Lue keskustelun säännöt.
Mitä pahaa siinä on, jos sanoo, että pehmotieteet ovat B-luokan tieteitä?
27.07.2026 |
Ja kovat tieteet ovat A-luokan tieteitä. Miksi tätä tosiasiaa ei saisi sanoa?
Kommentit (113)
Vierailija kirjoitti:
Haluan tutkia kissan paskan hajoamista helsinkiläisessä puistossa.
Miksi en saa rahoitusta? Ainakin pari vuotta voisin käyttää tuohon.
Otos varmaan jäisi liian pieneksi, kun ei Helsingissä varmaan hirveästi ole vapaana liikkuvia kissoja. Koiran kakan hajoamisen tutkimiseen taas saattaisit saadakin rahoitusta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Taloustiede on pehmotiede
Totta, mutta silti sillä voi tehdä rahaa ja tulla onnelliseksi.
Tiedän kun on rahaa lähes miljoona ja olen vapaa tekemään mitä vain.
Mutta olen aina sanonut että kauppatieteitä yliopistoon opiskelemaan tulevien pitäisi sijoittaa vähintään 5000 aloittaessa ja jos ei sijoitus ole moninkertaistunut niin ei voi valnistua saada niitä KTM/ekonomi papereita.
No, tuskinpa taloustiede on mikään pehmotiede, koska se on pohjimmiltaan soveltavaa matematiikkaa. Taloustiede on ainoa kova yhteiskuntatiede. Kauppatieteet ovat pehmompia kylläkin jotain rahoitusta lukuunottamatta, joka pohjimmiltaan soveltavaa matematiikkaa. Teknologia eli insinööritieteet ovat myös kovia tieteitä, koska ne ovat pohjimmiltaan soveltavaa matematiikkaa. Esimerkiksi tekoäly on neuroverkkomalli, joka on oppiva matemaattinen malli.
Taloustieteessä sovelletaan tosiaan paljon matemaattista mallintamista. Mallintamisen suurin ongelma on yleisesti se, että malleilla saadut tulokset eivät useinkaan pidä paikkaansa. Niitä ei myöskään voida todentaa kokeellisesti (koska koeasetelma muuttuu koko ajan), niiden validiteetti voidaan todentaa ainostaan sisäisesti. Malleihin valitut muuttujat ja/tai niiden arvot perustuvat myös usein johonkin ennakkokäsitykseen, jota ei aina eksplikoida, ja niiden on oltava tunnettuja, eli ne ovat menneisyyteen perustuvia ja niiden vaikutuksesta on oltava jokin tieto tai oletus. Eli ne eivät tavoita maailman monimutkaisuutta. Matemaattista mallinnusta soveltava sosiologia on usein selitysarvoltaan kurantimpaa kuin taloustiede (nämä ovat tutkimuksessa myös yhteydessä toisiinsa) ja jos matematiikan soveltaminen on joku kriteeri, niin se on yhteiskuntatieteiden alueelta kovempaa kuin taloustiede.
Taloustieteen ydin on ekonometria, joka matematiikkaa alusta loppuun saakka. Ei sosiologiassa tällaista ole, ja siksi taloustieteestä myönnetään Nobel, muttei sosiologiasta. Kokeellisuus ei ole tieteen kriteeri ollut koskaan. Tähtitiede on ei-kokeellista, jossa voidaan ainoastaan havaita asioita, niin kuin taloustiedekin on ei-kokeellinen luonteeltaan.
Kokeellisuus on ehkä keskeisin luonnontieteellisen menetelmän kriteeri. Ekonometria on tilastollis-matemaattisten menetelmien soveltamista taloustieteellisesti, joten vähän paha sitä on muilla tieteenaloilla ollakaan. PS. Ainakin kaksi sosiologia on saanut taloustieteen Nobelin (Myrdal ja Becker, jälkimmäinen oli sekä taloustieteen että sosiologian professori).
Vierailija kirjoitti:
Kai nyt voi sanoa mitä vaan. Isäni on väitellyt fysiikasta, äitini kauppatieteistä. Itse olen humanisti.
Mielestäni kauppatieteet ovat pehmotieteitä.
Talous luonnollisesti on pehmotiede. Ei raha ole mitään ilman psykologiaa ja ihmisten uskomuksia, päätöksiä ja sopimuksia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Taloustiede on pehmotiede
Totta, mutta silti sillä voi tehdä rahaa ja tulla onnelliseksi.
Tiedän kun on rahaa lähes miljoona ja olen vapaa tekemään mitä vain.
Mutta olen aina sanonut että kauppatieteitä yliopistoon opiskelemaan tulevien pitäisi sijoittaa vähintään 5000 aloittaessa ja jos ei sijoitus ole moninkertaistunut niin ei voi valnistua saada niitä KTM/ekonomi papereita.
No, tuskinpa taloustiede on mikään pehmotiede, koska se on pohjimmiltaan soveltavaa matematiikkaa. Taloustiede on ainoa kova yhteiskuntatiede. Kauppatieteet ovat pehmompia kylläkin jotain rahoitusta lukuunottamatta, joka pohjimmiltaan soveltavaa matematiikkaa. Teknologia eli insinööritieteet ovat myös kovia tieteitä, koska ne ovat pohjimmiltaan soveltavaa matematiikkaa. Esimerkiksi tekoäly on neuroverkkomalli, joka on oppiva matemaattinen malli.
Taloustieteessä sovelletaan tosiaan paljon matemaattista mallintamista. Mallintamisen suurin ongelma on yleisesti se, että malleilla saadut tulokset eivät useinkaan pidä paikkaansa. Niitä ei myöskään voida todentaa kokeellisesti (koska koeasetelma muuttuu koko ajan), niiden validiteetti voidaan todentaa ainostaan sisäisesti. Malleihin valitut muuttujat ja/tai niiden arvot perustuvat myös usein johonkin ennakkokäsitykseen, jota ei aina eksplikoida, ja niiden on oltava tunnettuja, eli ne ovat menneisyyteen perustuvia ja niiden vaikutuksesta on oltava jokin tieto tai oletus. Eli ne eivät tavoita maailman monimutkaisuutta. Matemaattista mallinnusta soveltava sosiologia on usein selitysarvoltaan kurantimpaa kuin taloustiede (nämä ovat tutkimuksessa myös yhteydessä toisiinsa) ja jos matematiikan soveltaminen on joku kriteeri, niin se on yhteiskuntatieteiden alueelta kovempaa kuin taloustiede.
Taloustieteen ydin on ekonometria, joka matematiikkaa alusta loppuun saakka. Ei sosiologiassa tällaista ole, ja siksi taloustieteestä myönnetään Nobel, muttei sosiologiasta. Kokeellisuus ei ole tieteen kriteeri ollut koskaan. Tähtitiede on ei-kokeellista, jossa voidaan ainoastaan havaita asioita, niin kuin taloustiedekin on ei-kokeellinen luonteeltaan.
On taloustieteessäkin jotain kokeellista tutkimusta tehty. Käyttäytymistaloustiede on pitkälti kokeellista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Taloustiede on pehmotiede
Totta, mutta silti sillä voi tehdä rahaa ja tulla onnelliseksi.
Tiedän kun on rahaa lähes miljoona ja olen vapaa tekemään mitä vain.
Mutta olen aina sanonut että kauppatieteitä yliopistoon opiskelemaan tulevien pitäisi sijoittaa vähintään 5000 aloittaessa ja jos ei sijoitus ole moninkertaistunut niin ei voi valnistua saada niitä KTM/ekonomi papereita.
No, tuskinpa taloustiede on mikään pehmotiede, koska se on pohjimmiltaan soveltavaa matematiikkaa. Taloustiede on ainoa kova yhteiskuntatiede. Kauppatieteet ovat pehmompia kylläkin jotain rahoitusta lukuunottamatta, joka pohjimmiltaan soveltavaa matematiikkaa. Teknologia eli insinööritieteet ovat myös kovia tieteitä, koska ne ovat pohjimmiltaan soveltavaa matematiikkaa. Esimerkiksi tekoäly on neuroverkkomalli, joka on oppiva matemaattinen malli.
Taloustieteessä sovelletaan tosiaan paljon matemaattista mallintamista. Mallintamisen suurin ongelma on yleisesti se, että malleilla saadut tulokset eivät useinkaan pidä paikkaansa. Niitä ei myöskään voida todentaa kokeellisesti (koska koeasetelma muuttuu koko ajan), niiden validiteetti voidaan todentaa ainostaan sisäisesti. Malleihin valitut muuttujat ja/tai niiden arvot perustuvat myös usein johonkin ennakkokäsitykseen, jota ei aina eksplikoida, ja niiden on oltava tunnettuja, eli ne ovat menneisyyteen perustuvia ja niiden vaikutuksesta on oltava jokin tieto tai oletus. Eli ne eivät tavoita maailman monimutkaisuutta. Matemaattista mallinnusta soveltava sosiologia on usein selitysarvoltaan kurantimpaa kuin taloustiede (nämä ovat tutkimuksessa myös yhteydessä toisiinsa) ja jos matematiikan soveltaminen on joku kriteeri, niin se on yhteiskuntatieteiden alueelta kovempaa kuin taloustiede.
Taloustieteen ydin on ekonometria, joka matematiikkaa alusta loppuun saakka. Ei sosiologiassa tällaista ole, ja siksi taloustieteestä myönnetään Nobel, muttei sosiologiasta. Kokeellisuus ei ole tieteen kriteeri ollut koskaan. Tähtitiede on ei-kokeellista, jossa voidaan ainoastaan havaita asioita, niin kuin taloustiedekin on ei-kokeellinen luonteeltaan.
Kyllä moni sosiologi käyttää tilastollisia menetelmiä. Ne tutkimukset ovat yleensä vakuuttavimpia. Vaikka ei hypoteesien testaus ole yleensä yhtä tiukkaa ja objektiivista sosiologiassa kuin taloustieteessä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Luonnontieteet ja matematiikka ovat kovia tieteitä. Niihin perustuvat insinööritieteet ja lääketiede.
Muut "tieteet" ovat lähinnä hölynpölyä.
Pehmeät tieteet edustaa myös sitä, miten tärkeää sun on saada sanoa asiasi ja tulla kuulluksi. Mutta se ei sua kiinnosta, eiku.
Mielipiteet eivät ole tiedettä. Eikä tällä foorumilla sellaista tehdä. Mutta koko foorumia ei olisi olemassa ilman kovia tieteitä. Ja niistähän sinä et ymmärrä mitään vaikka koko ympäristösi päälläsi olevista teollisesti valmistetuista vaatteista alkaen perustuu niihin.
Mutta niitä se tiede myös tutkii. Susta tuskin on tieteen tekijäksi. Valitettavasti sun päätelmä musta oli virheellinen. Mistä voit tietää mitä mäkin oon opiskellut?
Ei kai siinä mitään pahaa ole. Kaikki tieteet ovat kumminkin samanlaisia siinä, etteivät ne (tietoon viittaavasta nimestään huolimatta) paljon mitään tiedä, koska tieto ja tiede muuttuvat aina.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Luonnontieteet ja matematiikka ovat kovia tieteitä. Niihin perustuvat insinööritieteet ja lääketiede.
Muut "tieteet" ovat lähinnä hölynpölyä.
Pehmeät tieteet edustaa myös sitä, miten tärkeää sun on saada sanoa asiasi ja tulla kuulluksi. Mutta se ei sua kiinnosta, eiku.
Mielipiteet eivät ole tiedettä. Eikä tällä foorumilla sellaista tehdä. Mutta koko foorumia ei olisi olemassa ilman kovia tieteitä. Ja niistähän sinä et ymmärrä mitään vaikka koko ympäristösi päälläsi olevista teollisesti valmistetuista vaatteista alkaen perustuu niihin.
Mutta niitä se tiede myös tutkii. Susta tuskin on tieteen tekijäksi. Valitettavasti sun päätelmä musta oli virheellinen. Mistä voit tietää mitä mäkin oon opiskellut?
Perinteinen tiedeihminen luulee tietävänsä kaiken kaikesta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Taloustiede on pehmotiede
Totta, mutta silti sillä voi tehdä rahaa ja tulla onnelliseksi.
Tiedän kun on rahaa lähes miljoona ja olen vapaa tekemään mitä vain.
Mutta olen aina sanonut että kauppatieteitä yliopistoon opiskelemaan tulevien pitäisi sijoittaa vähintään 5000 aloittaessa ja jos ei sijoitus ole moninkertaistunut niin ei voi valnistua saada niitä KTM/ekonomi papereita.
No, tuskinpa taloustiede on mikään pehmotiede, koska se on pohjimmiltaan soveltavaa matematiikkaa. Taloustiede on ainoa kova yhteiskuntatiede. Kauppatieteet ovat pehmompia kylläkin jotain rahoitusta lukuunottamatta, joka pohjimmiltaan soveltavaa matematiikkaa. Teknologia eli insinööritieteet ovat myös kovia tieteitä, koska ne ovat pohjimmiltaan soveltavaa matematiikkaa. Esimerkiksi tekoäly on neuroverkkomalli, joka on oppiva matemaattinen malli.
Taloustieteessä sovelletaan tosiaan paljon matemaattista mallintamista. Mallintamisen suurin ongelma on yleisesti se, että malleilla saadut tulokset eivät useinkaan pidä paikkaansa. Niitä ei myöskään voida todentaa kokeellisesti (koska koeasetelma muuttuu koko ajan), niiden validiteetti voidaan todentaa ainostaan sisäisesti. Malleihin valitut muuttujat ja/tai niiden arvot perustuvat myös usein johonkin ennakkokäsitykseen, jota ei aina eksplikoida, ja niiden on oltava tunnettuja, eli ne ovat menneisyyteen perustuvia ja niiden vaikutuksesta on oltava jokin tieto tai oletus. Eli ne eivät tavoita maailman monimutkaisuutta. Matemaattista mallinnusta soveltava sosiologia on usein selitysarvoltaan kurantimpaa kuin taloustiede (nämä ovat tutkimuksessa myös yhteydessä toisiinsa) ja jos matematiikan soveltaminen on joku kriteeri, niin se on yhteiskuntatieteiden alueelta kovempaa kuin taloustiede.
Taloustieteen ydin on ekonometria, joka matematiikkaa alusta loppuun saakka. Ei sosiologiassa tällaista ole, ja siksi taloustieteestä myönnetään Nobel, muttei sosiologiasta. Kokeellisuus ei ole tieteen kriteeri ollut koskaan. Tähtitiede on ei-kokeellista, jossa voidaan ainoastaan havaita asioita, niin kuin taloustiedekin on ei-kokeellinen luonteeltaan.
Kokeellisuus on ehkä keskeisin luonnontieteellisen menetelmän kriteeri. Ekonometria on tilastollis-matemaattisten menetelmien soveltamista taloustieteellisesti, joten vähän paha sitä on muilla tieteenaloilla ollakaan. PS. Ainakin kaksi sosiologia on saanut taloustieteen Nobelin (Myrdal ja Becker, jälkimmäinen oli sekä taloustieteen että sosiologian professori).
On olemassa biometria, jota mm. lääketiede soveltaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Taloustiede on pehmotiede
Totta, mutta silti sillä voi tehdä rahaa ja tulla onnelliseksi.
Tiedän kun on rahaa lähes miljoona ja olen vapaa tekemään mitä vain.
Mutta olen aina sanonut että kauppatieteitä yliopistoon opiskelemaan tulevien pitäisi sijoittaa vähintään 5000 aloittaessa ja jos ei sijoitus ole moninkertaistunut niin ei voi valnistua saada niitä KTM/ekonomi papereita.
No, tuskinpa taloustiede on mikään pehmotiede, koska se on pohjimmiltaan soveltavaa matematiikkaa. Taloustiede on ainoa kova yhteiskuntatiede. Kauppatieteet ovat pehmompia kylläkin jotain rahoitusta lukuunottamatta, joka pohjimmiltaan soveltavaa matematiikkaa. Teknologia eli insinööritieteet ovat myös kovia tieteitä, koska ne ovat pohjimmiltaan soveltavaa matematiikkaa. Esimerkiksi tekoäly on neuroverkkomalli, joka on oppiva matemaattinen malli.
Taloustieteessä sovelletaan tosiaan paljon matemaattista mallintamista. Mallintamisen suurin ongelma on yleisesti se, että malleilla saadut tulokset eivät useinkaan pidä paikkaansa. Niitä ei myöskään voida todentaa kokeellisesti (koska koeasetelma muuttuu koko ajan), niiden validiteetti voidaan todentaa ainostaan sisäisesti. Malleihin valitut muuttujat ja/tai niiden arvot perustuvat myös usein johonkin ennakkokäsitykseen, jota ei aina eksplikoida, ja niiden on oltava tunnettuja, eli ne ovat menneisyyteen perustuvia ja niiden vaikutuksesta on oltava jokin tieto tai oletus. Eli ne eivät tavoita maailman monimutkaisuutta. Matemaattista mallinnusta soveltava sosiologia on usein selitysarvoltaan kurantimpaa kuin taloustiede (nämä ovat tutkimuksessa myös yhteydessä toisiinsa) ja jos matematiikan soveltaminen on joku kriteeri, niin se on yhteiskuntatieteiden alueelta kovempaa kuin taloustiede.
Taloustieteen ydin on ekonometria, joka matematiikkaa alusta loppuun saakka. Ei sosiologiassa tällaista ole, ja siksi taloustieteestä myönnetään Nobel, muttei sosiologiasta. Kokeellisuus ei ole tieteen kriteeri ollut koskaan. Tähtitiede on ei-kokeellista, jossa voidaan ainoastaan havaita asioita, niin kuin taloustiedekin on ei-kokeellinen luonteeltaan.
Kyllä moni sosiologi käyttää tilastollisia menetelmiä. Ne tutkimukset ovat yleensä vakuuttavimpia. Vaikka ei hypoteesien testaus ole yleensä yhtä tiukkaa ja objektiivista sosiologiassa kuin taloustieteessä.
Taloustiede on täynnä mm. matematiikan tohtoreita, ja sen vuoksi se tosiaan eroaa muista yhteiskuntatieteistä selkeästi. Taloustiede on paljon matemaattisempaa kuin muut yhteiskuntatieteet.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Taloustiede on pehmotiede
Totta, mutta silti sillä voi tehdä rahaa ja tulla onnelliseksi.
Tiedän kun on rahaa lähes miljoona ja olen vapaa tekemään mitä vain.
Mutta olen aina sanonut että kauppatieteitä yliopistoon opiskelemaan tulevien pitäisi sijoittaa vähintään 5000 aloittaessa ja jos ei sijoitus ole moninkertaistunut niin ei voi valnistua saada niitä KTM/ekonomi papereita.
No, tuskinpa taloustiede on mikään pehmotiede, koska se on pohjimmiltaan soveltavaa matematiikkaa. Taloustiede on ainoa kova yhteiskuntatiede. Kauppatieteet ovat pehmompia kylläkin jotain rahoitusta lukuunottamatta, joka pohjimmiltaan soveltavaa matematiikkaa. Teknologia eli insinööritieteet ovat myös kovia tieteitä, koska ne ovat pohjimmiltaan soveltavaa matematiikkaa. Esimerkiksi tekoäly on neuroverkkomalli, joka on oppiva matemaattinen malli.
Taloustieteessä sovelletaan tosiaan paljon matemaattista mallintamista. Mallintamisen suurin ongelma on yleisesti se, että malleilla saadut tulokset eivät useinkaan pidä paikkaansa. Niitä ei myöskään voida todentaa kokeellisesti (koska koeasetelma muuttuu koko ajan), niiden validiteetti voidaan todentaa ainostaan sisäisesti. Malleihin valitut muuttujat ja/tai niiden arvot perustuvat myös usein johonkin ennakkokäsitykseen, jota ei aina eksplikoida, ja niiden on oltava tunnettuja, eli ne ovat menneisyyteen perustuvia ja niiden vaikutuksesta on oltava jokin tieto tai oletus. Eli ne eivät tavoita maailman monimutkaisuutta. Matemaattista mallinnusta soveltava sosiologia on usein selitysarvoltaan kurantimpaa kuin taloustiede (nämä ovat tutkimuksessa myös yhteydessä toisiinsa) ja jos matematiikan soveltaminen on joku kriteeri, niin se on yhteiskuntatieteiden alueelta kovempaa kuin taloustiede.
Taloustieteen ydin on ekonometria, joka matematiikkaa alusta loppuun saakka. Ei sosiologiassa tällaista ole, ja siksi taloustieteestä myönnetään Nobel, muttei sosiologiasta. Kokeellisuus ei ole tieteen kriteeri ollut koskaan. Tähtitiede on ei-kokeellista, jossa voidaan ainoastaan havaita asioita, niin kuin taloustiedekin on ei-kokeellinen luonteeltaan.
On taloustieteessäkin jotain kokeellista tutkimusta tehty. Käyttäytymistaloustiede on pitkälti kokeellista.
Vaikeata se on kontrolloituja kokeita tehdä laboratorio-olosuhteissa, kun taloudesta puhutaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Taloustiede on pehmotiede
Totta, mutta silti sillä voi tehdä rahaa ja tulla onnelliseksi.
Tiedän kun on rahaa lähes miljoona ja olen vapaa tekemään mitä vain.
Mutta olen aina sanonut että kauppatieteitä yliopistoon opiskelemaan tulevien pitäisi sijoittaa vähintään 5000 aloittaessa ja jos ei sijoitus ole moninkertaistunut niin ei voi valnistua saada niitä KTM/ekonomi papereita.
No, tuskinpa taloustiede on mikään pehmotiede, koska se on pohjimmiltaan soveltavaa matematiikkaa. Taloustiede on ainoa kova yhteiskuntatiede. Kauppatieteet ovat pehmompia kylläkin jotain rahoitusta lukuunottamatta, joka pohjimmiltaan soveltavaa matematiikkaa. Teknologia eli insinööritieteet ovat myös kovia tieteitä, koska ne ovat pohjimmiltaan soveltavaa matematiikkaa. Esimerkiksi tekoäly on neuroverkkomalli, joka on oppiva matemaattinen malli.
Taloustieteessä sovelletaan tosiaan paljon matemaattista mallintamista. Mallintamisen suurin ongelma on yleisesti se, että malleilla saadut tulokset eivät useinkaan pidä paikkaansa. Niitä ei myöskään voida todentaa kokeellisesti (koska koeasetelma muuttuu koko ajan), niiden validiteetti voidaan todentaa ainostaan sisäisesti. Malleihin valitut muuttujat ja/tai niiden arvot perustuvat myös usein johonkin ennakkokäsitykseen, jota ei aina eksplikoida, ja niiden on oltava tunnettuja, eli ne ovat menneisyyteen perustuvia ja niiden vaikutuksesta on oltava jokin tieto tai oletus. Eli ne eivät tavoita maailman monimutkaisuutta. Matemaattista mallinnusta soveltava sosiologia on usein selitysarvoltaan kurantimpaa kuin taloustiede (nämä ovat tutkimuksessa myös yhteydessä toisiinsa) ja jos matematiikan soveltaminen on joku kriteeri, niin se on yhteiskuntatieteiden alueelta kovempaa kuin taloustiede.
Taloustieteen ydin on ekonometria, joka matematiikkaa alusta loppuun saakka. Ei sosiologiassa tällaista ole, ja siksi taloustieteestä myönnetään Nobel, muttei sosiologiasta. Kokeellisuus ei ole tieteen kriteeri ollut koskaan. Tähtitiede on ei-kokeellista, jossa voidaan ainoastaan havaita asioita, niin kuin taloustiedekin on ei-kokeellinen luonteeltaan.
On taloustieteessäkin jotain kokeellista tutkimusta tehty. Käyttäytymistaloustiede on pitkälti kokeellista.
Vaikeata se on kontrolloituja kokeita tehdä laboratorio-olosuhteissa, kun taloudesta puhutaan.
On vaikeaa, mutta mahdollista (esim. taloustieteellisen peliteoriatutkimuksen koeasetelmat ovat usein periaatteessa toistettavissa).
Pointtina tässä onkin tieteen määritelmä. Jos mennään luonnontieteellisen määritelmän mukaan, tieteellisten tulosten tulee olla toistettavissa. Tätä määritelmää taloustiede ei usein täytä (eikä itse asiassa kaikki luonnontieteellinenkään tutkimus). Jos määritelmää laajennetaan, pitäisi perustella, miksi joku tieteenala mahtuu mukaan ja joku toinen ei. Lisäksi tieteenalojen sisällä on erilaisia tutkimusmenetelmiä ja -suuntauksia, vaikkapa taloustieteessä tai sosiologiassa. Matemaattisia menetelmiä sovelletaan sukupuolentutkimuksessakin.
Keskustelussa olisi välillä kyllä hyvä tehdä jonkinlaisia jaotteluita. Ap:n ehdottama A ja B -luokkajaottelu on huono, koska se tulkitaan arvottavaksi.
Taloustieteen ydin on ekonometria, joka matematiikkaa alusta loppuun saakka. Ei sosiologiassa tällaista ole, ja siksi taloustieteestä myönnetään Nobel, muttei sosiologiasta. Kokeellisuus ei ole tieteen kriteeri ollut koskaan. Tähtitiede on ei-kokeellista, jossa voidaan ainoastaan havaita asioita, niin kuin taloustiedekin on ei-kokeellinen luonteeltaan.