Miksi Jumala on jättänyt meille niin monitulkintaisen sanoman?

"Mutta mitä sillä totuudella tekee? Mihin sitä tarvitan?"

Jos sinut laitetaan oikeuden eteen syytettynä murhasta jota et ole tehnyt ja sinua uhkaa kuolemantuomio, totuus alkaa luultavasti kiinnostaa sinua. 

"Totuus ei kai tee kenestäkään yhtään parempaa ihmistä?"

Sitten sinulle on varmaan ok jos joku levittää sinun nimeäsi ja kuvaasi netissä kaikille tutuille, sukulaisille ja naapureille ja kertoo sinun olevan pedari? Mitä väliä jos kerran totuus ei tee sinusta sen parempaa?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"Tieteeseen turvaaminen on siis jonkinlainen pelkoreaktio, halutaan tietää ja hallita sitä mitä tapahtuu, kun ei kestetä sitä, ettei oikeastaan tiedetä mitä tapahtuu ja mikään ei välttämättä toistu."

 

Olisiko sinulla antaa joitakin esimerkkejä näistä asioista joita tapahtuisi usein mutta jotka eivät koskaan enää toistu? Itselle kun ei tule mieleen oikein mitään.

Olisi, mutta en anna. Sinulla on paljon vaateita ja pyyntöjä ja kaikkea kohtaan mitä saat, hyökkäät ja pyrit tuhoamaan sen. Miksi heittäisin helmiä sioille? Miksi antaisin kauniit kukkaset ja ihanimmat jumalan luomukset sikojen sorkkien tallattavaksi ja päälle paskottavaksi? Ne ovat hyvässä turvassa minun luonani, ja jaan niitä sitten sellaisille, jotka oikeasti arvostavat niitä ja ansaitsevat niitä kuulla.

Eli olet puskista huutelija vailla todisteita.

Mihin ihmisten into todisteisiin oikein perustuu? Mitä niillä todisteilla oikeasti tekee, muuta kuin pyyhkii perseensä. Minulta löytyy todisteita koko rullallinen, lähinnä siitä että olen käynyt paskalla. Uskotko ilman vai haluatko nähdä?

Kuka tahansa voi väittää mitä tahansa, eikä mistään ole syytä innostua, jos väite jää väitteeksi. Todisteet tekevät väitteestä totta, ja vasta todisteiden myötä asiaan voi suhtautua vakavasti.

Vai miltä kuulostaa se, että juoksin tänään maratonin puolessa tunnissa, uin sata kilometriä ja kiipesin Mont Blancin huipulle. Kaikki tämä tapahtui ennen aamiaísta. 

Mutta mitä sillä totuudella tekee? Mihin sitä tarvitan? Totuus ei kai tee kenestäkään yhtään parempaa ihmistä?

Teemme elämämme aikana lukuisia sopimuksia, jotka todistetaan allekirjoituksilla ja leimoilla. Saat koulusta päättötodistuksen, solmit työsopimuksen, menet naimisiin, saat lapsia. Kaikki tämä on dokumentoitu ja todistettu jollain tavoin. Muuten jäisi työpaikka saamatta tai palkka maksamatta, eikä olematonta avioliittoasi noteerattaisi mitenkään tai lastasi (jota ei todistettavasti edes olisi syntynyt) huolittaisi kouluun. Kuoleman jälkeen kukaan ei saa perintöäkään eikä ketään haudata ilman kuolintodistusta.

Vierailija kirjoitti:

"Mutta mitä sillä totuudella tekee? Mihin sitä tarvitan?"

 

Jos sinut laitetaan oikeuden eteen syytettynä murhasta jota et ole tehnyt ja sinua uhkaa kuolemantuomio, totuus alkaa luultavasti kiinnostaa sinua. 

Eli totuutta tarvitaan tuomitsemiseen?

"Eli totuutta tarvitaan tuomitsemiseen?"

Ei sinällään jos et välitä kuka tuomitaan ja miksi. Mutta jos haluaa että tuomio menee oikeaan kohteeseen ja on reilu niin totuus auttaa huomattavasti.

On siitä sitten myös muualla hyötyä mutta tämä nyt oli selkeä esimerkki siitä missä siitä on paljon hyöty.

Vierailija kirjoitti:

"Totuus ei kai tee kenestäkään yhtään parempaa ihmistä?"

 

Sitten sinulle on varmaan ok jos joku levittää sinun nimeäsi ja kuvaasi netissä kaikille tutuille, sukulaisille ja naapureille ja kertoo sinun olevan pedari? Mitä väliä jos kerran totuus ei tee sinusta sen parempaa?

Tekeekö tuomitseminen sinusta siis paremman ihmisen?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"Tieteeseen turvaaminen on siis jonkinlainen pelkoreaktio, halutaan tietää ja hallita sitä mitä tapahtuu, kun ei kestetä sitä, ettei oikeastaan tiedetä mitä tapahtuu ja mikään ei välttämättä toistu."

 

Olisiko sinulla antaa joitakin esimerkkejä näistä asioista joita tapahtuisi usein mutta jotka eivät koskaan enää toistu? Itselle kun ei tule mieleen oikein mitään.

Olisi, mutta en anna. Sinulla on paljon vaateita ja pyyntöjä ja kaikkea kohtaan mitä saat, hyökkäät ja pyrit tuhoamaan sen. Miksi heittäisin helmiä sioille? Miksi antaisin kauniit kukkaset ja ihanimmat jumalan luomukset sikojen sorkkien tallattavaksi ja päälle paskottavaksi? Ne ovat hyvässä turvassa minun luonani, ja jaan niitä sitten sellaisille, jotka oikeasti arvostavat niitä ja ansaitsevat niitä kuulla.

Eli olet puskista huutelija vailla todisteita.

Minä olen saanut todisteita. Fysiikan lakeja rikkovia. Mutta nämä ovat annettu minulle oman uskoni vuoksi. Sinä teet oman työsi.

Vierailija kirjoitti:

"Eli hakkaat edelleen päätäsi logiikkaseinään, vaikka todettiin jo, että maailma ei ole alisteinen edes logiikalle. Mutta koska sinä olet, sinun on mahdotonta tätä käsittää :D"

 

Tässä sinulla vastaus joka toimii maailmassa ilman logiikkaa:

Kukkaruukku puttasi kaivon lipputankoon. Siksi kolme tiiliseinä BKT, konkurssi suviseurat laihdutuskuuri Mosambik. 

Siis ironisesti tämä on ollut mielenkiintoisin ja tärkein viesti mitä olet antanut koko ketjuun. 

"Tekeekö tuomitseminen sinusta siis paremman ihmisen?"

Aika villi loikka toiseen aiheeseen. Miten tämä liittyy siihen mistä äsken puhuimme?

"Siis ironisesti tämä on ollut mielenkiintoisin ja tärkein viesti mitä olet antanut koko ketjuun. "

Koska en uskalla olettaa viestisi sisältävän logiikkaa otan tuon kehuna.

Vierailija kirjoitti:

"Teoriassa voisi, mutta koska vapaa tahto, en tiedä tekeekö niin koskaan."

 

Vapaalla tahdolla ei ole mitään tekemistä asian kanssa. Toki jos ihminen ihan todella kieltäytyy pelastuksesta vapaasta tahdostaan niin siihen minulla ei ole mitään ongelmaa. Mutta jos kyse on siitä että ihminen ei vain usko koko jumalaan eikä taivaaseen ja helvettiin, ei siinä mikään vapaa tahto ole osallisena.

 

"Nähdäkseni tuo rikkoisi liiton sopimusta, joka sisältää ihmisen vapaan tahdon tehdä tyhmästi. Jos ihminen ei halua uskoa ja kieltäytyy pelastuksesta, niin ei häntä silloin pelasteta."

 

Uskominen ei ole vapaan tahdon alainen asia. Siksi myöskään vapaa tahto ei ole mikään argumentti tässä asiassa.

Ihminen voisi tehdä vapaan tahdon mukaisen vainnan jos hänelle ensin annettasiin vastaansanomattomat todisteen sekä Jumalan että taivaan ja helvetin olemassaolosta. Silloin ihminen voisi vapaasti valita.

Vapaata tahtoa ei ole vajaalla tiedolla.

On se, olet vaan harjoitellut sitä niin vähän että kuvittelet että se on joku lahja taivaasta. Mutta mikään ei ole lahja taivaasta. Jopa käsitete lahjakkuus, mitä joskus käytetään lapsista, on ankaran työn tulosta entisissä elämissä. 

Jos et aloita uskon harjoittelemista tässä elämässä niin sitten olet epäuskoinen ja tuomittu eroon jumalasta seuraavassakin. Se on täysin sinun valintasi, täysin vapaan tahdon alainen asia

Vierailija kirjoitti:

"Mihin ihmisten into todisteisiin oikein perustuu? "

 

Koska niiden avulla tiedetään mikä on totta ja mikä ei,

Tykkäisitko itse vaikka oikeuslaitoksesta joka ei kyselisi todisteita vaan uskomuksia siitä kuka mahtaa olla syyllinen?

Oikeuslaitos ei tuota oikeutta, esim. alle 15% r aiskauksista tuomitaan. Se on eräänlainen mittelö, court kuten vaikkapa koripallokenttä, missä katsotaan kuka dominoi tässä pelissä.

Jos ihminen kokee vääryyttä on parempi siinäkin noudattaa jumalan tahtoa. Vastaanottaa jumalalta huolenpitoa ja parannusta, sekä antaa anteeksi kristillisellä tavalla. Tämä ei tietenkään tarkoita uudelleen rikokselle altistumista, mutta kaikenlainen rankaisun ja koston etsiminen haittaa omaa sielun kehitystä ja vie kauemmas jumalasta. Siksi vaikka se voi olla todella vaikeaa, jos rikokset ovat julmia ja käsittämättömän pahoja, tulisi silti edes yrittää antaa anteeksi. Usein jumala myös auttaa, kun oikeasti ja vilpittömästi edes kaikin voimin yrittää, vaikka ei ihan onnistuisikaan.

"Minä olen saanut todisteita. Fysiikan lakeja rikkovia. Mutta nämä ovat annettu minulle oman uskoni vuoksi."

Todisteeksi kutsutaan vain asiaa jonka voit jakaa toisen kanssa niin että hänenkin on mahdolista saada sama tieto kuin sinulla on ja samanlaisena.

Vierailija kirjoitti:

"Eli totuutta tarvitaan tuomitsemiseen?"

 

Ei sinällään jos et välitä kuka tuomitaan ja miksi. Mutta jos haluaa että tuomio menee oikeaan kohteeseen ja on reilu niin totuus auttaa huomattavasti.

On siitä sitten myös muualla hyötyä mutta tämä nyt oli selkeä esimerkki siitä missä siitä on paljon hyöty.

"Hyöty" perustuu aina näkökulmaan. Mitä hyötyä siitä on minulle, että tuomio menee oikeaan kohteeseen? Kostaa se tuomittu silti, oli syyllinen tai ei.

Vierailija kirjoitti:

""Nähdäkseni tuo rikkoisi liiton sopimusta, joka sisältää ihmisen vapaan tahdon tehdä tyhmästi. Jos ihminen ei halua uskoa ja kieltäytyy pelastuksesta, niin ei häntä silloin pelasteta.""

 

Kristinuskohan on rakennettu sillä tavalla kierosti että se päätös pitäisi tehdä jo elinaikana jolloin todisteet ovat heikot ja monille ei siksi vain synny uskoa. Ei siis anneta tehdä sitä vapaan tahdon valintaa enää silloin kun ihminen saa varmuuden että onko jotain jumalaa ja pelastusta valittavissa vai eikö ole.

Vapaa tahtohan voi toteuta vain jos ihmisellä on riittävä määrä tietoa sen päätöksen tueksi. Muuten kyse on vain arvauksesta ja pakotetusta päätöksestä epävarmuudessa eikä vapaasta tahdosta ollenkaan-

Niin usko ei ole yhtä kuin todiste. Usko on ihan eri asia. Tuo todisteobsessio on tullut sinulle varmaan tieteellisen aivopesun kautta, ei lapsikaan mitään todisteita pyytele. Se on harmillinen juttu ja elämää hankaloittava vankila, mutta siitäkin voi päästää irti koska vaan.

Vierailija kirjoitti:

"Ei vahvuus ja ylivoimaisuus poissulje rakkautta ja hyvyyttä :D "

 

Ei sinällään jos toiminnassa havaitaan rakkautta ja hyvyyttä. Mutta jos Jumala ei pelasta kaikkia jotka vain ikinä pystyy, hyvyyttä ja rakkautta ei havaita vaan vain pahuutta.

Taidat reflektoida vain omaa pahuuttasi jumalaan.

"Se on täysin sinun valintasi, täysin vapaan tahdon alainen asia"

Tämä nyt on käyty läpi jo moneen kertaan. Johonkin uskominen ei ole tahdon alainen asia vaan asia joka syntyy kun vakuutut että joku asia on totta.

Et esim. pysty uskomaan paradoksaalisiin asioihin vaikka miten päätät. Se että vaikka joku esine on samaan aikaan täysin rikki ja täysin ehjä on asia johon on kenenkään mahdoton uskoa vaikka miten yrittäisi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"Tieteeseen turvaaminen on siis jonkinlainen pelkoreaktio, halutaan tietää ja hallita sitä mitä tapahtuu, kun ei kestetä sitä, ettei oikeastaan tiedetä mitä tapahtuu ja mikään ei välttämättä toistu."

 

Olisiko sinulla antaa joitakin esimerkkejä näistä asioista joita tapahtuisi usein mutta jotka eivät koskaan enää toistu? Itselle kun ei tule mieleen oikein mitään.

Olisi, mutta en anna. Sinulla on paljon vaateita ja pyyntöjä ja kaikkea kohtaan mitä saat, hyökkäät ja pyrit tuhoamaan sen. Miksi heittäisin helmiä sioille? Miksi antaisin kauniit kukkaset ja ihanimmat jumalan luomukset sikojen sorkkien tallattavaksi ja päälle paskottavaksi? Ne ovat hyvässä turvassa minun luonani, ja jaan niitä sitten sellaisille, jotka oikeasti arvostavat niitä ja ansaitsevat niitä kuulla.

Eli olet puskista huutelija vailla todisteita.

Mihin ihmisten into todisteisiin oikein perustuu? Mitä niillä todisteilla oikeasti tekee, muuta kuin pyyhkii perseensä. Minulta löytyy todisteita koko rullallinen, lähinnä siitä että olen käynyt paskalla. Uskotko ilman vai haluatko nähdä?

Kuka tahansa voi väittää mitä tahansa, eikä mistään ole syytä innostua, jos väite jää väitteeksi. Todisteet tekevät väitteestä totta, ja vasta todisteiden myötä asiaan voi suhtautua vakavasti.

Vai miltä kuulostaa se, että juoksin tänään maratonin puolessa tunnissa, uin sata kilometriä ja kiipesin Mont Blancin huipulle. Kaikki tämä tapahtui ennen aamiaísta. 

Mutta mitä sillä totuudella tekee? Mihin sitä tarvitan? Totuus ei kai tee kenestäkään yhtään parempaa ihmistä?

Teemme elämämme aikana lukuisia sopimuksia, jotka todistetaan allekirjoituksilla ja leimoilla. Saat koulusta päättötodistuksen, solmit työsopimuksen, menet naimisiin, saat lapsia. Kaikki tämä on dokumentoitu ja todistettu jollain tavoin. Muuten jäisi työpaikka saamatta tai palkka maksamatta, eikä olematonta avioliittoasi noteerattaisi mitenkään tai lastasi (jota ei todistettavasti edes olisi syntynyt) huolittaisi kouluun. Kuoleman jälkeen kukaan ei saa perintöäkään eikä ketään haudata ilman kuolintodistusta.

Nämä ovat kaikki valtiollisia palveluita. Ihminen on olemassa ihan ilman mitään näistä, hän on olemassa todellisemmin ilman näitä kuin näiden kanssa. Hän on olemassa vain siellä missä on, ja niille kenen kanssa vuorovaikuttaa. Jumala tietysti näkee ja huolehtii hänestä koko ajan, sillä jumala on kaikkialla ja näkee kaiken. Se ettei ole valtion validaatiota olemassaolosta tarkoittaa vain sitä, ettei käytä valtio-organisaation palveluita.

Vierailija kirjoitti:

"Minä olen saanut todisteita. Fysiikan lakeja rikkovia. Mutta nämä ovat annettu minulle oman uskoni vuoksi."

 

Todisteeksi kutsutaan vain asiaa jonka voit jakaa toisen kanssa niin että hänenkin on mahdolista saada sama tieto kuin sinulla on ja samanlaisena.

Höpsis, todiste on todiste ja jos sinä et ollut paikalla kun todiste tuli niin se on sinun häpeäsi. Olit varmaan jossain jankuttamassa lodiigasta :D 

"Taidat reflektoida vain omaa pahuuttasi jumalaan."

Tämä on täysin loogista. Jos joku ei estä arpeetonta kärsimystä vaikka hän kykenisi sen helposti tekemään tai aiheuttaa kärsimystä tahallaan, hän on paha.

Normaalielämässä muiden ihmisten kohdalla kenelläkään ei ole mitään ongelmaa hyväksyä tätä. Mutta kun puhutaan Jumalasta niin äkkiä asia on kovin hankala hyväksyä.