Mentori puuttuu, työelämä on siksi mennyt päin pyllyä
Uran alussa olin sellaisissa toksisissa työpaikoissa, joissa asenne oli ettei ketään ruveta perehdyttämään. Ei voinut muuta kuin itsekseen yrittää opetella ja kuunnella kuittailua osaamattomuudesta.
Nyt uraa on paljon takana, mutta ongelmana on edelleen se, että monissa jutuissa ne perustaidot puuttuvat, kun missään ei kukaan ole jaksanut opastaa. Ja sitten sitä samaa kuittailua kuulee edelleen, säestyksellä "odotimme enemmän".
Mitä tällaisessa tilanteessa voi tehdä? Onko ainoa vaihtoehto tehdä uranvaihto?
Kommentit (211)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ketjussa on jäänyt mietityttämään kuinka jotkut ovat olleet sitä mieltä, että työterveyshuollon tehtävänä on poistaa työntekijöiden epävarmuus. Mitä keinoja nämä henkilöt näkevät työterveyshuollolla olevan tähän käytettävissä? Eihän heillä siellä ole juurikaan tietoa mikä jonkun työnkuva on tai miten hän voisi työssä suoriutumistaan parantaa.
Sen sijaan työpaikalla olisi työnteon aikana suhteellisen helppoa sanoo kollegalle pari kannustavaa sanaa, jos huomaa hänen jotenkin tehtävien kanssa kipuilevan. Miksi myönteistä palautetta ja kannustusta halutaan usein pantata?
Työterveyshuolto tuntee työpaikan olosuhteet ja siksi tietää, mistä puhutaan. Työterveyshuolto kohtaa työntekijän työntekijän lähtökohdista ja käsittelee työntekijän kanssa tämän kokemaa epävarmuutta, riittämättömyyttä tai mitä nyt onkaan. Työterveyshuollon ammattilaisten tehtävä on tukea työntekijää työntekijän itsensä sisäisten ongelmien kohtaamisessa ja käsittelemisessä, se ei ole esimiehen tehtävä. Jos tämä kohtaaminen ylittää työterveyshuollon kyvyt tai resurssit, on työterveyshuollon tehtävä ohjata / lähettää työntekijä tarpeellisen avun piiriin. Myönteisen palautteen ja kannustuksen puuttesta ei ole tässä minun kuvaamassani esimerkissä kysymys, vaan siitä, että mikään aika / palaute / kannustus ei kyseisen työntekijän tukemiseen riitä.
Vaikutat suhtautuvan jotenkin vihamielisesti tähän alaiseesi. Ehkä hän on huomannut sen ja onkin juuri siksi niin epävarma.
Vierailija kirjoitti:
Arvelen, että tämä mentorointia ja perehdytystä vaille jäämisen kokemus liittyy ihmistyyppiin, joka on esimiehille hankala alainen ja muille työntekijöille hankala työkaveri. Eli "tuo esiin epäkohtia" eli marmattaa ja valittaa. Sekä riitaantuu työkaverien kanssa, vie hapen huoneesta.
Klassinen av-kommentti. Syy on aina alottajassa.
Onko joku päätynyt vaihtamaan ammattia tästä syystä? Jouduitko opiskemaan sitä varten ihan uuden tutkinnon?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Arvelen, että tämä mentorointia ja perehdytystä vaille jäämisen kokemus liittyy ihmistyyppiin, joka on esimiehille hankala alainen ja muille työntekijöille hankala työkaveri. Eli "tuo esiin epäkohtia" eli marmattaa ja valittaa. Sekä riitaantuu työkaverien kanssa, vie hapen huoneesta.
Klassinen av-kommentti. Syy on aina alottajassa.
Siltähän se tosiaan vaikuttaa, kun vaihtaa työpaikkaa uudestaan ja uudestaan, ja sama perehdytystä vaille jäämisen kokemus toistuu joka paikassa. Näiden työpaikkojen ainoa yhteinen nimttäjä on tämä uhriutuva ihmisparka.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Arvelen, että tämä mentorointia ja perehdytystä vaille jäämisen kokemus liittyy ihmistyyppiin, joka on esimiehille hankala alainen ja muille työntekijöille hankala työkaveri. Eli "tuo esiin epäkohtia" eli marmattaa ja valittaa. Sekä riitaantuu työkaverien kanssa, vie hapen huoneesta.
Klassinen av-kommentti. Syy on aina alottajassa.
Siltähän se tosiaan vaikuttaa, kun vaihtaa työpaikkaa uudestaan ja uudestaan, ja sama perehdytystä vaille jäämisen kokemus toistuu joka paikassa. Näiden työpaikkojen ainoa yhteinen nimttäjä on tämä uhriutuva ihmisparka.
Ihan miten vain. Eri aloilla on erilaiset työkulttuurit ja huonolla tuurilla voi osua vastaan useampi huono työpaikka. Suhteellisen erikoista että työpaikoilla jopa ylpeillään sillä, että siellähän ei perehdytetä, mutta toivotaan kovasti että jossain muualla niin olisi tehty.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Arvelen, että tämä mentorointia ja perehdytystä vaille jäämisen kokemus liittyy ihmistyyppiin, joka on esimiehille hankala alainen ja muille työntekijöille hankala työkaveri. Eli "tuo esiin epäkohtia" eli marmattaa ja valittaa. Sekä riitaantuu työkaverien kanssa, vie hapen huoneesta.
Klassinen av-kommentti. Syy on aina alottajassa.
Siltähän se tosiaan vaikuttaa, kun vaihtaa työpaikkaa uudestaan ja uudestaan, ja sama perehdytystä vaille jäämisen kokemus toistuu joka paikassa. Näiden työpaikkojen ainoa yhteinen nimttäjä on tämä uhriutuva ihmisparka.
Ihan miten vain. Eri aloilla on erilaiset työkulttuurit ja huonolla tuurilla voi osua vastaan useampi huono työpaikka. Suhteellisen erikoista että työpaikoilla jopa ylpeillään sillä, että siellähän ei perehdytetä, mutta toivotaan kovasti että jossain muualla niin olisi tehty.
työpaikallahan asiantuntijat voidaan perehdyttää TYÖPAIKAN tapoihin, henkilöihin, käytäntöihin, jne. mutta kyllä perusoletus on että asiantuntija OSAA ITSE TYÖNSÄ. ei siihen enää asiantuntijoita lähtökohtaisesti tulisi olla tarvetta kouluttaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Arvelen, että tämä mentorointia ja perehdytystä vaille jäämisen kokemus liittyy ihmistyyppiin, joka on esimiehille hankala alainen ja muille työntekijöille hankala työkaveri. Eli "tuo esiin epäkohtia" eli marmattaa ja valittaa. Sekä riitaantuu työkaverien kanssa, vie hapen huoneesta.
Klassinen av-kommentti. Syy on aina alottajassa.
Siltähän se tosiaan vaikuttaa, kun vaihtaa työpaikkaa uudestaan ja uudestaan, ja sama perehdytystä vaille jäämisen kokemus toistuu joka paikassa. Näiden työpaikkojen ainoa yhteinen nimttäjä on tämä uhriutuva ihmisparka.
Ihan miten vain. Eri aloilla on erilaiset työkulttuurit ja huonolla tuurilla voi osua vastaan useampi huono työpaikka. Suhteellisen erikoista että työpaikoilla jopa ylpeillään sillä, että siellähän ei perehdytetä, mutta toivotaan kovasti että jossain muualla niin olisi tehty.
Yhteiskunnalle käy vain aika paljon kalliimmaksi jos asenteena on se, että kaikkien pitäisi aina pärjätä omillaan ja sitten paljon porukkaa tämän takia tippuu järjestelmän läpi sairaseläkkeelle työkyvyttömyyden takia.
Niin, olisi ehkä ollut halvempaa hetki perehdyttää ja saada työpaikalle osaaja ja yhteiskunnalle verotuloja. Sen sijaan että että katsellaan sivusta ketkä syvään päähän heitettäessä hukkuvat.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Arvelen, että tämä mentorointia ja perehdytystä vaille jäämisen kokemus liittyy ihmistyyppiin, joka on esimiehille hankala alainen ja muille työntekijöille hankala työkaveri. Eli "tuo esiin epäkohtia" eli marmattaa ja valittaa. Sekä riitaantuu työkaverien kanssa, vie hapen huoneesta.
Klassinen av-kommentti. Syy on aina alottajassa.
Siltähän se tosiaan vaikuttaa, kun vaihtaa työpaikkaa uudestaan ja uudestaan, ja sama perehdytystä vaille jäämisen kokemus toistuu joka paikassa. Näiden työpaikkojen ainoa yhteinen nimttäjä on tämä uhriutuva ihmisparka.
Ihan miten vain. Eri aloilla on erilaiset työkulttuurit ja huonolla tuurilla voi osua vastaan useampi huono työpaikka. Suhteellisen erikoista että työpaikoilla jopa ylpeillään sillä, että siellähän ei perehdytetä, mutta toivotaan kovasti että jossain muualla niin olisi tehty.
työpaikallahan asiantuntijat voidaan perehdyttää TYÖPAIKAN tapoihin, henkilöihin, käytäntöihin, jne. mutta kyllä perusoletus on että asiantuntija OSAA ITSE TYÖNSÄ. ei siihen enää asiantuntijoita lähtökohtaisesti tulisi olla tarvetta kouluttaa.
Miten voisi osata itse täysin ilman opastamista työn jota ei ole koskaan ennen hoitanut?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Arvelen, että tämä mentorointia ja perehdytystä vaille jäämisen kokemus liittyy ihmistyyppiin, joka on esimiehille hankala alainen ja muille työntekijöille hankala työkaveri. Eli "tuo esiin epäkohtia" eli marmattaa ja valittaa. Sekä riitaantuu työkaverien kanssa, vie hapen huoneesta.
Klassinen av-kommentti. Syy on aina alottajassa.
Siltähän se tosiaan vaikuttaa, kun vaihtaa työpaikkaa uudestaan ja uudestaan, ja sama perehdytystä vaille jäämisen kokemus toistuu joka paikassa. Näiden työpaikkojen ainoa yhteinen nimttäjä on tämä uhriutuva ihmisparka.
Ihan miten vain. Eri aloilla on erilaiset työkulttuurit ja huonolla tuurilla voi osua vastaan useampi huono työpaikka. Suhteellisen erikoista että työpaikoilla jopa ylpeillään sillä, että siellähän ei perehdytetä, mutta toivotaan kovasti että jossain muualla niin olisi tehty.
Yhteiskunnalle käy vain aika paljon kalliimmaksi jos asenteena on se, että kaikkien pitäisi aina pärjätä omillaan ja sitten paljon porukkaa tämän takia tippuu järjestelmän läpi sairaseläkkeelle työkyvyttömyyden takia.
Niin, olisi ehkä ollut halvempaa hetki perehdyttää ja saada työpaikalle osaaja ja yhteiskunnalle verotuloja. Sen sijaan että että katsellaan sivusta ketkä syvään päähän heitettäessä hukkuvat.
Näille syvään päähän heitettäessä hukkuville on tarjolla terapiaa ja kuntouttavaa työtoimintaa, suojatöitä. Sellaisen tarpeessa vaikuttaa ketjun aloittajakin olevan.
Monilla ihmisillä esiintyy niin sanottu itseä palveleva vinouma (self-serving bias): onnistumiset selitetään omilla ansioilla, mutta epäonnistumiset ulkoisilla syillä: huonoilla esimiehillä, huonoilla työkavereilla, huonolla työkulttuurilla, huonolla tuurilla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Arvelen, että tämä mentorointia ja perehdytystä vaille jäämisen kokemus liittyy ihmistyyppiin, joka on esimiehille hankala alainen ja muille työntekijöille hankala työkaveri. Eli "tuo esiin epäkohtia" eli marmattaa ja valittaa. Sekä riitaantuu työkaverien kanssa, vie hapen huoneesta.
Klassinen av-kommentti. Syy on aina alottajassa.
Siltähän se tosiaan vaikuttaa, kun vaihtaa työpaikkaa uudestaan ja uudestaan, ja sama perehdytystä vaille jäämisen kokemus toistuu joka paikassa. Näiden työpaikkojen ainoa yhteinen nimttäjä on tämä uhriutuva ihmisparka.
Ihan miten vain. Eri aloilla on erilaiset työkulttuurit ja huonolla tuurilla voi osua vastaan useampi huono työpaikka. Suhteellisen erikoista että työpaikoilla jopa ylpeillään sillä, että siellähän ei perehdytetä, mutta toivotaan kovasti että jossain muualla niin olisi tehty.
Yhteiskunnalle käy vain aika paljon kalliimmaksi jos asenteena on se, että kaikkien pitäisi aina pärjätä omillaan ja sitten paljon porukkaa tämän takia tippuu järjestelmän läpi sairaseläkkeelle työkyvyttömyyden takia.
Niin, olisi ehkä ollut halvempaa hetki perehdyttää ja saada työpaikalle osaaja ja yhteiskunnalle verotuloja. Sen sijaan että että katsellaan sivusta ketkä syvään päähän heitettäessä hukkuvat.
Näille syvään päähän heitettäessä hukkuville on tarjolla terapiaa ja kuntouttavaa työtoimintaa, suojatöitä. Sellaisen tarpeessa vaikuttaa ketjun aloittajakin olevan.
Monilla ihmisillä esiintyy niin sanottu itseä palveleva vinouma (self-serving bias): onnistumiset selitetään omilla ansioilla, mutta epäonnistumiset ulkoisilla syillä: huonoilla esimiehillä, huonoilla työkavereilla, huonolla työkulttuurilla, huonolla tuurilla.
Hyväosaisen lätinää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Arvelen, että tämä mentorointia ja perehdytystä vaille jäämisen kokemus liittyy ihmistyyppiin, joka on esimiehille hankala alainen ja muille työntekijöille hankala työkaveri. Eli "tuo esiin epäkohtia" eli marmattaa ja valittaa. Sekä riitaantuu työkaverien kanssa, vie hapen huoneesta.
Klassinen av-kommentti. Syy on aina alottajassa.
Siltähän se tosiaan vaikuttaa, kun vaihtaa työpaikkaa uudestaan ja uudestaan, ja sama perehdytystä vaille jäämisen kokemus toistuu joka paikassa. Näiden työpaikkojen ainoa yhteinen nimttäjä on tämä uhriutuva ihmisparka.
Ihan miten vain. Eri aloilla on erilaiset työkulttuurit ja huonolla tuurilla voi osua vastaan useampi huono työpaikka. Suhteellisen erikoista että työpaikoilla jopa ylpeillään sillä, että siellähän ei perehdytetä, mutta toivotaan kovasti että jossain muualla niin olisi tehty.
Yhteiskunnalle käy vain aika paljon kalliimmaksi jos asenteena on se, että kaikkien pitäisi aina pärjätä omillaan ja sitten paljon porukkaa tämän takia tippuu järjestelmän läpi sairaseläkkeelle työkyvyttömyyden takia.
Niin, olisi ehkä ollut halvempaa hetki perehdyttää ja saada työpaikalle osaaja ja yhteiskunnalle verotuloja. Sen sijaan että että katsellaan sivusta ketkä syvään päähän heitettäessä hukkuvat.
Näille syvään päähän heitettäessä hukkuville on tarjolla terapiaa ja kuntouttavaa työtoimintaa, suojatöitä. Sellaisen tarpeessa vaikuttaa ketjun aloittajakin olevan.
Monilla ihmisillä esiintyy niin sanottu itseä palveleva vinouma (self-serving bias): onnistumiset selitetään omilla ansioilla, mutta epäonnistumiset ulkoisilla syillä: huonoilla esimiehillä, huonoilla työkavereilla, huonolla työkulttuurilla, huonolla tuurilla.
Alaspäin on helppo lyödä, jos itse on saanut kaiken valmiina.
On perehdytystä ja 'perehdytystä'.
Ensimmäisessä kerrrotaan asiat rehellisesti ja selkeästi. Ei pyöritellä silmiä, ei käännetä selkää muka kiireisenä, eikä tekeydytä tärkeäksi kun itsellä on täsmäosaamista talon järjestelmästä x 15 vuotta versus taloon tulleen kaksi päivää..
Mutta jos asiallista perehdytystä tarvitaan huomattavasti enemmän kuin vastaavissa tapauksissa aikaisemmin, on myös mahdollista että tekijän taidot ja osaaminen eivät oikeasti kohtaa tarvittavia osaamisvaatimuksia. Mutta tästäkin on keskusteltava suoraan ja avoimesti esimiestason kautta, ei supatellen kollegojen kanssa selän takana niitä näitä.
Onneksi nykyään ainakin valveutuneimmissa yrityksissä perehdytykseen ja syrjinnän/kiusaamisen välttämiseen suhtaudutaan jo vakavasti prosessitasollakin.
Tiedätkös mitä ap? Olet pelkkä happea kuluttava ihmispaska.
Vierailija kirjoitti:
Tiedätkös mitä ap? Olet pelkkä happea kuluttava ihmispaska.
Mitä ilmeisimmin sinäkin olet.
Vierailija kirjoitti:
On perehdytystä ja 'perehdytystä'.
Ensimmäisessä kerrrotaan asiat rehellisesti ja selkeästi. Ei pyöritellä silmiä, ei käännetä selkää muka kiireisenä, eikä tekeydytä tärkeäksi kun itsellä on täsmäosaamista talon järjestelmästä x 15 vuotta versus taloon tulleen kaksi päivää..
Mutta jos asiallista perehdytystä tarvitaan huomattavasti enemmän kuin vastaavissa tapauksissa aikaisemmin, on myös mahdollista että tekijän taidot ja osaaminen eivät oikeasti kohtaa tarvittavia osaamisvaatimuksia. Mutta tästäkin on keskusteltava suoraan ja avoimesti esimiestason kautta, ei supatellen kollegojen kanssa selän takana niitä näitä.
Onneksi nykyään ainakin valveutuneimmissa yrityksissä perehdytykseen ja syrjinnän/kiusaamisen välttämiseen suhtaudutaan jo vakavasti prosessitasollakin.
On sellaisia työpaikkoja, joissa mitään ei ole selvitetty ennakkoon ja kun uusi työntekijä tulee, niin huomataan ettei työtä voi näillä järjestelmillä tehdä eikä uusia hankkia... toki sitten näppärää kun kaikkensa yrittäneestä työntekijästä voi helposti hankkiutua eroon, kun työsuhde oli määräaikainen. Työnantaja mokasi, mutta työntekijä oli se joka kärsi seuraukset.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Arvelen, että tämä mentorointia ja perehdytystä vaille jäämisen kokemus liittyy ihmistyyppiin, joka on esimiehille hankala alainen ja muille työntekijöille hankala työkaveri. Eli "tuo esiin epäkohtia" eli marmattaa ja valittaa. Sekä riitaantuu työkaverien kanssa, vie hapen huoneesta.
Klassinen av-kommentti. Syy on aina alottajassa.
Siltähän se tosiaan vaikuttaa, kun vaihtaa työpaikkaa uudestaan ja uudestaan, ja sama perehdytystä vaille jäämisen kokemus toistuu joka paikassa. Näiden työpaikkojen ainoa yhteinen nimttäjä on tämä uhriutuva ihmisparka.
Ihan miten vain. Eri aloilla on erilaiset työkulttuurit ja huonolla tuurilla voi osua vastaan useampi huono työpaikka. Suhteellisen erikoista että työpaikoilla jopa ylpeillään sillä, että siellähän ei perehdytetä, mutta toivotaan kovasti että jossain muualla niin olisi tehty.
työpaikallahan asiantuntijat voidaan perehdyttää TYÖPAIKAN tapoihin, henkilöihin, käytäntöihin, jne. mutta kyllä perusoletus on että asiantuntija OSAA ITSE TYÖNSÄ. ei siihen enää asiantuntijoita lähtökohtaisesti tulisi olla tarvetta kouluttaa.
Juuri näin. Valitettavasti töissä ole törmännyt näihin "koskaan mitään ei ole opetettu". Yleensä nämä ovat vielä niitä että tarvitsee uuden koulutuksen kahvitauonkin jälkeen. Muisti ilmeisesti noin kultakalan luokkaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Arvelen, että tämä mentorointia ja perehdytystä vaille jäämisen kokemus liittyy ihmistyyppiin, joka on esimiehille hankala alainen ja muille työntekijöille hankala työkaveri. Eli "tuo esiin epäkohtia" eli marmattaa ja valittaa. Sekä riitaantuu työkaverien kanssa, vie hapen huoneesta.
Klassinen av-kommentti. Syy on aina alottajassa.
Siltähän se tosiaan vaikuttaa, kun vaihtaa työpaikkaa uudestaan ja uudestaan, ja sama perehdytystä vaille jäämisen kokemus toistuu joka paikassa. Näiden työpaikkojen ainoa yhteinen nimttäjä on tämä uhriutuva ihmisparka.
Ihan miten vain. Eri aloilla on erilaiset työkulttuurit ja huonolla tuurilla voi osua vastaan useampi huono työpaikka. Suhteellisen erikoista että työpaikoilla jopa ylpeillään sillä, että siellähän ei perehdytetä, mutta toivotaan kovasti että jossain muualla niin olisi tehty.
työpaikallahan asiantuntijat voidaan perehdyttää TYÖPAIKAN tapoihin, henkilöihin, käytäntöihin, jne. mutta kyllä perusoletus on että asiantuntija OSAA ITSE TYÖNSÄ. ei siihen enää asiantuntijoita lähtökohtaisesti tulisi olla tarvetta kouluttaa.
Miten voisi osata itse täysin ilman opastamista työn jota ei ole koskaan ennen hoitanut?
No sitten ei ole kyllä asiantuntija, jos ei osaa OPETELLA sitä, eikä tiedä "mitäs tässä nyt pitäisi tehdä". Viimeksi EILEN tein työssäni asioita joita en ole koskaan tehnyt, hyödyntäen minulle täysin uutta järjestelmää. Toki se oli vähän hapuilua, että "no mitenkä tämä järjestelmä toimii" mutta tiesin kyllä mitä etsin ja mitä yritän saada aikaiseksi.
Arvelen, että tämä mentorointia ja perehdytystä vaille jäämisen kokemus liittyy ihmistyyppiin, joka on esimiehille hankala alainen ja muille työntekijöille hankala työkaveri. Eli "tuo esiin epäkohtia" eli marmattaa ja valittaa. Sekä riitaantuu työkaverien kanssa, vie hapen huoneesta.