Mitä pahaa siinä on, jos sanoo, että pehmotieteet ovat B-luokan tieteitä?

Ihminen on enemmän kuin kymmenen tiedettä pystyy selittämään. Ryhmänä aikamoinen sosiogrammi piirrettäväksi. 

Vierailija kirjoitti:

Tiede on sitä, että jokin väittämä todistetaan yksiselitteisesti joko todeksi tai epätodeksi. Tiedettä ei kiinnosta, miten joku asian kokee tai haluaa asianlaidan olevan. Tiede etsii syy- ja seuraussuhteita eri muuttujien välillä, pelkkä korrelaatio ei sekään ole tieteen näkökulmasta vielä todiste yhtään mistään.

Evoluutioteorian kanssa kilpaili selitysmallina aikanaan teoria nimeltä lamarkcismi. Sen mukaan hankitut ominaisuudet periytyvät, noin yksinkertaistaen. Geenitutkimuksen kehittyessä on huomattu, että lamarckismin lähestymistapa ei ollut täysin väärä, sillä geenit muuttuvat myös ympäristön vaikutuksesta (epigenetiikka). Eli ihan noin karkealla yleistyksellä ei nyt ehkä saada tieteen luonteesta kiinni.

Aloittaja on oikeassa. Voi puhua. Todisteet ovat myös nähtävillä. Mitä enemmän pehmotieteisiin on satsattu, sitä huonommin Suomella menee. Sosiaali ym. roskaan on laitettu miljardeja, ongelmat vain pahenee. Ymmärrys ei varmasti ole lisääntynyt jos nainen ei ole nainen ja mies ei ole mies. Tai että kyseiset sekopäät syyllistävät tavallisia ihmisiä, jotka kunnioittavat perinteitä. Kaikista ihmeellisintä on se, että vaikka humanisteillekin on annettu rahaa kuin roskaa, silti tieteellinen ymmärrys on vain heikentynyt. Edelleen moni kuvittelee korrelaation tai jonkin poikkileikkaustutkimuksen tarkoittavan kausaliteettia ja ennustavan tulevaisuutta. 

Tästä ei ehkä tarvinne puhua hyvyyden ja huonouden käsitteillä. Eihän siinä mitään pahaa ole sanoa näin. Tämä on muuten sitä humanismin maailman kauraa, filosifia ja käsitteen. Lähinnä kyse on siitä, että sanoja haluaa nostaa, mahdollisesti itseään ja edustamaansa ryhmää, koskeammalle kuin toista. Hän asettaa arvoarvostelman, jonka perustaa johonkin, ehkä osittain tosiseikkoihin, mutta isosti myös oletuksiin ja tietämättömyyteen. Onko itsensä nostaminen ja siis aavistuksen nar sistinen käytöse se motivaatio, vai joku muu? 

Puhuisin asiasta ehkä enemmän niin, että tietyillä alueilla vaaditaan tietynlaista loogis-analyyttistä kykyä ja muita älykkyyden lajeja ja toisilla aloilla toisia. Henkilö voi subjektiivisesti kokea, että matemaattis-luonnontieteeliseen osaamiseen kykenevät aivot ovat muita paremmat ja niin saa toki ajatella. Humanisti näkee tällaisen puheen läpi aika pian, ellei ole itse persoonallisuudeltaan hyvin egokeskittynyt ja heitäkin on paljon. Siltikin holistisemmasta näkökulmasta ajateltuna on kuitenkin välttämättömyys, että näitä kaikkia aloja tutkitaaan. Olisi aika murheellista, että joku sosiaalisesti mahdollisesti avuton fyysikko yrittäisi miettiä, miten pieniä lapsia kasvatetaan. Huh, huh! Eli vaikka kasvatustiede on aloista köykäisin, sitäkin maailma tarvitsee. Kuka tarvitsee sitä hierarkiaa sitten? Itsestään epävarmat, jotka haluavat nostaa itseään muiden yläpuolelle.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Taloustiede on pehmotiede 

Totta, mutta silti sillä voi tehdä rahaa ja tulla onnelliseksi.

Tiedän kun on rahaa lähes miljoona ja olen vapaa tekemään mitä vain.

Mutta olen aina sanonut että kauppatieteitä yliopistoon opiskelemaan tulevien pitäisi sijoittaa vähintään 5000 aloittaessa ja jos ei sijoitus ole moninkertaistunut niin ei voi valnistua saada niitä KTM/ekonomi papereita.

Tuon pitäisi olla ehdoton vaatimus. Jos ei kauppatieteitä opiskellessa onnistunut tuplaamaan+ omaisuuttaan on epäonnistunut eikä ansaitse kauppatieteiden tutkintoa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Haluan tutkia kissan paskan hajoamista helsinkiläisessä puistossa.

Miksi en saa rahoitusta? Ainakin pari vuotta voisin käyttää tuohon.

 

Eikö tämä olisi kovaa luonnontiedettä eli biologiaa, jonka tutkimustulos olisi luotettavasti toistettavissa? Näin ainakin siinä tapauksessa, että kovan tieteen määritelmään liittyisi se, että tutkimustulos olisi aina sama riippumatta siitä, kuka sitä tekee, kun muuttujat ovat samat.

Yhteiskunnan toiminta perustuu pehmotieteisiin. Pääministerinä insinööri ei tiennyt mitään hyvää. Toki budjetoinnissa tarvitaan matematiikkaa, mutta muussa hallinnossa ihmistieteitä.

Kertoisitko esimerkin, että miten "ihmistieteet" auttavat hallinnossa?

Ihan siltä varalta, että puhut hölynpölyä.

Ihanko oikeasti tätä tarvitsee kysyä? Esim. ilman oikeustiedettä ei olisi nykyisen kaltaista yhteiskuntaa. Oikeustiede ja matematiikka ovat hallinnon perusta, kirjoitustaidon alkulähde oli kirjanpito verotusta varten jne. Yhteiskunta- ja käyttäytymistieteet taas tuottavat tietoa erilaisten yhteiskunnallisten rakenteiden toiminnasta ja toimivat pohjana poliittisten muutosten arvioinnille ja toteuttamiselle. Jos vaikkapa insinööritieteiden koulutusta halutaan lisätä, tarvitaan ymmärrystä hallinnosta ja opetuksesta, jotta muutos voidaan toteuttaa.  Työmarkkinat, palkanmaksu, sopimusten tekeminen ja kaikki vastaavat vaativat määritellyn hallinnollisen rakenteen. Kun maailma muuttuu, muutosta on hyvä hallinnoida.

 

Kielten opetusta tarvitaan asioiden ymmärtämisessä ja kansainvälisten yhteyksien luomisessa - ei tarvitse miettiä kuin takavuosien kauppasuhteita Venäjälle. Liiketoiminta tai ohjelmointi olisi aika vaikeaa, jos ei ymmärtäisi englantia. Oma kieli luo pohjan muiden kielten ymmärtämiselle. Suomella on muuten tietynlainen aukko espanjankielisessä toimintaympäristössä, millä on vaikutusta esim. vientiin. Ilman humanistisia tieteitä ei olisi tekoälyä, koska se perustuu kielen matemaattiseen mallinnukseen ja esim. kielioppisäännöt... niin.

 

Lääketiedekin voidaan muuten määritellä osittain pehmotieteeksi, sillä osa sen koeasetelmista perustuu väestötason tutkimuksiin. Jos 1000 hengen joukosta 10 saa lieviä ei-toivottuja vaikutuksia ja 1 vakavan, ei voida puhua eksaktista vaikutusten osoittamisesta - tuote ei toimi luvatulla tavalla kaikkien käyttäjien kohdalla. Asetelma voi toki olla toistettavissa.

 

Tiedekeskustelussa on osittain kyse suomen kielen käsiteongelmasta (luonnontieteet ja humanistiset tieteet niputtuvat saman kattokäsitteen alle). Englannin kielessä jaottelu on selkeämpi.

"Lääketiedekin voidaan muuten määritellä osittain pehmotieteeksi, sillä osa sen koeasetelmista perustuu väestötason tutkimuksiin. Jos 1000 hengen joukosta 10 saa lieviä ei-toivottuja vaikutuksia ja 1 vakavan, ei voida puhua eksaktista vaikutusten osoittamisesta - tuote ei toimi luvatulla tavalla kaikkien käyttäjien kohdalla. Asetelma voi toki olla toistettavissa."

Ei lääketiede olekaan eksaktia, koska käytänteet perustuu pitkälti tilastolliseen todennäköisyyteen. Silti sitä ei voi sanoa pehmotieteeksikään. Sisältää luonnontieteen osa-alueita niin paljon (kemia, fysiikka, matematiikka). Esimerkkisi ei tee siitä pehmotiedettä. Vain epätarkan. Jokainen, joka on saanut ei-toivottavan lääkevaikutuksen, niin jokaiseen sisältyy joku/joitakin muuttujia, joita ei ole aineistossa otettu huomioon. Ihminen on kompleksinen dynaaminen järjestelmä. Sähkö-kemiallis-fyysinen. Pelkästään jonkin yksittäisen reseptorin puuttuminen tai yhden geenin toisenlainen ilmentyminen voi olla muuttuja, joka ei tullut esiin "väestötason" tutkimuksessa (tai muussa laajassa tutkimuksessa).

Vierailija kirjoitti:

Muovi on tuotettu kovilla tieteillä, samoin aseet. Nämä yhdessä tuhoavat maapallon. Sota- ym. hulluja synnytetään lisää ja entisiäkin on liikaa. Kiitos myös lääketieteen ja maataloustieteiden. Maapalloa ei ainakaan kovilla tieteillä pelasteta.

Päinvastoin se nimenomaan niillä ja loogisella ajattelulla voidaan pelastaa. Nuo mainitsemasi ongelmat ovat kaikki päättäjien ja hallinnon aiheuttamia ja siellä päätöksentekijöissä eli poliitikoissa, puolueissa ja taustajärjestöissä ja ylimmissä virkamiehissä on valitettavasti ylivoimainen enemmistö sellaisia joilla ei ole ollut mitään kiinnostusta eikä mitään ajattelun kykyjäkään noiden kovien tieteiden yliopistotutkintojen suorittamiseen. Muiden pehmeiden tieteiden ja jonkun taloustieteen edustajia sieltä kyllä löytyy pilvin pimein ja tulokset ovatkin sitten juuri sen näköisiä kuten hyvin näytät itsekin havainneen. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No, yhteiskunta ei pyörisi eikä sinunkaan hyvinvointisi olisi mahdollista ilman niitä "B-luokan tieteitä".

Höpöhöpö. Pyörisi todennäköisesti paljon paremmin. Totuus on että osa ihmisistä ei kykene noiden nimittelemiesi kovien tieteiden opiskeluun ja heitä varten on korkeakouluissa sitten noita vähemmän järkeviä tiedekuntia ja laitoksia joissa saavat sitten päteä keskenään. Sitten kun sieltä valmistutaan niin on keksitty että hallinto, muu julkkari ja järjestöt voivat sitten palkata näitä kun siellä vähemmälläkin osaamisella, ongelmanratkaisukyvyllä tai heikollakin loogisella syy seuraussuhteiden ymmärtämisellä pärjää ja voi hengailla hienon uran saaden vähemmän mitään järkevää aikaan kun vaan pöhisee ja pyörii mukana. En ole vakuuttunut että se olisi paras tapa toimia, tuskinpa olisi haittaa siitä jos sielläkin olisi asioista oikeasti jotain ymmärtämään pystyviä.

Yliopisto -sanan latinankielinen etymologia on "yhteisö opettajille ja oppineille". Maailman vanhin yhtäjaksoisesti toiminut yliopisto, Bologna, aloitti oppiaineenaan laki. Oxfordin yliopistossa opetettiin sen alkuvaiheessa perustaitoina latinan kielioppia, logiikkaa ja retoriikkaa. Aritmetiikka, geometria, musiikin teoria ja astronomia olivat edistyneempiä aineita. Valmistumiseen oikeuttava tutkinto tehtiin teologiasta, laista tai lääketieteestä. Että ei nyt ihan oikein mennyt. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Taloustiede on pehmotiede 

Totta, mutta silti sillä voi tehdä rahaa ja tulla onnelliseksi.

Tiedän kun on rahaa lähes miljoona ja olen vapaa tekemään mitä vain.

Mutta olen aina sanonut että kauppatieteitä yliopistoon opiskelemaan tulevien pitäisi sijoittaa vähintään 5000 aloittaessa ja jos ei sijoitus ole moninkertaistunut niin ei voi valnistua saada niitä KTM/ekonomi papereita.

No, tuskinpa taloustiede on mikään pehmotiede, koska se on pohjimmiltaan soveltavaa matematiikkaa. Taloustiede on ainoa kova yhteiskuntatiede. Kauppatieteet ovat pehmompia kylläkin jotain rahoitusta lukuunottamatta, joka pohjimmiltaan soveltavaa matematiikkaa. Teknologia eli insinööritieteet ovat myös kovia tieteitä, koska ne ovat pohjimmiltaan soveltavaa matematiikkaa. Esimerkiksi tekoäly on neuroverkkomalli, joka on oppiva matemaattinen malli. 

Tyhmää pillupaskaahan ne ovat kuten kaikki naisten jutut.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Haluan tutkia kissan paskan hajoamista helsinkiläisessä puistossa.

Miksi en saa rahoitusta? Ainakin pari vuotta voisin käyttää tuohon.

 

Eikö tämä olisi kovaa luonnontiedettä eli biologiaa, jonka tutkimustulos olisi luotettavasti toistettavissa? Näin ainakin siinä tapauksessa, että kovan tieteen määritelmään liittyisi se, että tutkimustulos olisi aina sama riippumatta siitä, kuka sitä tekee, kun muuttujat ovat samat.

Yhteiskunnan toiminta perustuu pehmotieteisiin. Pääministerinä insinööri ei tiennyt mitään hyvää. Toki budjetoinnissa tarvitaan matematiikkaa, mutta muussa hallinnossa ihmistieteitä.

Kertoisitko esimerkin, että miten "ihmistieteet" auttavat hallinnossa?

Ihan siltä varalta, että puhut hölynpölyä.

Ihanko oikeasti tätä tarvitsee kysyä? Esim. ilman oikeustiedettä ei olisi nykyisen kaltaista yhteiskuntaa. Oikeustiede ja matematiikka ovat hallinnon perusta, kirjoitustaidon alkulähde oli kirjanpito verotusta varten jne. Yhteiskunta- ja käyttäytymistieteet taas tuottavat tietoa erilaisten yhteiskunnallisten rakenteiden toiminnasta ja toimivat pohjana poliittisten muutosten arvioinnille ja toteuttamiselle. Jos vaikkapa insinööritieteiden koulutusta halutaan lisätä, tarvitaan ymmärrystä hallinnosta ja opetuksesta, jotta muutos voidaan toteuttaa.  Työmarkkinat, palkanmaksu, sopimusten tekeminen ja kaikki vastaavat vaativat määritellyn hallinnollisen rakenteen. Kun maailma muuttuu, muutosta on hyvä hallinnoida.

 

Kielten opetusta tarvitaan asioiden ymmärtämisessä ja kansainvälisten yhteyksien luomisessa - ei tarvitse miettiä kuin takavuosien kauppasuhteita Venäjälle. Liiketoiminta tai ohjelmointi olisi aika vaikeaa, jos ei ymmärtäisi englantia. Oma kieli luo pohjan muiden kielten ymmärtämiselle. Suomella on muuten tietynlainen aukko espanjankielisessä toimintaympäristössä, millä on vaikutusta esim. vientiin. Ilman humanistisia tieteitä ei olisi tekoälyä, koska se perustuu kielen matemaattiseen mallinnukseen ja esim. kielioppisäännöt... niin.

 

Lääketiedekin voidaan muuten määritellä osittain pehmotieteeksi, sillä osa sen koeasetelmista perustuu väestötason tutkimuksiin. Jos 1000 hengen joukosta 10 saa lieviä ei-toivottuja vaikutuksia ja 1 vakavan, ei voida puhua eksaktista vaikutusten osoittamisesta - tuote ei toimi luvatulla tavalla kaikkien käyttäjien kohdalla. Asetelma voi toki olla toistettavissa.

 

Tiedekeskustelussa on osittain kyse suomen kielen käsiteongelmasta (luonnontieteet ja humanistiset tieteet niputtuvat saman kattokäsitteen alle). Englannin kielessä jaottelu on selkeämpi.

"Tiedekeskustelussa on osittain kyse suomen kielen käsiteongelmasta"

Tiedekeskustelussa ei aina ole edes kyse käsiteongelmasta. Valitettavasti edes tiede ei ole lobbauksesta vapaata. Eikä kaupallisista intresseistä. Niin kuin se "puhtaana", optimaalisena ja idealistisena olisi (ns. "kovat tieteet"). On kyse sitten vaikka väestötasolle otettavasta rokote-valmisteesta, joka määritellään tutkituksi, vaikka farmakokineettisia tai genotoksisia tutkimuksia ei ole tehty lainkaan, ja jotka liittyy perustavalla tavalla käyttöturvallisuuteen. Tai kun parhaillaan lobataan Euroopan maita, että Cerniin saadaan 3x isompi hiukkastörmäytin entisen LHC:n tilalle (FCC), jonka tieteellistä vaikusta ei voida täysin arvioida, koska se tutkii hiukkasia uudella tavalla, mihin ei ole verrokkia (nykyinen törmäyttää protoneja ja uusi sitten jatkossa elektroneja ja positroneja). Tuloksena voi syntyä täysin uutta fysiikkaa ja täysin uusia oivalluksia ja löytöjä fysiikan lainalaisuuksista. Joten lobataan tavallaan "blancona".

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No, yhteiskunta ei pyörisi eikä sinunkaan hyvinvointisi olisi mahdollista ilman niitä "B-luokan tieteitä".

Höpöhöpö. Pyörisi todennäköisesti paljon paremmin. Totuus on että osa ihmisistä ei kykene noiden nimittelemiesi kovien tieteiden opiskeluun ja heitä varten on korkeakouluissa sitten noita vähemmän järkeviä tiedekuntia ja laitoksia joissa saavat sitten päteä keskenään. Sitten kun sieltä valmistutaan niin on keksitty että hallinto, muu julkkari ja järjestöt voivat sitten palkata näitä kun siellä vähemmälläkin osaamisella, ongelmanratkaisukyvyllä tai heikollakin loogisella syy seuraussuhteiden ymmärtämisellä pärjää ja voi hengailla hienon uran saaden vähemmän mitään järkevää aikaan kun vaan pöhisee ja pyörii mukana. En ole vakuuttunut että se olisi paras tapa toimia, tuskinpa olisi haittaa siitä jos sielläkin olisi asioista oikeasti jotain ymmärtämään pystyviä.

Yliopisto -sanan latinankielinen etymologia on "yhteisö opettajille ja oppineille". Maailman vanhin yhtäjaksoisesti toiminut yliopisto, Bologna, aloitti oppiaineenaan laki. Oxfordin yliopistossa opetettiin sen alkuvaiheessa perustaitoina latinan kielioppia, logiikkaa ja retoriikkaa. Aritmetiikka, geometria, musiikin teoria ja astronomia olivat edistyneempiä aineita. Valmistumiseen oikeuttava tutkinto tehtiin teologiasta, laista tai lääketieteestä. Että ei nyt ihan oikein mennyt. 

Niin, silloin kun yliopistolaitos aikoinaan joskus keskiajalla perustettiin niin siellä tosiaan oli teologiaa, astrologiaa, filosofiaa, musiikkia ja retoriikkaa yms. juttuja isossa roolissa. Hienoa, maailma olikin silloin tosi järkevä eikö niin ja siitä seuraa johtopäätös että niin kannattaisi menetellä nytkin vaikka oikeitakin tieteitä on jo olemassa ja asioita ymmärretään niiden ansiosta oikeasti paremmin mistä on kiistattomana todisteena vaikka nyt se että tuon oudon kommentin yliopisto sanan etymologiasta lähettänyt henkilö saattoi sen käyttämällään keskiajan ihmisen tai nykypäivän teologin tai filosofin kykyjen näkökulmasta varsin taianomaisella laitteella tehdä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Haluan tutkia kissan paskan hajoamista helsinkiläisessä puistossa.

Miksi en saa rahoitusta? Ainakin pari vuotta voisin käyttää tuohon.

 

Eikö tämä olisi kovaa luonnontiedettä eli biologiaa, jonka tutkimustulos olisi luotettavasti toistettavissa? Näin ainakin siinä tapauksessa, että kovan tieteen määritelmään liittyisi se, että tutkimustulos olisi aina sama riippumatta siitä, kuka sitä tekee, kun muuttujat ovat samat.

Yhteiskunnan toiminta perustuu pehmotieteisiin. Pääministerinä insinööri ei tiennyt mitään hyvää. Toki budjetoinnissa tarvitaan matematiikkaa, mutta muussa hallinnossa ihmistieteitä.

Kertoisitko esimerkin, että miten "ihmistieteet" auttavat hallinnossa?

Ihan siltä varalta, että puhut hölynpölyä.

Ihanko oikeasti tätä tarvitsee kysyä? Esim. ilman oikeustiedettä ei olisi nykyisen kaltaista yhteiskuntaa. Oikeustiede ja matematiikka ovat hallinnon perusta, kirjoitustaidon alkulähde oli kirjanpito verotusta varten jne. Yhteiskunta- ja käyttäytymistieteet taas tuottavat tietoa erilaisten yhteiskunnallisten rakenteiden toiminnasta ja toimivat pohjana poliittisten muutosten arvioinnille ja toteuttamiselle. Jos vaikkapa insinööritieteiden koulutusta halutaan lisätä, tarvitaan ymmärrystä hallinnosta ja opetuksesta, jotta muutos voidaan toteuttaa.  Työmarkkinat, palkanmaksu, sopimusten tekeminen ja kaikki vastaavat vaativat määritellyn hallinnollisen rakenteen. Kun maailma muuttuu, muutosta on hyvä hallinnoida.

 

Kielten opetusta tarvitaan asioiden ymmärtämisessä ja kansainvälisten yhteyksien luomisessa - ei tarvitse miettiä kuin takavuosien kauppasuhteita Venäjälle. Liiketoiminta tai ohjelmointi olisi aika vaikeaa, jos ei ymmärtäisi englantia. Oma kieli luo pohjan muiden kielten ymmärtämiselle. Suomella on muuten tietynlainen aukko espanjankielisessä toimintaympäristössä, millä on vaikutusta esim. vientiin. Ilman humanistisia tieteitä ei olisi tekoälyä, koska se perustuu kielen matemaattiseen mallinnukseen ja esim. kielioppisäännöt... niin.

 

Lääketiedekin voidaan muuten määritellä osittain pehmotieteeksi, sillä osa sen koeasetelmista perustuu väestötason tutkimuksiin. Jos 1000 hengen joukosta 10 saa lieviä ei-toivottuja vaikutuksia ja 1 vakavan, ei voida puhua eksaktista vaikutusten osoittamisesta - tuote ei toimi luvatulla tavalla kaikkien käyttäjien kohdalla. Asetelma voi toki olla toistettavissa.

 

Tiedekeskustelussa on osittain kyse suomen kielen käsiteongelmasta (luonnontieteet ja humanistiset tieteet niputtuvat saman kattokäsitteen alle). Englannin kielessä jaottelu on selkeämpi.

"Lääketiedekin voidaan muuten määritellä osittain pehmotieteeksi, sillä osa sen koeasetelmista perustuu väestötason tutkimuksiin. Jos 1000 hengen joukosta 10 saa lieviä ei-toivottuja vaikutuksia ja 1 vakavan, ei voida puhua eksaktista vaikutusten osoittamisesta - tuote ei toimi luvatulla tavalla kaikkien käyttäjien kohdalla. Asetelma voi toki olla toistettavissa."

 

Ei lääketiede olekaan eksaktia, koska käytänteet perustuu pitkälti tilastolliseen todennäköisyyteen. Silti sitä ei voi sanoa pehmotieteeksikään. Sisältää luonnontieteen osa-alueita niin paljon (kemia, fysiikka, matematiikka). Esimerkkisi ei tee siitä pehmotiedettä. Vain epätarkan. Jokainen, joka on saanut ei-toivottavan lääkevaikutuksen, niin jokaiseen sisältyy joku/joitakin muuttujia, joita ei ole aineistossa otettu huomioon. Ihminen on kompleksinen dynaaminen järjestelmä. Sähkö-kemiallis-fyysinen. Pelkästään jonkin yksittäisen reseptorin puuttuminen tai yhden geenin toisenlainen ilmentyminen voi olla muuttuja, joka ei tullut esiin "väestötason" tutkimuksessa (tai muussa laajassa tutkimuksessa).

Tilastotiede on kyllä täysin eksakti tiede, vaikka siellä todennäköisyys kummittelee aina taustalla. Sitä paitsi matemaattinen todennäköisyys on täysin eksakti, koska on mittateoreettinen käsite ja joukko-opin todennäköisyyskin on täysin eksakti helpommalla tavalla. Tilastotieteessä toki noudatetaan empiirisien todennäköisyyden käsitettä, joka on eksakti, ja määritellään tapahtuman suhteellisena esiintymistiheytenä äärettömyydessä. Onko ääretöntä olemassa äärellisessä maailmassa, on sitten hyvä kysymys, mutta tilastotiede on kyllä täysin eksakti tieteenala.

Tarkoittaako b-luokan tiede myös sitä, että nämä ihmiset olisivat b-luokan ihmisiä, vai miksi tällaista arvotusta pitäisi tehdä? Vai palkkako pitäisi saada naisvaltaisilta aloilta alas? Mihinkähän arvoluokkaan juristit kuuluvat?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Taloustiede on pehmotiede 

Totta, mutta silti sillä voi tehdä rahaa ja tulla onnelliseksi.

Tiedän kun on rahaa lähes miljoona ja olen vapaa tekemään mitä vain.

Mutta olen aina sanonut että kauppatieteitä yliopistoon opiskelemaan tulevien pitäisi sijoittaa vähintään 5000 aloittaessa ja jos ei sijoitus ole moninkertaistunut niin ei voi valnistua saada niitä KTM/ekonomi papereita.

No, tuskinpa taloustiede on mikään pehmotiede, koska se on pohjimmiltaan soveltavaa matematiikkaa. Taloustiede on ainoa kova yhteiskuntatiede. Kauppatieteet ovat pehmompia kylläkin jotain rahoitusta lukuunottamatta, joka pohjimmiltaan soveltavaa matematiikkaa. Teknologia eli insinööritieteet ovat myös kovia tieteitä, koska ne ovat pohjimmiltaan soveltavaa matematiikkaa. Esimerkiksi tekoäly on neuroverkkomalli, joka on oppiva matemaattinen malli. 

Taloustieteessä sovelletaan tosiaan paljon matemaattista mallintamista. Mallintamisen suurin ongelma on yleisesti se, että malleilla saadut tulokset eivät useinkaan pidä paikkaansa. Niitä ei myöskään voida todentaa kokeellisesti (koska koeasetelma muuttuu koko ajan), niiden validiteetti voidaan todentaa ainostaan sisäisesti. Malleihin valitut muuttujat ja/tai niiden arvot perustuvat myös usein johonkin ennakkokäsitykseen, jota ei aina eksplikoida, ja niiden on oltava tunnettuja, eli ne ovat menneisyyteen perustuvia ja niiden vaikutuksesta on oltava jokin tieto tai oletus. Eli ne eivät tavoita maailman monimutkaisuutta. Matemaattista mallinnusta soveltava sosiologia on usein selitysarvoltaan kurantimpaa kuin taloustiede (nämä ovat tutkimuksessa myös yhteydessä toisiinsa) ja jos matematiikan soveltaminen on joku kriteeri, niin se on yhteiskuntatieteiden alueelta kovempaa kuin taloustiede.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Humanistiset aineet ovat tärkeitä luonnontieteen rinnalla, koska ne tarjoavat kriittisen ajattelun työkaluja, eettistä ymmärrystä ja kyvyn hahmottaa ihmisyyttä. Siinä missä luonnontiede kertoo, miten maailma toimii fysiikan tai biologian kautta, humanistiset tieteet auttavat ymmärtämään, mitä tekemillämme asioilla on väliä.

Humanistina pidän ihmistieteitä tärkeitä, mutta myönnän myös, että tieteen nimissä tehdään myös paljon hörhöä pseudotiedettä varsinkin sukupuolentutkimuksen saralla. Sillä puolella on saavutettu saturaatio jo ajat sitten, ja nykyisin se on pitkälti henkilökohtaisten ideologioiden esiintuomista woke-hengessä.

Mikä tekee sukupuolentutkimuksesta pseudotiedettä?

Sukupuolen tutkimus on intersektionaalista poliittista yhteiskunta-aktivismia. Se ei ole tiedettä eikä perustu mihinkään tieteelliseen menetelmiin.

Pystytkö antamaan jonkun ei-poliittisen lähteen, joka vahvistaa sanomasi?

https://en.wikipedia.org/wiki/Grievance_studies_affair

Käykö pilailulähde?

Jos kerran tuon on tarkoitus osoittaa, että mitään metodologiaa tmv. ei ole, niin miksi huijaustutkimusten onnistumisprosentti oli 20% eikä huomattavasti korkeampi? Kuinka laadukkaita ovat ne julkaisut, jossa noita meni läpi? "Tieteellisiä julkaisuja" on monessa kategoriassa huippuluokasta mitä tahansa roskaa maksusta julkaiseviin p*skalehtiin ja aivan kaikkea siltä väliltä. Jopa Lancet julkaisi aikanaan Andrew Wakefieldin "tutkimuksen", vaikka ihan vain "tutkimusta" itseään huolellisesti lukemalla on täysin selvää, että se on roskaa.

20% on ainakin oikeissa tieteissä ihan keskimääräinen läpimenoprosentti vertaisarvioiduissa aikakausijulkaisuissa. Nobelistitkin saavat hylsyjä.

Saathan sinä niin sanoa, jos haluat oikein tyhmyyttäsi esitellä. 

Vierailija kirjoitti:

Tyhmää pillupaskaahan ne ovat kuten kaikki naisten jutut.

On se värkki mielestäsi tässä se oleellinen kysymy?  Äitisi lämsästä olet sinäkin poikaparka tullut.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No, yhteiskunta ei pyörisi eikä sinunkaan hyvinvointisi olisi mahdollista ilman niitä "B-luokan tieteitä".

Höpöhöpö. Pyörisi todennäköisesti paljon paremmin. Totuus on että osa ihmisistä ei kykene noiden nimittelemiesi kovien tieteiden opiskeluun ja heitä varten on korkeakouluissa sitten noita vähemmän järkeviä tiedekuntia ja laitoksia joissa saavat sitten päteä keskenään. Sitten kun sieltä valmistutaan niin on keksitty että hallinto, muu julkkari ja järjestöt voivat sitten palkata näitä kun siellä vähemmälläkin osaamisella, ongelmanratkaisukyvyllä tai heikollakin loogisella syy seuraussuhteiden ymmärtämisellä pärjää ja voi hengailla hienon uran saaden vähemmän mitään järkevää aikaan kun vaan pöhisee ja pyörii mukana. En ole vakuuttunut että se olisi paras tapa toimia, tuskinpa olisi haittaa siitä jos sielläkin olisi asioista oikeasti jotain ymmärtämään pystyviä.

Yliopisto -sanan latinankielinen etymologia on "yhteisö opettajille ja oppineille". Maailman vanhin yhtäjaksoisesti toiminut yliopisto, Bologna, aloitti oppiaineenaan laki. Oxfordin yliopistossa opetettiin sen alkuvaiheessa perustaitoina latinan kielioppia, logiikkaa ja retoriikkaa. Aritmetiikka, geometria, musiikin teoria ja astronomia olivat edistyneempiä aineita. Valmistumiseen oikeuttava tutkinto tehtiin teologiasta, laista tai lääketieteestä. Että ei nyt ihan oikein mennyt. 

Niin, silloin kun yliopistolaitos aikoinaan joskus keskiajalla perustettiin niin siellä tosiaan oli teologiaa, astrologiaa, filosofiaa, musiikkia ja retoriikkaa yms. juttuja isossa roolissa. Hienoa, maailma olikin silloin tosi järkevä eikö niin ja siitä seuraa johtopäätös että niin kannattaisi menetellä nytkin vaikka oikeitakin tieteitä on jo olemassa ja asioita ymmärretään niiden ansiosta oikeasti paremmin mistä on kiistattomana todisteena vaikka nyt se että tuon oudon kommentin yliopisto sanan etymologiasta lähettänyt henkilö saattoi sen käyttämällään keskiajan ihmisen tai nykypäivän teologin tai filosofin kykyjen näkökulmasta varsin taianomaisella laitteella tehdä.

Kommentissa, johon tämä liittyi, esitettiin, että ao. oppiaineet olisivat olemassa kovia tieteitä opiskelemaan kykenemättömiä varten ja että heille olisi keksitty sitten sitä myötä työpaikkoja. Yliopistolaitoksen historia kertoo, että väite on kyseenalainen. Siinä ei millään tavoin oteta kantaa siihen, pitäisikö näin olla nytkin. Retoriikan ja logiikan opetukselle olisi ilmeisesti tarvetta edelleen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Taloustiede on pehmotiede 

Totta, mutta silti sillä voi tehdä rahaa ja tulla onnelliseksi.

Tiedän kun on rahaa lähes miljoona ja olen vapaa tekemään mitä vain.

Mutta olen aina sanonut että kauppatieteitä yliopistoon opiskelemaan tulevien pitäisi sijoittaa vähintään 5000 aloittaessa ja jos ei sijoitus ole moninkertaistunut niin ei voi valnistua saada niitä KTM/ekonomi papereita.

Tuon pitäisi olla ehdoton vaatimus. Jos ei kauppatieteitä opiskellessa onnistunut tuplaamaan+ omaisuuttaan on epäonnistunut eikä ansaitse kauppatieteiden tutkintoa.

Ja kauppatieteistä tohtoriksi väittelevällä pitäisi olla vähintään pari sataa tuhatta omaisuutta kun väittelee, mikä ihmeen kauppatieteilijä se on jos ei ole osannut omaisuutta hankkia?