan tunnu täysin löytävän paikkaansa. Erityisen hyvä, jos kiinnostaa arkinen ja näkymätön ulkopuolisuus.
8. Pikku prinssi – Antoine de Saint-Exupéry
Vertauskuvallinen tarina yksinäisyydestä, ystävyydestä ja siitä, miten aikuiset ja lapset näkevät maailman eri tavoin. Pikku prinssi kohtaa ihmisiä, mutta todellinen yhteys tuntuu olevan harvinaista. Lyhyt kirja, jossa on paljon ajateltavaa.
9. The Stranger in the Woods – Michael Finkel
Tositarina miehestä, joka vetäytyi vuosikymmeniksi yksin metsään. Kirja pohtii, miksi joku haluaa irrottautua yhteiskunnasta ja voiko yksinäisyys olla myös oma valinta. Sopii erityisesti, jos kiinnostaa ulkopuolisuus suhteessa yhteiskuntaan.
10. Klara ja aurinko – Kazuo Ishiguro
Klara on keinotekoinen ystävä, joka tarkkailee ihmisiä ja yrittää ymmärtää heidän tunteitaan. Romaani kysyy, mitä ihmisyys ja kuuluminen oikeastaan tarkoittavat. Kaunis, haikea ja hieman erilainen näkökulma ulkopuolisuuteen: miltä maailma näyttää sille, joka ei koskaan ole aivan samanlainen kuin muut?