Lue keskustelun säännöt.
Sappikivipotilasta ei suostuttu uudelleen tutkimaan, vaan pistettiin psykiatriselle. Päätyi laajennettuun itsemurhaan
26.07.2026 |
Siis mikä Suomen terveydenhoitoa vaivaa? Ihmistä ei suostuta tutkimaan ja jälkikäteen vähätellään, että kun potilas ei ollut keltainen. Ei siinä heti tule keltaisuutta ja sappikivikohtausten luonne onkin just sitä, että kovat kivut tulee ja menee, niinkuin tällä naisella. Ne kivut on tosi kovat oikeasti! Hänellä oli jo todettu sappikivet 10 päivää aiemmin, kun hakeutui taas päivystykseen ja hänet pistetään psykiatriselle!
https://www.is.fi/perhe/art-2000011991561.html
"Joulukuun 14. päivä vuonna 2018 vatsan ultraäänitutkimuksessa Kaisalla todettiin kolme sappikiveä, mutta ei muita poikkeavuuksia. Sappikiviä ei operoitu. Kaisalle varattiin kontrolliaika, jonka hän itse perui.
Kivut yltyivät niin sietämättömän koviksi, että Kaisa piti viedä sairaalaan. Sinne jouduttiin lähtemään myös perheen viimeisen yhteisen jouluaaton iltana.
Kaisan vastaanotti psykiatrinen sairaanhoitaja, päivystävänä lääkärinä oli lääketieteen kandidaatti. Papereihin on kirjattu, että Kaisa tuli hoitoon voimakkaan vatsakivun vuoksi, mutta uusia vatsan alueen tutkimuksia ei tarvita.
”Keskustelussa potilaasta syntyi voimakkaan ahdistunut vaikutelma. Varsinaista psykoottisuutta ei todettu, mutta kivun voimakas kokemus ja myös oma vahva epäily raskasmetallimyrkytyksestä viittasivat realiteetintajun häiriintymiseen.”
Kaisa lähetettiin kolmeksi viikoksi psykiatriselle osastolle diagnooseilla vaikea-asteinen masennustila ja yleistynyt ahdistuneisuushäiriö.
Vasta kuolonkolarin jälkeen tehdyssä ruumiinavauksessa paljastui, että yksi Kaisan sappikivistä oli kiilautunut sappitiehyeeseen.
– Olin vihainen. Tämä asia olisi ollut hoidettavissa, Antti sanoo.
Kaisan isä laati valituksen Valviraan. Kaisaa hoitaneet lääkärit selittivät, etteivät he osanneet epäillä tiehyen ongelmia, sillä Kaisa ei kuulunut tyypilliseen riskiryhmään ja häneltä puuttui ominainen oire, keltaisuus. Lääkärit kuvailivat Kaisaa ”haastavaksi” potilaaksi.
Valviran mukaan Kaisan hoidossa ei tehty virheitä."
"Seitsemän vuotta sitten suomalainen perheenisä menetti hetkessä kaiken. Hänen vaimonsa surmasi itsensä ja parin kaksi pientä poikaa. Kun mies sai vaimonsa puhelimen auki, paljastuivat musertavat päiväkirjamerkinnät ja hirmuteon lohduton motiivi. Nyt perheensä menettänyt mies kertoo koko tarinan. Hän uskoo, että äidin ja lasten kuolema olisi voitu estää."
Kommentit (747)
Vierailija kirjoitti:
Minun ei ole koskaan tarvinnut olla lääkärissä haastava potilas, tai vaatia mitään, tai penätä oikeuksiani. Metodini on seuraavanlainen: kerron havaitsemani oireet, niiden keston ja miten vaikuttavat arkeen. Vastaan minulle esitettyihin kysymyksiin mahdollisimman selvästi. Kuuntelen mitä ohjeita minulle annetaan ja toimin niiden mukaan. Jos käy niin ettei ohjeet auttaneet, otan uudestaan yhteyttä ja kerron toimineeni ohjeiden mukaan ja että oireet ovat edelleen läsnä/pahentuneet/lieventyneet,mutta ovat silti häiritseviä.
Aina olen saanut asiallista kohtelua ja minut on tutkittu tarkemminkin, jos on ollut sellaiseen tarvetta.
Itsekin olen tehnyt näin, mutta olen silti kohdannut tilanteita, missä minua ei uskottu vaan jätettiin hoitamatta tai hoidettiin väärin. Hoitovirheiden takia minulla onkin sitten pysyvät vauriot ja pitkäaikaissairaus. Minulle myös tehtiin yksi turha leikkaus, kun ei osattu diagnosoida kipuja oikein. Kerran myös passitettiin psykiatrille selkäkipujen takia, kun ei haluttu millään teettää kallista magneettikuvaa - pääsin onneksi työterveyshuollon kautta magneettikuvaan ja löytyikin paha välilevyn pullistuma, vikaa ei ollutkaan potilaan päässä vaan reumatologin päässä.
Kyllä tälläistä sattuu vaikka olisi miten täysipäinen ja koulutettu ihminen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sappikivet eli sappikivitauti on lapsilla harvinainen, mutta aikuisilla kiviä syntyy iän karttuessa hiljalleen. Länsimaissa sappikiviä esiintyy noin 10–20 %:lla aikuisväestöstä, mutta jo lähes puolella yli 80-vuotiaista. Viime vuosikymmeninä sappikivitaudille altistavien tekijöiden määrä on lisääntynyt väestön ikääntymisen ja ylipainon lisääntymisen myötä..
Sappikivi syntyy, kun sappinesteen aineosat, tavallisimmin kolesteroli, alkavat kiteytyä sappirakossa seisovassa sappinesteessä
Sappikivitauti jaetaan oireettomaan, oireita antavaan ja komplisoituneeseen eli lisähäiriöiseen tautiin. Vanhuksilla sappikivitauti on tavallisin äkillisen vatsakivun aiheuttaja.
Oireita syntyy erityisesti silloin, jos kivi tukkii sappirakosta johtavan tiehyen.
Sappikivipotilaista yli puolet on oireettomia. Sappikivet todetaan usein sattumalta, kun jostakin muusta syystä vatsan aluetta kuvannetaan esimerkiksi ultraäänellä.
Oireita aiheuttavan sappikivitaudin tyypillinen oire on melko äkisti alkanut ylävatsakipu, joka tuntuu oikean kylkikaaren seudulla tai keskellä ylävatsaa. Kipu saattaa säteillä yläselkään lapaluiden väliin tai hartiaan. Potilaan on vaikea löytää sopivaa asentoa. Pahoinvointia ja oksennuksia saattaa esiintyä.
Kipu rauhoittuu yleensä itsestään 2–3 tunnin kuluttua. Ensimmäisen kipukohtauksen jälkeen noin puolet saa uuden kipukohtauksen vuoden kuluessa ja noin neljäsosa sappikivistä johtuvia lisätauteja, mutta kolmasosa pysyy oireettomana seuraavat kymmenen vuotta.
Vanhuksilla sappikivitaudin tai sen lisätautien oireet saattavat olla epämääräisempiä. Oireita voivat olla esimerkiksi sekavuus, ruokahaluttomuus ja pahoinvointi.
Jos sappikiviin liittyvä kipu ei väisty muutaman tunnin kuluessa, on syytä epäillä lisätauteja. Näistä yleisimmät ovat sappirakon tulehdus ja sappitiehyeen tukos. Tällöin kivun lisäksi voi esiintyä kuumetta tai sappitiehyeen tukoksen yhteydessä muutaman päivän kuluessa ilmenevää silmänvalkuaisten ja ihon keltaisuutta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Todella surullinen tapaus. Mutta tässä oli pari huomiota, jotka jäivät aika vähälle keskustelulle. Eli kommentti siitä, että kyseessä on ollut haastava potilas - tämä lause taitaa pitää sisällään sen, että äiti uskoi itse tuohon elohopeamyrkytykseen, jolloin muu hoito ei ole hänelle sopinut. Tästä kertoo myös se,ettei mennyt kontrolliajalle lainkaan. Toinen ihmetys on tuo parisuhde, oliko äiti ilmeisen voimakas, jos isä ei yhtään haastanut tätä näkemystä kotona? Mitä siitä olisi seurannut, eikö uskaltanut?
Ajattelen, että lääkärin on todella haastavaa ollut päästä keskustelemaan oikeasta syystä ja hoidosta, jos potilas on ollut tällainen haastava tapaus.
Hänet on leimattu koska uskalsi vaatia itselleen oikeaa hoitoa. Ei ole suostunut mihinkään vatsan palpointiin, ei ole sokeasti ottanut vain nappeja. Älä yritä syyllistää kaisaa.
Todellakin pitää syyllistää "Kaisa"! Hän TAPPOI kaksi viatonta lasta!!! Hullu joo, ja uskoi salaliittoteorioihin mutta hän TAPPOI omat lapsensa!
Vai ei saisi syyllistää, voin prkl....
Anna olla. Tämä joukkohysteria mikä täällä on menossa, ei ota vastaan mitään. He hyväksyvät vain yhden totuuden.
Ja terveydenhuollon henkilöstö (kuten sinä) vain yhden totuuden.
Sori, en kuulu siihen ammattiporukkaan. Teidän totuus on kuitenkin vain arvailujen ja joukkohysterian tulosta.
Kun sappikipu ilmaantuu ensi kertaa eikä sappikivien olemassaolosta ole tietoa, kipu luokitellaan äkillisiin vatsakipuihin eli niin sanottuun ”akuuttiin vatsaan”. Tällöin on syytä hakeutua tutkimuksiin ja hoitoon vuorokaudenajasta riippumatta.
Ultraäänitutkimus on ensisijainen tutkimus sappikivien tai niistä johtuvien lisätautien toteamisessa; sen sijaan on melko tavallista, että sappikivet eivät näy vatsan tietokonekerroskuvauksessa. Tutkimuksissa selvitetään myös, onko kyseessä pelkän kiven aiheuttama kipu vai onko kehittynyt lisätauteja, kuten sappirakon tulehdusta. Lisätauteja epäiltäessä tutkitaan verikokeista ainakin tulehdusarvot sekä maksa- ja sappiarvoja.
Mikäli epäillään tai todetaan sappikivien lisätauteihin viittaavia oireita tai löydöksiä, tarvitaan välittömiä lisätutkimuksia erikoissairaanhoidon päivystyksessä.
Oireettomia sattumalta todettuja sappikiviä ei tarvitse hoitaa.
Jos lisätauteja ei ole, yhden sappikipuvaiheen jälkeen sappirakkoa ei tarvitse leikata. Jos kipukohtauksia on ollut useita, leikkaukseen pyritään muutaman kuukauden kuluessa. Leikkauksessa poistetaan sappirakko ja sen mukana kivet. Suurin osa leikkauksista tehdään tähystysleikkauksina eli laparoskooppisesti. Suomessa leikataan noin 9 000 sappirakkoa vuodessa.
Jos sappikiviin liittyy lisätauteja, tarvitaan välitöntä hoitoa erikoissairaanhoidossa. Sappirakon tulehdus on yleisin lisätauti, ja siinä ylävatsakipuun liittyy usein kuumeilu. Hoidoksi annetaan antibiootteja suonensisäisesti ja sappirakko poistetaan päivystyksellisesti kahden–kolmen vuorokauden kuluessa. Mikäli sappirakkoa ei poisteta, tulehdus uusiutuu 30 %:lla seuraavien kuukausien aikana.
Noin 10 %:lla sappikivipotilaista saattaa lisätautina ilmetä sappitiehytkivi, jolloin kivi tukkii sappitiehyen ja ilmenee kipua, keltaisuutta ja mahdollisesti kuumetta. Kiven aiheuttama sappitiehyeen tukos voi johtaa myös haimatulehdukseen, mikäli kivi tukkii haiman päätiehyeen laskukohdan pohjukaissuoleen. Näissä tilanteissa diagnoosi voidaan varmistaa sappiteiden magneettikuvauksella ja toimenpide sappitietukoksen laukaisemiseksi tehdään mahdollisimman nopeasti tyypillisesti suun kautta tehtävällä pohjukaissuolen tähystystoimenpiteellä. Sappitiehytkivien uusiutumisen ehkäisemiseksi tulee myös sappirakko poistaa pikaisesti, yleensä saman hoitojakson aikana.
Sappirakon poistoleikkauksen jälkeen vatsavaivoja esiintyy noin 20–30 %:lla, joista suurin osa on lieviä ja ohimeneviä. Vaikeita oireita esiintyy noin 5 %:lla. Sappileikkauksen jälkeiset vatsakivut voivat johtua muun muassa syvien sappiteiden kivistä, sappiteiden kaventumasta tai kouristuksesta. Melko harvinainen leikkauksen jälkeinen oire on ripuli, joka johtuu sappinesteen jatkuvasta virtauksesta pohjukaissuoleen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Pitäisi puuttua siihen että leimataan ihmisiä "vaikeiksi potilaiksi" tai miksi hyvänsä. Se ei auta hoitoa, kaikille kuuluu tasa-arvoinen lääketieteellinen apu sivistysvaltiossa.
Terveydenhuollossa on rakenteellinen ongelma joka sallii ihmisten leimaamisen ja ikäänkuin yhdessä hyväksytään epäeettinen toiminta jos ihminen on todettu syystä tai toisesta "hankalaksi".
Näin ei pitäisi missään tapauksessa olla, erityisesti kun kyseessä on instituutio johon kukin meistä turvaa kun olemme kaikkein heikoimmillamme.
Sappikivien ehkäisy
Lihavuus lisää selvästi sappikiviä kolesterolin muodostumisen lisääntyessä, joten painonhallinnalla niitä voidaan ehkäistä. Nopea ja voimakas laihduttaminen kuitenkin lisää sappikivien vaaraa kolesterolin erittymisen lisääntyessä, joten ylipainoisen kannattaa laihduttaa maltilla.
Ravinnon koostumuksen, esimerkiksi rasvan tai kuidun määrän, vaikutus sappikivien syntyyn on epäselvä. Siksi ei voida suositella mitään erityistä ruokavaliota, jolla voitaisiin estää sappikivien syntyä. Sen sijaan rasvainen ja käristetty ruoka ja tietyt hedelmät, kasvikset tai vihannekset (esim. omena, paprika, kaali tai sipuli), voivat aiheuttaa jo olemassa olevista sappikivistä johtuvia oireita.
Sappikivet ovat tavallisempia naisilla ja keski-ikäisillä tai sitä vanhemmilla ja vaikuttavat esiintyvän suvuittain. Sukupuoleen, geeneihin ja ikään emme kuitenkaan pysty vaikuttamaan. Tupakointi ja alkoholin käyttö sekä liikkumattomuus lisäävät sappikivien vaaraa, joten näihin elämäntapoihin puuttumalla voi vaikuttaa riskitekijöihin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eikö tässä olisi jo aihetta jonkilaiseen kapinaan. Ei meitä voi noin kohdella, mekin olemme ihmisiä. Tämä esimerkki kertoo ettei meistä edes enää välitetä.
Taas yksi surullinen tapaus täällä"maailman parhaassa terveydenhuollossa maailman onnellisimmassa maassa".
Suomessa on nykyisin enemmän hoitovirheen aiheuttamia kuolemia kuin liikenteessä vuosittain.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Eiköhän tuo lopputulema ole ollut valitettavasti monien asioiden summa. Nainen on ollut jo valmiiksi uupunut, eikä ole toipunut siitä, sen jälkeen on iskeneet kovat kivut, jotka ovat voineet aiheuttaa univajetta, jonka takia on uupunut entisestään. Taustalla voi olla myös muita, hoitamattomia mielenterveyden sairauksia, joista nainen ei ehkä itsekään ole ollut tietoinen. Kipu voi oikeasti pistää ihmisen sekaisin, mutta harvoin sitä tulee niin vainoharhaiseksi, että itsensä lisäksi teilaa omat lapsensa. Kova, jatkuva kipu kyllä väsyttää, ja kun kroppa eikä mieli saa levättyä, niin kyllä siinä on jaksamisen kanssa äärirajoilla. Sitten vielä lisänä se, etteivät lääkärit - ne, joiden pitäisi selvittää kivun syy ja auttaa sen kanssa - eivät usko potilasta, niin ei mikään ihme, jos ei jaksa nähdä toista päivää ja alkaa etsiä vaihtoehtoisia teorioita kipuun ja hoitokeinoja. En ihmettele, että hän on alkanut etsiä facebook ryhmistä selitystä kivuilleen, mutta kyllä hän on pahasti ollut vainoharhainen kuvitellessaan, että lapsillakaan ei ole mitään toivoa jäljellä.
Itselläni kävi niin, että minulla oli paha kohtutulehdus, jota kukaan lääkäri ei uskonut. Jouduin päivystykseen, jossa minua kehoitettiin aloittamaan masennuslääkitys. Muistan vieläkin, kun lääkäri sanoi minulle, että minä vain kuvittelen kivun ja se kipu ei ole totta, että se on vain minun päässäni. Sitten hän ihmetteli kun raivostuin siitä, että 7 tunnin päivystyksessä odottelun jälkeen (kovissa kivuissa) minulle tarjotaan masennuslääkitystä hoitoon. Hän sanoi, että jos en suostu aloittamaan masennuslääkitystä niin eivät he voi muuta hoitoa tarjota. Lisäksi minulle sanottiin, että tulehduarvoni eivät olleet koholla, mutta myöhemmin näin omakannasta, että arvot olivat todellakin olleet koholla, ja siihen ei oltu reagoitu. Minulla ei kuulema voinut olla kohtutulehdusta, koska en ollut synnyttänyt ja minulla ei ollut kuumetta. Asiasta tietämättömille tiedoksi, että kyseinen tulehdus voi tulla vaikka leikkauksen seurauksena. Itse olin kivuissa viisi viikkoa, ja jouduin lopulta sairaalaan antibioottitippaan. Siinä vaiheessa minusta oikeasti tuntui, että järki lähtee kivun takia, ja en muista esim. sitä, miten päädyin sairaalaan tippaan.
Joten toisaalta en ihmettele sitä, jos vainoharhaisuus pahenee kivun ja huonon kohtelun seurauksena. Kun alan "ammattilaiset" väittävät, ettet voi olla sairas koska joku oire puuttuu, niin kyllä sitä alkaa kyseenalaistaa ihan kaikkea.
Juuri näin. Tuon ymmärtää vasta kun itse on vakavasti sairas ja lääkärien armoilla, eivätkä he kuule mitä heille selittää.
Jos lääkäri tarjosi serotoniinitukea siksi, että pitkäkestoinen kova kipu huvennuttaa serotoniinit kehosta, olisi se pitänyt selittää toisin plus jatkaa oireiden selvittämistä. Nyt vain siis kuittasi mielen tuotoksiksi oireet.
Kaverin kuoli syöpään alle nelikymppisenä, kun lääkärit eivät uskoneet kipuja ja väsymystä. Kävi lääkärissä pari vuotta eikä päässyt enää kotiin syövän löydyttyä ja eli sairaalassa viikon tai pari.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten joku kandi voi lähettää psykiatriseen hoitoon?
Ja sitten kun oikeasti mt-hoitoa tarvitsevat yrittävät hakeutua hoitoon, sinne on lähes mahdoton päästä.
Psykiatriselle osastolle pääsee nykyään vain sekopää eli psykoottiset potilaat. Muille ei ole tilaa. Jos joku kuvittelee että osastolla saa levätä ja että mieli paranee niin se on vähän liikaa vaadittu. Osastolla yritetään saada sekava potilas edes jollain tavalla tolkkuihinsa että jatkohoito voidaan toteuttaa poliklinikan kautta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Faith kirjoitti:
Lääkärit tekivät virheen kun siirsivät kovia kipuja valittavan potilaan psykiatrian piiriin hoidettavaksi.
Mutta vaikuttaa myös siltä että somen salaliittoteoreetikot jutuillaan lietsoivat epätoivoista kipupotilasta yhä syvemmälle epätoivoon.
Ajatelkaa millaista on elää hirveissä kivuissa saamatta apua lääkäristä ja sitten jotkut kaikkitietävät somekeskustelijat vakuuttelevat että kipujen syy on jokin monimutkainen sairaustila jonka olemassaoloa lääketiede ei tunnusta eikä siten parannuskeinoakaan ole saatavilla, ainakaan Suomesta jne. Tuo nainen rupesi etsimään apua ympäri maailmaa...
Järkyttävää ajatella että kipu ja ahdinko olisi ollut poistettavissa yhdellä toimenpiteellä.
Minä olen saanut HUS Pitkittyneiden kehollisten oireiden klinikalta lähetteeseen vastauksen, minua tapaamatta, että ennuste kaikille oireille on hyvä, kun vaan uskoo paranemisen mahdollisuuteen ja rauhoittaa hermoston. Ja sitten linkki jonnekin potilas kertomuksiin, missä parantuneet kertovat, miten kivut ovat loppuneet. Tai siis eivät kerro miten vaan kertovat, että ovat loppuneet.
Minulla on ME/CFS ja on täysin välttämätöntä etsiä tietoa globaalisti, jos haluaa ylläpitää toivoa tilan kohentumiseata, koska hyvinvointialueemme ei sitä tee vaan "hoidot" lähinnä heikentävät tilaa.
Lääketieteen pitää perustua tutkittuun tietoon. Valitettavasti on paljon mitä ei osata vielä hoitaa hyvin vaikka monissa sairauksissa on hyvät hoitokeinot. Potilaat tuntuvat kuvittelevan että kun pääsee poliklinikalle tai sairaalaan niin kaikki hoituu ja sehän ei pidä paikkaansa. Sitten kun esitellään tutkittua tietoa niin sellaista ei aina suostuta ottamaan vastaan eli hoitoyrityksistä ei tule mitään. Se on tietysti ikävää hoitoa antavatn tahon ja potilaan kannalta kun ei löydy keinoa parantaa potilasta. KIpupotilaat ovat yksi hankala ryhmä jossa kipeille potilaille ei löydy hyvää hoitoa. Jotkut vaativat kovasti opioideja vaikka ne eivät ole hyvä hoito kroonisessa kivussa.
Koska on niin paljon, mitä ei osata kuten totesit, niin ihmisten ei tosiaan pitäisi antaa lääketieteelle tai lääkäreille arvovaltaa. Usein ne tulisi nauraa pellolle. Koska ne osaavat niin vähä kuin osaavat, niin niiden tulisi nöyrinä todeta asia ja kehottaa ihmisiä etsimään apuja mistä huvittaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minun ei ole koskaan tarvinnut olla lääkärissä haastava potilas, tai vaatia mitään, tai penätä oikeuksiani. Metodini on seuraavanlainen: kerron havaitsemani oireet, niiden keston ja miten vaikuttavat arkeen. Vastaan minulle esitettyihin kysymyksiin mahdollisimman selvästi. Kuuntelen mitä ohjeita minulle annetaan ja toimin niiden mukaan. Jos käy niin ettei ohjeet auttaneet, otan uudestaan yhteyttä ja kerron toimineeni ohjeiden mukaan ja että oireet ovat edelleen läsnä/pahentuneet/lieventyneet,mutta ovat silti häiritseviä.
Aina olen saanut asiallista kohtelua ja minut on tutkittu tarkemminkin, jos on ollut sellaiseen tarvetta.
Itsekin olen tehnyt näin, mutta olen silti kohdannut tilanteita, missä minua ei uskottu vaan jätettiin hoitamatta tai hoidettiin väärin. Hoitovirheiden takia minulla onkin sitten pysyvät vauriot ja pitkäaikaissairaus. Minulle myös tehtiin yksi turha leikkaus, kun ei osattu diagnosoida kipuja oikein. Kerran myös passitettiin psykiatrille selkäkipujen takia, kun ei haluttu millään teettää kallista magneettikuvaa - pääsin onneksi työterveyshuollon kautta magneettikuvaan ja löytyikin paha välilevyn pullistuma, vikaa ei ollutkaan potilaan päässä vaan reumatologin päässä.
Kyllä tälläistä sattuu vaikka olisi miten täysipäinen ja koulutettu ihminen.
Sama. Kannassa on paljon kirjauksia, että potilas on asiallinen jne. Myös myöhemmissä, että ilmaisee turhautumista ymmärrettävistä syistä.
Ei se takaa yhtään mitään. Se on ihan sattumaa, jos sairastuu riittävän vakavasti tai riittävän harvinaisesti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kyllä on taas sosiaalipuoli mokannut. Jos häneen olisi laitettu enemmän resursseja, hän olisi hengissä.
Sosiaali? Tarkoitat varmaan terveydenhuoltoa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eiköhän tuo lopputulema ole ollut valitettavasti monien asioiden summa. Nainen on ollut jo valmiiksi uupunut, eikä ole toipunut siitä, sen jälkeen on iskeneet kovat kivut, jotka ovat voineet aiheuttaa univajetta, jonka takia on uupunut entisestään. Taustalla voi olla myös muita, hoitamattomia mielenterveyden sairauksia, joista nainen ei ehkä itsekään ole ollut tietoinen. Kipu voi oikeasti pistää ihmisen sekaisin, mutta harvoin sitä tulee niin vainoharhaiseksi, että itsensä lisäksi teilaa omat lapsensa. Kova, jatkuva kipu kyllä väsyttää, ja kun kroppa eikä mieli saa levättyä, niin kyllä siinä on jaksamisen kanssa äärirajoilla. Sitten vielä lisänä se, etteivät lääkärit - ne, joiden pitäisi selvittää kivun syy ja auttaa sen kanssa - eivät usko potilasta, niin ei mikään ihme, jos ei jaksa nähdä toista päivää ja alkaa etsiä vaihtoehtoisia teorioita kipuun ja hoitokeinoja. En ihmettele, että hän on alkanut etsiä facebook ryhmistä selitystä kivuilleen, mutta kyllä hän on pahasti ollut vainoharhainen kuvitellessaan, että lapsillakaan ei ole mitään toivoa jäljellä.
Itselläni kävi niin, että minulla oli paha kohtutulehdus, jota kukaan lääkäri ei uskonut. Jouduin päivystykseen, jossa minua kehoitettiin aloittamaan masennuslääkitys. Muistan vieläkin, kun lääkäri sanoi minulle, että minä vain kuvittelen kivun ja se kipu ei ole totta, että se on vain minun päässäni. Sitten hän ihmetteli kun raivostuin siitä, että 7 tunnin päivystyksessä odottelun jälkeen (kovissa kivuissa) minulle tarjotaan masennuslääkitystä hoitoon. Hän sanoi, että jos en suostu aloittamaan masennuslääkitystä niin eivät he voi muuta hoitoa tarjota. Lisäksi minulle sanottiin, että tulehduarvoni eivät olleet koholla, mutta myöhemmin näin omakannasta, että arvot olivat todellakin olleet koholla, ja siihen ei oltu reagoitu. Minulla ei kuulema voinut olla kohtutulehdusta, koska en ollut synnyttänyt ja minulla ei ollut kuumetta. Asiasta tietämättömille tiedoksi, että kyseinen tulehdus voi tulla vaikka leikkauksen seurauksena. Itse olin kivuissa viisi viikkoa, ja jouduin lopulta sairaalaan antibioottitippaan. Siinä vaiheessa minusta oikeasti tuntui, että järki lähtee kivun takia, ja en muista esim. sitä, miten päädyin sairaalaan tippaan.
Joten toisaalta en ihmettele sitä, jos vainoharhaisuus pahenee kivun ja huonon kohtelun seurauksena. Kun alan "ammattilaiset" väittävät, ettet voi olla sairas koska joku oire puuttuu, niin kyllä sitä alkaa kyseenalaistaa ihan kaikkea.
Juuri näin. Tuon ymmärtää vasta kun itse on vakavasti sairas ja lääkärien armoilla, eivätkä he kuule mitä heille selittää.
Jos lääkäri tarjosi serotoniinitukea siksi, että pitkäkestoinen kova kipu huvennuttaa serotoniinit kehosta, olisi se pitänyt selittää toisin plus jatkaa oireiden selvittämistä. Nyt vain siis kuittasi mielen tuotoksiksi oireet.
Kaverin kuoli syöpään alle nelikymppisenä, kun lääkärit eivät uskoneet kipuja ja väsymystä. Kävi lääkärissä pari vuotta eikä päässyt enää kotiin syövän löydyttyä ja eli sairaalassa viikon tai pari.
Uusi kipuoire on aina hälytysmerkki ja se pitäisi tutkia. Jos se ei onnistu päivystyksessä niin jotain kautta asiaa pitäisi selvitellä. Valitettavasti tällä hetkellä on hankala päästä terveyskeskuslääkärin vastaanotolle. Jos asiaa huolestuttaa niin yksityislääkäri on yksi vaihtoehto mutta se tietysti maksaa. Jokaisen pitää miettiä mikä on oman terveyden hinta ja onko varaa mennä tutkimuksiiin. Jos kyse on syövästä niin vuoden tai pari odottamalla ennuste ei ainakaan parane.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Todella surullinen tapaus. Mutta tässä oli pari huomiota, jotka jäivät aika vähälle keskustelulle. Eli kommentti siitä, että kyseessä on ollut haastava potilas - tämä lause taitaa pitää sisällään sen, että äiti uskoi itse tuohon elohopeamyrkytykseen, jolloin muu hoito ei ole hänelle sopinut. Tästä kertoo myös se,ettei mennyt kontrolliajalle lainkaan. Toinen ihmetys on tuo parisuhde, oliko äiti ilmeisen voimakas, jos isä ei yhtään haastanut tätä näkemystä kotona? Mitä siitä olisi seurannut, eikö uskaltanut?
Ajattelen, että lääkärin on todella haastavaa ollut päästä keskustelemaan oikeasta syystä ja hoidosta, jos potilas on ollut tällainen haastava tapaus.
Hänet on leimattu koska uskalsi vaatia itselleen oikeaa hoitoa. Ei ole suostunut mihinkään vatsan palpointiin, ei ole sokeasti ottanut vain nappeja. Älä yritä syyllistää kaisaa.
Todellakin pitää syyllistää "Kaisa"! Hän TAPPOI kaksi viatonta lasta!!! Hullu joo, ja uskoi salaliittoteorioihin mutta hän TAPPOI omat lapsensa!
Vai ei saisi syyllistää, voin prkl....
Anna olla. Tämä joukkohysteria mikä täällä on menossa, ei ota vastaan mitään. He hyväksyvät vain yhden totuuden.
Ja terveydenhuollon henkilöstö (kuten sinä) vain yhden totuuden.
Sori, en kuulu siihen ammattiporukkaan. Teidän totuus on kuitenkin vain arvailujen ja joukkohysterian tulosta.
Niinhän se näillä on. Sitten haukutaan, leimatana ja maalitetaan niitä jotka eivät heidän psykoottisia "totuuksia" niele.
Yllättävän suuri osa näistä omaa reippaan psyk.arsenaalin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä on taas sosiaalipuoli mokannut. Jos häneen olisi laitettu enemmän resursseja, hän olisi hengissä.
Sosiaali? Tarkoitat varmaan terveydenhuoltoa.
Kaikki samaa paskaa.
Kaksi lasta on murhattu ja täällä länkytetään omia sairaskertomuksia.
Vierailija kirjoitti:
Tämä Kaisa oli flipannut ja pahaksi. Kolme viikkoa latauksessa ja joku mussuttaa ettei ollut mt ongelmaa. Kolme viikkoa latauksessa.
Tämä koko sappihomma on loppujen lopuksi vain sivulause. Juu oli varmasti kipuja mutta ne mt ongelmat joiden vuoksi oli kolme viikkoa laturissa, oli se pääsyy.
Jep. Ei mieleltään terve ihminen tapa omia lapsiaan! Olkoot mitkä tahansa sappikivet!
Sappikivikohtauksen tyypillinen oire on äkillisesti alkava kipu oikealla ylävatsalla tai keskiylävatsalla. Kipu voi säteillä lapaluiden väliin tai hartiaan ja niskaan. Kipukohtaus kestää minuuteista tunteihin, ja siihen voi liittyä pahoinvointia ja oksentelua.
Sappikivikohtausta ensimmäistä kertaa epäiltäessä tulee lähteä välittömästi lääkäriin.
Oireettomat sappikivet ovat tavallisia, eikä niitä tarvitse hoitaa.
Toistuvien sappikivikohtausten hoitona on leikkaus. Jos sappikivitautiin liittyy lisätauti, kuten sappirakon tulehdus tai sappitiehyttukos, tehdään leikkaus päivystyksellisesti.
https://www.terveyskirjasto.fi/dlk00074