Miksi Jumala on jättänyt meille niin monitulkintaisen sanoman?
Kysymys kristityille, ei ilkeilyä kiitos. Minkä takia Jumala on jättänyt meille sanansa niin monitulkintaisessa muodossa, että ihmiset joutuvat kiistelemään sen merkityksistä? Ihminen on ikään kuin asetettu mahdottoman tehtävän eteen. Jos hän todella haluaisi ihmisten pelastuvan, niin miksei hän tuo tahtoaan ilmi niin selvällä tavalla, että siitä ei voi erehtyä? Silloin kyse olisi aidosti vapaasta tahdosta eikä esimerkiksi siitä, että ei vaan ymmärrä sanomaa tai tulkitsee sen väärin.
Toinen kysymys kuuluu miksi kaikki ihmiset eivät usko vaikka haluaisivat? Vaikka kuinka rukoilisi ja lukisi Raamattua ei silti vaan sydämessään usko. Miksi Jumala sallii tämän?
Kommentit (113)
Vierailija kirjoitti:
Tämä keskustelu osoittaa juuri sen mitä aloituksessa pohditaan.
Raamatun lukijoita on monenlaisia.
Piru itsekin tuntee Raamatun oikein hyvin. Hän siteerasi sitä Jeesukselle yrittäessään saada Jeesuksen kumartamaan itseään (Matteus 4. luvussa) eli kirjoituksia voidaan käyttää väärin.
2 Pietarin kirjeessä Pietari pohtii että Paavali kirjoitta yhtä ja toista vaikeatajuista. Tosin ihmiset itse vääntävät kirjoituksia omaksi kadotuksekseen, kun eivät pitäydy oikeassa evankeliumissa. 1 Korinttolaiskirjeessä Paavali luettelee syntilistaa ja toteaa että "tuommoisia tekin ennen olitte." Jos ihminen vaikka uskoon tultua pysyy sellaisissa synneissä, niin synnin palkka on kadotus. Synneissä ei voi piehtaroida ja silti odottaa että pääsee Jumalan valtakuntaan. Sellainen on kirjoitusten vääntämistä omaksi kadotukseksi.
Ja 1. Johanneksen kirjeessä Johannes toteaa uskoville, jotka ovat kasvaneet jo uskossaan, että heillä on voitelu Pyhältä Hengeltä, eivätkä he ole kenenkään opetuksen tarpeessa. Eli Pyhä Henki kyllä avaa kirjoituksia kun niitä Jumalan yhteydessä tutkitaan. Vaikka Uusi-Seelantilaiset uskovat eivät olisi missään yhteydessä Grönlannissa asuviin uskoviin, Pyhä Henki näyttää heille saman totuuden. Jotkut asiat, jotka eivät ole pelastuksen kannalta oleellisia, voivat mielipiteet ja painotukset vaihdella seurakunnittain. Mutta Pyhä Henki on aivan ehdoton niissä keskeisissä asioissa, jotka vaikuttavat ihmiset pelastukseen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minua taas mietityttää minkä takia Jumala ylipäätään antaa kaiken tapahtua. Jos hän on kaikkitietävä ja kaikkivoipa niin hän on tiennyt että ihminen tulee tekemään syntiä. Hän on tiennyt miten kaikki tulee menemään.
Maailma on syntiinankeemuksen jälkeen pahan (sielunvihollisen) vallassa - ja ihmisellä taas on vapaa tahto valita, tekeekö hyvää vai pahaa. Paholainen koettelee/ kiusaa ihmistä maan päällä monin eri tavoin ja yrittää kaikin keinoin eksyttää sielujamme yhä kauemmas Jumalasta.
Aivan, mutta miksi hän antaa sen tapahtua? Ja miksi Jumala haluaa rankaista ihmistä paholaisen tekemisistä? Jos maailma on paholaisen vallassa ja ihmiset myös paholaisen eksyttämiä niin miksi rangaista ihmistä siitä jos hän ei tämän takia löydä totuutta?
Juu fiksumpaa olisi pistää paholainen kuriin ja silloin pahuus katoaisi maailmasta kuin että haluaa koetella jokaista "luomustaan" henk.kohtaisesti-- ei niin jumala-- kannattaisi olla rationaalinen ja toimia kuten fiksuimmat ihmiset tekevät ratkaisemalla ongelmat tarttumalla niihin juurisyihin. Jonka jälkeen kone raksuttaa taas ongelmitta. Logiikkaa peliin ja taas toimii
Tämä. Miksi Jumala luo ihmisen vain koetellakseen heitä tai asettaakseen heidät selviämään tässä labyrintissa paholaisen eksyttäessä kintereillä. Jos hän on kaiken luoja niin miksi tämä koko asetelma on olemassa?
Juu siinä on jotakin perin absurdia takana; nähdään tämä ihmisen vaellus ikään kuin oikeudenkäyntinä jossa jokainen labyrintin läpi kulkenut lopulta tuomitaan! Erikoinen ajatus mutta niin se vain alati meille kerrotaan. Ilman tekoja ei voida päätellä mitä kukin teki mutta silti kaikki tuomitaan niistä teoistaan - mikä on ilman muuta pelotteeksi asetettu mallimaailma. Uskontontojen karseus on siinäkin, että ne olettavat että lähtökohtaisesti ihminen ei opi muuten kuin yrityksen ja erehdyksen kautta eli koettelemukset ja vaikeudet ovat tarkoituksellisia - opetusvälineitä - joita toki vain fiksuimmat onnistuvat väestelemään. Jumala haluaa (?) että meistä kehittyisi ovelia nokkelia ratkaisukeskeisiä? Uskovaisten elämä on siis kuin suunnistuskilpailu jossa vain perille päässeet palkitaan - muille ei ole armoa? Jopa kilpailun kyseenalaistaminen on kilpailunjohtajan arvostelua eli synneistä pahinta! Hänhän on erehtymtön vaikka erehtyväisen vajavaisen ihmisen silti loikin jostakin syystä - itseäänkö vihatakseen? Ei ymmärtänyt siis pyrkiä täydellisyyteen joka taas on idänuskonnoissa yksi päämäärä valaistuminen. Kaiken oivaltamainen loppujen lopuksi. Itselleni se on tiedollinen päämäärä - tietää ja ymmärtää asioita että voisi vapaasti niitä silloin analysoida ja niistä keskustella ilman puritaanisia rajoitteita joita uskonnot mielellään asettelvat kuin kiviä kulkijan poluille.
Raamattu on vaikea kirja lukea sille joka sitä yrittää lukea tulematta ensin sisälle taivasten valtakuntaan.
Jeesus on löydettävä ja jos raamattu olisi kirjoitettu ranskalaisin viivoin alleviivattuna niin koko kristinuskosta olisi tullut yksi valtava teatteri jossa osansa parhaiten näyttelevät pärjäisivät parhaiten.
Nyt kun se on löydettävä niin jokainen joka on löytänyt, tunnistaa välittömästi toisen jolla on sama kokemus, kristityn huijaaminen käy mahdottomaksi vaikka kirkko kovasti yrittääkin.
Vierailija kirjoitti:
Itse olen ikuisuuden yrittänyt löytää totuutta, rukoillut, tutkinut Raamattua, käynyt kirkossa, kuunnellut uskoon tulleiden todistuksia ja podcasteja. En vain silti usko. Vaikka olen halunnut ja pyytänyt Jumalaa auttamaan. Tiedän muitakin jotka ovat eläneet elämänsä loppuun saakka tässä tilassa. Miksi sitä uskoa ei anneta kaikille vaikka kuinka haluaisi?
Mikä on se asian ydin mihin et usko? Jeesukseen? Pelastukseen? Syntien sovitukseen tai syntisyyteen?
Matt 7:13-14"Menkää ahtaasta portista sisälle. Sillä se portti on avara ja tie lavea, joka vie kadotukseen, ja monta on, jotka siitä sisälle menevät; mutta se portti on ahdas ja tie kaita, joka vie elämään, ja harvat ovat ne, jotka sen löytävät."
Luuk 13:23-24 Ja joku kysyi häneltä: "Herra, onko niitä vähän, jotka pelastuvat?" Niin hän sanoi heille:
"Kilvoitelkaa päästäksenne sisälle ahtaasta ovesta, sillä monet, sanon minä teille, koettavat päästä sisälle, mutta eivät voi.
Jeesus sanoo itsestään että hän on lammasten ovi, hän on portti, hän on tie. Hän on tie, totuus ja elämä. Hän on maailman valo. hän on elämän leipä. Hän on elämän vesi.
Jeesus on vastaus kaikkeen.
En tiedä missä kirkossa olet käynyt? Jeesus on siellä, missä on häneen uskovia, oikeita seuraajia, Pyhällä Hengellä täyttyneitä ihmisiä. Sellaisesta seurakunnasta voisit löytää keskustelijan ja jonkun joka rukoilee kanssasi. Itse olin pitkään uskossa ja pitkään usko oli jopa huonolla tolalla. Raamattukaan ei avautunut kunnolla enkä lopulta jaksanut edes rukoilla. Jumalan piti tehdä mut syntiseksi ja pieneksi. Vasta kun synti alkoi häiritä ja nöyrryin kotona polvilleni, Jeesus armahti uudelleen. Olemme uskossa tai ei, voimme toisinaan olla hyvin paatuneessa tilassa eikä ole edes murhetta synneistä. Raamattu lupaa: "Ne, jotka Herraa odottavat, saavat uuden voiman."
Älä anna periksi. Tiedä, että joukko uskovia rukoilee suomalaisten puolesta, että vielä moni tulisi synnintuntoon ja uskoon.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jeesuksen sanoma on yksinkertainen ja helposti ymmärrettävä. Sen ympärille on sitten kirjoiteltu kaikenlaista skeidaa. Ei jumala raamattua kirjoittanut, vaan ihmiset.
Kukaan ei tiedä mikä Jeesuksen sanoma on. Uusi testamentti on sepitettä. Raamatuntutkimus on sen osoittanut.
Seli seli. Et halua edes yrittää ja menet siksi jonkun tutkimuksen taakse.
Kyllä monet tietävät oikein hyvin mikä Jeesuksen sanoma on.
Viimeistään kun potkaiset tyhjää, huomaat että Uusi testamentti on totta.
Piru itse on tutkinut Raamattua ja tottahan se haluaa syöttää tietoa raamatuntutkimuksesta että se kaikki on osoitettu sepitteeksi. Piru on taitava siinä, oikea mestari, eikä hän suotta ole saanut nimeä Valheen isä.
Raamattu on kertonut että juutalainen kansa hajotetaan ympäri maailmaa ja että viimeisinä päivinä he muuttavat takaisin maahansa. Ja että se sukupolvi, joka näki Israelin valtion synnyt, ei tule katoamaan kun kaikki Ilmestyskirjan tapahtumat käyvät toteen. Me elämme historian mielenkiintoisia aikoja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse olen ikuisuuden yrittänyt löytää totuutta, rukoillut, tutkinut Raamattua, käynyt kirkossa, kuunnellut uskoon tulleiden todistuksia ja podcasteja. En vain silti usko. Vaikka olen halunnut ja pyytänyt Jumalaa auttamaan. Tiedän muitakin jotka ovat eläneet elämänsä loppuun saakka tässä tilassa. Miksi sitä uskoa ei anneta kaikille vaikka kuinka haluaisi?
En osaa vastata kysymykseesi, mutta minkä takia haluat tulla uskoon? Millaista ajattelet uskossa olemisen olevan ja oletko varma, ettet jo usko? Mielestäni jokainen vilpitön Jumalan puoleen kääntyminen on osoitus jonkinlaisesta uskosta, vaikka tiettyjen piirien uskovaisuuskriteerit ei olisi lähelläkään täyttymistä. Voisiko olla niin, että tarvitset uskoontulon sijasta opetusta ja seurakuntaa, jossa voit oppia tuntemaan Jumalaa ja hänen tahtoaan paremmin ja kasvaa uskossa?
Mulla on tuo sama, eli en ole koskaan tullut uskoon. Sitä ei vain kaikille tapahdu. Toisaalta, ei Raamatussa liene käsitettä "tulla uskoon".
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jeesuksen sanoma on yksinkertainen ja helposti ymmärrettävä. Sen ympärille on sitten kirjoiteltu kaikenlaista skeidaa. Ei jumala raamattua kirjoittanut, vaan ihmiset.
Kukaan ei tiedä mikä Jeesuksen sanoma on. Uusi testamentti on sepitettä. Raamatuntutkimus on sen osoittanut.
Seli seli. Et halua edes yrittää ja menet siksi jonkun tutkimuksen taakse.
Kyllä monet tietävät oikein hyvin mikä Jeesuksen sanoma on.
Viimeistään kun potkaiset tyhjää, huomaat että Uusi testamentti on totta.
Piru itse on tutkinut Raamattua ja tottahan se haluaa syöttää tietoa raamatuntutkimuksesta että se kaikki on osoitettu sepitteeksi. Piru on taitava siinä, oikea mestari, eikä hän suotta ole saanut nimeä Valheen isä.
Raamattu on kertonut että juutalainen kansa hajotetaan ympäri maailmaa ja että viimeisinä päivinä he muuttavat takaisin maahansa. Ja että se sukupolvi, joka näki Israelin valtion synnyt, ei tule katoamaan kun kaikki Ilmestyskirjan tapahtumat käyvät toteen. Me elämme historian mielenkiintoisia aikoja.
Harva tietää ja harvoin tietää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jumala antaa omilleen, Hänen seuraajilleen Pyhän Hengen. Jumalan Henki avaa Raamatun sanoman. Näin ollen maailman ihmiset jäävät Jumalan Sanan ymmäryksen ovien ulkopuolelle, eivätkä kykene vääristämään Raamatun Sanaa.
Miksi hän ei anna Pyhää Henkeä kaikille? On ihmisiä jotka ovat vuosikymmeniä kokeneet olleensa uskossa, mutta ymmärtävät silti Raamattua eri tavoin kuin joku toinen joka kokee yhtä vahvaa Pyhän Hengen johdatusta.
Koska ne ihmiset ylenkatsovat Jumalan valtakuntaa. Siellä se Pyhä Henki asuu
Kun viime vuoden keväällä uskovana tein parannusta synneistä ja kuuntelin saarnan jossa kehotettiin irrottamaan joka päivä aikaa rukoukseen ja Raamatun lukuun, sain huomata että elämäni alkoi muuttua enemmän kuin ennen. Rukouksessa ihminen jättää elämänsä tilanteet Jumalan johdatukseen, vie murheet, tarpeet ja pettymykset Jumalan tietoon.
Raamatun kohdat, joita olin lukenut monesti vuosikausia, alkoivat avautua aivan uudella tavalla. Niiden merkitys on aina ollut sama. Oma ymmärrys on vain ollut lukossa ja pimentynyt. Jumala on antanut Raamatussa lupauksia, joista osa on ehdollisia. Jumala lupaa antaa, jos ihminen etsii Häntä vilpittömästi ja periksiantamattomasti. Kyllä Jumala antaa hyviä lahjojaan vaikka ei kaikkea ymmärräkään. Mutta Hän myös antaa erityisiä virvoituksen aikoja, jolloin Hän avaa sanaansa aivan erityisellä tavalla.
Minulla oli usean vuoden tauko koko Raamatun lukemisesta. Kuinkin sain huomata, että aikaisempi lukeminen ei ollut turhaa eikä se ollut mennyt hukkaan. Koska nyt kun olen palannut Raamatun äärelle, mieleeni muistuu paljon, mitä olen ennen jo lukenut ja monet tutut kohdat ovat selkeytyneet. Nyt ymmärrän senkin kohdan jossa sanotaan "rukoilkaa lakkaamatta." Koen sen todeksi omassa elämässäni. Sen lisäksi että erotan erillisen rukoushetken, Pyhä Henki minussa on koko ajan yhteydessä Jumalaan ja monet ajatukset pitkin päivää ovat pieniä rukouksia jatkuvasti ja lakkaamatta.
Tärkeintä on se, että minun ei tarvitse olla Jeesuksena kiusattavana kun Jeesus jo kuoli ristillä.
Vierailija kirjoitti:
Raamattu on vaikea kirja lukea sille joka sitä yrittää lukea tulematta ensin sisälle taivasten valtakuntaan.
Jeesus on löydettävä ja jos raamattu olisi kirjoitettu ranskalaisin viivoin alleviivattuna niin koko kristinuskosta olisi tullut yksi valtava teatteri jossa osansa parhaiten näyttelevät pärjäisivät parhaiten.
Nyt kun se on löydettävä niin jokainen joka on löytänyt, tunnistaa välittömästi toisen jolla on sama kokemus, kristityn huijaaminen käy mahdottomaksi vaikka kirkko kovasti yrittääkin.
Antiikin Kreikassa jokaisen piti opiskella filosofiaa eikä teologiaa. Antiikin filosofia keskittyi inhimilliseen järkeen, havaintoihin ja maailmanluonnollisten syiden etsimiseen yliluonnollisten sijaan! Eiköpä olleetkin fiksua väkeä! Ihan tämän päivän mittapuilla mitaten. Vapaissa kaupunkivaltioissa asioita kyseenalaistettiin ja väiteltiin julkisesti (väittelyn taitoa pidettiin erittäin tärkeänä osata) mikä loi tilaa itsenäiselle ajattelulle vailla kirkollista kontrollia.
Uskonnot kun yleensä pyrkivät riistämään ihmisiltä vapaan ajattelun oikeuden - niin on aina ollut ja on edelleen. Siis filosofia kunniaan! Sitä pitäisi yhä opiskella enemmän kuten ennen vanhaa. Filosofia jalostaa ihmistä kehittämällä kriittistä ajattelua, syventämällä istetuntemusta, ja opettaa eettistä ymmärrystä mikä auttaa hahmottamaan maailmaa selkeämmin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse olen ikuisuuden yrittänyt löytää totuutta, rukoillut, tutkinut Raamattua, käynyt kirkossa, kuunnellut uskoon tulleiden todistuksia ja podcasteja. En vain silti usko. Vaikka olen halunnut ja pyytänyt Jumalaa auttamaan. Tiedän muitakin jotka ovat eläneet elämänsä loppuun saakka tässä tilassa. Miksi sitä uskoa ei anneta kaikille vaikka kuinka haluaisi?
En osaa vastata kysymykseesi, mutta minkä takia haluat tulla uskoon? Millaista ajattelet uskossa olemisen olevan ja oletko varma, ettet jo usko? Mielestäni jokainen vilpitön Jumalan puoleen kääntyminen on osoitus jonkinlaisesta uskosta, vaikka tiettyjen piirien uskovaisuuskriteerit ei olisi lähelläkään täyttymistä. Voisiko olla niin, että tarvitset uskoontulon sijasta opetusta ja seurakuntaa, jossa voit oppia tuntemaan Jumalaa ja hänen tahtoaan paremmin ja kasvaa uskossa?
Mulla on tuo sama, eli en ole koskaan tullut uskoon. Sitä ei vain kaikille tapahdu. Toisaalta, ei Raamatussa liene käsitettä "tulla uskoon".
Kun Jeesus aloitti toimintansa hän julisti "tehkää parannus ja uskokaa evankeliumi, sillä taivasten valtakunta on tullut lähelle."
Raamattu sanoo että usko tulee kuulemisesta, kun julistusta Jeesuksesta kuunnellaan. Usko siis syntyy. Uskotaan että Jeesus on se, jota Hän itsestään sanoo. Pelastaja. Vapauttaja. Syntien anteeksiantaja.
Ja "uskoon tullessa" eli kun usko alkaa ihmisessä, Jumala painaa ihmiseen Pyhän Henkensä sinetiksi. Jeesus sanoi usein kohtaamilleen ihmisille "sinun uskosi on sinut pelastanut." Jeesus katsoi sinne ihmisen sisäiseen maailmaan, sydämeen. Koska usko on alussa horjuvaa ja epävarmaa, on ihmisen hyvä hakeutua muiden uskovien yhteyteen saamaan opetusta. Se, että ihminen menee kasteelle ja tunnustaa suullaan että hän uskoo Jeesukseen ja kuuluu Jeesukselle, ovat uskonelämän alkua vahvistavia asioita. Ei kastetta turhaan ole annettu. Se kuvaa vanhan syntisen elämän hautaamista sinne kasteen hautaan ja ylös nousee uusi ihminen joka haluaa seurata Jeesusta. Kasteelle menijä usein tunnustaa uskonsa vaikka vain yhdellä lauseella kastetta todistamassa oleville ihmisille. "Haluan seurata Jeesusta ja sen tähden menen kasteelle."
Jotkut täyttyvät sen jälkeen pian Pyhällä Hengellä ja se on usein uskoa vahvistava kokemus. Jotkut saavat silloin kielillä puhumisen lahjan, mutta eivät kaikki. Toiset rukoilevat ja anovat pitkäänkin että saavat tämän erityisen Pyhällä Hengellä täyttymisen lahjan. Toisaalta Raamatussa sanotaan, että Pyhällä Hengellä täytytään jatkuvasti aina uudelleen ja uudelleen. Se onnistuu kun sitä anoo, ja viettää aikaa rukouksessa säännöllisesti. Koska rukous ei ole tyhjää puhetta, listan lukemista tai turhia sanoja, vaan siitä tulee keskustelutuokio Jeesuksen kanssa. Siitä tulee elävä kaksisuuntainen kommunikaatioyhteys ihmisen ja Jumalan välillä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minua taas mietityttää minkä takia Jumala ylipäätään antaa kaiken tapahtua. Jos hän on kaikkitietävä ja kaikkivoipa niin hän on tiennyt että ihminen tulee tekemään syntiä. Hän on tiennyt miten kaikki tulee menemään.
Maailma on syntiinankeemuksen jälkeen pahan (sielunvihollisen) vallassa - ja ihmisellä taas on vapaa tahto valita, tekeekö hyvää vai pahaa. Paholainen koettelee/ kiusaa ihmistä maan päällä monin eri tavoin ja yrittää kaikin keinoin eksyttää sielujamme yhä kauemmas Jumalasta.
Aivan, mutta miksi hän antaa sen tapahtua? Ja miksi Jumala haluaa rankaista ihmistä paholaisen tekemisistä? Jos maailma on paholaisen vallassa ja ihmiset myös paholaisen eksyttämiä niin miksi rangaista ihmistä siitä jos hän ei tämän takia löydä totuutta?
Juu fiksumpaa olisi pistää paholainen kuriin ja silloin pahuus katoaisi maailmasta kuin että haluaa koetella jokaista "luomustaan" henk.kohtaisesti-- ei niin jumala-- kannattaisi olla rationaalinen ja toimia kuten fiksuimmat ihmiset tekevät ratkaisemalla ongelmat tarttumalla niihin juurisyihin. Jonka jälkeen kone raksuttaa taas ongelmitta. Logiikkaa peliin ja taas toimii
Tämä. Miksi Jumala luo ihmisen vain koetellakseen heitä tai asettaakseen heidät selviämään tässä labyrintissa paholaisen eksyttäessä kintereillä. Jos hän on kaiken luoja niin miksi tämä koko asetelma on olemassa?
Juu siinä on jotakin perin absurdia takana; nähdään tämä ihmisen vaellus ikään kuin oikeudenkäyntinä jossa jokainen labyrintin läpi kulkenut lopulta tuomitaan! Erikoinen ajatus mutta niin se vain alati meille kerrotaan. Ilman tekoja ei voida päätellä mitä kukin teki mutta silti kaikki tuomitaan niistä teoistaan - mikä on ilman muuta pelotteeksi asetettu mallimaailma. Uskontontojen karseus on siinäkin, että ne olettavat että lähtökohtaisesti ihminen ei opi muuten kuin yrityksen ja erehdyksen kautta eli koettelemukset ja vaikeudet ovat tarkoituksellisia - opetusvälineitä - joita toki vain fiksuimmat onnistuvat väestelemään. Jumala haluaa (?) että meistä kehittyisi ovelia nokkelia ratkaisukeskeisiä? Uskovaisten elämä on siis kuin suunnistuskilpailu jossa vain perille päässeet palkitaan - muille ei ole armoa? Jopa kilpailun kyseenalaistaminen on kilpailunjohtajan arvostelua eli synneistä pahinta! Hänhän on erehtymtön vaikka erehtyväisen vajavaisen ihmisen silti loikin jostakin syystä - itseäänkö vihatakseen? Ei ymmärtänyt siis pyrkiä täydellisyyteen joka taas on idänuskonnoissa yksi päämäärä valaistuminen. Kaiken oivaltamainen loppujen lopuksi. Itselleni se on tiedollinen päämäärä - tietää ja ymmärtää asioita että voisi vapaasti niitä silloin analysoida ja niistä keskustella ilman puritaanisia rajoitteita joita uskonnot mielellään asettelvat kuin kiviä kulkijan poluille.
"Itselleni se on tiedollinen päämäärä - tietää ja ymmärtää asioita"
Mielestäni tämä on juuri sitä "ohiampumista". Ihminen ei voi tietää ja ymmärtää asioita. Pahuus syntyy juuri siitä harhasta, että ihminen tietää ja ymmärtää. Vallankäyttö eri muodoissaan perustuu juuri tähän harhaan.
Äläkä vanno pääsi kautta, sillä et sinä voi yhtäkään hiusta tehdä valkeaksi etkä mustaksi; vaan olkoon teidän puheenne: 'On, on', tahi: 'ei, ei'. Mitä siihen lisätään, se on pahasta. Matt. 5:36,37
Äläkä saata meitä kiusaukseen; vaan päästä meidät pahasta, Matt. 6:13
En osaa vastata kysymykseesi, mutta minkä takia haluat tulla uskoon? Millaista ajattelet uskossa olemisen olevan ja oletko varma, ettet jo usko? Mielestäni jokainen vilpitön Jumalan puoleen kääntyminen on osoitus jonkinlaisesta uskosta, vaikka tiettyjen piirien uskovaisuuskriteerit ei olisi lähelläkään täyttymistä. Voisiko olla niin, että tarvitset uskoontulon sijasta opetusta ja seurakuntaa, jossa voit oppia tuntemaan Jumalaa ja hänen tahtoaan paremmin ja kasvaa uskossa?