Olen erittäin älykäs, mutta en matemaattisesti. Onko tämä otettu huomioon älykkyystesteissä?
Ei ole. Lähes kaikki älykkyystestit mittaavat matemaattista lahjakkuutta. Joten haistakaapa pitkä paska.
Kommentit (276)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Missä ja miten ap tämä ylivertainen älykkyytesi on todettu, kun ilmeisesti ei ainakaan sillä virallisella, eli Mensan, testillä?
Osaan ja tiedän lähes kaiken.
Eli ei yhtään missään 😂 😂 😂 😂 😂 😂 😂 😂 😂 😂 😂 😂 😂 😂 😂 😂
Kuka yllättyi?
Käytän samaa päättelyketjua ja vastaan eli olet lesbo. Kuka yllättyi 😂 😂 😂 😂 😂 😂 😂 😂 😂 😂 😂 😂 😂 😂 😂 😂
Kolmesti synnyttänyt lesbo. Täysin mahdollista, hyvä sä 👍
Eli samaalla päättelyketjulla eli sulla on iso muumimuki.
Alan hyvin ymmärtämään, miksi on niin raskasta tässä Gaussin käyrän yhteiskunnassa🙄
Dream on, bro. Yritä nyt edes pikkuisen, tää ei ole mitään muuta kuin 🥱
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minua häiritsee osassa kuviopäättelyitä ja osassa numerotestejä se, että pitää valita yksi vastaus. Ja kyn oikeita vastauksia voisi periaatteessa olla kaksikin. Tällöin pitää käyttää energiaa sen ajatteluun, mitä kokeen tekijä on ajatellut, ja miettiä, kumpi on yksinkertaisempi ja siten todennäköisempi oikea vastaus.
Mutta samahan se on yliopistolla tenteissäkin - pitää tietää, mitä proffa on koekysymystä laatiessaan ajatellut.
Ei, Mensan testissä oikeita vastauksia voi olla vain yksi.
Jos numero- tai kuviopäättelytehtävässä saa useamman, kuin yhden oikean vastauksen, ei osaa tehtävää, eikä siis ole riittävän älykäs sitä ratkaisemaan. Tässä ei nyt selittelyt auta😄
Essee- tai monivalintatyyppiset tehtävät on ihan eri asia.
Toi ei pidä paikkaansa. Osa tehtävistä on loogisesti pääteltävissä eri tavoinkin kuin yleisin vastaus. Se vaatii vaan tietynlaisen ylipyörittelyn.
Esim. numerosarjat, joita pitää jatkaa, jos alku on suht lyhyt, voisi periaatteessa lukujonon jatkohäntä olla samalla kaavalla eri. Esim 2 , 4 , 8 -tyyppinen lukujono, siinä voisi tulla jatkoksi yhtä hyvin 12, 14, 16 kuin 32. Kyse on siitä, oivaltaako testin suorittaja yksinkertaisimpana ja yleisimpänä pidetyn tavanomaisimman säännön. Eli ei edes haeta matemaattisesti oikeinta vastausta, vaan sitä, tuleeko vastaajalla ekana mieleen ns.loogisin vaihtoehto.
Tämäkin vielä nähdä, kun elää 🥱
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Älykkyys on aivojen suoritustehoa, joka voi ilmetä monin eri tavoin. Tunnettu esimerkki on hauskin käytän ääripään miehet, joilla kaikki älykkyys on allokoitu matemaattisuuteen, muttei sosiaalisuuteen.
Paras mittari tämän yleisälykkyydmittaamiseen on kuitenkin Mensan testi, siitä ei päästä mihinkään. Se mittaa hahmontunnistusta, joka on yleismaailmallinen keino mitata loogista päättelykykyä ilman, että koulutustaso vaikuttaa asiaan.
Oma Mensan antama älykkyysosamääräni on 124, mutta olen surkea aritmetiikassa. Kaavat yms sujuvat keskiverrosti, mutten osaa kertotaulua enkä laskea päässä kuin alkeellisimpia laskuja. Joku palikka puuttuu päästäTuo testi ei taida mitata kielellistä hahmotuskykyä?
Palasin nyt ketjuun ja pakko mainita, että huvittaa tämä kuitti ja mielenkiintoinen siitä syntynyt autismia sivuava keskustelu. Koska juu, olen autisti ja myönnettäköön, että minulla kesti aikaa tunnistaa tuo vittuiluksi, saati sitten mikä sen aiheutti. Oletan, että kommentissani oli huomiota herättävän paljon kirjoitusvirheitä tms. Ymmärrän kyllä sarkasmia mielestäni aika hyvin, mutta suoranaista vittuilua en, koska minulla on vaikeuksia hahmottaa sen motiivia. Olen sillä lailla ehkä naiivi, etten ymmärrä miksi joku haluaisi olla tarkoituksella ilkeä. Oletan yleensä, että kyse on henkilön omista huonoista sosiaalisista taidoista.
Itse asiassa syy miksi kiinnostuin tästä keskustelusta oli juuri se, että minulla on epätasainen kykyprofiili, ja tein sen älykkyystestinkin siksi, että epäilin olenko matemaattisten taitojen puutteeni takia jotenkin debiili. Huomaan, että tämä keskustelu on houkuttanut paikalle muitakin, jotka pohtivat älykkyyden ja matemaattisen lahjakkuuden välistä suhdetta
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Missä ja miten ap tämä ylivertainen älykkyytesi on todettu, kun ilmeisesti ei ainakaan sillä virallisella, eli Mensan, testillä?
Osaan ja tiedän lähes kaiken.
Eli ei yhtään missään 😂 😂 😂 😂 😂 😂 😂 😂 😂 😂 😂 😂 😂 😂 😂 😂
Kuka yllättyi?
Käytän samaa päättelyketjua ja vastaan eli olet lesbo. Kuka yllättyi 😂 😂 😂 😂 😂 😂 😂 😂 😂 😂 😂 😂 😂 😂 😂 😂
Kolmesti synnyttänyt lesbo. Täysin mahdollista, hyvä sä 👍
Eli samaalla päättelyketjulla eli sulla on iso muumimuki.
Onko tämä palstan legendaarinen lerppakulli? Täytyy olla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minua häiritsee osassa kuviopäättelyitä ja osassa numerotestejä se, että pitää valita yksi vastaus. Ja kyn oikeita vastauksia voisi periaatteessa olla kaksikin. Tällöin pitää käyttää energiaa sen ajatteluun, mitä kokeen tekijä on ajatellut, ja miettiä, kumpi on yksinkertaisempi ja siten todennäköisempi oikea vastaus.
Mutta samahan se on yliopistolla tenteissäkin - pitää tietää, mitä proffa on koekysymystä laatiessaan ajatellut.
Ei, Mensan testissä oikeita vastauksia voi olla vain yksi.
Jos numero- tai kuviopäättelytehtävässä saa useamman, kuin yhden oikean vastauksen, ei osaa tehtävää, eikä siis ole riittävän älykäs sitä ratkaisemaan. Tässä ei nyt selittelyt auta😄
Essee- tai monivalintatyyppiset tehtävät on ihan eri asia.
Toi ei pidä paikkaansa. Osa tehtävistä on loogisesti pääteltävissä eri tavoinkin kuin yleisin vastaus. Se vaatii vaan tietynlaisen ylipyörittelyn.
Esim. numerosarjat, joita pitää jatkaa, jos alku on suht lyhyt, voisi periaatteessa lukujonon jatkohäntä olla samalla kaavalla eri. Esim 2 , 4 , 8 -tyyppinen lukujono, siinä voisi tulla jatkoksi yhtä hyvin 12, 14, 16 kuin 32. Kyse on siitä, oivaltaako testin suorittaja yksinkertaisimpana ja yleisimpänä pidetyn tavanomaisimman säännön. Eli ei edes haeta matemaattisesti oikeinta vastausta, vaan sitä, tuleeko vastaajalla ekana mieleen ns.loogisin vaihtoehto.
Mensan testeissä ei ole. On ainoastaan yksi oikea vastaus. Jokaisen oikeaksi kuvitellun väärän vastauksen pystyy kumoamaan logiikalla.
Ne ovat suunniteltu kunnolla. Toisin kuin netin tyhmät testit, niissä toki saattaa vastauksia olla tuhansia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Missä ja miten ap tämä ylivertainen älykkyytesi on todettu, kun ilmeisesti ei ainakaan sillä virallisella, eli Mensan, testillä?
Osaan ja tiedän lähes kaiken.
Eli ei yhtään missään 😂 😂 😂 😂 😂 😂 😂 😂 😂 😂 😂 😂 😂 😂 😂 😂
Kuka yllättyi?
Käytän samaa päättelyketjua ja vastaan eli olet lesbo. Kuka yllättyi 😂 😂 😂 😂 😂 😂 😂 😂 😂 😂 😂 😂 😂 😂 😂 😂
Kolmesti synnyttänyt lesbo. Täysin mahdollista, hyvä sä 👍
Eli samaalla päättelyketjulla eli sulla on iso muumimuki.
Onko tämä palstan legendaarinen lerppakulli? Täytyy olla.
On se. Kohta alkaa taas riehumaan, kun ketään ei kiinnosta munansa toiminta. Joka aloituksessa esittelemässä pikku-katkarapu-parkaansa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Entä jos on opiskellut vuosikaudet matematiikkaa. Ja toinen käynyt vain huitaisten peruskoulun.
Kumpi pärjää paremmin matemaattisissa tehtävissä?
Molemmat olivat kolmevuotiaina yhtä älykkäitä.
Edelleenkään Mensan tehtävät eivät ole matemaattisia tehtäviä, vaan päättely.
Typerä kysymys, matematiikkaa voi harjoitella kuten mitä tahansa asiaa, jolloin sitä osaa paremmin. Sillä voi olla, tai ei ole tekemistä päättelykyvyn kanssa. Vaikka olisi vuosikymmeniä tehnyt matemaattisia tehtäviä, voi saada huonomman tuloksen Mensan testissä kun ihminen, joka ei ole sitten peruskoulun laskenut juuri mitään.
Päättelytehtäviä voi toki harjoitella myös, mutta tietyn pisteen jälkeen ei. Päättelytehtävä on nimensä mukaisesti päättelyä, vaikka kyllähän siinäkin tietysti on "kaava", eli mikä johtaa oikeaan vastaukseen.
Matematiikkaa voi harjoitella loputtomiin ja opetella sen kaavat. Kun osaat kaavat, osaat matematiikkaa.
Ei todellakaan matematiikka ole kaavojen omaksumista. Monet matematiikan kaavat ovat niin monimutkaisia, ettei niitä edes kannata yrittää opetella, vaan anoastaan ymmärtää, mistä on kysymys. Olen itsekin keksinyt ja kehittänyt toimivia soveltavan matematiikan kaavoja, mutta en todellakaan muista niitä tarkasti, mitä ne pitävät sisällään. Oleellista on ymmärtää, ei muistaa.
Mun käsityksen mukaan ymmärtäminen on juurikin oppimista. Mutta siitä olen eri mieltä, että ymmärtäminen riittää, koska jos et muista, et muista. Et muista edes sitä, mitä olet joskus ymmärtänyt. Todennäköisesti nyt sekoitat aidon muistamisen siihen, että olet omaksunut asian niin hyvin, että se on helppo. Kadonnutta muistia nimittäin ei voi korvata millään.
Ja vaikka mitä väität, matematiikassa on edelleen säännönmukainen kaava, joka ei vaihtele tilanteesta tai olosuhteista toiseen, vai vaihteleeko?
Soveltavassa matematiikassa tutkittavasta ilmiöstä laaditaan aina matemaattinen malli ja data (havainnot/mittaukset) määrittävät viime kädessä mallirakenteen ja estimointimenetelmät. Matemaattisen mallin konstruoinnissa tarvitaan systeemiälyä, joka kokonaisuuden hahmotuskykyä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Missä ja miten ap tämä ylivertainen älykkyytesi on todettu, kun ilmeisesti ei ainakaan sillä virallisella, eli Mensan, testillä?
Osaan ja tiedän lähes kaiken.
Eli ei yhtään missään 😂 😂 😂 😂 😂 😂 😂 😂 😂 😂 😂 😂 😂 😂 😂 😂
Kuka yllättyi?
Käytän samaa päättelyketjua ja vastaan eli olet lesbo. Kuka yllättyi 😂 😂 😂 😂 😂 😂 😂 😂 😂 😂 😂 😂 😂 😂 😂 😂
Kolmesti synnyttänyt lesbo. Täysin mahdollista, hyvä sä 👍
Eli samaalla päättelyketjulla eli sulla on iso muumimuki.
Onko tämä palstan legendaarinen lerppakulli? Täytyy olla.
Mies, jonka takia nainen on vaihtoehto naiselle 😂😂😂😂😂👍👍👍👍
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Älykkyys on aivojen suoritustehoa, joka voi ilmetä monin eri tavoin. Tunnettu esimerkki on hauskin käytän ääripään miehet, joilla kaikki älykkyys on allokoitu matemaattisuuteen, muttei sosiaalisuuteen.
Paras mittari tämän yleisälykkyydmittaamiseen on kuitenkin Mensan testi, siitä ei päästä mihinkään. Se mittaa hahmontunnistusta, joka on yleismaailmallinen keino mitata loogista päättelykykyä ilman, että koulutustaso vaikuttaa asiaan.
Oma Mensan antama älykkyysosamääräni on 124, mutta olen surkea aritmetiikassa. Kaavat yms sujuvat keskiverrosti, mutten osaa kertotaulua enkä laskea päässä kuin alkeellisimpia laskuja. Joku palikka puuttuu päästäTuo testi ei taida mitata kielellistä hahmotuskykyä?
Palasin nyt ketjuun ja pakko mainita, että huvittaa tämä kuitti ja mielenkiintoinen siitä syntynyt autismia sivuava keskustelu. Koska juu, olen autisti ja myönnettäköön, että minulla kesti aikaa tunnistaa tuo vittuiluksi, saati sitten mikä sen aiheutti. Oletan, että kommentissani oli huomiota herättävän paljon kirjoitusvirheitä tms. Ymmärrän kyllä sarkasmia mielestäni aika hyvin, mutta suoranaista vittuilua en, koska minulla on vaikeuksia hahmottaa sen motiivia. Olen sillä lailla ehkä naiivi, etten ymmärrä miksi joku haluaisi olla tarkoituksella ilkeä. Oletan yleensä, että kyse on henkilön omista huonoista sosiaalisista taidoista.
Itse asiassa syy miksi kiinnostuin tästä keskustelusta oli juuri se, että minulla on epätasainen kykyprofiili, ja tein sen älykkyystestinkin siksi, että epäilin olenko matemaattisten taitojen puutteeni takia jotenkin debiili. Huomaan, että tämä keskustelu on houkuttanut paikalle muitakin, jotka pohtivat älykkyyden ja matemaattisen lahjakkuuden välistä suhdetta
Älä välitä. Tuo, jolle vastasit ei selvästikään ole penaalin terävin. Tekstisi oli aivan täysin riittävää. Itse asiassa kirjoitusvirheet ovat yleisiä älykkäillä, ajatus kun soljuu nopeasti ja kirjoitusta ei välttämättä ehdi tarkistaa. Puhelikielen kielioppivirheitä sinulla taas ei kovin suuria ollut, ja kirjakieltä ei kukaan fiksu odota keskustelupalstalla.
13 sivua ja mitä jäi käteen? Ap ei ole älykäs, vaikka muuta kuvittelee.
Vierailija kirjoitti:
13 sivua ja mitä jäi käteen? Ap ei ole älykäs, vaikka muuta kuvittelee.
Tuo toki oli selvää jo ennen ensimmäistäkään vastausta. Muista jutuista tässä keskusteltu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
13 sivua ja mitä jäi käteen? Ap ei ole älykäs, vaikka muuta kuvittelee.
Tuo toki oli selvää jo ennen ensimmäistäkään vastausta. Muista jutuista tässä keskusteltu.
Totta 😄
Vierailija kirjoitti:
Sama. Minulla on dyskalkulia, eli kun näenkin numeroita, alan pelätä. Suurin osa älykkyystesteistä alkaa heti kärkeen numeroiden pyörittelyillä, mikä numero tulee seuraavaksi jne. Otan ja lähden pois.
Ei ala. Älykkyystestit ovat kuviopäättelytestejä. Ne mittaavat loogista päättelykykyä eikä tarvitse ynnälaskua osata niissä pärjätäkseen.
Testit, joissa mitataan matemaattista lahjakkuutta tai kielellistä lahjakuutta tai avaruudellista hahmottamista, ovat täysin eri asia kuin varsinaiset älykkyystestit.
Vierailija kirjoitti:
Tää on kyllä totta. Älykkyyttä on monta eri lajia ja älykkyystestit testaavat pelkästään matemaattis-loogista ajattelukykyä. Lisäksi älykkyystestit ovat niin pitkiä ja tylsiä että niihin viimeistään puolessa välissä kyllästyy ja sitten alkaa vaan arpoa vastauksia lukematta edes kysymystä, koska ei vaan jaksa enää keskittyä.
Älykkyystesteissä tarvitsee vain lukea yksi lause, mikä kuvio tulee seuraavaksi.
Ja niistä saa ihan luotettavan tuloksen vaikka vaan klikkailisi menemään sen enempää ajattelematta.
Tai ainakin minut tuomittiin älykkäämmäksi kuin 93 % väestöstä, vaikken niin keskittynytkään. Yhtä työpaikkaa varten kerran tehtiin laajat testit.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oikeasti älykkyys on ihan eri asia kuin mitä yhteiskunta antaa ymmärtää. Muutenhan täällä olisi suurin osa älykkäitä jos älykkyys mitattaisi koulussa matemaattisilla tehtävillä :D Mutta kun ei ole, niin missä mennää vikaa? Oikeasti älykkyys on paljon laajempi käsite, mihin sisältyy todella isona osana myös psykologinen hahmottaminen ja itsetuntemus, kyky sietää isoja määriä tietoa ja käsitellä asioita monista eri vinkkeleistä. Tuon kun ottaa huomioon niin tullaan paljon luotettavimpiin lukuihin jossa enemmistö ei oikeasti ole älykkäitä, vaan todella pieni vähemmistö.
Monet ihmiset eivät pidä näitä taitoja älykkyytenä, koska perinteinen älykkyys on totuttu näkemään kapeasti. Keskeisiä syitä tähän ovat koulujärjestelmän vanhat ihanteet, nopea ajattelu arvokkaampana kuin hidas pohdinta sekä halu löytää maailmasta yksinkertaisia vastauksia monimutkaisten sijaan.
Koulut ei opeta ihmisille mitä oikea älykkyys on.
Noita ei pidetä älykkyytenä, koska tutkimus on osoittanut, että se matemaattis-looginen älykkyys on se, jota vaaditaan että noissa pärjää.
Ja oikeasti tuo älykkyyttä on montaa lajia -lausuma menee samaan kategoriaan kuin se, että sisäinen kauneus on kaikkein tärkeintä.
Ne on keksitty vain, ettei tyhmille ja rumille tulisi paha mieli.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minua häiritsee osassa kuviopäättelyitä ja osassa numerotestejä se, että pitää valita yksi vastaus. Ja kyn oikeita vastauksia voisi periaatteessa olla kaksikin. Tällöin pitää käyttää energiaa sen ajatteluun, mitä kokeen tekijä on ajatellut, ja miettiä, kumpi on yksinkertaisempi ja siten todennäköisempi oikea vastaus.
Mutta samahan se on yliopistolla tenteissäkin - pitää tietää, mitä proffa on koekysymystä laatiessaan ajatellut.
Ei, Mensan testissä oikeita vastauksia voi olla vain yksi.
Jos numero- tai kuviopäättelytehtävässä saa useamman, kuin yhden oikean vastauksen, ei osaa tehtävää, eikä siis ole riittävän älykäs sitä ratkaisemaan. Tässä ei nyt selittelyt auta😄
Essee- tai monivalintatyyppiset tehtävät on ihan eri asia.
Toi ei pidä paikkaansa. Osa tehtävistä on loogisesti pääteltävissä eri tavoinkin kuin yleisin vastaus. Se vaatii vaan tietynlaisen ylipyörittelyn.
Esim. numerosarjat, joita pitää jatkaa, jos alku on suht lyhyt, voisi periaatteessa lukujonon jatkohäntä olla samalla kaavalla eri. Esim 2 , 4 , 8 -tyyppinen lukujono, siinä voisi tulla jatkoksi yhtä hyvin 12, 14, 16 kuin 32. Kyse on siitä, oivaltaako testin suorittaja yksinkertaisimpana ja yleisimpänä pidetyn tavanomaisimman säännön. Eli ei edes haeta matemaattisesti oikeinta vastausta, vaan sitä, tuleeko vastaajalla ekana mieleen ns.loogisin vaihtoehto.
Loogisin vastaus on myös matemaattisesti oikea vastaus. Toki voi väittää muutakin. Koko maailman kaikkeus perustuu matematiikkaan
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sama. Minulla on dyskalkulia, eli kun näenkin numeroita, alan pelätä. Suurin osa älykkyystesteistä alkaa heti kärkeen numeroiden pyörittelyillä, mikä numero tulee seuraavaksi jne. Otan ja lähden pois.
Ei ala. Älykkyystestit ovat kuviopäättelytestejä. Ne mittaavat loogista päättelykykyä eikä tarvitse ynnälaskua osata niissä pärjätäkseen.
Testit, joissa mitataan matemaattista lahjakkuutta tai kielellistä lahjakuutta tai avaruudellista hahmottamista, ovat täysin eri asia kuin varsinaiset älykkyystestit.
Kyllähän Flynn -efekti monin osin seurasi siitä, että progressiivinen koulu eli yhtenäiskoulu eli peruskoulu tuli pakolliseksi jokaiselle Länsimaissa. Peruskoulun käyminen harjaannuttaa koululaista loogisessa päättelyssä, jolloin looginen päättelykyky paranee jonkin verran, mikä näkyy älykkyysosamäärän nousuna älykkyystestissä.
Ap on niin älykäs, ettei sen luokan älykkyydelle ole osattu kehittää omaa testiä. Wau. Niinku delfiinit?
Niinkuin näitä vastaavia einolisi koskaan ollut 😂
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oikeasti älykkyys on ihan eri asia kuin mitä yhteiskunta antaa ymmärtää. Muutenhan täällä olisi suurin osa älykkäitä jos älykkyys mitattaisi koulussa matemaattisilla tehtävillä :D Mutta kun ei ole, niin missä mennää vikaa? Oikeasti älykkyys on paljon laajempi käsite, mihin sisältyy todella isona osana myös psykologinen hahmottaminen ja itsetuntemus, kyky sietää isoja määriä tietoa ja käsitellä asioita monista eri vinkkeleistä. Tuon kun ottaa huomioon niin tullaan paljon luotettavimpiin lukuihin jossa enemmistö ei oikeasti ole älykkäitä, vaan todella pieni vähemmistö.
Monet ihmiset eivät pidä näitä taitoja älykkyytenä, koska perinteinen älykkyys on totuttu näkemään kapeasti. Keskeisiä syitä tähän ovat koulujärjestelmän vanhat ihanteet, nopea ajattelu arvokkaampana kuin hidas pohdinta sekä halu löytää maailmasta yksinkertaisia vastauksia monimutkaisten sijaan.
Koulut ei opeta ihmisille mitä oikea älykkyys on.
Ja sitten et taas ymmärrä mistään mitään. Tuolla erittäin korkeilla älykkyysosamäärillä ihmisiä, jotka pohtii vuosia tiettyjä ongelmia. https://fi.wikipedia.org/wiki/Luettelo_ratkaisemattomista_matemaattisis… tuolla on luettelo joita on pohdittu vuosia, eikä nekään on hetkessä syntyneet
Toi ei pidä paikkaansa. Osa tehtävistä on loogisesti pääteltävissä eri tavoinkin kuin yleisin vastaus. Se vaatii vaan tietynlaisen ylipyörittelyn.
Esim. numerosarjat, joita pitää jatkaa, jos alku on suht lyhyt, voisi periaatteessa lukujonon jatkohäntä olla samalla kaavalla eri. Esim 2 , 4 , 8 -tyyppinen lukujono, siinä voisi tulla jatkoksi yhtä hyvin 12, 14, 16 kuin 32. Kyse on siitä, oivaltaako testin suorittaja yksinkertaisimpana ja yleisimpänä pidetyn tavanomaisimman säännön. Eli ei edes haeta matemaattisesti oikeinta vastausta, vaan sitä, tuleeko vastaajalla ekana mieleen ns.loogisin vaihtoehto.