Olen erittäin älykäs, mutta en matemaattisesti. Onko tämä otettu huomioon älykkyystesteissä?

Idioottikin osaa opetella ulkoa (kielet ja reaali). Matematiikkaa täytyy ymmärtää ja jotain tarvitsee liikahtaa korvien välissä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Charles Darwin, Thomas Edison, Winston Churchill, Ludwig van Beethoven, Ernest Hemingway ja Pablo Picasso taitavat olla tyyppiesimerkkejä henkilöistä, jotka eivät olleet matemaattisesti orientoituneita.

Ja? Ei kaikkien älykkäiden ole pakko olla kiinnostuneita matematiikasta. 

Kyse ei ole kiinnostuksen puutteesta, he eivät pärjänneet tai heillä ei ollut matemaattista ajattelutaitoa.

Se että he eivät pärjänneet, voi johtua ihan vain kiinnostuksen puutteesta.

Vierailija kirjoitti:

Siis matematiikka on logiikkaa. Pitää hoksata, mikä ei kuulu joukkoon tai mikä kuvio tulee seuraavaksi. Testit mittaavat logiikkaa eli matemaattista älykkyyttä.

Miten selität sen, että osaan kyllä matematiikkaa, mutten noita kuviotestejä? Minusta ne ovat ihan eri asia.

Vierailija kirjoitti:

Entä jos on opiskellut vuosikaudet matematiikkaa. Ja toinen käynyt vain huitaisten peruskoulun.

Kumpi pärjää paremmin matemaattisissa tehtävissä? 

Molemmat olivat kolmevuotiaina yhtä älykkäitä.

Aivan vastaava tilanne:

Toinen ei ole soittanut pianoa kuin ala-asteella musiikin tunneilla, toinen 12 vuotta. Molemmat yhtä älykkäitä 3-vuotiaana, kumpi soittaa pianoa paremmin?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Entäs ihmisen hyvyys? Kyllä sen voi jotenkin pisteyttää myös 

Tietysti voi. Pidänkin sitä paljon tärkeämpänä ominaisuutena kuin älykkyyttä. 

Rikollisuus, epäsosiaalinen käytös ja muu ongelmallisuus yhteiskunnassa korreloi alhaisemman älykkyysosamäärän kanssa. Esimerkiksi vangeilla alle 90 ÄO ylikorostuu verrokkiväestöön nähden. Tämä ei tietenkään tarkoita sitä, että huippuälykkäät olisivat pulmusia, mutta he todennäköisesti eivät aiheuta harmia yhteiskunnalle.

 

Ehkä eivät samalla tavoin ja yhtä näkyvästi. He osaavat piilottaa rikollisuuden, ja aiheuttaa sisäistä tuhoa.

Valkokaulusrikollisuus, organisaatioiden johtaminen, diktatuurien ylläpito...

Näppärästi silti unohdat sen, miten valtaosa kuitenkin johtaa menestyvää organisaatiota hyvin. Valkokaulustyöntekijöistä reilu enemmistö kuitenkin elävät aivan tavanomaista ja moraalisesti kestävää elämää. Vai yritätkö sanoa, ettei ÄO:n suhteen keskivertoinen porukka aiheuta harmia? Mitä ihmettä edes ajat takaa? Edelleen, rikollisuus korostuu matalamman ÄO:n ihmisillä. Joten se siitä hyvyydestä.

Valkokaulusrikollisuus on eri asia kuin valkokaulustyö.

En yritä sanoa, sinä yhdistit ja yleistit asiat omalla tavallasi.

Jos et osaa olla hyvä etkä ymmärrä hyvyyttä, sinulla ei ole tunneälyä. Olet hyökkäilevä ja aggressiivinen. Kadehdit toisenlaisia ihmisiä, vaikka heillä ei lähtökohtaisesti olisi mitään sinua vastaan. 

Tuossa ei ole oikeasti mitään logiikkaa. Kysyin täsmentävän kysymyksen, johon et osannut vastata mitään. Millä ihmeen tavalla aggressiivisuus näkyy? Ja nyt puuttuu hyvyys ja tunneälykin? Kerro toki hyvänä ja tunneälykkäänä ihmisena laajempi analyysi minusta kun kerran noin vauhdikkaaseen alkuun pääsit :D 

 

En jaksa. Jos et ymmärrä mitä aggressio on, sitä on turha alkaa tässä selittää.

Tuossa viestissä johon vastasit ei ollut yhtään mitään aggressioita. Sinä olet se, jolla niitä aggressiota teidän välisessä keskustelussa on ollut. Jos sinä triggeröidyt jostain asiasta ei tarkoita sitä, että se toinen olisi ollut aggressiivinen.

Näin ulkopuolisena kun keskustelunne lukee, niin sinä tosiaan tulet siinä esiin sinä aggressiivisena. 

Eri 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Siis matematiikka on logiikkaa. Pitää hoksata, mikä ei kuulu joukkoon tai mikä kuvio tulee seuraavaksi. Testit mittaavat logiikkaa eli matemaattista älykkyyttä.

Miten selität sen, että osaan kyllä matematiikkaa, mutten noita kuviotestejä? Minusta ne ovat ihan eri asia.

Et ymmärrä matematiikkaa. Toistat laskurutiineja kaavamaisesti ajattelematta. Yhtälöt on laskettavissa kourallisella perussääntöjä toistaen. Logiikan puute tulee esiin kirjallisissa matematiikan tai fysiikan tehtävänannoissa.

Sulla on jonkinlainen visuaalisen hahmottamisen häiriö. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Perinteisen loogisen päättelykyvyn lisäksi uskon olevan myös kielellistä älykkyyttä. Se, miten vieraat kielet hahmottaa, miten nopeasti ne oppii ja omaksuu myös oman kielensä vivahteet, kertoo omanlaisesta älykkyydestä. Joillain on lahjakkuus molempiin, joillain vain toiseen näistä ja suurimmalla osalla ei ole lahjaa kumpaankaan. 

Muutoin en lämpene ajatukselle, että älykkyyttä on miljoonaa eri sorttia ja että kaikki me ollaan älykkäitä omalla tavallamme niin ei tule tule paha mieli.

Itse olen humanisti ja osaan kuutta kieltä. Osaan myös muita käsitteellistä ajattelua vaativia taitoja (visuaalinen hahmotuskyky).  Matematiikasta en ole koskaan tajunnut yhtään mitään. 

Jos olet älykäs, niin opit kyllä kun opettelet. 

Perhetausta on hyvin tärkeä näissä asioissa. Monille lapsille vanhemmat kertovat, että matematiikka on typerää, toisille ihmisille, tai että lapsi ei siinä kuitenkaan pärjää. Omia traumojaan siis siirtävät lapselle. 

Tuollaista lähtökohdista harva älykäskään kokee sitä matematiikkaa omaksi jutukseen, ja jos mielenkiinto ja itseluottamus puuttuu niin sitä on vaikeaa lähteä älykkäänkään opettelemaan. 

Omia asenteita voi kuitenkin muuttaa, ja opetella vielä aikuisenakin. 

Lisäksi opettajalla ja opetustavalla on suuri merkitys. Itsellä oli lapsena vaikeuksia ymmärtää opettajan kertomana asioita. Mulla oli onneksi isoveli, joka osasi selittää asian mulle sopivalla tavalla. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Siis matematiikka on logiikkaa. Pitää hoksata, mikä ei kuulu joukkoon tai mikä kuvio tulee seuraavaksi. Testit mittaavat logiikkaa eli matemaattista älykkyyttä.

Miten selität sen, että osaan kyllä matematiikkaa, mutten noita kuviotestejä? Minusta ne ovat ihan eri asia.

Sitten sulla ei ole mitään saumaa saada hyvää tulosta Mensan älykkyystestistä. Mutta kuten todettua, matematiikkaa voi harjoitella, eihän se ole kuin kaavoja. Vai olitko ajatellut kehitellä uuden suhteellisuusteorian? 

Itse olen huono matikassa (vaikka teen työtä numeroiden parissa, mutta siinä on sääntönsä) ja musiikissakin, mutta ihan ok tulos Mensan testissä. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Perinteisen loogisen päättelykyvyn lisäksi uskon olevan myös kielellistä älykkyyttä. Se, miten vieraat kielet hahmottaa, miten nopeasti ne oppii ja omaksuu myös oman kielensä vivahteet, kertoo omanlaisesta älykkyydestä. Joillain on lahjakkuus molempiin, joillain vain toiseen näistä ja suurimmalla osalla ei ole lahjaa kumpaankaan. 

Muutoin en lämpene ajatukselle, että älykkyyttä on miljoonaa eri sorttia ja että kaikki me ollaan älykkäitä omalla tavallamme niin ei tule tule paha mieli.

Itse olen humanisti ja osaan kuutta kieltä. Osaan myös muita käsitteellistä ajattelua vaativia taitoja (visuaalinen hahmotuskyky).  Matematiikasta en ole koskaan tajunnut yhtään mitään. 

Jos olet älykäs, niin opit kyllä kun opettelet. 

Perhetausta on hyvin tärkeä näissä asioissa. Monille lapsille vanhemmat kertovat, että matematiikka on typerää, toisille ihmisille, tai että lapsi ei siinä kuitenkaan pärjää. Omia traumojaan siis siirtävät lapselle. 

Tuollaista lähtökohdista harva älykäskään kokee sitä matematiikkaa omaksi jutukseen, ja jos mielenkiinto ja itseluottamus puuttuu niin sitä on vaikeaa lähteä älykkäänkään opettelemaan. 

Omia asenteita voi kuitenkin muuttaa, ja opetella vielä aikuisenakin. 

Lisäksi opettajalla ja opetustavalla on suuri merkitys. Itsellä oli lapsena vaikeuksia ymmärtää opettajan kertomana asioita. Mulla oli onneksi isoveli, joka osasi selittää asian mulle sopivalla tavalla. 

Tämä! Kun löytyy ihminen, joka osaa esittää sen hankalan asian juuri sulle sopivalla tavalla, niin yhtäkkiä se tuntuukin aivan helpolta! 

Vierailija kirjoitti:

Onko älykkyys nopeaälykkyyttä. Mensan harjoitustestissä on nopeus valttia. Itse ratkon kaikki,mutta olen hidas. Siispä en ole älykäs.

En tiedä.

Itsellä on vähän sama ongelma. En meinaa ymmärtää niitä kuvioita tietokoneen näytöltä. Siksi piirrän ne paperille, josta tarkastelu onnistuu. Tuo on vaan todella hidasta enkä ehdi tehdä kaikkia tehtäviä.

Vierailija kirjoitti:

Sulla on jonkinlainen visuaalisen hahmottamisen häiriö. 

Siis kenellä on? Oletko tunnistavinasi aloittajan joksikin tutuksesi?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Siis matematiikka on logiikkaa. Pitää hoksata, mikä ei kuulu joukkoon tai mikä kuvio tulee seuraavaksi. Testit mittaavat logiikkaa eli matemaattista älykkyyttä.

Miten selität sen, että osaan kyllä matematiikkaa, mutten noita kuviotestejä? Minusta ne ovat ihan eri asia.

Et ymmärrä matematiikkaa. Toistat laskurutiineja kaavamaisesti ajattelematta. Yhtälöt on laskettavissa kourallisella perussääntöjä toistaen. Logiikan puute tulee esiin kirjallisissa matematiikan tai fysiikan tehtävänannoissa.

Ah niin tämä! 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onko älykkyys nopeaälykkyyttä. Mensan harjoitustestissä on nopeus valttia. Itse ratkon kaikki,mutta olen hidas. Siispä en ole älykäs.

Älykkyys on ongelmanratkaisua ja asioiden yhteyksien ymmärtämistä. Älykkäällä se toimii nopeammin kuin hitaammilla. Joka ikinen ne Mensan ongelmat ratkaisee, jos aikaa on vuosi. 

Ei ratkaise.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Entä jos on opiskellut vuosikaudet matematiikkaa. Ja toinen käynyt vain huitaisten peruskoulun.

Kumpi pärjää paremmin matemaattisissa tehtävissä? 

Molemmat olivat kolmevuotiaina yhtä älykkäitä.

Edelleenkään Mensan tehtävät eivät ole matemaattisia tehtäviä, vaan päättely. 

 

Typerä kysymys, matematiikkaa voi harjoitella kuten mitä tahansa asiaa, jolloin sitä osaa paremmin. Sillä voi olla, tai ei ole tekemistä päättelykyvyn kanssa. Vaikka olisi vuosikymmeniä tehnyt matemaattisia tehtäviä, voi saada huonomman tuloksen Mensan testissä kun ihminen, joka ei ole sitten peruskoulun laskenut juuri mitään. 

Päättelytehtäviä voi toki harjoitella myös, mutta tietyn pisteen jälkeen ei. Päättelytehtävä on nimensä mukaisesti päättelyä, vaikka kyllähän siinäkin tietysti on "kaava", eli mikä johtaa oikeaan vastaukseen. 

 

Matematiikkaa voi harjoitella loputtomiin ja opetella sen kaavat. Kun osaat kaavat, osaat matematiikkaa. 

Ei todellakaan matematiikka ole kaavojen omaksumista. Monet matematiikan kaavat ovat niin monimutkaisia, ettei niitä edes kannata yrittää opetella, vaan anoastaan ymmärtää, mistä on kysymys. Olen itsekin keksinyt ja kehittänyt toimivia soveltavan matematiikan kaavoja, mutta en todellakaan muista niitä tarkasti, mitä ne pitävät sisällään. Oleellista on ymmärtää, ei muistaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onko älykkyys nopeaälykkyyttä. Mensan harjoitustestissä on nopeus valttia. Itse ratkon kaikki,mutta olen hidas. Siispä en ole älykäs.

En tiedä.

Itsellä on vähän sama ongelma. En meinaa ymmärtää niitä kuvioita tietokoneen näytöltä. Siksi piirrän ne paperille, josta tarkastelu onnistuu. Tuo on vaan todella hidasta enkä ehdi tehdä kaikkia tehtäviä.

Prosessorisi on hidas. Hitaus saattaa haitata töiden tekoa normaalin työajan puitteissa. On myös sanonta: käy hitaalla.

Nämä on niitä, jotka seisoo kaupan kassalla ja vasta kassan kerrottua hinta, avaavat käsilaukkunsa ja rupeavat etsimään lompakkoaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onko älykkyys nopeaälykkyyttä. Mensan harjoitustestissä on nopeus valttia. Itse ratkon kaikki,mutta olen hidas. Siispä en ole älykäs.

En tiedä.

Itsellä on vähän sama ongelma. En meinaa ymmärtää niitä kuvioita tietokoneen näytöltä. Siksi piirrän ne paperille, josta tarkastelu onnistuu. Tuo on vaan todella hidasta enkä ehdi tehdä kaikkia tehtäviä.

Ymmärrän pointin. Sun aivosi siis tarvitsevat viestin myös itse se tehtynä. Se ei välttämättä ole lainkaan tyhmyyttä, vaan aivojesi tapa käsitellä asioita.

Itse kuvittelin olevani tyhmä koko nuoruuteni, vaikka opinnot menikin ok, kunnes jossain vaiheessa ymmärsin, että aivoni eivät pysty kunnolla käsittelemään korvien kautta saapuvaa informaatiota, koska jotenkin jumitan siihen, vaan tarvitsen kaiken visuaalisena. Opettelin muuttamaan kaiken kuviksi, joko paperilla tai mielessäni ja hups, olo ja oppiminen helpottui kummasti! Olen jutellut tästä monien ihmisten kanssa ja yllättävän moni on todennut, että hitto, taitaa olla sama juttu. Tämän takia on tärkeää ymmärtää, millainen oppija on, me ei olla samanlaisia. Käytä sitä tapaa, joka toimii sulla. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi tyhmillä on aina kauhea tarve todistella älykkyyttään? Älykkäät eivät yleensä toimi siten, koska ei ole tarvetta.

Juokseehan älykkäätkin älykkyystesteissä. 

Asiasta kiinnostuneet siellä juoksevat. Suurin osa älykkäistäkään ei testeissä käy. 

Faith kirjoitti:

Entä jos saa aina hyviä tuloksia kuviotäydennystesteistä, mutta on huono matematiikassa?

Mä sanoisin, että sulla on potentiaalia oppia matematiikkaa, mutta sulla on ollut huono opettaja tai väärä opetustapa,

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onko älykkyys nopeaälykkyyttä. Mensan harjoitustestissä on nopeus valttia. Itse ratkon kaikki,mutta olen hidas. Siispä en ole älykäs.

En tiedä.

Itsellä on vähän sama ongelma. En meinaa ymmärtää niitä kuvioita tietokoneen näytöltä. Siksi piirrän ne paperille, josta tarkastelu onnistuu. Tuo on vaan todella hidasta enkä ehdi tehdä kaikkia tehtäviä.

Prosessorisi on hidas. Hitaus saattaa haitata töiden tekoa normaalin työajan puitteissa. On myös sanonta: käy hitaalla.

Nämä on niitä, jotka seisoo kaupan kassalla ja vasta kassan kerrottua hinta, avaavat käsilaukkunsa ja rupeavat etsimään lompakkoaan.

No ei.