Lue keskustelun säännöt.
Sappikivipotilasta ei suostuttu uudelleen tutkimaan, vaan pistettiin psykiatriselle. Päätyi laajennettuun itsemurhaan
26.07.2026 |
Siis mikä Suomen terveydenhoitoa vaivaa? Ihmistä ei suostuta tutkimaan ja jälkikäteen vähätellään, että kun potilas ei ollut keltainen. Ei siinä heti tule keltaisuutta ja sappikivikohtausten luonne onkin just sitä, että kovat kivut tulee ja menee, niinkuin tällä naisella. Ne kivut on tosi kovat oikeasti! Hänellä oli jo todettu sappikivet 10 päivää aiemmin, kun hakeutui taas päivystykseen ja hänet pistetään psykiatriselle!
https://www.is.fi/perhe/art-2000011991561.html
"Joulukuun 14. päivä vuonna 2018 vatsan ultraäänitutkimuksessa Kaisalla todettiin kolme sappikiveä, mutta ei muita poikkeavuuksia. Sappikiviä ei operoitu. Kaisalle varattiin kontrolliaika, jonka hän itse perui.
Kivut yltyivät niin sietämättömän koviksi, että Kaisa piti viedä sairaalaan. Sinne jouduttiin lähtemään myös perheen viimeisen yhteisen jouluaaton iltana.
Kaisan vastaanotti psykiatrinen sairaanhoitaja, päivystävänä lääkärinä oli lääketieteen kandidaatti. Papereihin on kirjattu, että Kaisa tuli hoitoon voimakkaan vatsakivun vuoksi, mutta uusia vatsan alueen tutkimuksia ei tarvita.
”Keskustelussa potilaasta syntyi voimakkaan ahdistunut vaikutelma. Varsinaista psykoottisuutta ei todettu, mutta kivun voimakas kokemus ja myös oma vahva epäily raskasmetallimyrkytyksestä viittasivat realiteetintajun häiriintymiseen.”
Kaisa lähetettiin kolmeksi viikoksi psykiatriselle osastolle diagnooseilla vaikea-asteinen masennustila ja yleistynyt ahdistuneisuushäiriö.
Vasta kuolonkolarin jälkeen tehdyssä ruumiinavauksessa paljastui, että yksi Kaisan sappikivistä oli kiilautunut sappitiehyeeseen.
– Olin vihainen. Tämä asia olisi ollut hoidettavissa, Antti sanoo.
Kaisan isä laati valituksen Valviraan. Kaisaa hoitaneet lääkärit selittivät, etteivät he osanneet epäillä tiehyen ongelmia, sillä Kaisa ei kuulunut tyypilliseen riskiryhmään ja häneltä puuttui ominainen oire, keltaisuus. Lääkärit kuvailivat Kaisaa ”haastavaksi” potilaaksi.
Valviran mukaan Kaisan hoidossa ei tehty virheitä."
"Seitsemän vuotta sitten suomalainen perheenisä menetti hetkessä kaiken. Hänen vaimonsa surmasi itsensä ja parin kaksi pientä poikaa. Kun mies sai vaimonsa puhelimen auki, paljastuivat musertavat päiväkirjamerkinnät ja hirmuteon lohduton motiivi. Nyt perheensä menettänyt mies kertoo koko tarinan. Hän uskoo, että äidin ja lasten kuolema olisi voitu estää."
Kommentit (683)
Minun ei ole koskaan tarvinnut olla lääkärissä haastava potilas, tai vaatia mitään, tai penätä oikeuksiani. Metodini on seuraavanlainen: kerron havaitsemani oireet, niiden keston ja miten vaikuttavat arkeen. Vastaan minulle esitettyihin kysymyksiin mahdollisimman selvästi. Kuuntelen mitä ohjeita minulle annetaan ja toimin niiden mukaan. Jos käy niin ettei ohjeet auttaneet, otan uudestaan yhteyttä ja kerron toimineeni ohjeiden mukaan ja että oireet ovat edelleen läsnä/pahentuneet/lieventyneet,mutta ovat silti häiritseviä.
Aina olen saanut asiallista kohtelua ja minut on tutkittu tarkemminkin, jos on ollut sellaiseen tarvetta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Todella surullinen tapaus. Mutta tässä oli pari huomiota, jotka jäivät aika vähälle keskustelulle. Eli kommentti siitä, että kyseessä on ollut haastava potilas - tämä lause taitaa pitää sisällään sen, että äiti uskoi itse tuohon elohopeamyrkytykseen, jolloin muu hoito ei ole hänelle sopinut. Tästä kertoo myös se,ettei mennyt kontrolliajalle lainkaan. Toinen ihmetys on tuo parisuhde, oliko äiti ilmeisen voimakas, jos isä ei yhtään haastanut tätä näkemystä kotona? Mitä siitä olisi seurannut, eikö uskaltanut?
Ajattelen, että lääkärin on todella haastavaa ollut päästä keskustelemaan oikeasta syystä ja hoidosta, jos potilas on ollut tällainen haastava tapaus.
Hänet on leimattu koska uskalsi vaatia itselleen oikeaa hoitoa. Ei ole suostunut mihinkään vatsan palpointiin, ei ole sokeasti ottanut vain nappeja. Älä yritä syyllistää kaisaa.
Vierailija kirjoitti:
Minäkin olen kärsinyt vatsanalueen kivuista ja erittäin heikosta, huonosta olosta vuosien ajan. Terveysasemalla pidettiin virtsatietulehduksena.
Kerran kun kivut olivat todella kovat, lähdin päivystykseen, mutta syytä ei löydetty. Olisivat ottaneet sisään vuodepaikalle, mutta yhtään vapaata paikka ei ollut. Lähdin takaisin kotiin itsekseni siinä kunnossa. Laittoivat kuitenkin lähetteen sisätautiosaston lääkäreille, että olisi tutkittava mistä kyse. Sisätautilääkäri soitti kotiin viikon kuluttua ja kysyi vointia. Kun sanoin, että tällä hetkellä ei ole kipuja, lääkäri päätti jättää asian siihen.
Vuosien ajan oireet toistuivat ja olin suoraan sanoen jatkuvasti uupunut ja kipukohtaukset toistuivat. Yritin ruokavaliomuutoksilla saada parannusta vaivaan turhaan.
Kun taas sain pahemman kohtauksen, kipua oli vatsassa ja selkäpuolella ja olo heikko, lähdin taas päivystykseen, tällä kerralla suoraan Meilahteen. Siellä selvisi että minulla on ollut jo n. 8 vuoden ajan sappikivitauti (jota oli hoidettu terveysasemalla "närästyksenä") ja haimatulehdus (jota oli hoidettu "virtsatietulehduksena").
Suoraan sisään osastolle ja tiputukseen. Kun tulehdusarvot saatiin laskemaan, heti leikkauspöydälle.
Huh huh.
Pahimmassa tapauksessa tulehtuneesta sappirakosta voi tulla myös maksasyöpä, haimasyöpä tai sappirakon syöpä.
Tosiaan, minutkin aluksi diagnosoi terveyskeskuslääkäri, että on närästys. Joo, toki kipu tuntui samassa kohtaa ja saman tyyppiseltä kuin närästys ja se oli noin miljoona kertaa voimakkaampaa. En mä nyt jumakauta minkään närästyksen takia lähtisi päivystykseen!!!
Jouduin ravaamaan neljä kertaa lääkärissä ja päivystyksissä, ennenkuin tutkittiin ja sille tielle jäinkin. Sappirakko poistettiin alle viikossa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sen mitä luin niitä kirjoituksia, niin ei vaikuttanut normaalilta missään vaiheessa.
Saattaahan kipu laukaista psykoosin, ehkä, mutta ei se ole mikään syy tappaa muita.
Jos nainen hoiti lapset yksin, kuka ne olisi hoitanut naisen kuoleman jälkeen? Aivan, ei kukaan!
Isä
Vuosisadan vitsi :D
Suomessakin on monta isää jotka yh: na hoitavat lapsensa ja sun mielestä on parempi että äiti tappoi nuo lapsensa, sairas yksilö olet
Isällä ei tule olla oikeutta kasvattaa lapsia yksin.
" Kova, jatkuva kipu kyllä väsyttää, ja kun kroppa eikä mieli saa levättyä, niin kyllä siinä on jaksamisen kanssa äärirajoilla. "
Sappikivikohtauksessa kipu ei ole jatkuvaa. Se kestää yleensä vain 15 min tai pari tuntia. Maksimissaan jotain 14 tuntia putkeen.
Kipujen välillä voi olla jopa kuukausia väliä. Tai siten tulee kerran viikossa. Sappikivikohtauksissa ne kivut tulee ja menee, se ei ole taukoamatonta kipua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Todella surullinen tapaus. Mutta tässä oli pari huomiota, jotka jäivät aika vähälle keskustelulle. Eli kommentti siitä, että kyseessä on ollut haastava potilas - tämä lause taitaa pitää sisällään sen, että äiti uskoi itse tuohon elohopeamyrkytykseen, jolloin muu hoito ei ole hänelle sopinut. Tästä kertoo myös se,ettei mennyt kontrolliajalle lainkaan. Toinen ihmetys on tuo parisuhde, oliko äiti ilmeisen voimakas, jos isä ei yhtään haastanut tätä näkemystä kotona? Mitä siitä olisi seurannut, eikö uskaltanut?
Ajattelen, että lääkärin on todella haastavaa ollut päästä keskustelemaan oikeasta syystä ja hoidosta, jos potilas on ollut tällainen haastava tapaus.
Hänet on leimattu koska uskalsi vaatia itselleen oikeaa hoitoa. Ei ole suostunut mihinkään vatsan palpointiin, ei ole sokeasti ottanut vain nappeja. Älä yritä syyllistää kaisaa.
Todellakin pitää syyllistää "Kaisa"! Hän TAPPOI kaksi viatonta lasta!!! Hullu joo, ja uskoi salaliittoteorioihin mutta hän TAPPOI omat lapsensa!
Vai ei saisi syyllistää, voin prkl....
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suomen terveyden huolto on huono ja lääkärit täällä on tietämättömiä kilpirauhasongelmista. Ulkomailla saa apua ja tiedetään kilpiraussairauksista paljon paremmin mitä täällä Suomessa. Suomessa saa sairaat vaan kärsiä kivuissa ja oireissa.
Sama ongelma on ulkomailla, mitä on ihmisten YouTube kommentteja lukenut.
Kilpirauhaseni on poistettu, lääkitys "ei toimi" ja HUS endokrinologia antaa potilasta tapaamatta ohjeistuksen, joka johtaisi koomaan tai syvään hypometaboliaan. Puhumattakaan siitä, että alkuperäistä ongelmaa hoidettaisiin.
Sitten pitää vain vaihtaa lääkäriä. Käsittääkseni HUS:issa pitäisi olla parasta tietotaitoa mitä maasta löytyy.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sappikivet voivat oireilla hyvin yksilöllisesti, esim. selkäkipuna. Eli jos on diagnosoinut itsellään sappivaivan, täytyy osata sille 12-vuotiaalle lääkärille kuvata se kipu oikein, eli niin kuin hänen oppikirjassaan lukee. Täytyy osata sanoa, että kipu on oikean kylkikaaren alla, tai ei saa koskaan hoitoa. Moni on kärsinyt hirveistä sappikohtauksista vuosikausia ja aina ajettu pois sairaalasta, kun ei ole tiennyt tuota oikeaa sanamuotoa, jonka lääkärit ymmärtävät.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minäkin olen kärsinyt vatsanalueen kivuista ja erittäin heikosta, huonosta olosta vuosien ajan. Terveysasemalla pidettiin virtsatietulehduksena.
Kerran kun kivut olivat todella kovat, lähdin päivystykseen, mutta syytä ei löydetty. Olisivat ottaneet sisään vuodepaikalle, mutta yhtään vapaata paikka ei ollut. Lähdin takaisin kotiin itsekseni siinä kunnossa. Laittoivat kuitenkin lähetteen sisätautiosaston lääkäreille, että olisi tutkittava mistä kyse. Sisätautilääkäri soitti kotiin viikon kuluttua ja kysyi vointia. Kun sanoin, että tällä hetkellä ei ole kipuja, lääkäri päätti jättää asian siihen.
Vuosien ajan oireet toistuivat ja olin suoraan sanoen jatkuvasti uupunut ja kipukohtaukset toistuivat. Yritin ruokavaliomuutoksilla saada parannusta vaivaan turhaan.
Kun taas sain pahemman kohtauksen, kipua oli vatsassa ja selkäpuolella ja olo heikko, lähdin taas päivystykseen, tällä kerralla suoraan Meilahteen. Siellä selvisi että minulla on ollut jo n. 8 vuoden ajan sappikivitauti (jota oli hoidettu terveysasemalla "närästyksenä") ja haimatulehdus (jota oli hoidettu "virtsatietulehduksena").
Suoraan sisään osastolle ja tiputukseen. Kun tulehdusarvot saatiin laskemaan, heti leikkauspöydälle.
Huh huh.
Pahimmassa tapauksessa tulehtuneesta sappirakosta voi tulla myös maksasyöpä, haimasyöpä tai sappirakon syöpä.
Tosiaan, minutkin aluksi diagnosoi terveyskeskuslääkäri, että on närästys. Joo, toki kipu tuntui samassa kohtaa ja saman tyyppiseltä kuin närästys ja se oli noin miljoona kertaa voimakkaampaa. En mä nyt jumakauta minkään närästyksen takia lähtisi päivystykseen!!!
Jouduin ravaamaan neljä kertaa lääkärissä ja päivystyksissä, ennenkuin tutkittiin ja sille tielle jäinkin. Sappirakko poistettiin alle viikossa.
Närästys voi olla oire myös sydäninfarktissa. Keski-ikäisen miehen uusi närästysoire on hälytysmerkki jota ei pidä jättää tutkimatta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
" Kova, jatkuva kipu kyllä väsyttää, ja kun kroppa eikä mieli saa levättyä, niin kyllä siinä on jaksamisen kanssa äärirajoilla. "
Sappikivikohtauksessa kipu ei ole jatkuvaa. Se kestää yleensä vain 15 min tai pari tuntia. Maksimissaan jotain 14 tuntia putkeen.
Kipujen välillä voi olla jopa kuukausia väliä. Tai siten tulee kerran viikossa. Sappikivikohtauksissa ne kivut tulee ja menee, se ei ole taukoamatonta kipua.
Lisäksi kipu on voimakas, joten seuraavan kohtauksen odottaminenkin on stressaavaa. Silloin kun ei ole kipua, täytyy jo valmistautua seuraavaan kohtaukseen. Lopulta voi tulla myös se viimeinen kohtaus, joka johtaa hoitamattomana kuolemaan. Tunnen läheisesti erään potilaan, jolla oli hirveitä sappikohtauksia 45 vuotta, ramppasi eri lääkäreillä satoja kertoja, ei koskaan saanut hoitoa, selkää vaan kuvattiin. Lopulta sai onnekseen jonkun kandin ensiavussa, joka uskalsi ottaa verikokeet, CRP oli erittäin korkealla, joten sappi leikattiin akuuttina hätätapauksena. Muuten varmaan olisi jo kuollut niihin kipuihin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Todella surullinen tapaus. Mutta tässä oli pari huomiota, jotka jäivät aika vähälle keskustelulle. Eli kommentti siitä, että kyseessä on ollut haastava potilas - tämä lause taitaa pitää sisällään sen, että äiti uskoi itse tuohon elohopeamyrkytykseen, jolloin muu hoito ei ole hänelle sopinut. Tästä kertoo myös se,ettei mennyt kontrolliajalle lainkaan. Toinen ihmetys on tuo parisuhde, oliko äiti ilmeisen voimakas, jos isä ei yhtään haastanut tätä näkemystä kotona? Mitä siitä olisi seurannut, eikö uskaltanut?
Ajattelen, että lääkärin on todella haastavaa ollut päästä keskustelemaan oikeasta syystä ja hoidosta, jos potilas on ollut tällainen haastava tapaus.
Hänet on leimattu koska uskalsi vaatia itselleen oikeaa hoitoa. Ei ole suostunut mihinkään vatsan palpointiin, ei ole sokeasti ottanut vain nappeja. Älä yritä syyllistää kaisaa.
Todellakin pitää syyllistää "Kaisa"! Hän TAPPOI kaksi viatonta lasta!!! Hullu joo, ja uskoi salaliittoteorioihin mutta hän TAPPOI omat lapsensa!
Vai ei saisi syyllistää, voin prkl....
Anna olla. Tämä joukkohysteria mikä täällä on menossa, ei ota vastaan mitään. He hyväksyvät vain yhden totuuden.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
" Kova, jatkuva kipu kyllä väsyttää, ja kun kroppa eikä mieli saa levättyä, niin kyllä siinä on jaksamisen kanssa äärirajoilla. "
Sappikivikohtauksessa kipu ei ole jatkuvaa. Se kestää yleensä vain 15 min tai pari tuntia. Maksimissaan jotain 14 tuntia putkeen.
Kipujen välillä voi olla jopa kuukausia väliä. Tai siten tulee kerran viikossa. Sappikivikohtauksissa ne kivut tulee ja menee, se ei ole taukoamatonta kipua.
Epäilen tuota kuvausta. Täällä ovat monet kuvanneet kivun jatkuvaksi, vain pieniä hetkiä ilman kipua. Näitä kuvauksia on paljon.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
" Kova, jatkuva kipu kyllä väsyttää, ja kun kroppa eikä mieli saa levättyä, niin kyllä siinä on jaksamisen kanssa äärirajoilla. "
Sappikivikohtauksessa kipu ei ole jatkuvaa. Se kestää yleensä vain 15 min tai pari tuntia. Maksimissaan jotain 14 tuntia putkeen.
Kipujen välillä voi olla jopa kuukausia väliä. Tai siten tulee kerran viikossa. Sappikivikohtauksissa ne kivut tulee ja menee, se ei ole taukoamatonta kipua.
Epäilen tuota kuvausta. Täällä ovat monet kuvanneet kivun jatkuvaksi, vain pieniä hetkiä ilman kipua. Näitä kuvauksia on paljon.
Ei todellakaan ole jatkuvaa kipua. Se kipu on niin invalidisoivaa, että siinä kipukohtauksessa ei kykene kuin makaamaan ja haukkomaan henkeä. Siinä ei pysty edes puhumaan kunnolla. Jo 14 tunnin kipu putkeen on ihan sieltä ääripäästä. Tyypillisimmillään kipukohtaus on 15 min - pari tuntia.
Jos jollakin olisi jatkuvaa invalidisoivaa kipua, niin eihän tuommoinen ihminen tekisi muuta kuin makaisi kirjaimellisesti sängyssä.
Sappikivikohtaukset ovat nimenomaan kohtauksia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tyypillinen sappikivien oire on äkillinen kipu vatsan oikeassa yläosassa tai keskivatsalla, joka voi säteillä selän puolelle ja aiheuttaa pahoinvointia. Hakeudu lääkäriin, jos sappikivikohtaus tulee ensimmäistä kertaa, ei mene itsestään ohi muutamassa tunnissa tai jos oireisiin liittyy kuumetta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Todella surullinen tapaus. Mutta tässä oli pari huomiota, jotka jäivät aika vähälle keskustelulle. Eli kommentti siitä, että kyseessä on ollut haastava potilas - tämä lause taitaa pitää sisällään sen, että äiti uskoi itse tuohon elohopeamyrkytykseen, jolloin muu hoito ei ole hänelle sopinut. Tästä kertoo myös se,ettei mennyt kontrolliajalle lainkaan. Toinen ihmetys on tuo parisuhde, oliko äiti ilmeisen voimakas, jos isä ei yhtään haastanut tätä näkemystä kotona? Mitä siitä olisi seurannut, eikö uskaltanut?
Ajattelen, että lääkärin on todella haastavaa ollut päästä keskustelemaan oikeasta syystä ja hoidosta, jos potilas on ollut tällainen haastava tapaus.
Hänet on leimattu koska uskalsi vaatia itselleen oikeaa hoitoa. Ei ole suostunut mihinkään vatsan palpointiin, ei ole sokeasti ottanut vain nappeja. Älä yritä syyllistää kaisaa.
Todellakin pitää syyllistää "Kaisa"! Hän TAPPOI kaksi viatonta lasta!!! Hullu joo, ja uskoi salaliittoteorioihin mutta hän TAPPOI omat lapsensa!
Vai ei saisi syyllistää, voin prkl....
Anna olla. Tämä joukkohysteria mikä täällä on menossa, ei ota vastaan mitään. He hyväksyvät vain yhden totuuden.
Ja terveydenhuollon henkilöstö (kuten sinä) vain yhden totuuden.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
" Kova, jatkuva kipu kyllä väsyttää, ja kun kroppa eikä mieli saa levättyä, niin kyllä siinä on jaksamisen kanssa äärirajoilla. "
Sappikivikohtauksessa kipu ei ole jatkuvaa. Se kestää yleensä vain 15 min tai pari tuntia. Maksimissaan jotain 14 tuntia putkeen.
Kipujen välillä voi olla jopa kuukausia väliä. Tai siten tulee kerran viikossa. Sappikivikohtauksissa ne kivut tulee ja menee, se ei ole taukoamatonta kipua.
Epäilen tuota kuvausta. Täällä ovat monet kuvanneet kivun jatkuvaksi, vain pieniä hetkiä ilman kipua. Näitä kuvauksia on paljon.
Sappikohtaukset ovat yksilöllisiä, joillakin paha kipu kestää tunteja, toisella päiviä. Lopulta kun sappi leikataan, se voi olla aivan täynnä kiviä, tai sitten vain puolillaan, ja eri kokoisia kiviä. Se miten pitkään kukin kivi siellä tiehyissä jumittaa, on yksilöllistä ja oireilee myös yksilöllisesti.
Sappikivikohtauksen tyypillinen oire on äkillisesti alkava kipu oikealla ylävatsalla tai keskiylävatsalla. Kipu voi säteillä lapaluiden väliin tai hartiaan ja niskaan. Kipukohtaus kestää minuuteista tunteihin, ja siihen voi liittyä pahoinvointia ja oksentelua.
Kauanko sappikohtaus voi kestää?
Sappikivikohtauksen tyypillinen oire on äkillinen ja voimakas ylävatsakipu oikealla, joka voi säteillä selkään, hartiaan, kylkeen tai oikeaan lapaan. Kipu voi kestää muutamasta minuutista useisiin tunteihin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On aivan hirveää että jos sinulla on mt- kirjaus leimaus sairaushistoriassasi, fyysisiä sairauksia vähätellään ja jätetään hoitamatta! Se on aivan törkeä loukkaus ihmisarvoa kohtaan.
Minulla ei ole ollut mielenterveyden häiriöitä mutta olen tämän saanut ystävieni ja sukulaisteni kautta karvaasti kokea. Ja en kyllä hevin nosta terveydenhuollon leimattavaksi vaikka jotain tähän liittyvää vaivaa olisikin! Voidaan mm. evätä kipulääkitys tms jos on mitään viitettä mt tai päihdetaustasta. Se on aivan järkyttävää ja epäeettistä toimintaa.
Toki olisi hyvä katsoa kokonaisuutta, mutta ihan yleinen ilmiö, että nistit hakevat tiettyjä reseptejä kaikesta muusta, kuin tarpeesta. Pätee elämään yleensäkin, jos joku jää kiinni valheesta, mistä minä tiedän onko 25%, 50% tai 100% hänen jutuistaan puppua. Vaikea ottaa todesta enää.
Toivottavasti et ole lääkäri siellä kirjoittelemassa. Että jokaisen sairaan, apua hakevan kohdalla ekana arviot värähtääkö "nisti" tutkain. Myös ihminen jolla on ollut ongelmia, voi sairastua vakavasti ja tarvita lääkitystä tai hoitoa. Ihan yhtälailla erityisasiantuntija tai toimitusjohtaja, tai ihan tavallinen ihminen voi olla joku päivä sairas ja kipeä.
On paljon tuoretta tutkimustietoa siitä miten mt-ongelmaisia leimataan ja he saavat huonompaa hoitoa. Se vaikuttaa jopa elinajan odotteeseen. Eli ilmiö on todellinen ja siihen pitää puuttua. Ei lakaista maton alle ja perustella että "nämä olivat niitä huonompia ihmisiä".
Minua pidettiin alkuun mt-potilaana. Nyt psykiatri sekä minä yritämme vakuuttaa somaattista puolta todellisista oireista, mutta kun on psykiatrin potilas, ei tunnu auttavan edes se, että psykiatri ohjaa somaattisen puolen hoitoon.
Tämän sopan keskellä olen käynyt kolmen viikon Kelan kuntoutuksen kaikkein vakavimmin mt-sairaiden ryhmässä, että sinänsä minua ei hämmästytä yhtään se, että joku voi olla heppoisin perustein 3 vkoa osastolla. Kun menin kuntoutukseen, pelkäsin mitä ne muut siellä ovat, mutta ihan tavallisia ihmisiä, moni tehnyt vuosikymmenien työuran eikä päälle näy mitään erityistä ja pari zombiksi lääkittyä yhdyskuntakelpoista tyyppiä. Ainakin neljällä meistä oli tolkuton uupumus, joka katsottiin vaikeaksi masennukseksi. Jotta saa vähemmällä tapplelulla kuntoutustukea, kannattaa kuntouttaa itseään.
Oliko tämä muna vai kana tämä vaihtoehtoiset selitykset? Ymmärsin jutusta itse niin, että kun muuta ei löytynyt, hän rupesi selvittämään asiaa itse - kuten kuka tahansa tervejärkinen tekisi.
Eiköhän tuo lopputulema ole ollut valitettavasti monien asioiden summa. Nainen on ollut jo valmiiksi uupunut, eikä ole toipunut siitä, sen jälkeen on iskeneet kovat kivut, jotka ovat voineet aiheuttaa univajetta, jonka takia on uupunut entisestään. Taustalla voi olla myös muita, hoitamattomia mielenterveyden sairauksia, joista nainen ei ehkä itsekään ole ollut tietoinen. Kipu voi oikeasti pistää ihmisen sekaisin, mutta harvoin sitä tulee niin vainoharhaiseksi, että itsensä lisäksi teilaa omat lapsensa. Kova, jatkuva kipu kyllä väsyttää, ja kun kroppa eikä mieli saa levättyä, niin kyllä siinä on jaksamisen kanssa äärirajoilla. Sitten vielä lisänä se, etteivät lääkärit - ne, joiden pitäisi selvittää kivun syy ja auttaa sen kanssa - eivät usko potilasta, niin ei mikään ihme, jos ei jaksa nähdä toista päivää ja alkaa etsiä vaihtoehtoisia teorioita kipuun ja hoitokeinoja. En ihmettele, että hän on alkanut etsiä facebook ryhmistä selitystä kivuilleen, mutta kyllä hän on pahasti ollut vainoharhainen kuvitellessaan, että lapsillakaan ei ole mitään toivoa jäljellä.
Itselläni kävi niin, että minulla oli paha kohtutulehdus, jota kukaan lääkäri ei uskonut. Jouduin päivystykseen, jossa minua kehoitettiin aloittamaan masennuslääkitys. Muistan vieläkin, kun lääkäri sanoi minulle, että minä vain kuvittelen kivun ja se kipu ei ole totta, että se on vain minun päässäni. Sitten hän ihmetteli kun raivostuin siitä, että 7 tunnin päivystyksessä odottelun jälkeen (kovissa kivuissa) minulle tarjotaan masennuslääkitystä hoitoon. Hän sanoi, että jos en suostu aloittamaan masennuslääkitystä niin eivät he voi muuta hoitoa tarjota. Lisäksi minulle sanottiin, että tulehduarvoni eivät olleet koholla, mutta myöhemmin näin omakannasta, että arvot olivat todellakin olleet koholla, ja siihen ei oltu reagoitu. Minulla ei kuulema voinut olla kohtutulehdusta, koska en ollut synnyttänyt ja minulla ei ollut kuumetta. Asiasta tietämättömille tiedoksi, että kyseinen tulehdus voi tulla vaikka leikkauksen seurauksena. Itse olin kivuissa viisi viikkoa, ja jouduin lopulta sairaalaan antibioottitippaan. Siinä vaiheessa minusta oikeasti tuntui, että järki lähtee kivun takia, ja en muista esim. sitä, miten päädyin sairaalaan tippaan.
Joten toisaalta en ihmettele sitä, jos vainoharhaisuus pahenee kivun ja huonon kohtelun seurauksena. Kun alan "ammattilaiset" väittävät, ettet voi olla sairas koska joku oire puuttuu, niin kyllä sitä alkaa kyseenalaistaa ihan kaikkea.