Olen erittäin älykäs, mutta en matemaattisesti. Onko tämä otettu huomioon älykkyystesteissä?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Riippuu siitä, että millaisia älykkyystestejä tehdään. Mensan testi nyt on aika yksipuolinen ja huono testi mittaamaan älykkyyden testiä. Psykologin testit ovat kattavammat. Niissä näkyy oikeasti vahvuus alueet ja mahdolliset heikot alueet suhteessa muuhun väestöön. Mensan testi on oikeastaan huono tapa mitata älykkyyttä, koska siihen vaikuttaa se, että kuinka kauan jaksaa keskittyä tekemään sitä eikä se mittaa kuin yhtä osa-aluetta aivotoiminnasta. 

Jotenkin jo söpöjä nämä "miksi en pärjää Mensan testissä"-selitykset. 

 

Voisiko ajatella, että on lahjakkuutta ja taitoja, joka on hyvin moninaista ja sitten on älykkyyttä, joka on, mikä on? 

Oikeastiko väität ettei voi olla älykäs, jos ei Mensan testissä pärjää? Et kuulosta kovin älykkääktä vaan hyvin yksinkertaiselta.

1) tyhmä ei voi pärjätä mitenkään Mensan testissä 

 

2) älykäs ei voi olla pärjäämättä 

 

Todista vääräksi.

Älykäs voi olla pärjäämättä. Hänellä voi olla sillä hetkellä vaikka ripuli. Tai hän voi kärsiä esiintymisjännityksestä. Tai hänen näkönsä voi olla heikko. Voidaan keksiä lukuisia syitä, miksi jonkun älykkään testi menisi mönkään.

Miksi mennä testiin jos on ripuli tai mitenkään sairas? Jättää menemättä. Oletko silmälaseista kuullut? Jännitys voi tosiaan huonontaa tulosta, mutta se on ongelma, joka ihmisen pitää itse ratkaista (esim Propral), tai sitten ymmärtää, että tulos saattaa jännityksen vuoksi jäädä heikommaksi.

Ripuli voi iskeä milloin vain.

Edelleen, väite oli     "älykäs ei voi olla pärjäämättä ". 

Ja älykäs voi olla pärjäämättä monestakin eri syystä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Riippuu siitä, että millaisia älykkyystestejä tehdään. Mensan testi nyt on aika yksipuolinen ja huono testi mittaamaan älykkyyden testiä. Psykologin testit ovat kattavammat. Niissä näkyy oikeasti vahvuus alueet ja mahdolliset heikot alueet suhteessa muuhun väestöön. Mensan testi on oikeastaan huono tapa mitata älykkyyttä, koska siihen vaikuttaa se, että kuinka kauan jaksaa keskittyä tekemään sitä eikä se mittaa kuin yhtä osa-aluetta aivotoiminnasta. 

Jotenkin jo söpöjä nämä "miksi en pärjää Mensan testissä"-selitykset. 

 

Voisiko ajatella, että on lahjakkuutta ja taitoja, joka on hyvin moninaista ja sitten on älykkyyttä, joka on, mikä on? 

Oikeastiko väität ettei voi olla älykäs, jos ei Mensan testissä pärjää? Et kuulosta kovin älykkääktä vaan hyvin yksinkertaiselta.

1) tyhmä ei voi pärjätä mitenkään Mensan testissä 

 

2) älykäs ei voi olla pärjäämättä 

 

Todista vääräksi.

Itse asiassa sinä esitit väitteen, ja tämän väitteen ollakseen totta, niin sinun pitäisi esittää empiiristä evidenssiä väitteesi tueksi. Todistustaakka kuuluu sinulle.

Esitän todisteeksi Gaussin käyrän. Muuta?

Gaussin käyrän mukaan tyhmät ovat älykkyydeltään heikkoja, eli alhainen ÄO, älykkäillä puolestaan korkea ÄO. Miten esität tämän vääräksi? Että tyhmällä voi olla korkea ÄO?

Sun kommentti todistaa, että tyhmällä on alhainen äo. 

Oliko tää nyt parasta, mihin pystyt?

 

 😂😂😂😂😂😂😂😂😂😂😂😂😂😂

Ei. Parasta on että sä haiset persehielle  😂😂😂😂😂😂😂😂😂😂😂😂😂😂

Missä se sun asiallinen vastaus viipyy? 

Missä se sun perustelu viipyy 😂😂😂😂😂😂😂😂😂😂😂😂😂😂

Gaussin käyrä on mun perustelu ja olen jo selittänyt sulle, miksi, mutta et osaa vastata siihen mitään, paitsi louskuttaa leukojasi. 

 

Upeaa että päähäsi on tarttunut hieno termi😂😂😂😂😂😂😂😂😂😂😂😂😂😂

Gaussin käyrästä opitaan lukiossa. Se ei ole mitään uutta ja hienoa termistöä. Aivan normaalia yleistietoa. 

😂😂😂😂😂😂😂😂😂😂😂😂😂😂

Tää selkeesti ei lukiota ole käynyt! 😄 

Mä jotenkin kuvittelin et toi olis ollut jo yläasteella mut näköjään ei... Kyllä tuon työssäkäyvät amiksetkin suunnilleen tietää... 

Ei mun aikana opetettu Gaussin käyrää yläasteella tai lukiossa. Törmäsin siihen vasta yliopistolla.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Riippuu siitä, että millaisia älykkyystestejä tehdään. Mensan testi nyt on aika yksipuolinen ja huono testi mittaamaan älykkyyden testiä. Psykologin testit ovat kattavammat. Niissä näkyy oikeasti vahvuus alueet ja mahdolliset heikot alueet suhteessa muuhun väestöön. Mensan testi on oikeastaan huono tapa mitata älykkyyttä, koska siihen vaikuttaa se, että kuinka kauan jaksaa keskittyä tekemään sitä eikä se mittaa kuin yhtä osa-aluetta aivotoiminnasta. 

Jotenkin jo söpöjä nämä "miksi en pärjää Mensan testissä"-selitykset. 

 

Voisiko ajatella, että on lahjakkuutta ja taitoja, joka on hyvin moninaista ja sitten on älykkyyttä, joka on, mikä on? 

Oikeastiko väität ettei voi olla älykäs, jos ei Mensan testissä pärjää? Et kuulosta kovin älykkääktä vaan hyvin yksinkertaiselta.

1) tyhmä ei voi pärjätä mitenkään Mensan testissä 

 

2) älykäs ei voi olla pärjäämättä 

 

Todista vääräksi.

Entä jos on hahmotushäiriö? Kuten olen jo sanonut, kyllä mä muuten olen hyvin pärjännyt, matematiikkakin sujuu hyvin. Olenko siis tyhmä?

Jos et saa Mensan testissä, joka on yleisesti hyväksytty menetelmä älykkyyden mittaamiseen, riittävän hyvää tulosta niin ei, et ole älykäs. 

 

Jos olisit lukenut ketjun, ymmärtäisit, miksi matematiikan osaaminen ei suoraan korreloi Mensan testissä pärjäämisen kanssa. Samasta syystä ihmiset, jotka on huonoja matikassa, voivat pärjätä loistavasti Mensan testissä. 

Väärin. On lukuisia syitä, miksi älykäs henkilö voi epäonnistua testissä joskus. Hän voi silti olla älykäs.

Tietenkin voi, lukuisistakin syistä, eikä.se tee hänestä tyhmää. Mutta tyhmä ei voi onnistua. Ei edes arvailemalla vastauksia. Jokainen testissä käynyt ymmärtää tämän. 

On mahdollista, että oikein onnekas tyhmä voi onnistua.

Kyllä. Jos puhutaan todennäköisyyksistä, on yli 0% mahdollisuus että joku arvaa vastaukset oikein. Mutta näin tuskin ikinä käy.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Riippuu siitä, että millaisia älykkyystestejä tehdään. Mensan testi nyt on aika yksipuolinen ja huono testi mittaamaan älykkyyden testiä. Psykologin testit ovat kattavammat. Niissä näkyy oikeasti vahvuus alueet ja mahdolliset heikot alueet suhteessa muuhun väestöön. Mensan testi on oikeastaan huono tapa mitata älykkyyttä, koska siihen vaikuttaa se, että kuinka kauan jaksaa keskittyä tekemään sitä eikä se mittaa kuin yhtä osa-aluetta aivotoiminnasta. 

Jotenkin jo söpöjä nämä "miksi en pärjää Mensan testissä"-selitykset. 

 

Voisiko ajatella, että on lahjakkuutta ja taitoja, joka on hyvin moninaista ja sitten on älykkyyttä, joka on, mikä on? 

Oikeastiko väität ettei voi olla älykäs, jos ei Mensan testissä pärjää? Et kuulosta kovin älykkääktä vaan hyvin yksinkertaiselta.

1) tyhmä ei voi pärjätä mitenkään Mensan testissä 

 

2) älykäs ei voi olla pärjäämättä 

 

Todista vääräksi.

Entä jos on hahmotushäiriö? Kuten olen jo sanonut, kyllä mä muuten olen hyvin pärjännyt, matematiikkakin sujuu hyvin. Olenko siis tyhmä?

Jos et saa Mensan testissä, joka on yleisesti hyväksytty menetelmä älykkyyden mittaamiseen, riittävän hyvää tulosta niin ei, et ole älykäs. 

 

Jos olisit lukenut ketjun, ymmärtäisit, miksi matematiikan osaaminen ei suoraan korreloi Mensan testissä pärjäämisen kanssa. Samasta syystä ihmiset, jotka on huonoja matikassa, voivat pärjätä loistavasti Mensan testissä. 

Väärin. On lukuisia syitä, miksi älykäs henkilö voi epäonnistua testissä joskus. Hän voi silti olla älykäs.

Tietenkin voi, lukuisistakin syistä, eikä.se tee hänestä tyhmää. Mutta tyhmä ei voi onnistua. Ei edes arvailemalla vastauksia. Jokainen testissä käynyt ymmärtää tämän. 

On mahdollista, että oikein onnekas tyhmä voi onnistua.

Kyllä. Jos puhutaan todennäköisyyksistä, on yli 0% mahdollisuus että joku arvaa vastaukset oikein. Mutta näin tuskin ikinä käy.

Tyhmä voi myös olla sen verta fiksu, että varastaa ratkaisut jostain etukäteen, ja menestyy sen takia testissä. Tätäkään tuskin ikinä käy, mutta siihen on teoreettinen mahdollisuus.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Riippuu siitä, että millaisia älykkyystestejä tehdään. Mensan testi nyt on aika yksipuolinen ja huono testi mittaamaan älykkyyden testiä. Psykologin testit ovat kattavammat. Niissä näkyy oikeasti vahvuus alueet ja mahdolliset heikot alueet suhteessa muuhun väestöön. Mensan testi on oikeastaan huono tapa mitata älykkyyttä, koska siihen vaikuttaa se, että kuinka kauan jaksaa keskittyä tekemään sitä eikä se mittaa kuin yhtä osa-aluetta aivotoiminnasta. 

Jotenkin jo söpöjä nämä "miksi en pärjää Mensan testissä"-selitykset. 

 

Voisiko ajatella, että on lahjakkuutta ja taitoja, joka on hyvin moninaista ja sitten on älykkyyttä, joka on, mikä on? 

Oikeastiko väität ettei voi olla älykäs, jos ei Mensan testissä pärjää? Et kuulosta kovin älykkääktä vaan hyvin yksinkertaiselta.

1) tyhmä ei voi pärjätä mitenkään Mensan testissä 

 

2) älykäs ei voi olla pärjäämättä 

 

Todista vääräksi.

Entä jos on hahmotushäiriö? Kuten olen jo sanonut, kyllä mä muuten olen hyvin pärjännyt, matematiikkakin sujuu hyvin. Olenko siis tyhmä?

Jos et saa Mensan testissä, joka on yleisesti hyväksytty menetelmä älykkyyden mittaamiseen, riittävän hyvää tulosta niin ei, et ole älykäs. 

 

Jos olisit lukenut ketjun, ymmärtäisit, miksi matematiikan osaaminen ei suoraan korreloi Mensan testissä pärjäämisen kanssa. Samasta syystä ihmiset, jotka on huonoja matikassa, voivat pärjätä loistavasti Mensan testissä. 

Väärin. On lukuisia syitä, miksi älykäs henkilö voi epäonnistua testissä joskus. Hän voi silti olla älykäs.

Tietenkin voi, lukuisistakin syistä, eikä.se tee hänestä tyhmää. Mutta tyhmä ei voi onnistua. Ei edes arvailemalla vastauksia. Jokainen testissä käynyt ymmärtää tämän. 

On mahdollista, että oikein onnekas tyhmä voi onnistua.

Kyllä. Jos puhutaan todennäköisyyksistä, on yli 0% mahdollisuus että joku arvaa vastaukset oikein. Mutta näin tuskin ikinä käy.

Tyhmä voi myös olla sen verta fiksu, että varastaa ratkaisut jostain etukäteen, ja menestyy sen takia testissä. Tätäkään tuskin ikinä käy, mutta siihen on teoreettinen mahdollisuus.

Jos olet käynyt testissä, ymmärrät, ettei tämä ole mahdollista. Mutta et ole. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Riippuu siitä, että millaisia älykkyystestejä tehdään. Mensan testi nyt on aika yksipuolinen ja huono testi mittaamaan älykkyyden testiä. Psykologin testit ovat kattavammat. Niissä näkyy oikeasti vahvuus alueet ja mahdolliset heikot alueet suhteessa muuhun väestöön. Mensan testi on oikeastaan huono tapa mitata älykkyyttä, koska siihen vaikuttaa se, että kuinka kauan jaksaa keskittyä tekemään sitä eikä se mittaa kuin yhtä osa-aluetta aivotoiminnasta. 

Jotenkin jo söpöjä nämä "miksi en pärjää Mensan testissä"-selitykset. 

 

Voisiko ajatella, että on lahjakkuutta ja taitoja, joka on hyvin moninaista ja sitten on älykkyyttä, joka on, mikä on? 

Oikeastiko väität ettei voi olla älykäs, jos ei Mensan testissä pärjää? Et kuulosta kovin älykkääktä vaan hyvin yksinkertaiselta.

1) tyhmä ei voi pärjätä mitenkään Mensan testissä 

 

2) älykäs ei voi olla pärjäämättä 

 

Todista vääräksi.

Älykäs voi olla pärjäämättä. Hänellä voi olla sillä hetkellä vaikka ripuli. Tai hän voi kärsiä esiintymisjännityksestä. Tai hänen näkönsä voi olla heikko. Voidaan keksiä lukuisia syitä, miksi jonkun älykkään testi menisi mönkään.

Miksi mennä testiin jos on ripuli tai mitenkään sairas? Jättää menemättä. Oletko silmälaseista kuullut? Jännitys voi tosiaan huonontaa tulosta, mutta se on ongelma, joka ihmisen pitää itse ratkaista (esim Propral), tai sitten ymmärtää, että tulos saattaa jännityksen vuoksi jäädä heikommaksi.

Ripuli voi iskeä milloin vain.

Edelleen, väite oli     "älykäs ei voi olla pärjäämättä ". 

Ja älykäs voi olla pärjäämättä monestakin eri syystä.

En susta tiedä, mutta jos mulle olisi siinä testipenkissä iskenyt ripuli, niin en kyllä olisi siihen jäänyt. Ja vessakäynnin jälkeen ei saa testiä jatkaa. Mutta hei, sun housut. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Riippuu siitä, että millaisia älykkyystestejä tehdään. Mensan testi nyt on aika yksipuolinen ja huono testi mittaamaan älykkyyden testiä. Psykologin testit ovat kattavammat. Niissä näkyy oikeasti vahvuus alueet ja mahdolliset heikot alueet suhteessa muuhun väestöön. Mensan testi on oikeastaan huono tapa mitata älykkyyttä, koska siihen vaikuttaa se, että kuinka kauan jaksaa keskittyä tekemään sitä eikä se mittaa kuin yhtä osa-aluetta aivotoiminnasta. 

Jotenkin jo söpöjä nämä "miksi en pärjää Mensan testissä"-selitykset. 

 

Voisiko ajatella, että on lahjakkuutta ja taitoja, joka on hyvin moninaista ja sitten on älykkyyttä, joka on, mikä on? 

Oikeastiko väität ettei voi olla älykäs, jos ei Mensan testissä pärjää? Et kuulosta kovin älykkääktä vaan hyvin yksinkertaiselta.

1) tyhmä ei voi pärjätä mitenkään Mensan testissä 

 

2) älykäs ei voi olla pärjäämättä 

 

Todista vääräksi.

Itse asiassa sinä esitit väitteen, ja tämän väitteen ollakseen totta, niin sinun pitäisi esittää empiiristä evidenssiä väitteesi tueksi. Todistustaakka kuuluu sinulle.

Esitän todisteeksi Gaussin käyrän. Muuta?

Gaussin käyrän mukaan tyhmät ovat älykkyydeltään heikkoja, eli alhainen ÄO, älykkäillä puolestaan korkea ÄO. Miten esität tämän vääräksi? Että tyhmällä voi olla korkea ÄO?

Sun kommentti todistaa, että tyhmällä on alhainen äo. 

Oliko tää nyt parasta, mihin pystyt?

 

 😂😂😂😂😂😂😂😂😂😂😂😂😂😂

Ei. Parasta on että sä haiset persehielle  😂😂😂😂😂😂😂😂😂😂😂😂😂😂

Missä se sun asiallinen vastaus viipyy? 

Missä se sun perustelu viipyy 😂😂😂😂😂😂😂😂😂😂😂😂😂😂

Gaussin käyrä on mun perustelu ja olen jo selittänyt sulle, miksi, mutta et osaa vastata siihen mitään, paitsi louskuttaa leukojasi. 

 

Upeaa että päähäsi on tarttunut hieno termi😂😂😂😂😂😂😂😂😂😂😂😂😂😂

Gaussin käyrästä opitaan lukiossa. Se ei ole mitään uutta ja hienoa termistöä. Aivan normaalia yleistietoa. 

😂😂😂😂😂😂😂😂😂😂😂😂😂😂

Tää selkeesti ei lukiota ole käynyt! 😄 

Mä jotenkin kuvittelin et toi olis ollut jo yläasteella mut näköjään ei... Kyllä tuon työssäkäyvät amiksetkin suunnilleen tietää... 

Ei mun aikana opetettu Gaussin käyrää yläasteella tai lukiossa. Törmäsin siihen vasta yliopistolla.

Jos tulee väittelemään, ja pyytää todistelua väitteille, älykkyydestä, olisi tällaisen todella peruskäsitteen hyvä olla hallussa, tai vain nolaa itsensä, kuten tälle miehelle nyt kävi. Sen jälkeen alkoi alatyylisesti riehumaan. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen tavannut useita korkean älykkyysosamäärän omaavia ihmisiä työni kautta. Olen joskus ihmetellyt miten heidän

tunneälynsä on niin olematon tai sosiaaliset taidot aivan nolla.  Tylyjä ja usein täysin ei-empaattisia ihmisiä. Viekö muut älylliset ominaisuudet nuo taidot?

Ei vie. Nuo ihmiset ovat sitä samaa jengiä, joka vähemmällä älykkyydellä olisivat vankilassa. Eli pieni osa. Kaikissa älykkyysryhmissä noita sosiaalisesti outoja on aivan samalla tavalla. 

Et ilmeisesti tunnista älykkäitä kovin hyvin. (toisin sanottuna et itse ole kovin älykäs) 

 Kyllä aivo- ja sydänkirurgit tai lääketieteen tutkijat ym. on mielestäni omalla tavallaan aika älykkäitä. 

Kirurgit on useimmiten psykopaatteja. Vaiettu fakta.

Ei useimmiten. Suuri enemmistö on hyviä ihmisiä. Heissä on yliedustus sosiopaatteja, kyllä. Se ei tarkoita että enemmistö heistä oiisi sosiopaatteja, vaan se on yhä hyvin pieni vähemmistö. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Älykkyystestiin ei tarvitse ennaltaopittuja taitoja kuten matematiikkaa. Nehän on kuviotehtäviä, jotka kertovat päättelykyvystä ja ongelma ratkaisemisesta. Älykkyys on aivojen prosessointinopeus. Tietenkin niitä voi harjoitella etukäteen. Kuitenkaan millään harjoittelulla ei pääse yli tietyn pisteen, jota ei voi enää ylittää. Se mikä se on niin on yksilöllistä. 

Visuaalisesti ilmenevä älykkyys on myös yleisintä, koska käytämme näköämme niin runsaasti. Tiedä kuinka lahjakas voisin olla musiikillisesti, jos olisin kasvanut intrumentti kourassa.

Onko sokea siis automaattisesti tyhmä? Myös mensan mukaan?

Ei. Mensaan voi päästä muutenkin kuin kuviotestin avulla.

Eli? Miksi helvetissä testi olisi erilainen?

Sokeille, koska he eivät näe. Ymmärrätkö että sokeat eivät näe?

Sokeat voivat koskea niitä kuvioita. Tuo olisi hyvin helppoa toteuttaa. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minua häiritsee osassa kuviopäättelyitä ja osassa numerotestejä se, että pitää valita yksi vastaus. Ja kyn oikeita vastauksia voisi periaatteessa olla kaksikin. Tällöin pitää käyttää energiaa sen ajatteluun, mitä kokeen tekijä on ajatellut, ja miettiä, kumpi on yksinkertaisempi ja siten todennäköisempi oikea vastaus. 

 

Mutta samahan se on yliopistolla tenteissäkin - pitää tietää, mitä proffa on koekysymystä laatiessaan ajatellut. 

Ei, Mensan testissä oikeita vastauksia voi olla vain yksi. 

Jos numero- tai kuviopäättelytehtävässä saa useamman, kuin yhden oikean vastauksen, ei osaa tehtävää, eikä siis ole riittävän älykäs sitä ratkaisemaan. Tässä ei nyt selittelyt auta😄

 

Essee- tai monivalintatyyppiset tehtävät on ihan eri asia. 

Toi ei pidä paikkaansa. Osa tehtävistä on loogisesti pääteltävissä eri tavoinkin kuin yleisin vastaus. Se vaatii vaan tietynlaisen ylipyörittelyn. 

 

Esim. numerosarjat, joita pitää jatkaa, jos alku on suht lyhyt, voisi periaatteessa lukujonon jatkohäntä olla samalla kaavalla eri. Esim 2 , 4 , 8 -tyyppinen lukujono, siinä voisi tulla jatkoksi yhtä hyvin 12, 14, 16 kuin 32. Kyse on siitä, oivaltaako testin suorittaja yksinkertaisimpana ja yleisimpänä pidetyn tavanomaisimman säännön. Eli ei edes haeta matemaattisesti oikeinta vastausta, vaan sitä, tuleeko vastaajalla ekana mieleen ns.loogisin vaihtoehto.

Loogisin vastaus on myös matemaattisesti oikea vastaus. Toki voi väittää muutakin. Koko maailman kaikkeus perustuu matematiikkaan 

Kyllä, loogisin vastaus on matemaattisesti oikea vastaus. Sitähän tuossa lukikin, että etsitään loogisinta oikeinta vastausta. Silti jokin toinenkin vastaus voi olla matemaattisesti oikea vastaus. 

Mutta turha tästä kai on tällä palstalla jankata, sattuneesta syystä.

Vierailija kirjoitti:

Olen tavannut useita korkean älykkyysosamäärän omaavia ihmisiä työni kautta. Olen joskus ihmetellyt miten heidän

tunneälynsä on niin olematon tai sosiaaliset taidot aivan nolla.  Tylyjä ja usein täysin ei-empaattisia ihmisiä. Viekö muut älylliset ominaisuudet nuo taidot?

Sosiaaliset taidot voivat jäädä vaillinaisiksi, jos joutuu hyljeksityksi ja tietyllä tapaa kammotuksikin oman älykkyytensä vuoksi. Jopa omat vanhemmat voivat alkaa vierastamaan kuusivuotiasta lastaan, jos hän on jo siinä iässä vanhempia älykkäämpi. Päiväkoti ja peruskoulu ovat älykkäälle lapsille erittäin raadollisia paikkoja ja ellei lapsi osaa vaistomaisesti luoda selviytymisstrategiaa, saattavat psykologiset arvet olla syvät.

Vierailija kirjoitti:

Mensan nettitestistä 108. Hyvä vai huono? Olen aivan surkea matemaattisessa ongelmanratkaisussa, mutta mielestäni ihan älykäs muuten.

Aikuinen lapseni, jolla on lukihäiriö ja adhd (kouluarvosanat eivät päätä ole huimanneet), sai tuosta testistä 128.

Vierailija kirjoitti:

Älykkyys on aivojen suoritustehoa, joka voi ilmetä monin eri tavoin. Tunnettu esimerkki on hauskin käytän ääripään miehet, joilla kaikki älykkyys on allokoitu matemaattisuuteen, muttei sosiaalisuuteen.

Paras mittari tämän yleisälykkyydmittaamiseen on kuitenkin Mensan testi, siitä ei päästä mihinkään. Se mittaa hahmontunnistusta, joka on yleismaailmallinen keino mitata loogista päättelykykyä ilman, että koulutustaso vaikuttaa asiaan.

Oma Mensan antama älykkyysosamääräni on 124, mutta olen surkea aritmetiikassa. Kaavat yms sujuvat keskiverrosti, mutten osaa kertotaulua enkä laskea päässä kuin alkeellisimpia laskuja. Joku palikka puuttuu päästä

Mitataanhan siinä myös prosessoinnin nopeutta, koska suoriutumisen nopeus on otettu huomioon. Toisaalta mensan testin tuloksella ei välttämättä ole mitään tekemistä sen kanssa, kuinka hyvin pärjää elämässä. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tästä linkistä voitte katsoa, mitä psykologien käyttämässä älykkyystestissä mitataan. https://www.hogrefe.fi/tuote?product_id=121

Tunnen yhden psykologin ja useita psykologiaa opiskelleita. Arvaapa mitä? Heillä kaikilla on mt-ongelmia.

Miten se nyt liittyy tähän aiheeseen? 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minua häiritsee osassa kuviopäättelyitä ja osassa numerotestejä se, että pitää valita yksi vastaus. Ja kyn oikeita vastauksia voisi periaatteessa olla kaksikin. Tällöin pitää käyttää energiaa sen ajatteluun, mitä kokeen tekijä on ajatellut, ja miettiä, kumpi on yksinkertaisempi ja siten todennäköisempi oikea vastaus. 

 

Mutta samahan se on yliopistolla tenteissäkin - pitää tietää, mitä proffa on koekysymystä laatiessaan ajatellut. 

Ei, Mensan testissä oikeita vastauksia voi olla vain yksi. 

Jos numero- tai kuviopäättelytehtävässä saa useamman, kuin yhden oikean vastauksen, ei osaa tehtävää, eikä siis ole riittävän älykäs sitä ratkaisemaan. Tässä ei nyt selittelyt auta😄

 

Essee- tai monivalintatyyppiset tehtävät on ihan eri asia. 

Toi ei pidä paikkaansa. Osa tehtävistä on loogisesti pääteltävissä eri tavoinkin kuin yleisin vastaus. Se vaatii vaan tietynlaisen ylipyörittelyn. 

 

Esim. numerosarjat, joita pitää jatkaa, jos alku on suht lyhyt, voisi periaatteessa lukujonon jatkohäntä olla samalla kaavalla eri. Esim 2 , 4 , 8 -tyyppinen lukujono, siinä voisi tulla jatkoksi yhtä hyvin 12, 14, 16 kuin 32. Kyse on siitä, oivaltaako testin suorittaja yksinkertaisimpana ja yleisimpänä pidetyn tavanomaisimman säännön. Eli ei edes haeta matemaattisesti oikeinta vastausta, vaan sitä, tuleeko vastaajalla ekana mieleen ns.loogisin vaihtoehto.

Loogisin vastaus on myös matemaattisesti oikea vastaus. Toki voi väittää muutakin. Koko maailman kaikkeus perustuu matematiikkaan 

Kyllä, loogisin vastaus on matemaattisesti oikea vastaus. Sitähän tuossa lukikin, että etsitään loogisinta oikeinta vastausta. Silti jokin toinenkin vastaus voi olla matemaattisesti oikea vastaus. 

Mutta turha tästä kai on tällä palstalla jankata, sattuneesta syystä.

Testeissä on yksi oikea vastaus, se on matemaattisesti oikea ja myös loogisesti, jos oma logiinen vastaus on jotain muuta, ei ole sitten älykäs 

https://www.is.fi/menaiset/hyva-fiilis/art-2000010827073.html

"Eivätkö kaikki ole omalla tavallaan älykkäitä? Jos numeeriset tehtävät ja päättelypähkinät eivät suju, voi olla vaikka sosiaalisesti tai liikunnallisesti älykäs?

– Toki eri ihmisillä on eri vahvuuksia, mutta sosiaalisuus tai liikunnallisuus eivät ole älykkyyttä, Jokela sanoo.

Niin sanotulla moniälykkyysteorialla on haluttu viestittää, että kaikki ovat hyviä jossain. Teorian mukaan on esimerkiksi kielellistä, matemaattis-loogista, musiikillista, avaruudellista ja visuaalista sekä liikunnallista älykkyyttä.

– Nämä ovat taitoja ja kykyjä. Jotkut ovat halunneet liittää niihin termin älykkyys. Älykkyystutkijat ovat kuitenkin kumonneet moniälykkyysteorian. "

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Riippuu siitä, että millaisia älykkyystestejä tehdään. Mensan testi nyt on aika yksipuolinen ja huono testi mittaamaan älykkyyden testiä. Psykologin testit ovat kattavammat. Niissä näkyy oikeasti vahvuus alueet ja mahdolliset heikot alueet suhteessa muuhun väestöön. Mensan testi on oikeastaan huono tapa mitata älykkyyttä, koska siihen vaikuttaa se, että kuinka kauan jaksaa keskittyä tekemään sitä eikä se mittaa kuin yhtä osa-aluetta aivotoiminnasta. 

Jotenkin jo söpöjä nämä "miksi en pärjää Mensan testissä"-selitykset. 

 

Voisiko ajatella, että on lahjakkuutta ja taitoja, joka on hyvin moninaista ja sitten on älykkyyttä, joka on, mikä on? 

Oikeastiko väität ettei voi olla älykäs, jos ei Mensan testissä pärjää? Et kuulosta kovin älykkääktä vaan hyvin yksinkertaiselta.

1) tyhmä ei voi pärjätä mitenkään Mensan testissä 

 

2) älykäs ei voi olla pärjäämättä 

 

Todista vääräksi.

Entä jos on hahmotushäiriö? Kuten olen jo sanonut, kyllä mä muuten olen hyvin pärjännyt, matematiikkakin sujuu hyvin. Olenko siis tyhmä?

Jos et saa Mensan testissä, joka on yleisesti hyväksytty menetelmä älykkyyden mittaamiseen, riittävän hyvää tulosta niin ei, et ole älykäs. 

 

Jos olisit lukenut ketjun, ymmärtäisit, miksi matematiikan osaaminen ei suoraan korreloi Mensan testissä pärjäämisen kanssa. Samasta syystä ihmiset, jotka on huonoja matikassa, voivat pärjätä loistavasti Mensan testissä. 

Väärin. On lukuisia syitä, miksi älykäs henkilö voi epäonnistua testissä joskus. Hän voi silti olla älykäs.

Tietenkin voi, lukuisistakin syistä, eikä.se tee hänestä tyhmää. Mutta tyhmä ei voi onnistua. Ei edes arvailemalla vastauksia. Jokainen testissä käynyt ymmärtää tämän. 

On mahdollista, että oikein onnekas tyhmä voi onnistua.

Kyllä. Jos puhutaan todennäköisyyksistä, on yli 0% mahdollisuus että joku arvaa vastaukset oikein. Mutta näin tuskin ikinä käy.

Tyhmä voi myös olla sen verta fiksu, että varastaa ratkaisut jostain etukäteen, ja menestyy sen takia testissä. Tätäkään tuskin ikinä käy, mutta siihen on teoreettinen mahdollisuus.

Jos olet käynyt testissä, ymmärrät, ettei tämä ole mahdollista. Mutta et ole. 

Miten minun testissäkäyntini liittyy tähän? Maailma on täynnä mahdollisuuksia, jos vaan viitsit käyttää aivojasi. Tarpeeksi rikas voi maksaa vaikka testinpitäjälle, jotta saa oikeat vastaukset. On älyllisesti epärehellistä sanoa, että vastausten saaminen olisi 100% mahdotonta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Riippuu siitä, että millaisia älykkyystestejä tehdään. Mensan testi nyt on aika yksipuolinen ja huono testi mittaamaan älykkyyden testiä. Psykologin testit ovat kattavammat. Niissä näkyy oikeasti vahvuus alueet ja mahdolliset heikot alueet suhteessa muuhun väestöön. Mensan testi on oikeastaan huono tapa mitata älykkyyttä, koska siihen vaikuttaa se, että kuinka kauan jaksaa keskittyä tekemään sitä eikä se mittaa kuin yhtä osa-aluetta aivotoiminnasta. 

Jotenkin jo söpöjä nämä "miksi en pärjää Mensan testissä"-selitykset. 

 

Voisiko ajatella, että on lahjakkuutta ja taitoja, joka on hyvin moninaista ja sitten on älykkyyttä, joka on, mikä on? 

Oikeastiko väität ettei voi olla älykäs, jos ei Mensan testissä pärjää? Et kuulosta kovin älykkääktä vaan hyvin yksinkertaiselta.

1) tyhmä ei voi pärjätä mitenkään Mensan testissä 

 

2) älykäs ei voi olla pärjäämättä 

 

Todista vääräksi.

Älykäs voi olla pärjäämättä. Hänellä voi olla sillä hetkellä vaikka ripuli. Tai hän voi kärsiä esiintymisjännityksestä. Tai hänen näkönsä voi olla heikko. Voidaan keksiä lukuisia syitä, miksi jonkun älykkään testi menisi mönkään.

Miksi mennä testiin jos on ripuli tai mitenkään sairas? Jättää menemättä. Oletko silmälaseista kuullut? Jännitys voi tosiaan huonontaa tulosta, mutta se on ongelma, joka ihmisen pitää itse ratkaista (esim Propral), tai sitten ymmärtää, että tulos saattaa jännityksen vuoksi jäädä heikommaksi.

Ripuli voi iskeä milloin vain.

Edelleen, väite oli     "älykäs ei voi olla pärjäämättä ". 

Ja älykäs voi olla pärjäämättä monestakin eri syystä.

En susta tiedä, mutta jos mulle olisi siinä testipenkissä iskenyt ripuli, niin en kyllä olisi siihen jäänyt. Ja vessakäynnin jälkeen ei saa testiä jatkaa. Mutta hei, sun housut. 

Niin. Eli testisi jäisi kesken ja saisit huonon tuloksen, vaikka olisitkin älykäs.  Älykäs voi epäonnistua testissä ja syitä tähän voidaan keksiä vaikka kuinka.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Älykkyystestiin ei tarvitse ennaltaopittuja taitoja kuten matematiikkaa. Nehän on kuviotehtäviä, jotka kertovat päättelykyvystä ja ongelma ratkaisemisesta. Älykkyys on aivojen prosessointinopeus. Tietenkin niitä voi harjoitella etukäteen. Kuitenkaan millään harjoittelulla ei pääse yli tietyn pisteen, jota ei voi enää ylittää. Se mikä se on niin on yksilöllistä. 

Visuaalisesti ilmenevä älykkyys on myös yleisintä, koska käytämme näköämme niin runsaasti. Tiedä kuinka lahjakas voisin olla musiikillisesti, jos olisin kasvanut intrumentti kourassa.

Onko sokea siis automaattisesti tyhmä? Myös mensan mukaan?

Ei. Mensaan voi päästä muutenkin kuin kuviotestin avulla.

Eli? Miksi helvetissä testi olisi erilainen?

Sokeille, koska he eivät näe. Ymmärrätkö että sokeat eivät näe?

Sokeat voivat koskea niitä kuvioita. Tuo olisi hyvin helppoa toteuttaa. 

No sepä hyvä. Toteutetaan sellainen testi. Näkevät voivat sitten tehdä saman testin! Hyvä vaan että kaikilla on sama testi. Niinkö?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minua häiritsee osassa kuviopäättelyitä ja osassa numerotestejä se, että pitää valita yksi vastaus. Ja kyn oikeita vastauksia voisi periaatteessa olla kaksikin. Tällöin pitää käyttää energiaa sen ajatteluun, mitä kokeen tekijä on ajatellut, ja miettiä, kumpi on yksinkertaisempi ja siten todennäköisempi oikea vastaus. 

 

Mutta samahan se on yliopistolla tenteissäkin - pitää tietää, mitä proffa on koekysymystä laatiessaan ajatellut. 

Ei, Mensan testissä oikeita vastauksia voi olla vain yksi. 

Jos numero- tai kuviopäättelytehtävässä saa useamman, kuin yhden oikean vastauksen, ei osaa tehtävää, eikä siis ole riittävän älykäs sitä ratkaisemaan. Tässä ei nyt selittelyt auta😄

 

Essee- tai monivalintatyyppiset tehtävät on ihan eri asia. 

Toi ei pidä paikkaansa. Osa tehtävistä on loogisesti pääteltävissä eri tavoinkin kuin yleisin vastaus. Se vaatii vaan tietynlaisen ylipyörittelyn. 

 

Esim. numerosarjat, joita pitää jatkaa, jos alku on suht lyhyt, voisi periaatteessa lukujonon jatkohäntä olla samalla kaavalla eri. Esim 2 , 4 , 8 -tyyppinen lukujono, siinä voisi tulla jatkoksi yhtä hyvin 12, 14, 16 kuin 32. Kyse on siitä, oivaltaako testin suorittaja yksinkertaisimpana ja yleisimpänä pidetyn tavanomaisimman säännön. Eli ei edes haeta matemaattisesti oikeinta vastausta, vaan sitä, tuleeko vastaajalla ekana mieleen ns.loogisin vaihtoehto.

Loogisin vastaus on myös matemaattisesti oikea vastaus. Toki voi väittää muutakin. Koko maailman kaikkeus perustuu matematiikkaan 

Kyllä, loogisin vastaus on matemaattisesti oikea vastaus. Sitähän tuossa lukikin, että etsitään loogisinta oikeinta vastausta. Silti jokin toinenkin vastaus voi olla matemaattisesti oikea vastaus. 

Mutta turha tästä kai on tällä palstalla jankata, sattuneesta syystä.

Jep. tuo lukujonoesimerkki oli hyvä. Yhteen alkupätkään löytyi nopeasti neljäkin eri jatkoa, jotka kaikki olivat täysin oikein.

Kuviotesteistä pyritään tekemään sellaisia, ettei niihin olisi kuin yksi oikea vaihtoehto. Mutta varmasti joihinkin niistä voi keksiä muitakin ratkaisuja, jotka voi perustella loogisesti. Jos vastaus pitäisi perustella sanallisesti, voisi omakin ratkaisu mennä läpi. Tarkoitus ei ole kuitenkaan etsiä useampaa ratkaisua tai monimutkaisinta ratkaisua vaan ratkaista tehtävä mahdollisimman nopeasti eli löytää se yksinkertaisin ratkaisu.