Vanhemman sairausloma: "Lapsen paikka on kotona, jos toinen vanhemmista on kotona."

Vierailija kirjoitti:

Lapsi on kertonut, että olet kotona. Lapsi ei tiedä/ymmärrä mitä tarkoittaa sairaslomalla olo. Ranne oli aikoinaan kipsattu ja olin sairaslomalla 6 viikkoa. Lapsi oli päivähoidossa.

Kun olin pitkällä saikulla, en sanonut lapselle asiasta. Toivottelin lapselle mukavaa päiväkotipäivää ja kerroin lähteväni töihin, kun isä vie lapsen päiväkotiin. Tai jos itse vein, niin vilkuttelin ja sanoi "heihei, äiti lähtee nyt töihin, mukavaa päivää!" Tuskinpa lapsi tajusi, että jäinkin kotiin sairastamaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Laitetaan asiat selviksi. Moni vanhempi saattaa olla työttömänö kotona. . Se ei ole sairaslomaa.  

Työttömällä ei ole oikeutta työttömyyskorvaukseen, jos hoitaa lasta kotona.

Silloin on esitettävä työkkäriin todiste, että lapselle on hoitopaikka heti, jos saa työtä ja että pystyy lapsenhoidosta huolimatta hakemaan kokopäivätoimisesti kokopäivätyötä.

Työttömän tehtävä lakien mukaan on kuluttaa 8h päivässä etsimällä työtä. Ei hoitaa lasta samalla.

No ei tarvitse mitään todisteita. Mistä ne työkkärin tädit edes tietää että sulla on lapsia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jotkut hoitajat ovat hieman yksinkertaisia, ja ajattelevat, että jos heillä olisi vähemmän lapsia hoidossa, olisi vähemmän työtä ja enemmän resursseja. Eivät tajua, että sitten työntekijöiden määrää vähennetään myös, sekä niitä rahallisia resursseja.

Joo, pieni oppitunti julkisen talouden toimintaan olisi paikallaan. Ja ehkä myös työelämään: tein jo ennen koronaa pääsääntöisesti etätöitä ja päiväkodissa oikeasti paheksuttiin sitä, että kehtasin viedä lapset hoitoon. Lapsilla oli hoitoaika klo 8-16 ja perjantait vapaat. Lapset olivat 3- ja 5-vuotiaita, eivät enää kotihoidontuki-iässä. 

Koskaan en saanut toimivaa ideaa, miten olisin samaan aikaan hoitanut sekä työni että lapset. Minulla oli työaika ja työhön kuuluvat velvoitteet. 

Oma kokemus on, että osa tällaisissa "työ voidaan hoitaa vain läsnä työpaikalla" ammateissa olevista ei ymmärrä, että toisilla ihan todella on etätöihin mahdollisuus. Ja se etätyö ei meinaa sitä, että voit siinä sivussa katsoa lasten perään.

Oma mieheni kuvitteli alkuun, että voisin etätöissä kotona laitella ruokaa, siivota kotia ja katsoa hänen lastensa perään siinä ohessa. Suuttui joskus kun tuli kotiin ja näki, että täyttä tiskikonetta ei oltu laitettu päälle. Sanoin hänelle, että hänen työpaikallaan hänen kahvitauot ja ruokatauko ovat hänen palautumistaan varten, jos hänen mielestään minulle ei kuulu lakisääteiset tauot, niin hän voi ihan yhtä lailla tulla ruokatunnillaan siivoamaan tänne kotiin, voin laittaa listaa puhelimella valmiiksi, että mitä kotona tulisi tehdä. Huomasi hyvin nopeasti itsekin, miten idioottimainen hänen ajattelunsa oli ollut.

Teen noin puolet viikosta etätöitä. Omassa työssäni onnistuu, että voin kesken päivän laittaa tiskit/pyykit, jos tarvitsee. Kääntöpuolena on se, että osa etäpäivistä on todella pitkiä ja intensiivisiä. Ruoka täytyy syödä koneen ääressä ja kahvitauko on käytännössä kahvikupin hakeminen Teams-palaverien välissä. Työt ovat erilaisia. Ei etätyö silti mahdollista lastenhoitoa tai isompia kotitöitä.

Samanlaista itselläni. Usein työpäivät ovat sellaisia, että ehdin hädin tuskin vessassa käymään, lämmitän pannussa ja kupissa kylmennyttä aamukahviani mikrossa vielä iltapäivä kolmeltakin ja syömisestä ei ole tietoakaan. Jos tällaisten putkien jälkeen tulee helpompia päiviä, niin en takuulla hoida yhtäkään kotityötä vaan lepään. 

Mutta silloin joskus kun työ oli vielä normaalimpaa ja oli hiljaisempaa, laitoin tiskikoneen päälle ihan ongelmitta. Tein selväksi miehelle, että mitään oletusarvoista siitä ei voi tehdä, koska teen sen jos ehdin ja jaksan. Hissi nousi onneksi nopeasti miehen päähän asti,

Minulle kävi ihan sama juttu. Olin kokonaan etätöissä Koronan aikaan, toimistolla ehkä kerran kuukaudessa. Pikkuhiljaa palattiin normaaliin mutta etätöitä jäi 3 päivää viikossa. En hahmota, mitä kaikkea siinä tapahtui, mutta työmääärä lisääntyi hurjasti. Jossain vaiheessa huomasin, että en ehdi pitää taukoja. Asiakaspalavereilla esimerkiksi ei tuntunut Teamsissa olevan mitään rajoja. Jos oli tullut 1,5 tunnin kutsu, lähes aina se venyi 2 tuntiin. Jotkut ihmiset ilmeisesti rakastavat omaa ääntään ja jaarittelevat Teamsissa rajattomasti. 

Aloin kärsiä uupumuksen oireista. Oli vaikeus nukahtaa, joskus heräilin aamuyöllä ja luulin että on aamu. Toimisto muutti. Aiemmin minulla oli oma huone, mikä oli luksusta, mutta perustui siihen, että teen niin paljon asiakastyötä. Uudessa toimistossa ei ollut omia työhuoneita. Kokouksia varten piti varata jokin kokoustiloista (lasikoppeja). Kun aamulla meni toimistolle, sai varata työpöydän joko hiljaisen työn puolelta tai normaalilta. Eihän minulla ollut mahdollista ikinä ottaa hiljaisen työn puolelta, kun puhelin soi usein. Hälyinen avokonttori taas vaikutti työtehoon, minkä takia etätyöpäivinä joutui tekemään enemmän. 
Vuosi sitten kesälomalle jäädessäni olin täysin loppu. Viimeinen työpäivä oli sellainen, että aloitin työt klo 07 ja vielä klo 18 laadin ohjeita minua sijaistaneelle, ns. tilannekatsauksen siitä, mikä on kesken. Tietokone meni kiinni klo 20, ja samalla meni aivot kiinni. Päätin, että nyt loppui. Siitä työstä kärsi koko perhe. Toki minulla oli silloin tällöin tuntientasausvapaita (vapaapäiviä), mutta eihän ne mitenkään korvaa sitä, ettei ole kunnon taukoja tai että työpäivä venyy. Jos olen luvannut mennä lasten kanssa uimahalliin ja he istuvat odottamassa ja lopulta sinne päästään lähtemään klo 19, niin siinä tavallaan työ on jo pilannut koko päivän. Tätä on vaikea edes selittää sellaiselle, joka ei ole ollut paineessa. Se on pikkuisen eri asia olla kaupan kassalla töissä, kun työpäivä alkaa juuri tiettyyn aikaan ja päättyy tiettyyn aikaan ja tauotkin on mietitty, eikä kukaan odota, että teet töitä nopeammin kuin ehdit, ei ole dead lineja. 
Vaihdoin viime syksynä työpaikkaa. Palkka on pienempi, mutta asia nro 1 oli, että ei ole hälyistä avokonttoria, eikä tarvitse tehdä minkään järjestelmän kautta tilavarauksia lasikoppeihin eikä kukaan odota, että luet sähköposteja iltaisin tai viikonloppuisin. Tsemppiä ap:lle ja suosittelen työpaikan vaihtoa!