Miettivätkö vanhemmat lainkaan sanamuunnoksia antaessaan lapsilleen nimiä?
Jos vanhemmilla olisi hiemankaan verbaalista lahjakkuutta, eivät antaisi pojalleen nimeä Kalle-Pekka. Elleivät haluaisi vuosikausia kestävää kiusaamista.
Työelämässäni olen hymähdellen törmännyt nimiin:
Pentti Hirsjärvi
Timo Hokkanen
Simo Hovari
Sirpa Kyllönen
jne...
Kommentit (71)
Vierailija kirjoitti:
Mielestäni tuollainen kertoo vain ihmisen ilkeästä koulukiusaajamentaliteetista. Normaalit ihmiset eivät tuollaisia mieti ja niille hihittele.
Samanlaista väkisin väännettyä kuin silloin kun joku näki mielestään jotain hauskaa R-Kioskin hodarimainoksessa ja juttu pääsi Iltaroskaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Laitat tuollaisia ikivanhoja nimiä. Sananmuunnoksilla on leikitty vasta jostain kasarilta-ysäriltä lähtien.
Juuri näin. Ap taitaa olla kovin nuori.
Muistanpa niitä jo 70-luvulta jonne muistini yltää. Eiköhän niitä ole aina ollut.
Ei ole mitenkään yleisenä ilmiönä ollut, ei vanhemmat ikäpolvet näitä harrastaneet. Juuri äitini (äidinkielen ope, nyt eläkkeellä) kanssa tästä puhuttiin.
Isäni on syntynyt 40-luvulla ja on maisteritasoa sananmuunnoksissa. Isoisäni joka oli 20-luvulta laukoi niitä myös sopivissa konteksteissa. Veikkaan että teillä niitä ei vaan ole harrastettu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mielestäni tuollainen kertoo vain ihmisen ilkeästä koulukiusaajamentaliteetista. Normaalit ihmiset eivät tuollaisia mieti ja niille hihittele.
Samanlaista väkisin väännettyä kuin silloin kun joku näki mielestään jotain hauskaa R-Kioskin hodarimainoksessa ja juttu pääsi Iltaroskaan.
Joo. Nämä ei autisteille ja aspergereille useinkaan avaudu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Täytyy vanhempien olla todella typeriä, jos eivät tajua pohtia sanan muunnoksia lapselle nimeä suunnitellessaan. Lapsen nimen voi myös vaihtaa, jos virhe on tullut tehtyä. Naimiseen mennessä naisen on hyvä pysähtyä miettimään, pitääkö tyttönimensä vai ottaako miehen nimen. Sanan muunnoksia on tehty iät ja ajat, ei ole pelkkä nykyajan ilmiö.
Naisen? Kuka Kaaleppi sinä olet? Sukunimilaki muuttui kasarilla jo.
Ja ei, sananmuunnokset ei ole mikään ikiaikainen juttu. Nykylapsista kaikki toki tuntee mutta vanhempi väki (siis vaikka 40-luvulla syntyneet) oikeastaan vasta Putouksen myötä tutustui asiaan laajemmin.
Itse 50- luvulla syntynyt, sananmuunnokset olleet tuttuja jo nuoruudesta lähtien. Mies 40- luvulla syntynyt, sama hänellä.
Meillä on töissä Pasi Kuikka. Luulin vitsiksi ja minua katsottiin pitkään, kun ihmettelin, onko hän oikeasti Pasi Kuikka.
Vierailija kirjoitti:
Jaa. Mun mielestä taas noiden sananmuutosten tekeminen on ollut aina merkki jostain ihan muusta, kuin älykkyydestä.
No eipä onnistu sulta pilkutuskaan oikein. Notta se siitä älykkyydestä.
Jyväskylässä myydään Rallipassia.
Ei sananmuunnos mutta Anu Saukkoja on useampia.
Sanamuunnokset ovat verbaalista ilottelua ja vaativat hieman hoksaamista. Jostain syystä seksuaalisävytteiset muunnokset ovat enemmän yleisön tietoon levinneitä ja moraalista pahennusta herättäviä.
Esim. "Kurkistettu talo" ei naurata yhtä paljon kuin "Kurkistettu talli"
Vierailija kirjoitti:
Laitat tuollaisia ikivanhoja nimiä. Sananmuunnoksilla on leikitty vasta jostain kasarilta-ysäriltä lähtien.
Kyllä ne on aina olleet keskuudessamme. Isoisäni opetti meille että "Pietari Suuri, hattunsa polki." Kieli on vaan vähän ruokottomampaa nykyään kuin silloin, sen ajan ihmiset ei puhuneet k#rvistä ja #rkuista ja sem semmoisista.
Vierailija kirjoitti:
Ei sananmuunnos mutta Anu Saukkoja on useampia.
Sinulla on välilyönti väärässä paikassa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Laitat tuollaisia ikivanhoja nimiä. Sananmuunnoksilla on leikitty vasta jostain kasarilta-ysäriltä lähtien.
Juuri näin. Ap taitaa olla kovin nuori.
Muistanpa niitä jo 70-luvulta jonne muistini yltää. Eiköhän niitä ole aina ollut.
Ei ole mitenkään yleisenä ilmiönä ollut, ei vanhemmat ikäpolvet näitä harrastaneet. Juuri äitini (äidinkielen ope, nyt eläkkeellä) kanssa tästä puhuttiin.
Isäni on syntynyt 40-luvulla ja on maisteritasoa sananmuunnoksissa. Isoisäni joka oli 20-luvulta laukoi niitä myös sopivissa konteksteissa. Veikkaan että teillä niitä ei vaan ole harrastettu.
Myös 1920-luvulla syntynyt ukkini harrasti näitä, päivittäinen ”sumppi pihisemään” oli klassikko. Olisiko tämä enemmän karjalainen ja savolainen juttu, kielellä leikittely ylipäänsä?
Huumorintajua on monenlaista. Jotkut nauraa, kun toinen liukastuu banaaninkuoreen tai saa kermakakun naamaansa. Jotkut saavat iloa muista asioista.
Minua ei tällaisella nimellä ole siunattu.
A. Lavikainen
Vierailija kirjoitti:
Mielestäni tuollainen kertoo vain ihmisen ilkeästä koulukiusaajamentaliteetista. Normaalit ihmiset eivät tuollaisia mieti ja niille hihittele.
Niin, mutta eikös nyt pointti ollutkin se, ettei omalle lapselle varta vasten annettaisi jotain tuollaista nimeä, johon ilkeiden koulukiusaajien on helppo tarttua.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pasi Kuikka on erään suomalaisen bajamaja-firman toimistusjohtaja
Nyt meni melkein oikein. Keksitkö ihan itse vai auttoiko joku?
Tottahan tämä on.
Vierailija kirjoitti:
Minusta Shiloh oli kiva nimi.
t. Brad Pitt
Aiss enpä ole ymmärtänytkään. SIksi kai sukunimi on lapsella Jolie :D
70 luvun sananmuunnos:
Tervalla kypsytetty Vikurin lettu