Onko tämä keski-ikäisten sekoaminen tavallistakin?
Olen törmännyt useammankin kerran keski-ikäisiin, jotka ovat ns. seksuaalisesti seonneet eli muuttunut aiempaan verrattuna ihan kummallisiksi. Tällaista olen mm. nähnyt:
-Nainen: Alkoi harrastamaan polyamorisia suhteita ja ihmetteli, miksi ei löydä sitoutumiskykyistä miestä. Kommentoi myös, että voisi harjoittaa fyysistä läheisyyttä ystäviensä miesten kanssa. Kommentoi myös, miten hänestä on ihan normaalia pitkässä parisuhteessa pettää puolisoa eikä ihmettele pettäjien käytöstä ollenkaan.
-Nainen: Alkoi julkaista itsestään somessa vähäpukeisia kuvia, vaikkei aiemmin tehnyt näin. Tähän asti vaatteet olivat pysyneet edes jotenkin päällä, viimeisimmissä somekuvissaan oli yläosattomissa. Nainen on perinteisessä ammatissa, luokkaa opettaja.
-Mies: Alkoi vikitellä töissä 20 v nuorempaa naista. Puhui vaimolle, miten nuori nainen on miehestä kiinnostunut. Vaimo suuttui nuorelle naiselle miehen ihastumisesta ja räyhäsi naiselle, miten ei saa tulla vikittelemään hänen miestään ja käski naisen pysyä kaukana miehestä (joka voisi olla iän puolesta nuoren naisen isä).
-Mies: Julkaisi somessa kuvan alushousuistaan saunassa ja kertoi, miten saunassa kuuluu tänään lotinaa, läiskettä ja ähinää.
-Mies: Reilusti ylipainoinen mies alkoi ääneen arvioimaan naisia. Kaikki normaalipainoiset ja ylipainoiset saivat kuulla olevansa liian lihavia, vain hoikat kelpasivat. Mies arvosti muita miehiä sen perusteella, kuinka laihan ja kauniin vaimon miehet olivat onnistuneet saamaan.
Kun seuraan sivusta tällaisia tapauksia niin mietin kauhuissani, että tällainenko kohtalo minuakin odottaa 10 vuoden päästä? Elän rauhallista, tasaista elämää ja kauhistuttaa ajatuskin tuollaisesta sekoamisesta.
Kommentit (200)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse olen 39 ja huomaan sekä itsestäni että läheisistä, että osa hurahtaa erilaisiin harrastuksiin tai treenaamiseen. Itsekin olen paremmassa kunnossa kuin koskaan. Ehkä se johtuu siitä, että huomaa, että aikaa ei ole loputtomiin ja jos haluaa tehdä tai saavuttaa jotain elämässä, se on tehtävä nyt eikä kymmenen vuoden päästä. Ehkä tämä ajatus johtaa monilla myös eroon, kun ajatus loppuelämästä epätyydyttävässä suhteessa alkaa tökkiä pahemman kerran.
No onhan se vähän eri asia hurahtaa juoksemiseen tai erota toimimattomasta liitosta ja etsiä kunnollinen puoliso vs. pettää rumasti tai ryhtyä säätämään kymmenen vastaantulijan kanssa hormonihöyryissä. Voi elämänmuutoksetkin tehdä asiallisesti, eikä loukata tai vetää överiksi.
Jos on sinkku ja seksi alkaa yhtäkkiä 40+ kiinnostaa, niin ihan vapaasti hän voi säätää vaikka kuinka monen vastaantulevan kanssa.
Mä olen tästä eri mieltä. Jos on perheellinen (monilla on tuossa vaiheessa pienehköt/kouluikäiset lapset), niin on tuo aika karu malli lapsille. Että Maija tässä nyt jätti Matin ja Maija tuo uuteen kotiin tänään jonkun Maurin, viikonloppuna Anteron, ensi viikolla Taunon ja Kalevin ja viikon päästä on Elmerin vuoro. Irtosuhteet on ihan eri asia nuorena ja lapsettomana. Perheellisen olisi syytä ajatella myös lapsiaan. Sitten ihmetellään, että miten ne Matin ja Maijan lapset oireilee.
Eihän epävakaa lapsiaan ajattele. Koska minä ja minun tarpeet on heidän mottonsa.
Kenties sillä "Jos on sinkku"-kommentilla tarkoitettiin että on jo sinkku hormonien iskiessä, ei sitä että Maija jättää Mattinsa tai toisinpäin. Oletuksena tietysti ettei lapsiakaan ole tai jos on onnistuu pitämään mies/naiskuvionsa poissa heidän tiedostaan. Minulle ei ensimmäisenä tule sinkusta mieleen perheellinen.
Ei minullekaan. Tässä nyt kuitenkin päätettiin että kyseessä on pienten lasten äiti, jolla on epävakaa persoonallisuushäiriö. Eihän se muuten seksistä voisi kiinnostua.
-- eri
Vierailija kirjoitti:
Pitää myöntää, että 48-vuotiaana eron jälkimainingeissa lähti homma vähän lapasesta. Juopottelin jatkuvasti parin vuoden ajan ja panin aivan liikaa naisia, usein yli puolet itseäni nuorempia. Sellainen hedonismi ei ole hyväksi kenellekään. Sittemmin olen rauhoittunut ja elämä on seesteisempää. M55
Outoa rypemistä ja pakokauhua. Mutta noinhan moni toimii.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Keski-ikäisenä viimeistään ymmärtää rajusti että aikaa on rajoitetusti Ihmiset reagoivat faktaan eri tavoin.
Billy Joel: Pianoman
Pitkäjänteisyyden ja mielen vakauden puutetta.
Mikä robotti sinä olet ja vaadit muitakin olemaan? Haetko jotain täydellistä elämän suorittamista? Me muut olemme inhimillisiä, heikkoja ja vahvoja ihmisiä, jotka yrittävät seilata kaaoksessa. Take a chill pill.
Missä oli sanottu että haettaisiin täydellistä elämän suorittamista? Ja kiellettäisiin inhimillisyys?
Päinvastoin. Halveksun esimerkiksi kaikenlaisen lähisuhdeväkivallan tekijöitä ja syvä ymmärrykseni on niiden uhrien puolella.
Toisin kuin joillain jotka tekevät lähisuhdeväkivallalla rahaa omaan taskuunsa.
Se vasta alhaista on.Tunnekylmä ihminen tai sen muotoinen kaapii itselleen rahaa lähisuhdeväkivallan uhreilta.
Hyi s**tana mitä tuohua tuollainen 🤮🤮🤮
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen nelikymppinen mies, enkä ole havainnut itsessäni mitään outoa. Tälläkin hetkellä teen etätöitä ja treenaan. No mutta minä olenkin ikisinkku, ei ole naista joka olisi nalkutuksellaan tuhonnut mielenterveyttäni. :D
Meneehän se elämä noinkin runkkaillessa
Mieluummin käteen hyvä veto kuin marisevaa, sekoilevaa, lihavaa vanhusta joka kuvittelee olevansa nuori jälleen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse olen 39 ja huomaan sekä itsestäni että läheisistä, että osa hurahtaa erilaisiin harrastuksiin tai treenaamiseen. Itsekin olen paremmassa kunnossa kuin koskaan. Ehkä se johtuu siitä, että huomaa, että aikaa ei ole loputtomiin ja jos haluaa tehdä tai saavuttaa jotain elämässä, se on tehtävä nyt eikä kymmenen vuoden päästä. Ehkä tämä ajatus johtaa monilla myös eroon, kun ajatus loppuelämästä epätyydyttävässä suhteessa alkaa tökkiä pahemman kerran.
No onhan se vähän eri asia hurahtaa juoksemiseen tai erota toimimattomasta liitosta ja etsiä kunnollinen puoliso vs. pettää rumasti tai ryhtyä säätämään kymmenen vastaantulijan kanssa hormonihöyryissä. Voi elämänmuutoksetkin tehdä asiallisesti, eikä loukata tai vetää överiksi.
Jos on sinkku ja seksi alkaa yhtäkkiä 40+ kiinnostaa, niin ihan vapaasti hän voi säätää vaikka kuinka monen vastaantulevan kanssa.
Mä olen tästä eri mieltä. Jos on perheellinen (monilla on tuossa vaiheessa pienehköt/kouluikäiset lapset), niin on tuo aika karu malli lapsille. Että Maija tässä nyt jätti Matin ja Maija tuo uuteen kotiin tänään jonkun Maurin, viikonloppuna Anteron, ensi viikolla Taunon ja Kalevin ja viikon päästä on Elmerin vuoro. Irtosuhteet on ihan eri asia nuorena ja lapsettomana. Perheellisen olisi syytä ajatella myös lapsiaan. Sitten ihmetellään, että miten ne Matin ja Maijan lapset oireilee.
Eihän epävakaa lapsiaan ajattele. Koska minä ja minun tarpeet on heidän mottonsa.
Kenties sillä "Jos on sinkku"-kommentilla tarkoitettiin että on jo sinkku hormonien iskiessä, ei sitä että Maija jättää Mattinsa tai toisinpäin. Oletuksena tietysti ettei lapsiakaan ole tai jos on onnistuu pitämään mies/naiskuvionsa poissa heidän tiedostaan. Minulle ei ensimmäisenä tule sinkusta mieleen perheellinen.
Ei minullekaan. Tässä nyt kuitenkin päätettiin että kyseessä on pienten lasten äiti, jolla on epävakaa persoonallisuushäiriö. Eihän se muuten seksistä voisi kiinnostua.
-- eri
Tuossahan sanottiin ”jos on perheellinen…” joten ihan järkevä kommentti. Ei puhuttu sinkuista millään tavalla.
Vierailija kirjoitti:
Keski-ikä on uusi teini-ikä. Hormonit.
Kyllä, se odottaa sinuakin, mutta kun tiedät varautua, niin ehkä hölmöilet julkisesti vähemmän.
Eihän kaikki todellakaan sekoile. Täytyy olla päässä vikaa jo ennestään.
Oon 42-vuotias sinkkumies ja haaveilen vain 20-vuotiaiden nuorten naisten pilluista. Ei sille mitään voi.
Vierailija kirjoitti:
Seksi on ihanaa, ja kun ei ole enää raskautumisen mahdollisuutta, se tekee siitä vielä nautinnolisempaa. On kiva kohdata kuin laivat yössä. On sitten mitä vanhana muistella. Nam.
AIDS ja tippurin odotus tekee siitä vielä nautinnollisempaa. Onpa vanhana sitten mitä muistella.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Keski-ikä on uusi teini-ikä. Hormonit.
Kyllä, se odottaa sinuakin, mutta kun tiedät varautua, niin ehkä hölmöilet julkisesti vähemmän.
Eihän kaikki todellakaan sekoile. Täytyy olla päässä vikaa jo ennestään.
Monesti juuri noin on. Päässä vikaa.
Lapsuudesta kumpuavat traumat jätetty, joskus ihan tahallaankin, hoitamatta.
Kunnes keski-iässä tulee ”havahtuminen” ja alkaa sekoilu.
Jossa sitten sekoilija pahimmillaan sadistisesti laittaa läheisensä kärsimään, oikein nauttii heidän nöyryyttämisestään. Joskus jopa julkisuutta hyväksikäyttäen..
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse olen 39 ja huomaan sekä itsestäni että läheisistä, että osa hurahtaa erilaisiin harrastuksiin tai treenaamiseen. Itsekin olen paremmassa kunnossa kuin koskaan. Ehkä se johtuu siitä, että huomaa, että aikaa ei ole loputtomiin ja jos haluaa tehdä tai saavuttaa jotain elämässä, se on tehtävä nyt eikä kymmenen vuoden päästä. Ehkä tämä ajatus johtaa monilla myös eroon, kun ajatus loppuelämästä epätyydyttävässä suhteessa alkaa tökkiä pahemman kerran.
No onhan se vähän eri asia hurahtaa juoksemiseen tai erota toimimattomasta liitosta ja etsiä kunnollinen puoliso vs. pettää rumasti tai ryhtyä säätämään kymmenen vastaantulijan kanssa hormonihöyryissä. Voi elämänmuutoksetkin tehdä asiallisesti, eikä loukata tai vetää överiksi.
Jos on sinkku ja seksi alkaa yhtäkkiä 40+ kiinnostaa, niin ihan vapaasti hän voi säätää vaikka kuinka monen vastaantulevan kanssa.
Mä olen tästä eri mieltä. Jos on perheellinen (monilla on tuossa vaiheessa pienehköt/kouluikäiset lapset), niin on tuo aika karu malli lapsille. Että Maija tässä nyt jätti Matin ja Maija tuo uuteen kotiin tänään jonkun Maurin, viikonloppuna Anteron, ensi viikolla Taunon ja Kalevin ja viikon päästä on Elmerin vuoro. Irtosuhteet on ihan eri asia nuorena ja lapsettomana. Perheellisen olisi syytä ajatella myös lapsiaan. Sitten ihmetellään, että miten ne Matin ja Maijan lapset oireilee.
Eihän epävakaa lapsiaan ajattele. Koska minä ja minun tarpeet on heidän mottonsa.
Todella monella eronnella nelikymppisellä on myös harhakuvitelma, ettei se vanhemman "uusi elämä" millään tavalla vaikuttaisi lapsiin. Tutkimusten valossa avioerot periytyvät. Jos lapsi on eroperheen lapsi, niin hänestä tulee todennäköisesti itsekin aikanaan eronnut.
Tapauskohtaista.
Mutta varsinkin näin jos mahdollisimman raa’alla tavalla pettäen ja lennosta vaihtaen tehty ero.
Jossa tuodaan suoraan uusi ihminen lapsen elämään.
Ikean pöydät ovat harvoin kestävää sorttia. Jos nyt vähän vinoa huumoria saa täällä viljellä,
Ei elämää pidä tosiaan liian vakavasti ottaa vaan mennä kevyellä poljennolla eteenpäin.
Vierailija kirjoitti:
Olen nelikymppinen mies, enkä ole havainnut itsessäni mitään outoa. Tälläkin hetkellä teen etätöitä ja treenaan. No mutta minä olenkin ikisinkku, ei ole naista joka olisi nalkutuksellaan tuhonnut mielenterveyttäni. :D
Sinulla on vinoutunut käsitys " KAIKISTA" naisista
Oon eri mieltä. Ei vaadi mitään aikaisempaa aivovauriota. Tapauksia löytyy toki monenlaisia. Voi hyvin olla ihminen, jolla elämä ehkä mennyt suorittamisen puolelle ja hoitanut hyvin kaiken mitä pitikin. Aika voi mennä hyvinkin nopeasti, ainakin jos ei koskaan ehdi pysähtyä. Jossain kohtaa tulee yllättäen vastaan ajan rajallisuus, alkaa miettiä mitä oikeastaan edes haluaa. Tilanteet saattavat eskaloitua, kontrollin menetys on mahdollista. Siitä huolimatta voi olla kyse täysin järkevästä, vastuullisesta ihmisestä. Asiat pystyy hoitamaan myös siten ettei ne mahdolliset lapset kärsi. Järjestää tapaamiset lasten ehdoilla, silloin kun ovat isällään tai yökylässä kaverin luona tai muuta. Ei vaadi kummallista luovuutta..
Vierailija kirjoitti:
Oon eri mieltä. Ei vaadi mitään aikaisempaa aivovauriota. Tapauksia löytyy toki monenlaisia. Voi hyvin olla ihminen, jolla elämä ehkä mennyt suorittamisen puolelle ja hoitanut hyvin kaiken mitä pitikin. Aika voi mennä hyvinkin nopeasti, ainakin jos ei koskaan ehdi pysähtyä. Jossain kohtaa tulee yllättäen vastaan ajan rajallisuus, alkaa miettiä mitä oikeastaan edes haluaa. Tilanteet saattavat eskaloitua, kontrollin menetys on mahdollista. Siitä huolimatta voi olla kyse täysin järkevästä, vastuullisesta ihmisestä. Asiat pystyy hoitamaan myös siten ettei ne mahdolliset lapset kärsi. Järjestää tapaamiset lasten ehdoilla, silloin kun ovat isällään tai yökylässä kaverin luona tai muuta. Ei vaadi kummallista luovuutta..
Vastuullinen perheellinen ihminen ei toimi noin.
Vaan kantaa vastuunsa itsestään,
käytöksestään ja läheisistään.
Selvittää itselleen selkeästi ENNEN perheen perustamista mitä elämältään haluaa ja tekee valintansa sen pohjalta.
Vastuun häivyttäminen ”ettei ehdi pysähtyä”
on keskenkasvuisen ajattelua.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tunnistan tuon omasta elämästäni. Esivaihdevuodet toivat lisääntyneen seksuaalisen halukkuuden ja aloin ihastumaan ja haaveilemaan vieraista miehistä. Kuumat puumat eivät ole mitään urbaanilegendaa siis.
Esivaihdevuodet oli kamalaa aikaa, mietin aina jokaisen yhtään paremman näköisen (miehen jolla oli kiva parta) nähdessäni mitä kaikkea hänen kanssa olisi kiva puuhata makkarissa. Hyvä etten ajanut kolaria jos jalkakäytävällä meni jotain kiinnostavaa. Pahin vaihe kesti pari vuotta, sitten helpotti
Joku hyvin sanoi, että ne hormonimyrskyt on munasarjojen kuolinkorinoita, kun koittavat muistutella, että nyt on viimeiset hetket lisääntyä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse olen 39 ja huomaan sekä itsestäni että läheisistä, että osa hurahtaa erilaisiin harrastuksiin tai treenaamiseen. Itsekin olen paremmassa kunnossa kuin koskaan. Ehkä se johtuu siitä, että huomaa, että aikaa ei ole loputtomiin ja jos haluaa tehdä tai saavuttaa jotain elämässä, se on tehtävä nyt eikä kymmenen vuoden päästä. Ehkä tämä ajatus johtaa monilla myös eroon, kun ajatus loppuelämästä epätyydyttävässä suhteessa alkaa tökkiä pahemman kerran.
No onhan se vähän eri asia hurahtaa juoksemiseen tai erota toimimattomasta liitosta ja etsiä kunnollinen puoliso vs. pettää rumasti tai ryhtyä säätämään kymmenen vastaantulijan kanssa hormonihöyryissä. Voi elämänmuutoksetkin tehdä asiallisesti, eikä loukata tai vetää överiksi.
Jos on sinkku ja seksi alkaa yhtäkkiä 40+ kiinnostaa, niin ihan vapaasti hän voi säätää vaikka kuinka monen vastaantulevan kanssa.
Mä olen tästä eri mieltä. Jos on perheellinen (monilla on tuossa vaiheessa pienehköt/kouluikäiset lapset), niin on tuo aika karu malli lapsille. Että Maija tässä nyt jätti Matin ja Maija tuo uuteen kotiin tänään jonkun Maurin, viikonloppuna Anteron, ensi viikolla Taunon ja Kalevin ja viikon päästä on Elmerin vuoro. Irtosuhteet on ihan eri asia nuorena ja lapsettomana. Perheellisen olisi syytä ajatella myös lapsiaan. Sitten ihmetellään, että miten ne Matin ja Maijan lapset oireilee.
Eihän epävakaa lapsiaan ajattele. Koska minä ja minun tarpeet on heidän mottonsa.
Kenties sillä "Jos on sinkku"-kommentilla tarkoitettiin että on jo sinkku hormonien iskiessä, ei sitä että Maija jättää Mattinsa tai toisinpäin. Oletuksena tietysti ettei lapsiakaan ole tai jos on onnistuu pitämään mies/naiskuvionsa poissa heidän tiedostaan. Minulle ei ensimmäisenä tule sinkusta mieleen perheellinen.
Vanhempi kuvittelee, että lapset ei tiedä vanhemman sutinoista.
Todellisuudessa lapset ovat tarkkanäköisempiä kuin vanhemmat arvaavat ja tajuavat paljon enemmän, kuin vanhemmat kuvittelevat lapsensa ikäisen tajuavan. Ihan hyvin joku 10 v lapsi voi ymmärtää, että tuossa se vanhempi lähtee harrastamaan seksiä "kaverinsa" kanssa.
Näinhän se on. Moni tuon kokenut lapsi oireilee sitten myöhemmin aikuisena.
Mutta joidenkin vanhempien rajattomuus on tosiaan lapsen henkistä kehitystä tuhoavaa luonteeltaan.
Tämä. Nämä vanhemmat eivät tippaakaan mieti, miltä lapsistaan tuntuu. Pahimmillaan kuvittelevat, että Mio-Aurorasta ja Elli-Oliverista on vain kiva saada joku Mikko isäpuoleksi tai katsella, miten äiti käy viihteellä milloin kenenkin kanssa. Todellisuudessa iso osa lapsista toivoo, että vanhempi ei tuo kotiin eron jälkeen uutta puolisoa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tästä ilmiöstä ei puhuta tarpeeksi. Sekin vielä, että melko moni katuu tyhmiä tekojaan sitten vuosien vierittyä. Tajutaan, että monta hyvää asiaa tuli heitettyä romukoppaan hetken huuman takia.
Heille sentään harvemmin syntyy silloin lapsia, kun taas nuoremmille sekoilijoille syntyy lapsia ja sitten lapset joutuvat kärsimään koko ikänsä.
Jos tekeekin lapsen 35-40 vuotiaana niin riskit lapselle isot tuollaisen epävakaan vanhemman kynsissä.
Oma äitini oli 42-vuotias syntyessäni ja vaihdevuodet iskivät todella rajuina, oli raivohullu sekopää koko lapsuuteni ja nuoruuteni. En suosittele kenellekään.
Nuoria vanhempia ei tietenkään ole yhtään hulluja...
Vierailija kirjoitti:
Hormonit varmaan vaikuttaa osalla mutta ei ehkä noin radikaalisti. Hoitamaton kaksisuuntainen tai alkava muistisairaus voi oireilla näinkin. Alkoholi voi myös vaikuttaa, en ole koskaan paljoa juonut mutta nykyään se on lasi viiniä ruoan kanssa tai yksi olut, enemmästä määrästä tulen kipeäksi ja alan myös sössöttää :) N53
Täällä sama, yksi lasi viiniä ja olen kunnolla humalassa. En ole koskaan ollut kova juomaan, mutta nyt iän myötä pienikin määrä menee päähän.
Pala kerrallaan asiat menevät järkevämpään suuntaan.
Kun nostetaan epäterveitä ilmiöitä esille ja keskustellaan niistä aidosti vapaasti.
Tajuavat että kuolema kolkuttaa :D
Tuo on kyllä pääsääntöisesti vain suomalaisten ongelma. Ei muualla noin sekaisin mennä.
T. Kauppamatkustaja