Lue keskustelun säännöt.
Olen erittäin älykäs, mutta en matemaattisesti. Onko tämä otettu huomioon älykkyystesteissä?
25.07.2026 |
Ei ole. Lähes kaikki älykkyystestit mittaavat matemaattista lahjakkuutta. Joten haistakaapa pitkä paska.
Kommentit (485)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Riippuu siitä, että millaisia älykkyystestejä tehdään. Mensan testi nyt on aika yksipuolinen ja huono testi mittaamaan älykkyyden testiä. Psykologin testit ovat kattavammat. Niissä näkyy oikeasti vahvuus alueet ja mahdolliset heikot alueet suhteessa muuhun väestöön. Mensan testi on oikeastaan huono tapa mitata älykkyyttä, koska siihen vaikuttaa se, että kuinka kauan jaksaa keskittyä tekemään sitä eikä se mittaa kuin yhtä osa-aluetta aivotoiminnasta.
Jotenkin jo söpöjä nämä "miksi en pärjää Mensan testissä"-selitykset.
Voisiko ajatella, että on lahjakkuutta ja taitoja, joka on hyvin moninaista ja sitten on älykkyyttä, joka on, mikä on?
Oikeastiko väität ettei voi olla älykäs, jos ei Mensan testissä pärjää? Et kuulosta kovin älykkääktä vaan hyvin yksinkertaiselta.
1) tyhmä ei voi pärjätä mitenkään Mensan testissä
2) älykäs ei voi olla pärjäämättä
Todista vääräksi.
Entä jos on hahmotushäiriö? Kuten olen jo sanonut, kyllä mä muuten olen hyvin pärjännyt, matematiikkakin sujuu hyvin. Olenko siis tyhmä?
Jos et saa Mensan testissä, joka on yleisesti hyväksytty menetelmä älykkyyden mittaamiseen, riittävän hyvää tulosta niin ei, et ole älykäs.
Jos olisit lukenut ketjun, ymmärtäisit, miksi matematiikan osaaminen ei suoraan korreloi Mensan testissä pärjäämisen kanssa. Samasta syystä ihmiset, jotka on huonoja matikassa, voivat pärjätä loistavasti Mensan testissä.
Väärin. On lukuisia syitä, miksi älykäs henkilö voi epäonnistua testissä joskus. Hän voi silti olla älykäs.
Tietenkin voi, lukuisistakin syistä, eikä.se tee hänestä tyhmää. Mutta tyhmä ei voi onnistua. Ei edes arvailemalla vastauksia. Jokainen testissä käynyt ymmärtää tämän.
On mahdollista, että oikein onnekas tyhmä voi onnistua.
Kyllä. Jos puhutaan todennäköisyyksistä, on yli 0% mahdollisuus että joku arvaa vastaukset oikein. Mutta näin tuskin ikinä käy.
Tyhmä voi myös olla sen verta fiksu, että varastaa ratkaisut jostain etukäteen, ja menestyy sen takia testissä. Tätäkään tuskin ikinä käy, mutta siihen on teoreettinen mahdollisuus.
Jos olet käynyt testissä, ymmärrät, ettei tämä ole mahdollista. Mutta et ole.
Jos olisit itse fiksu, osaisit käyttää konditionaaliakin oikein.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minua häiritsee osassa kuviopäättelyitä ja osassa numerotestejä se, että pitää valita yksi vastaus. Ja kyn oikeita vastauksia voisi periaatteessa olla kaksikin. Tällöin pitää käyttää energiaa sen ajatteluun, mitä kokeen tekijä on ajatellut, ja miettiä, kumpi on yksinkertaisempi ja siten todennäköisempi oikea vastaus.
Mutta samahan se on yliopistolla tenteissäkin - pitää tietää, mitä proffa on koekysymystä laatiessaan ajatellut.
Ei, Mensan testissä oikeita vastauksia voi olla vain yksi.
Jos numero- tai kuviopäättelytehtävässä saa useamman, kuin yhden oikean vastauksen, ei osaa tehtävää, eikä siis ole riittävän älykäs sitä ratkaisemaan. Tässä ei nyt selittelyt auta😄
Essee- tai monivalintatyyppiset tehtävät on ihan eri asia.
Toi ei pidä paikkaansa. Osa tehtävistä on loogisesti pääteltävissä eri tavoinkin kuin yleisin vastaus. Se vaatii vaan tietynlaisen ylipyörittelyn.
Esim. numerosarjat, joita pitää jatkaa, jos alku on suht lyhyt, voisi periaatteessa lukujonon jatkohäntä olla samalla kaavalla eri. Esim 2 , 4 , 8 -tyyppinen lukujono, siinä voisi tulla jatkoksi yhtä hyvin 12, 14, 16 kuin 32. Kyse on siitä, oivaltaako testin suorittaja yksinkertaisimpana ja yleisimpänä pidetyn tavanomaisimman säännön. Eli ei edes haeta matemaattisesti oikeinta vastausta, vaan sitä, tuleeko vastaajalla ekana mieleen ns.loogisin vaihtoehto.
Loogisin vastaus on myös matemaattisesti oikea vastaus. Toki voi väittää muutakin. Koko maailman kaikkeus perustuu matematiikkaan
Kyllä, loogisin vastaus on matemaattisesti oikea vastaus. Sitähän tuossa lukikin, että etsitään loogisinta oikeinta vastausta. Silti jokin toinenkin vastaus voi olla matemaattisesti oikea vastaus.
Mutta turha tästä kai on tällä palstalla jankata, sattuneesta syystä.
Testeissä on yksi oikea vastaus, se on matemaattisesti oikea ja myös loogisesti, jos oma logiinen vastaus on jotain muuta, ei ole sitten älykäs
Kyseessä on kuviosarjatestit. Jos yhtä tehtävää tarkastelee tuntikausia, varmasti löytää siihen toisenkin tai useamman loogisen ratkaisun, eli ratkaisun joka on oikein. Nämä ratkaisut ovat sitten vaan monimutkaisempia tai luovempia. Mutta olisi naurettavaa väittää, että useamman/luovemman ratkaisun keksijä ei olisi älykäs.
Jep. Ja kaikki eivät edes katsele niitä tuntikausia ja saattavat silti nähdä ne monet ratkaisut.
Vierailija kirjoitti:
"Tutkimusnäytön mukaan Gardnerin moniälykkyysteoriasta ei siis ole yleisälykkyysteorian kilpailijaksi. Inhimillisten kykyjen kirjo ei noudata Gardnerin esittämää rakennetta, eivätkä nämä kyvyt myöskään ole irrallisia yleisälykkyydestä. "
https://psykologilehti.fi/alykas-voi-olla-vain-yhdella-tavalla-mutta-ta…
Tässäkin kyse on pitkälti siitä, miten älykkyyden käsite määritellään. En toki kiistä yleisälykkyyden olemassaoloa ja älykkyystutkijatkin ovat ilmeisesti sitä mieltä, että älykkyydessä on alalajeja, kuten kielellinen ja visuolooginen:
Vaikka älykkyystutkija ovat melko yksimielisiä yleisälykkyyden olemassaolosta, täyttä konsensusta ei ole alemman tason älyllisten toimintojen rakenteesta. Useat tutkimukset tukevat kuitenkin näkemystä ajattelutoiminnot hierarkisesta rakenteesta. Toisin sanoen, yleisälykkyyden faktorista on erotettavissa joitakin alafaktoreita, jotka jakautuvat vielä hienojakoisempiin faktoreihin. Tämä on selvää myös kliinisille psykologeille, jotka käyttävät älykkyystestejä usein kapea-alaisempien ajattelutoimintojen poikkeavuuksien kartoittamiseen. (Linkki edellisessä viestissä.)
Missä sitten menee älykkyyden alafaktorin ja taidon raja? Sinälläänhän voisi ajatella, että Mensan testissä vaadittava visuolooginen päättelykyky on taito muiden taitojen joukossa, sillä siihenkin harjaantuu harjoittelemalla ja merkitystä on varmaankin myös sillä, missä määrin on altistunut lapsena tällaista kykyä vaativille ärsykkeille.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Entäs ihmisen hyvyys? Kyllä sen voi jotenkin pisteyttää myös
Tietysti voi. Pidänkin sitä paljon tärkeämpänä ominaisuutena kuin älykkyyttä.
Rikollisuus, epäsosiaalinen käytös ja muu ongelmallisuus yhteiskunnassa korreloi alhaisemman älykkyysosamäärän kanssa. Esimerkiksi vangeilla alle 90 ÄO ylikorostuu verrokkiväestöön nähden. Tämä ei tietenkään tarkoita sitä, että huippuälykkäät olisivat pulmusia, mutta he todennäköisesti eivät aiheuta harmia yhteiskunnalle.
Ehkä eivät samalla tavoin ja yhtä näkyvästi. He osaavat piilottaa rikollisuuden, ja aiheuttaa sisäistä tuhoa.
Juu, he osaavat paremmin välttää kiinni jäämisen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Riippuu siitä, että millaisia älykkyystestejä tehdään. Mensan testi nyt on aika yksipuolinen ja huono testi mittaamaan älykkyyden testiä. Psykologin testit ovat kattavammat. Niissä näkyy oikeasti vahvuus alueet ja mahdolliset heikot alueet suhteessa muuhun väestöön. Mensan testi on oikeastaan huono tapa mitata älykkyyttä, koska siihen vaikuttaa se, että kuinka kauan jaksaa keskittyä tekemään sitä eikä se mittaa kuin yhtä osa-aluetta aivotoiminnasta.
Jotenkin jo söpöjä nämä "miksi en pärjää Mensan testissä"-selitykset.
Voisiko ajatella, että on lahjakkuutta ja taitoja, joka on hyvin moninaista ja sitten on älykkyyttä, joka on, mikä on?
Oikeastiko väität ettei voi olla älykäs, jos ei Mensan testissä pärjää? Et kuulosta kovin älykkääktä vaan hyvin yksinkertaiselta.
1) tyhmä ei voi pärjätä mitenkään Mensan testissä
2) älykäs ei voi olla pärjäämättä
Todista vääräksi.
Entä jos on hahmotushäiriö? Kuten olen jo sanonut, kyllä mä muuten olen hyvin pärjännyt, matematiikkakin sujuu hyvin. Olenko siis tyhmä?
Jos et saa Mensan testissä, joka on yleisesti hyväksytty menetelmä älykkyyden mittaamiseen, riittävän hyvää tulosta niin ei, et ole älykäs.
Jos olisit lukenut ketjun, ymmärtäisit, miksi matematiikan osaaminen ei suoraan korreloi Mensan testissä pärjäämisen kanssa. Samasta syystä ihmiset, jotka on huonoja matikassa, voivat pärjätä loistavasti Mensan testissä.
Väärin. On lukuisia syitä, miksi älykäs henkilö voi epäonnistua testissä joskus. Hän voi silti olla älykäs.
Tietenkin voi, lukuisistakin syistä, eikä.se tee hänestä tyhmää. Mutta tyhmä ei voi onnistua. Ei edes arvailemalla vastauksia. Jokainen testissä käynyt ymmärtää tämän.
On mahdollista, että oikein onnekas tyhmä voi onnistua.
Kyllä. Jos puhutaan todennäköisyyksistä, on yli 0% mahdollisuus että joku arvaa vastaukset oikein. Mutta näin tuskin ikinä käy.
Tyhmä voi myös olla sen verta fiksu, että varastaa ratkaisut jostain etukäteen, ja menestyy sen takia testissä. Tätäkään tuskin ikinä käy, mutta siihen on teoreettinen mahdollisuus.
Jos olet käynyt testissä, ymmärrät, ettei tämä ole mahdollista. Mutta et ole.
Jos olisit itse fiksu, osaisit käyttää konditionaaliakin oikein.
Jos olisit fiksu, tietäisit että myös älykkäillä voi olla luki- tai hahmotushäiriö, joka ei vaikuta älykkyyteen millään tapaa. Mutta hei, ethän sä tätäkään tiedä. Tietäisit myös, että monet myöhemmin merkittäviä keksintöjä tehneet ihmiset eivät olleet koulussa erityisen lahjakkaita.
Älä nolaa itseäsi enempää, pliis.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minua häiritsee osassa kuviopäättelyitä ja osassa numerotestejä se, että pitää valita yksi vastaus. Ja kyn oikeita vastauksia voisi periaatteessa olla kaksikin. Tällöin pitää käyttää energiaa sen ajatteluun, mitä kokeen tekijä on ajatellut, ja miettiä, kumpi on yksinkertaisempi ja siten todennäköisempi oikea vastaus.
Mutta samahan se on yliopistolla tenteissäkin - pitää tietää, mitä proffa on koekysymystä laatiessaan ajatellut.
Ei, Mensan testissä oikeita vastauksia voi olla vain yksi.
Jos numero- tai kuviopäättelytehtävässä saa useamman, kuin yhden oikean vastauksen, ei osaa tehtävää, eikä siis ole riittävän älykäs sitä ratkaisemaan. Tässä ei nyt selittelyt auta😄
Essee- tai monivalintatyyppiset tehtävät on ihan eri asia.
Toi ei pidä paikkaansa. Osa tehtävistä on loogisesti pääteltävissä eri tavoinkin kuin yleisin vastaus. Se vaatii vaan tietynlaisen ylipyörittelyn.
Esim. numerosarjat, joita pitää jatkaa, jos alku on suht lyhyt, voisi periaatteessa lukujonon jatkohäntä olla samalla kaavalla eri. Esim 2 , 4 , 8 -tyyppinen lukujono, siinä voisi tulla jatkoksi yhtä hyvin 12, 14, 16 kuin 32. Kyse on siitä, oivaltaako testin suorittaja yksinkertaisimpana ja yleisimpänä pidetyn tavanomaisimman säännön. Eli ei edes haeta matemaattisesti oikeinta vastausta, vaan sitä, tuleeko vastaajalla ekana mieleen ns.loogisin vaihtoehto.
Loogisin vastaus on myös matemaattisesti oikea vastaus. Toki voi väittää muutakin. Koko maailman kaikkeus perustuu matematiikkaan
Kyllä, loogisin vastaus on matemaattisesti oikea vastaus. Sitähän tuossa lukikin, että etsitään loogisinta oikeinta vastausta. Silti jokin toinenkin vastaus voi olla matemaattisesti oikea vastaus.
Mutta turha tästä kai on tällä palstalla jankata, sattuneesta syystä.
Testeissä on yksi oikea vastaus, se on matemaattisesti oikea ja myös loogisesti, jos oma logiinen vastaus on jotain muuta, ei ole sitten älykäs
Kyseessä on kuviosarjatestit. Jos yhtä tehtävää tarkastelee tuntikausia, varmasti löytää siihen toisenkin tai useamman loogisen ratkaisun, eli ratkaisun joka on oikein. Nämä ratkaisut ovat sitten vaan monimutkaisempia tai luovempia. Mutta olisi naurettavaa väittää, että useamman/luovemman ratkaisun keksijä ei olisi älykäs.
Jep. Ja kaikki eivät edes katsele niitä tuntikausia ja saattavat silti nähdä ne monet ratkaisut.
Tämä ei auta mitenkään Mensan testissä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Riippuu siitä, että millaisia älykkyystestejä tehdään. Mensan testi nyt on aika yksipuolinen ja huono testi mittaamaan älykkyyden testiä. Psykologin testit ovat kattavammat. Niissä näkyy oikeasti vahvuus alueet ja mahdolliset heikot alueet suhteessa muuhun väestöön. Mensan testi on oikeastaan huono tapa mitata älykkyyttä, koska siihen vaikuttaa se, että kuinka kauan jaksaa keskittyä tekemään sitä eikä se mittaa kuin yhtä osa-aluetta aivotoiminnasta.
Jotenkin jo söpöjä nämä "miksi en pärjää Mensan testissä"-selitykset.
Voisiko ajatella, että on lahjakkuutta ja taitoja, joka on hyvin moninaista ja sitten on älykkyyttä, joka on, mikä on?
Oikeastiko väität ettei voi olla älykäs, jos ei Mensan testissä pärjää? Et kuulosta kovin älykkääktä vaan hyvin yksinkertaiselta.
1) tyhmä ei voi pärjätä mitenkään Mensan testissä
2) älykäs ei voi olla pärjäämättä
Todista vääräksi.
Entä jos on hahmotushäiriö? Kuten olen jo sanonut, kyllä mä muuten olen hyvin pärjännyt, matematiikkakin sujuu hyvin. Olenko siis tyhmä?
Jos et saa Mensan testissä, joka on yleisesti hyväksytty menetelmä älykkyyden mittaamiseen, riittävän hyvää tulosta niin ei, et ole älykäs.
Jos olisit lukenut ketjun, ymmärtäisit, miksi matematiikan osaaminen ei suoraan korreloi Mensan testissä pärjäämisen kanssa. Samasta syystä ihmiset, jotka on huonoja matikassa, voivat pärjätä loistavasti Mensan testissä.
Väärin. On lukuisia syitä, miksi älykäs henkilö voi epäonnistua testissä joskus. Hän voi silti olla älykäs.
Tietenkin voi, lukuisistakin syistä, eikä.se tee hänestä tyhmää. Mutta tyhmä ei voi onnistua. Ei edes arvailemalla vastauksia. Jokainen testissä käynyt ymmärtää tämän.
On mahdollista, että oikein onnekas tyhmä voi onnistua.
Kyllä. Jos puhutaan todennäköisyyksistä, on yli 0% mahdollisuus että joku arvaa vastaukset oikein. Mutta näin tuskin ikinä käy.
Tyhmä voi myös olla sen verta fiksu, että varastaa ratkaisut jostain etukäteen, ja menestyy sen takia testissä. Tätäkään tuskin ikinä käy, mutta siihen on teoreettinen mahdollisuus.
Jos olet käynyt testissä, ymmärrät, ettei tämä ole mahdollista. Mutta et ole.
Jos olisit itse fiksu, osaisit käyttää konditionaaliakin oikein.
"Älykkäältä" jälkeen kerran ad hominem. Et osaa edes asiassa pysyä. Joku kirjainongelma, kenties?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Riippuu siitä, että millaisia älykkyystestejä tehdään. Mensan testi nyt on aika yksipuolinen ja huono testi mittaamaan älykkyyden testiä. Psykologin testit ovat kattavammat. Niissä näkyy oikeasti vahvuus alueet ja mahdolliset heikot alueet suhteessa muuhun väestöön. Mensan testi on oikeastaan huono tapa mitata älykkyyttä, koska siihen vaikuttaa se, että kuinka kauan jaksaa keskittyä tekemään sitä eikä se mittaa kuin yhtä osa-aluetta aivotoiminnasta.
Jotenkin jo söpöjä nämä "miksi en pärjää Mensan testissä"-selitykset.
Voisiko ajatella, että on lahjakkuutta ja taitoja, joka on hyvin moninaista ja sitten on älykkyyttä, joka on, mikä on?
Oikeastiko väität ettei voi olla älykäs, jos ei Mensan testissä pärjää? Et kuulosta kovin älykkääktä vaan hyvin yksinkertaiselta.
1) tyhmä ei voi pärjätä mitenkään Mensan testissä
2) älykäs ei voi olla pärjäämättä
Todista vääräksi.
Entä jos on hahmotushäiriö? Kuten olen jo sanonut, kyllä mä muuten olen hyvin pärjännyt, matematiikkakin sujuu hyvin. Olenko siis tyhmä?
Jos et saa Mensan testissä, joka on yleisesti hyväksytty menetelmä älykkyyden mittaamiseen, riittävän hyvää tulosta niin ei, et ole älykäs.
Jos olisit lukenut ketjun, ymmärtäisit, miksi matematiikan osaaminen ei suoraan korreloi Mensan testissä pärjäämisen kanssa. Samasta syystä ihmiset, jotka on huonoja matikassa, voivat pärjätä loistavasti Mensan testissä.
Väärin. On lukuisia syitä, miksi älykäs henkilö voi epäonnistua testissä joskus. Hän voi silti olla älykäs.
Tietenkin voi, lukuisistakin syistä, eikä.se tee hänestä tyhmää. Mutta tyhmä ei voi onnistua. Ei edes arvailemalla vastauksia. Jokainen testissä käynyt ymmärtää tämän.
On mahdollista, että oikein onnekas tyhmä voi onnistua.
Kyllä. Jos puhutaan todennäköisyyksistä, on yli 0% mahdollisuus että joku arvaa vastaukset oikein. Mutta näin tuskin ikinä käy.
Tyhmä voi myös olla sen verta fiksu, että varastaa ratkaisut jostain etukäteen, ja menestyy sen takia testissä. Tätäkään tuskin ikinä käy, mutta siihen on teoreettinen mahdollisuus.
Jos olet käynyt testissä, ymmärrät, ettei tämä ole mahdollista. Mutta et ole.
Jos olisit itse fiksu, osaisit käyttää konditionaaliakin oikein.
Jos olisit fiksu, tietäisit että myös älykkäillä voi olla luki- tai hahmotushäiriö, joka ei vaikuta älykkyyteen millään tapaa. Mutta hei, ethän sä tätäkään tiedä. Tietäisit myös, että monet myöhemmin merkittäviä keksintöjä tehneet ihmiset eivät olleet koulussa erityisen lahjakkaita.
Älä nolaa itseäsi enempää, pliis.
Se on please. Ei toi tomppeli ymmärrä sitä muuten 😂
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Älykkyys on nimenomaan matemaattista hahmottamista.
Kuka tämän on määritellyt ja mistä/keneltä tämä määrittely on alkanut??!
Ei tuo pidä paikkaansa ainakaan nykyisen älykkyystutkimuksen käsityksen perusteella. Matemaattinen päättely ja visuospatiaalinen hahmottaminen ovat kyllä osa testeillä mitattavaa älykkyyttä. Siitä, onko testiälykkyys riittävä tai ylipäätään hyvä älykkyyden mittari on myös kiistelty asia. Jos joku yksinkertainen määritelmä on olemassa, niin paras yritys on ehkä kyky joustavaan ongelmanratkaisuun.
T. Psykologi
Mensan testi on juuri tuota.
Sinä tuskin psykologi olet, jos tuota et tiedä. Ongelmanratkaisua. Ja se on helppo kääntää myös sokeille.
Niin, Mensan testi on visuoloogista päättelykykyä ja prosessoinnin nopeutta mittaava testi. Psykologin testit (WAIS) on laajempi, jossa mitataan myös noita Mensan testissä mitattavia kykyjä.
T. Toinen psykologi
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Älykkyys on nimenomaan matemaattista hahmottamista.
Kuka tämän on määritellyt ja mistä/keneltä tämä määrittely on alkanut??!
Ei tuo pidä paikkaansa ainakaan nykyisen älykkyystutkimuksen käsityksen perusteella. Matemaattinen päättely ja visuospatiaalinen hahmottaminen ovat kyllä osa testeillä mitattavaa älykkyyttä. Siitä, onko testiälykkyys riittävä tai ylipäätään hyvä älykkyyden mittari on myös kiistelty asia. Jos joku yksinkertainen määritelmä on olemassa, niin paras yritys on ehkä kyky joustavaan ongelmanratkaisuun.
T. Psykologi
Mensan testi on juuri tuota.
Sinä tuskin psykologi olet, jos tuota et tiedä. Ongelmanratkaisua. Ja se on helppo kääntää myös sokeille.
Mainitsin tuon joustavan ongelmanratkaisun nimenomaan parhaana yrityksenä jonkinlaiseen yksinkertaiseen älykkyyden määritelmään. Sillä ei ole tekemistä testien kanssa. Mensan testi on paljon kapea-alaisempi kuin WAIS, joka on se psykologien, psykiatrien ja neurologien käyttämä testi. Mensan testillä ei myöskään ole samalla lailla kattavasti kerättyjä väestön normeja kuin WAIS:illa, joten siitä saatavat tulokset ovat paljon epävarmempia kuin WAIS:ista saadut. Nämä ovat ihan perusasioita älykkyystutkimuksen piirissä ja luulen, että Mensan edustajatkin tämän myöntävät.
T. Psykologi
Missähän sä olet töissä, jos siellä lääkärit tekevät psykologin tutkimuksia? 😳
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Riippuu siitä, että millaisia älykkyystestejä tehdään. Mensan testi nyt on aika yksipuolinen ja huono testi mittaamaan älykkyyden testiä. Psykologin testit ovat kattavammat. Niissä näkyy oikeasti vahvuus alueet ja mahdolliset heikot alueet suhteessa muuhun väestöön. Mensan testi on oikeastaan huono tapa mitata älykkyyttä, koska siihen vaikuttaa se, että kuinka kauan jaksaa keskittyä tekemään sitä eikä se mittaa kuin yhtä osa-aluetta aivotoiminnasta.
Jotenkin jo söpöjä nämä "miksi en pärjää Mensan testissä"-selitykset.
Voisiko ajatella, että on lahjakkuutta ja taitoja, joka on hyvin moninaista ja sitten on älykkyyttä, joka on, mikä on?
Oikeastiko väität ettei voi olla älykäs, jos ei Mensan testissä pärjää? Et kuulosta kovin älykkääktä vaan hyvin yksinkertaiselta.
1) tyhmä ei voi pärjätä mitenkään Mensan testissä
2) älykäs ei voi olla pärjäämättä
Todista vääräksi.
Entä jos on hahmotushäiriö? Kuten olen jo sanonut, kyllä mä muuten olen hyvin pärjännyt, matematiikkakin sujuu hyvin. Olenko siis tyhmä?
Jos et saa Mensan testissä, joka on yleisesti hyväksytty menetelmä älykkyyden mittaamiseen, riittävän hyvää tulosta niin ei, et ole älykäs.
Jos olisit lukenut ketjun, ymmärtäisit, miksi matematiikan osaaminen ei suoraan korreloi Mensan testissä pärjäämisen kanssa. Samasta syystä ihmiset, jotka on huonoja matikassa, voivat pärjätä loistavasti Mensan testissä.
Väärin. On lukuisia syitä, miksi älykäs henkilö voi epäonnistua testissä joskus. Hän voi silti olla älykäs.
Tietenkin voi, lukuisistakin syistä, eikä.se tee hänestä tyhmää. Mutta tyhmä ei voi onnistua. Ei edes arvailemalla vastauksia. Jokainen testissä käynyt ymmärtää tämän.
On mahdollista, että oikein onnekas tyhmä voi onnistua.
Kyllä. Jos puhutaan todennäköisyyksistä, on yli 0% mahdollisuus että joku arvaa vastaukset oikein. Mutta näin tuskin ikinä käy.
Tyhmä voi myös olla sen verta fiksu, että varastaa ratkaisut jostain etukäteen, ja menestyy sen takia testissä. Tätäkään tuskin ikinä käy, mutta siihen on teoreettinen mahdollisuus.
Jos olet käynyt testissä, ymmärrät, ettei tämä ole mahdollista. Mutta et ole.
Jos olisit itse fiksu, osaisit käyttää konditionaaliakin oikein.
Jos olisit fiksu, tietäisit että myös älykkäillä voi olla luki- tai hahmotushäiriö, joka ei vaikuta älykkyyteen millään tapaa. Mutta hei, ethän sä tätäkään tiedä. Tietäisit myös, että monet myöhemmin merkittäviä keksintöjä tehneet ihmiset eivät olleet koulussa erityisen lahjakkaita.
Älä nolaa itseäsi enempää, pliis.
Nolattu olet kylläkin sinä, sori vaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minua häiritsee osassa kuviopäättelyitä ja osassa numerotestejä se, että pitää valita yksi vastaus. Ja kyn oikeita vastauksia voisi periaatteessa olla kaksikin. Tällöin pitää käyttää energiaa sen ajatteluun, mitä kokeen tekijä on ajatellut, ja miettiä, kumpi on yksinkertaisempi ja siten todennäköisempi oikea vastaus.
Mutta samahan se on yliopistolla tenteissäkin - pitää tietää, mitä proffa on koekysymystä laatiessaan ajatellut.
Ei, Mensan testissä oikeita vastauksia voi olla vain yksi.
Jos numero- tai kuviopäättelytehtävässä saa useamman, kuin yhden oikean vastauksen, ei osaa tehtävää, eikä siis ole riittävän älykäs sitä ratkaisemaan. Tässä ei nyt selittelyt auta😄
Essee- tai monivalintatyyppiset tehtävät on ihan eri asia.
Toi ei pidä paikkaansa. Osa tehtävistä on loogisesti pääteltävissä eri tavoinkin kuin yleisin vastaus. Se vaatii vaan tietynlaisen ylipyörittelyn.
Esim. numerosarjat, joita pitää jatkaa, jos alku on suht lyhyt, voisi periaatteessa lukujonon jatkohäntä olla samalla kaavalla eri. Esim 2 , 4 , 8 -tyyppinen lukujono, siinä voisi tulla jatkoksi yhtä hyvin 12, 14, 16 kuin 32. Kyse on siitä, oivaltaako testin suorittaja yksinkertaisimpana ja yleisimpänä pidetyn tavanomaisimman säännön. Eli ei edes haeta matemaattisesti oikeinta vastausta, vaan sitä, tuleeko vastaajalla ekana mieleen ns.loogisin vaihtoehto.
Loogisin vastaus on myös matemaattisesti oikea vastaus. Toki voi väittää muutakin. Koko maailman kaikkeus perustuu matematiikkaan
Kyllä, loogisin vastaus on matemaattisesti oikea vastaus. Sitähän tuossa lukikin, että etsitään loogisinta oikeinta vastausta. Silti jokin toinenkin vastaus voi olla matemaattisesti oikea vastaus.
Mutta turha tästä kai on tällä palstalla jankata, sattuneesta syystä.
Testeissä on yksi oikea vastaus, se on matemaattisesti oikea ja myös loogisesti, jos oma logiinen vastaus on jotain muuta, ei ole sitten älykäs
Kyseessä on kuviosarjatestit. Jos yhtä tehtävää tarkastelee tuntikausia, varmasti löytää siihen toisenkin tai useamman loogisen ratkaisun, eli ratkaisun joka on oikein. Nämä ratkaisut ovat sitten vaan monimutkaisempia tai luovempia. Mutta olisi naurettavaa väittää, että useamman/luovemman ratkaisun keksijä ei olisi älykäs.
Jep. Ja kaikki eivät edes katsele niitä tuntikausia ja saattavat silti nähdä ne monet ratkaisut.
Tämä ei auta mitenkään Mensan testissä.
Väittikö joku niin?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Riippuu siitä, että millaisia älykkyystestejä tehdään. Mensan testi nyt on aika yksipuolinen ja huono testi mittaamaan älykkyyden testiä. Psykologin testit ovat kattavammat. Niissä näkyy oikeasti vahvuus alueet ja mahdolliset heikot alueet suhteessa muuhun väestöön. Mensan testi on oikeastaan huono tapa mitata älykkyyttä, koska siihen vaikuttaa se, että kuinka kauan jaksaa keskittyä tekemään sitä eikä se mittaa kuin yhtä osa-aluetta aivotoiminnasta.
Jotenkin jo söpöjä nämä "miksi en pärjää Mensan testissä"-selitykset.
Voisiko ajatella, että on lahjakkuutta ja taitoja, joka on hyvin moninaista ja sitten on älykkyyttä, joka on, mikä on?
Oikeastiko väität ettei voi olla älykäs, jos ei Mensan testissä pärjää? Et kuulosta kovin älykkääktä vaan hyvin yksinkertaiselta.
1) tyhmä ei voi pärjätä mitenkään Mensan testissä
2) älykäs ei voi olla pärjäämättä
Todista vääräksi.
Entä jos on hahmotushäiriö? Kuten olen jo sanonut, kyllä mä muuten olen hyvin pärjännyt, matematiikkakin sujuu hyvin. Olenko siis tyhmä?
Jos et saa Mensan testissä, joka on yleisesti hyväksytty menetelmä älykkyyden mittaamiseen, riittävän hyvää tulosta niin ei, et ole älykäs.
Jos olisit lukenut ketjun, ymmärtäisit, miksi matematiikan osaaminen ei suoraan korreloi Mensan testissä pärjäämisen kanssa. Samasta syystä ihmiset, jotka on huonoja matikassa, voivat pärjätä loistavasti Mensan testissä.
Väärin. On lukuisia syitä, miksi älykäs henkilö voi epäonnistua testissä joskus. Hän voi silti olla älykäs.
Tietenkin voi, lukuisistakin syistä, eikä.se tee hänestä tyhmää. Mutta tyhmä ei voi onnistua. Ei edes arvailemalla vastauksia. Jokainen testissä käynyt ymmärtää tämän.
On mahdollista, että oikein onnekas tyhmä voi onnistua.
Kyllä. Jos puhutaan todennäköisyyksistä, on yli 0% mahdollisuus että joku arvaa vastaukset oikein. Mutta näin tuskin ikinä käy.
Tyhmä voi myös olla sen verta fiksu, että varastaa ratkaisut jostain etukäteen, ja menestyy sen takia testissä. Tätäkään tuskin ikinä käy, mutta siihen on teoreettinen mahdollisuus.
Jos olet käynyt testissä, ymmärrät, ettei tämä ole mahdollista. Mutta et ole.
Jos olisit itse fiksu, osaisit käyttää konditionaaliakin oikein.
"Älykkäältä" jälkeen kerran ad hominem. Et osaa edes asiassa pysyä. Joku kirjainongelma, kenties?
Enhän mä edes väittänyt olevani fiksu, te muut teitte sitä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Riippuu siitä, että millaisia älykkyystestejä tehdään. Mensan testi nyt on aika yksipuolinen ja huono testi mittaamaan älykkyyden testiä. Psykologin testit ovat kattavammat. Niissä näkyy oikeasti vahvuus alueet ja mahdolliset heikot alueet suhteessa muuhun väestöön. Mensan testi on oikeastaan huono tapa mitata älykkyyttä, koska siihen vaikuttaa se, että kuinka kauan jaksaa keskittyä tekemään sitä eikä se mittaa kuin yhtä osa-aluetta aivotoiminnasta.
Jotenkin jo söpöjä nämä "miksi en pärjää Mensan testissä"-selitykset.
Voisiko ajatella, että on lahjakkuutta ja taitoja, joka on hyvin moninaista ja sitten on älykkyyttä, joka on, mikä on?
Oikeastiko väität ettei voi olla älykäs, jos ei Mensan testissä pärjää? Et kuulosta kovin älykkääktä vaan hyvin yksinkertaiselta.
1) tyhmä ei voi pärjätä mitenkään Mensan testissä
2) älykäs ei voi olla pärjäämättä
Todista vääräksi.
Entä jos on hahmotushäiriö? Kuten olen jo sanonut, kyllä mä muuten olen hyvin pärjännyt, matematiikkakin sujuu hyvin. Olenko siis tyhmä?
Jos et saa Mensan testissä, joka on yleisesti hyväksytty menetelmä älykkyyden mittaamiseen, riittävän hyvää tulosta niin ei, et ole älykäs.
Jos olisit lukenut ketjun, ymmärtäisit, miksi matematiikan osaaminen ei suoraan korreloi Mensan testissä pärjäämisen kanssa. Samasta syystä ihmiset, jotka on huonoja matikassa, voivat pärjätä loistavasti Mensan testissä.
Väärin. On lukuisia syitä, miksi älykäs henkilö voi epäonnistua testissä joskus. Hän voi silti olla älykäs.
Tietenkin voi, lukuisistakin syistä, eikä.se tee hänestä tyhmää. Mutta tyhmä ei voi onnistua. Ei edes arvailemalla vastauksia. Jokainen testissä käynyt ymmärtää tämän.
On mahdollista, että oikein onnekas tyhmä voi onnistua.
Kyllä. Jos puhutaan todennäköisyyksistä, on yli 0% mahdollisuus että joku arvaa vastaukset oikein. Mutta näin tuskin ikinä käy.
Tyhmä voi myös olla sen verta fiksu, että varastaa ratkaisut jostain etukäteen, ja menestyy sen takia testissä. Tätäkään tuskin ikinä käy, mutta siihen on teoreettinen mahdollisuus.
Jos olet käynyt testissä, ymmärrät, ettei tämä ole mahdollista. Mutta et ole.
Jos olisit itse fiksu, osaisit käyttää konditionaaliakin oikein.
Kuinka kertoa yhdellä lauseella olevansa tyhmä😂
Vierailija kirjoitti:
Älykkyys on nimenomaan matemaattista hahmottamista.
Ei ole.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Riippuu siitä, että millaisia älykkyystestejä tehdään. Mensan testi nyt on aika yksipuolinen ja huono testi mittaamaan älykkyyden testiä. Psykologin testit ovat kattavammat. Niissä näkyy oikeasti vahvuus alueet ja mahdolliset heikot alueet suhteessa muuhun väestöön. Mensan testi on oikeastaan huono tapa mitata älykkyyttä, koska siihen vaikuttaa se, että kuinka kauan jaksaa keskittyä tekemään sitä eikä se mittaa kuin yhtä osa-aluetta aivotoiminnasta.
Jotenkin jo söpöjä nämä "miksi en pärjää Mensan testissä"-selitykset.
Voisiko ajatella, että on lahjakkuutta ja taitoja, joka on hyvin moninaista ja sitten on älykkyyttä, joka on, mikä on?
Oikeastiko väität ettei voi olla älykäs, jos ei Mensan testissä pärjää? Et kuulosta kovin älykkääktä vaan hyvin yksinkertaiselta.
1) tyhmä ei voi pärjätä mitenkään Mensan testissä
2) älykäs ei voi olla pärjäämättä
Todista vääräksi.
Entä jos on hahmotushäiriö? Kuten olen jo sanonut, kyllä mä muuten olen hyvin pärjännyt, matematiikkakin sujuu hyvin. Olenko siis tyhmä?
Jos et saa Mensan testissä, joka on yleisesti hyväksytty menetelmä älykkyyden mittaamiseen, riittävän hyvää tulosta niin ei, et ole älykäs.
Jos olisit lukenut ketjun, ymmärtäisit, miksi matematiikan osaaminen ei suoraan korreloi Mensan testissä pärjäämisen kanssa. Samasta syystä ihmiset, jotka on huonoja matikassa, voivat pärjätä loistavasti Mensan testissä.
Väärin. On lukuisia syitä, miksi älykäs henkilö voi epäonnistua testissä joskus. Hän voi silti olla älykäs.
Tietenkin voi, lukuisistakin syistä, eikä.se tee hänestä tyhmää. Mutta tyhmä ei voi onnistua. Ei edes arvailemalla vastauksia. Jokainen testissä käynyt ymmärtää tämän.
On mahdollista, että oikein onnekas tyhmä voi onnistua.
Kyllä. Jos puhutaan todennäköisyyksistä, on yli 0% mahdollisuus että joku arvaa vastaukset oikein. Mutta näin tuskin ikinä käy.
Tyhmä voi myös olla sen verta fiksu, että varastaa ratkaisut jostain etukäteen, ja menestyy sen takia testissä. Tätäkään tuskin ikinä käy, mutta siihen on teoreettinen mahdollisuus.
Jos olet käynyt testissä, ymmärrät, ettei tämä ole mahdollista. Mutta et ole.
Jos olisit itse fiksu, osaisit käyttää konditionaaliakin oikein.
"Älykkäältä" jälkeen kerran ad hominem. Et osaa edes asiassa pysyä. Joku kirjainongelma, kenties?
Enhän mä edes väittänyt olevani fiksu, te muut teitte sitä.
Et niin, tyhmäksihän itsesi paljastit. Ei kukaan, siis kukaan, luullut sua fiksuksi.
Älykkyys on hoksaamista, mitä tahansa hoksaamista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Riippuu siitä, että millaisia älykkyystestejä tehdään. Mensan testi nyt on aika yksipuolinen ja huono testi mittaamaan älykkyyden testiä. Psykologin testit ovat kattavammat. Niissä näkyy oikeasti vahvuus alueet ja mahdolliset heikot alueet suhteessa muuhun väestöön. Mensan testi on oikeastaan huono tapa mitata älykkyyttä, koska siihen vaikuttaa se, että kuinka kauan jaksaa keskittyä tekemään sitä eikä se mittaa kuin yhtä osa-aluetta aivotoiminnasta.
Jotenkin jo söpöjä nämä "miksi en pärjää Mensan testissä"-selitykset.
Voisiko ajatella, että on lahjakkuutta ja taitoja, joka on hyvin moninaista ja sitten on älykkyyttä, joka on, mikä on?
Oikeastiko väität ettei voi olla älykäs, jos ei Mensan testissä pärjää? Et kuulosta kovin älykkääktä vaan hyvin yksinkertaiselta.
1) tyhmä ei voi pärjätä mitenkään Mensan testissä
2) älykäs ei voi olla pärjäämättä
Todista vääräksi.
Entä jos on hahmotushäiriö? Kuten olen jo sanonut, kyllä mä muuten olen hyvin pärjännyt, matematiikkakin sujuu hyvin. Olenko siis tyhmä?
Jos et saa Mensan testissä, joka on yleisesti hyväksytty menetelmä älykkyyden mittaamiseen, riittävän hyvää tulosta niin ei, et ole älykäs.
Jos olisit lukenut ketjun, ymmärtäisit, miksi matematiikan osaaminen ei suoraan korreloi Mensan testissä pärjäämisen kanssa. Samasta syystä ihmiset, jotka on huonoja matikassa, voivat pärjätä loistavasti Mensan testissä.
Väärin. On lukuisia syitä, miksi älykäs henkilö voi epäonnistua testissä joskus. Hän voi silti olla älykäs.
Tietenkin voi, lukuisistakin syistä, eikä.se tee hänestä tyhmää. Mutta tyhmä ei voi onnistua. Ei edes arvailemalla vastauksia. Jokainen testissä käynyt ymmärtää tämän.
On mahdollista, että oikein onnekas tyhmä voi onnistua.
Kyllä. Jos puhutaan todennäköisyyksistä, on yli 0% mahdollisuus että joku arvaa vastaukset oikein. Mutta näin tuskin ikinä käy.
Tyhmä voi myös olla sen verta fiksu, että varastaa ratkaisut jostain etukäteen, ja menestyy sen takia testissä. Tätäkään tuskin ikinä käy, mutta siihen on teoreettinen mahdollisuus.
Jos olet käynyt testissä, ymmärrät, ettei tämä ole mahdollista. Mutta et ole.
Jos olisit itse fiksu, osaisit käyttää konditionaaliakin oikein.
Jos olisit fiksu, tietäisit että myös älykkäillä voi olla luki- tai hahmotushäiriö, joka ei vaikuta älykkyyteen millään tapaa. Mutta hei, ethän sä tätäkään tiedä. Tietäisit myös, että monet myöhemmin merkittäviä keksintöjä tehneet ihmiset eivät olleet koulussa erityisen lahjakkaita.
Älä nolaa itseäsi enempää, pliis.
Nolattu olet kylläkin sinä, sori vaan.
Sinähän se implikoit, ettei luki- tai hahmotushäiriöinen voi olla älykäs, vaikka näin ei ole. Eli sinä olit se tyhmä. Muuta?
Sä muuten alat muistuttaa palstan legendaarista lerppakulllivänkääjää erehdyttävästi.
Vierailija kirjoitti:
Älykkyys on hoksaamista, mitä tahansa hoksaamista.
Mutta se taas ei tee ihmisestä älykästä. Miksei? Koska ÄO 70-tyypitkin hoksaa asioita.
Kyseessä on kuviosarjatestit. Jos yhtä tehtävää tarkastelee tuntikausia, varmasti löytää siihen toisenkin tai useamman loogisen ratkaisun, eli ratkaisun joka on oikein. Nämä ratkaisut ovat sitten vaan monimutkaisempia tai luovempia. Mutta olisi naurettavaa väittää, että useamman/luovemman ratkaisun keksijä ei olisi älykäs.