Lue keskustelun säännöt.
Onko suomalainen identiteetti syntynyt muka vasta 1800-luvulla?
22.07.2026 |
Onhan meillä ollut esimerkiksi oma kieli jo paljon pidempään. Emme me koskaan ole olleet aivan ruotsalaisia tai venäläisiä, vaikka kyseisten valtioiden alaisuudessa olemme olleetkin.
Kommentit (1395)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aloitus siis siksi, koska eräs tuttu väitti että suomalaisilla ei ole ennen 1800-lukua ollut kansallista identiteettiä.
-ap
Tuskin olikaan. Esivanhempamme olivat Ruotsin kuninkaan alamaisia, joilla oli samat oikeudet ja velvollisuudet kuin muillakin alamaisilla.
Kun venäläiset valloittivat Ruotsin itäosan 1808, rahvas alkoi käydä sissisotaa miehittäjää vastaan. Yksi syy oli pelko joutua vieraan kruunupään alamaisiksi.Ei kai suomalaisilla ole aina ollut samat oikeudet kuin muilla Ruotsin kruunun alamaisilla. Olemme suurimman osan Ruotsin vallan alla ollessamme olleet alemman luokan kansalaisia monessa suhteessa
Ei. Ruotsin asukkaat eivät todellakaan olleet tasa-arvoisia, mutta virallinen eriarvoisuus meni säätyjen mukaan. Aatelia, papistoa, porvareita ja talonpoikia oli molemmin puolin Pohjanlahtea. Ja hierarkian pohjalla olivat säätyihin kuulumattomat. Heitä asui valtakunnan joka nurkassa. Suomalainen aatelinen oli etuoikeutettua eliittiä.
Moni ei ymmärrä tai halua muistaa, että Ruotsin suurvalta-aikaan Turku oli Ruotsin toiseksi suurin kaupunki Tukholman jälkeen. Vesitiet olivat helpoin tapa liikkua ja Turku oli siihen aikaan lähellä vallan keskusta, Tukholmaa. Nykyisen Ruotsin eteläisimmät / lounaisimmat alueet osat olivat pitkään osa Tanskaa.
Ei Suomi ollut alistettu, vaan keskeinen osa Ruotsin valtakuntaa ja ihan kuten edellinen kirjoittaja totesi, yhteiskunnan alimmat kastit olivat ihan yhtä alistettuja riippumatta siitä, missäpäin valtakuntaa he sattuivat olemaan.
Ok, intiaanitkaan ei olleet alistettuja, koska New York oli merkittävä kaupunki Iso-Britannian imperiumille. Ei siellä tosin intiaaneja asunut, mutta sitähän nainen ei kysynyt.
Suomalaiset Ruotsin vallan aikaan olivat säädyissään. Säädyissään he olivat aivan saman arvoisia kuin Ruotsin puolella kin oltiin. Suomalainen aatelinen oli ihan yhtä aatelinen kuin ruotsalainenkin ja suomalainen rikas oli ihan vastaavasti arvostettu kuin ruotsalainekin rikas. Rahvas oli rahvasta kaikkialla. Ei se eronnut sillä perusteella missä maassa se asui, kun puhuttiin Pohjoismaista. Sen sijaan Baltiassa oli jo maaorjia. Ei kukaan alistanut suomalaista vain sen vuoksi, että tämä oli suomalainen tai suomenkielinen.
Ainoa vaan, ettei suomalaista aatelista ollut olemassa. Aivan kuten ei ollut mustaa kuvernööriä Mosambikissa.
Suomen aatelisto alkoi syntyä 1200 - luvulla ja siihen on historian saatossa kuulunut satoja sukuja.
Ymmärräthän olevasi vihollinen?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Entisaikaan suomalaiset samaistuivat perhekuntiin ja murteen kautta heimoihin. Kuten on jo mainittu, suomalaiset olivat lounaassa. Siksi alue on vieläkin Varsinais-Suomi. Muuten oltiin hämäläisiä, savolaisia ja karjalaisia. Pohjalaisuus syntyi vähitellen monen väestöryhmän sulautuessa toisiinsa.
Luultavasti tämäkin fakta joskus menee perille.
Ainakin jo 90 prosenttia savolaisista suvuista on tutkittu. Ei ole olemassa savolaisuutta.
Savolaiset ovat sama kansa kuin hämäläiset geenitutkimuksen mukaan.
Jos tästä jaksaa muistuttaa kymmeniä kertoja, se ehkä menee hitaimmillekin jakeluun.
Hitaiden suhteen on oltava äärimmäisen kärsivällinen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aloitus siis siksi, koska eräs tuttu väitti että suomalaisilla ei ole ennen 1800-lukua ollut kansallista identiteettiä.
-ap
Tuskin olikaan. Esivanhempamme olivat Ruotsin kuninkaan alamaisia, joilla oli samat oikeudet ja velvollisuudet kuin muillakin alamaisilla.
Kun venäläiset valloittivat Ruotsin itäosan 1808, rahvas alkoi käydä sissisotaa miehittäjää vastaan. Yksi syy oli pelko joutua vieraan kruunupään alamaisiksi.Ei kai suomalaisilla ole aina ollut samat oikeudet kuin muilla Ruotsin kruunun alamaisilla. Olemme suurimman osan Ruotsin vallan alla ollessamme olleet alemman luokan kansalaisia monessa suhteessa
Ei. Ruotsin asukkaat eivät todellakaan olleet tasa-arvoisia, mutta virallinen eriarvoisuus meni säätyjen mukaan. Aatelia, papistoa, porvareita ja talonpoikia oli molemmin puolin Pohjanlahtea. Ja hierarkian pohjalla olivat säätyihin kuulumattomat. Heitä asui valtakunnan joka nurkassa. Suomalainen aatelinen oli etuoikeutettua eliittiä.
Moni ei ymmärrä tai halua muistaa, että Ruotsin suurvalta-aikaan Turku oli Ruotsin toiseksi suurin kaupunki Tukholman jälkeen. Vesitiet olivat helpoin tapa liikkua ja Turku oli siihen aikaan lähellä vallan keskusta, Tukholmaa. Nykyisen Ruotsin eteläisimmät / lounaisimmat alueet osat olivat pitkään osa Tanskaa.
Ei Suomi ollut alistettu, vaan keskeinen osa Ruotsin valtakuntaa ja ihan kuten edellinen kirjoittaja totesi, yhteiskunnan alimmat kastit olivat ihan yhtä alistettuja riippumatta siitä, missäpäin valtakuntaa he sattuivat olemaan.
Ok, intiaanitkaan ei olleet alistettuja, koska New York oli merkittävä kaupunki Iso-Britannian imperiumille. Ei siellä tosin intiaaneja asunut, mutta sitähän nainen ei kysynyt.
Suomalaiset Ruotsin vallan aikaan olivat säädyissään. Säädyissään he olivat aivan saman arvoisia kuin Ruotsin puolella kin oltiin. Suomalainen aatelinen oli ihan yhtä aatelinen kuin ruotsalainenkin ja suomalainen rikas oli ihan vastaavasti arvostettu kuin ruotsalainekin rikas. Rahvas oli rahvasta kaikkialla. Ei se eronnut sillä perusteella missä maassa se asui, kun puhuttiin Pohjoismaista. Sen sijaan Baltiassa oli jo maaorjia. Ei kukaan alistanut suomalaista vain sen vuoksi, että tämä oli suomalainen tai suomenkielinen.
Ainoa vaan, ettei suomalaista aatelista ollut olemassa. Aivan kuten ei ollut mustaa kuvernööriä Mosambikissa.
Suomen aatelisto alkoi syntyä 1200 - luvulla ja siihen on historian saatossa kuulunut satoja sukuja.
Ymmärräthän olevasi vihollinen?
En ymmärrä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aloitus siis siksi, koska eräs tuttu väitti että suomalaisilla ei ole ennen 1800-lukua ollut kansallista identiteettiä.
-ap
Tuskin olikaan. Esivanhempamme olivat Ruotsin kuninkaan alamaisia, joilla oli samat oikeudet ja velvollisuudet kuin muillakin alamaisilla.
Kun venäläiset valloittivat Ruotsin itäosan 1808, rahvas alkoi käydä sissisotaa miehittäjää vastaan. Yksi syy oli pelko joutua vieraan kruunupään alamaisiksi.Ei kai suomalaisilla ole aina ollut samat oikeudet kuin muilla Ruotsin kruunun alamaisilla. Olemme suurimman osan Ruotsin vallan alla ollessamme olleet alemman luokan kansalaisia monessa suhteessa
Ei. Ruotsin asukkaat eivät todellakaan olleet tasa-arvoisia, mutta virallinen eriarvoisuus meni säätyjen mukaan. Aatelia, papistoa, porvareita ja talonpoikia oli molemmin puolin Pohjanlahtea. Ja hierarkian pohjalla olivat säätyihin kuulumattomat. Heitä asui valtakunnan joka nurkassa. Suomalainen aatelinen oli etuoikeutettua eliittiä.
Moni ei ymmärrä tai halua muistaa, että Ruotsin suurvalta-aikaan Turku oli Ruotsin toiseksi suurin kaupunki Tukholman jälkeen. Vesitiet olivat helpoin tapa liikkua ja Turku oli siihen aikaan lähellä vallan keskusta, Tukholmaa. Nykyisen Ruotsin eteläisimmät / lounaisimmat alueet osat olivat pitkään osa Tanskaa.
Ei Suomi ollut alistettu, vaan keskeinen osa Ruotsin valtakuntaa ja ihan kuten edellinen kirjoittaja totesi, yhteiskunnan alimmat kastit olivat ihan yhtä alistettuja riippumatta siitä, missäpäin valtakuntaa he sattuivat olemaan.
Ok, intiaanitkaan ei olleet alistettuja, koska New York oli merkittävä kaupunki Iso-Britannian imperiumille. Ei siellä tosin intiaaneja asunut, mutta sitähän nainen ei kysynyt.
Suomalaiset Ruotsin vallan aikaan olivat säädyissään. Säädyissään he olivat aivan saman arvoisia kuin Ruotsin puolella kin oltiin. Suomalainen aatelinen oli ihan yhtä aatelinen kuin ruotsalainenkin ja suomalainen rikas oli ihan vastaavasti arvostettu kuin ruotsalainekin rikas. Rahvas oli rahvasta kaikkialla. Ei se eronnut sillä perusteella missä maassa se asui, kun puhuttiin Pohjoismaista. Sen sijaan Baltiassa oli jo maaorjia. Ei kukaan alistanut suomalaista vain sen vuoksi, että tämä oli suomalainen tai suomenkielinen.
Ainoa vaan, ettei suomalaista aatelista ollut olemassa. Aivan kuten ei ollut mustaa kuvernööriä Mosambikissa.
Olihan. Jopa kuningattareksi kelpasi suomainen nainen. Turun Tuomiokirkosta löytyy hänen hautansa.
Joo, niin kuin maailman rikkaimmaksi pääsi afrikkalainen.
Aateluudelle tunnusomaista oli, että suvulla oli riittävästi varoja sotimiseen. Sotiminen oli kallista, jo yhden sotilaan varustaminen oli äärimmäisen kallista. Toisekseen arvonimiä yleensä naitiin, avioliittojen myötä arvonimet ja varallisuus pysyivät aateliston hallussa. Kieli tai etnisyys eivät olleet merkityksellisiä. Suomessakin oli aatelistoa esim. myös Baltiasta. Venäjän vallan aikana virkamiehistö alkoi saada aatelisarvoja ja yhteys sotimiseen katkesi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aloitus siis siksi, koska eräs tuttu väitti että suomalaisilla ei ole ennen 1800-lukua ollut kansallista identiteettiä.
-ap
Tuskin olikaan. Esivanhempamme olivat Ruotsin kuninkaan alamaisia, joilla oli samat oikeudet ja velvollisuudet kuin muillakin alamaisilla.
Kun venäläiset valloittivat Ruotsin itäosan 1808, rahvas alkoi käydä sissisotaa miehittäjää vastaan. Yksi syy oli pelko joutua vieraan kruunupään alamaisiksi.Ei kai suomalaisilla ole aina ollut samat oikeudet kuin muilla Ruotsin kruunun alamaisilla. Olemme suurimman osan Ruotsin vallan alla ollessamme olleet alemman luokan kansalaisia monessa suhteessa
Ei. Ruotsin asukkaat eivät todellakaan olleet tasa-arvoisia, mutta virallinen eriarvoisuus meni säätyjen mukaan. Aatelia, papistoa, porvareita ja talonpoikia oli molemmin puolin Pohjanlahtea. Ja hierarkian pohjalla olivat säätyihin kuulumattomat. Heitä asui valtakunnan joka nurkassa. Suomalainen aatelinen oli etuoikeutettua eliittiä.
Moni ei ymmärrä tai halua muistaa, että Ruotsin suurvalta-aikaan Turku oli Ruotsin toiseksi suurin kaupunki Tukholman jälkeen. Vesitiet olivat helpoin tapa liikkua ja Turku oli siihen aikaan lähellä vallan keskusta, Tukholmaa. Nykyisen Ruotsin eteläisimmät / lounaisimmat alueet osat olivat pitkään osa Tanskaa.
Ei Suomi ollut alistettu, vaan keskeinen osa Ruotsin valtakuntaa ja ihan kuten edellinen kirjoittaja totesi, yhteiskunnan alimmat kastit olivat ihan yhtä alistettuja riippumatta siitä, missäpäin valtakuntaa he sattuivat olemaan.
Ok, intiaanitkaan ei olleet alistettuja, koska New York oli merkittävä kaupunki Iso-Britannian imperiumille. Ei siellä tosin intiaaneja asunut, mutta sitähän nainen ei kysynyt.
Suomalaiset Ruotsin vallan aikaan olivat säädyissään. Säädyissään he olivat aivan saman arvoisia kuin Ruotsin puolella kin oltiin. Suomalainen aatelinen oli ihan yhtä aatelinen kuin ruotsalainenkin ja suomalainen rikas oli ihan vastaavasti arvostettu kuin ruotsalainekin rikas. Rahvas oli rahvasta kaikkialla. Ei se eronnut sillä perusteella missä maassa se asui, kun puhuttiin Pohjoismaista. Sen sijaan Baltiassa oli jo maaorjia. Ei kukaan alistanut suomalaista vain sen vuoksi, että tämä oli suomalainen tai suomenkielinen.
Ainoa vaan, ettei suomalaista aatelista ollut olemassa. Aivan kuten ei ollut mustaa kuvernööriä Mosambikissa.
Suomen aatelisto alkoi syntyä 1200 - luvulla ja siihen on historian saatossa kuulunut satoja sukuja.
Ymmärräthän olevasi vihollinen?
En ymmärrä.
Ole hyvä tiedosta.
Vierailija kirjoitti:
Aateluudelle tunnusomaista oli, että suvulla oli riittävästi varoja sotimiseen. Sotiminen oli kallista, jo yhden sotilaan varustaminen oli äärimmäisen kallista. Toisekseen arvonimiä yleensä naitiin, avioliittojen myötä arvonimet ja varallisuus pysyivät aateliston hallussa. Kieli tai etnisyys eivät olleet merkityksellisiä. Suomessakin oli aatelistoa esim. myös Baltiasta. Venäjän vallan aikana virkamiehistö alkoi saada aatelisarvoja ja yhteys sotimiseen katkesi.
Baltian saksalaisista. Ihan vaan sattumalta aina herrakansaa, ei koskaan suomalaisia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aloitus siis siksi, koska eräs tuttu väitti että suomalaisilla ei ole ennen 1800-lukua ollut kansallista identiteettiä.
-ap
Tuskin olikaan. Esivanhempamme olivat Ruotsin kuninkaan alamaisia, joilla oli samat oikeudet ja velvollisuudet kuin muillakin alamaisilla.
Kun venäläiset valloittivat Ruotsin itäosan 1808, rahvas alkoi käydä sissisotaa miehittäjää vastaan. Yksi syy oli pelko joutua vieraan kruunupään alamaisiksi.Ei kai suomalaisilla ole aina ollut samat oikeudet kuin muilla Ruotsin kruunun alamaisilla. Olemme suurimman osan Ruotsin vallan alla ollessamme olleet alemman luokan kansalaisia monessa suhteessa
Ei. Ruotsin asukkaat eivät todellakaan olleet tasa-arvoisia, mutta virallinen eriarvoisuus meni säätyjen mukaan. Aatelia, papistoa, porvareita ja talonpoikia oli molemmin puolin Pohjanlahtea. Ja hierarkian pohjalla olivat säätyihin kuulumattomat. Heitä asui valtakunnan joka nurkassa. Suomalainen aatelinen oli etuoikeutettua eliittiä.
Moni ei ymmärrä tai halua muistaa, että Ruotsin suurvalta-aikaan Turku oli Ruotsin toiseksi suurin kaupunki Tukholman jälkeen. Vesitiet olivat helpoin tapa liikkua ja Turku oli siihen aikaan lähellä vallan keskusta, Tukholmaa. Nykyisen Ruotsin eteläisimmät / lounaisimmat alueet osat olivat pitkään osa Tanskaa.
Ei Suomi ollut alistettu, vaan keskeinen osa Ruotsin valtakuntaa ja ihan kuten edellinen kirjoittaja totesi, yhteiskunnan alimmat kastit olivat ihan yhtä alistettuja riippumatta siitä, missäpäin valtakuntaa he sattuivat olemaan.
Ok, intiaanitkaan ei olleet alistettuja, koska New York oli merkittävä kaupunki Iso-Britannian imperiumille. Ei siellä tosin intiaaneja asunut, mutta sitähän nainen ei kysynyt.
Suomalaiset Ruotsin vallan aikaan olivat säädyissään. Säädyissään he olivat aivan saman arvoisia kuin Ruotsin puolella kin oltiin. Suomalainen aatelinen oli ihan yhtä aatelinen kuin ruotsalainenkin ja suomalainen rikas oli ihan vastaavasti arvostettu kuin ruotsalainekin rikas. Rahvas oli rahvasta kaikkialla. Ei se eronnut sillä perusteella missä maassa se asui, kun puhuttiin Pohjoismaista. Sen sijaan Baltiassa oli jo maaorjia. Ei kukaan alistanut suomalaista vain sen vuoksi, että tämä oli suomalainen tai suomenkielinen.
Tämä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aloitus siis siksi, koska eräs tuttu väitti että suomalaisilla ei ole ennen 1800-lukua ollut kansallista identiteettiä.
-ap
Tuskin olikaan. Esivanhempamme olivat Ruotsin kuninkaan alamaisia, joilla oli samat oikeudet ja velvollisuudet kuin muillakin alamaisilla.
Kun venäläiset valloittivat Ruotsin itäosan 1808, rahvas alkoi käydä sissisotaa miehittäjää vastaan. Yksi syy oli pelko joutua vieraan kruunupään alamaisiksi.Ei kai suomalaisilla ole aina ollut samat oikeudet kuin muilla Ruotsin kruunun alamaisilla. Olemme suurimman osan Ruotsin vallan alla ollessamme olleet alemman luokan kansalaisia monessa suhteessa
Ei. Ruotsin asukkaat eivät todellakaan olleet tasa-arvoisia, mutta virallinen eriarvoisuus meni säätyjen mukaan. Aatelia, papistoa, porvareita ja talonpoikia oli molemmin puolin Pohjanlahtea. Ja hierarkian pohjalla olivat säätyihin kuulumattomat. Heitä asui valtakunnan joka nurkassa. Suomalainen aatelinen oli etuoikeutettua eliittiä.
Moni ei ymmärrä tai halua muistaa, että Ruotsin suurvalta-aikaan Turku oli Ruotsin toiseksi suurin kaupunki Tukholman jälkeen. Vesitiet olivat helpoin tapa liikkua ja Turku oli siihen aikaan lähellä vallan keskusta, Tukholmaa. Nykyisen Ruotsin eteläisimmät / lounaisimmat alueet osat olivat pitkään osa Tanskaa.
Ei Suomi ollut alistettu, vaan keskeinen osa Ruotsin valtakuntaa ja ihan kuten edellinen kirjoittaja totesi, yhteiskunnan alimmat kastit olivat ihan yhtä alistettuja riippumatta siitä, missäpäin valtakuntaa he sattuivat olemaan.
Ok, intiaanitkaan ei olleet alistettuja, koska New York oli merkittävä kaupunki Iso-Britannian imperiumille. Ei siellä tosin intiaaneja asunut, mutta sitähän nainen ei kysynyt.
Suomalaiset Ruotsin vallan aikaan olivat säädyissään. Säädyissään he olivat aivan saman arvoisia kuin Ruotsin puolella kin oltiin. Suomalainen aatelinen oli ihan yhtä aatelinen kuin ruotsalainenkin ja suomalainen rikas oli ihan vastaavasti arvostettu kuin ruotsalainekin rikas. Rahvas oli rahvasta kaikkialla. Ei se eronnut sillä perusteella missä maassa se asui, kun puhuttiin Pohjoismaista. Sen sijaan Baltiassa oli jo maaorjia. Ei kukaan alistanut suomalaista vain sen vuoksi, että tämä oli suomalainen tai suomenkielinen.
Ainoa vaan, ettei suomalaista aatelista ollut olemassa. Aivan kuten ei ollut mustaa kuvernööriä Mosambikissa.
Suomen aatelisto alkoi syntyä 1200 - luvulla ja siihen on historian saatossa kuulunut satoja sukuja.
Ymmärräthän olevasi vihollinen?
En ymmärrä.
Ole hyvä tiedosta.
Koetko että olen vihollisesi? Miksi?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aateluudelle tunnusomaista oli, että suvulla oli riittävästi varoja sotimiseen. Sotiminen oli kallista, jo yhden sotilaan varustaminen oli äärimmäisen kallista. Toisekseen arvonimiä yleensä naitiin, avioliittojen myötä arvonimet ja varallisuus pysyivät aateliston hallussa. Kieli tai etnisyys eivät olleet merkityksellisiä. Suomessakin oli aatelistoa esim. myös Baltiasta. Venäjän vallan aikana virkamiehistö alkoi saada aatelisarvoja ja yhteys sotimiseen katkesi.
Baltian saksalaisista. Ihan vaan sattumalta aina herrakansaa, ei koskaan suomalaisia.
Sulle ei mee tämä jakeluun. Ei ollut suomalaisia.
Oli pelkkiä itäruotsalaisia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aloitus siis siksi, koska eräs tuttu väitti että suomalaisilla ei ole ennen 1800-lukua ollut kansallista identiteettiä.
-ap
Tuskin olikaan. Esivanhempamme olivat Ruotsin kuninkaan alamaisia, joilla oli samat oikeudet ja velvollisuudet kuin muillakin alamaisilla.
Kun venäläiset valloittivat Ruotsin itäosan 1808, rahvas alkoi käydä sissisotaa miehittäjää vastaan. Yksi syy oli pelko joutua vieraan kruunupään alamaisiksi.Ei kai suomalaisilla ole aina ollut samat oikeudet kuin muilla Ruotsin kruunun alamaisilla. Olemme suurimman osan Ruotsin vallan alla ollessamme olleet alemman luokan kansalaisia monessa suhteessa
Ei. Ruotsin asukkaat eivät todellakaan olleet tasa-arvoisia, mutta virallinen eriarvoisuus meni säätyjen mukaan. Aatelia, papistoa, porvareita ja talonpoikia oli molemmin puolin Pohjanlahtea. Ja hierarkian pohjalla olivat säätyihin kuulumattomat. Heitä asui valtakunnan joka nurkassa. Suomalainen aatelinen oli etuoikeutettua eliittiä.
Moni ei ymmärrä tai halua muistaa, että Ruotsin suurvalta-aikaan Turku oli Ruotsin toiseksi suurin kaupunki Tukholman jälkeen. Vesitiet olivat helpoin tapa liikkua ja Turku oli siihen aikaan lähellä vallan keskusta, Tukholmaa. Nykyisen Ruotsin eteläisimmät / lounaisimmat alueet osat olivat pitkään osa Tanskaa.
Ei Suomi ollut alistettu, vaan keskeinen osa Ruotsin valtakuntaa ja ihan kuten edellinen kirjoittaja totesi, yhteiskunnan alimmat kastit olivat ihan yhtä alistettuja riippumatta siitä, missäpäin valtakuntaa he sattuivat olemaan.
Ok, intiaanitkaan ei olleet alistettuja, koska New York oli merkittävä kaupunki Iso-Britannian imperiumille. Ei siellä tosin intiaaneja asunut, mutta sitähän nainen ei kysynyt.
Suomalaiset Ruotsin vallan aikaan olivat säädyissään. Säädyissään he olivat aivan saman arvoisia kuin Ruotsin puolella kin oltiin. Suomalainen aatelinen oli ihan yhtä aatelinen kuin ruotsalainenkin ja suomalainen rikas oli ihan vastaavasti arvostettu kuin ruotsalainekin rikas. Rahvas oli rahvasta kaikkialla. Ei se eronnut sillä perusteella missä maassa se asui, kun puhuttiin Pohjoismaista. Sen sijaan Baltiassa oli jo maaorjia. Ei kukaan alistanut suomalaista vain sen vuoksi, että tämä oli suomalainen tai suomenkielinen.
Ainoa vaan, ettei suomalaista aatelista ollut olemassa. Aivan kuten ei ollut mustaa kuvernööriä Mosambikissa.
Olihan. Jopa kuningattareksi kelpasi suomainen nainen. Turun Tuomiokirkosta löytyy hänen hautansa.
Kaarina nimenomaan ei ollut aatelinen ja siksi miehensä eli hullu kuningas syrjäytettiin. Ei myöskään ole mitään näyttöä Kaarinan suomalaisuudesta. Muutenkin suvut menivät mieslinjassa, joten vaikka joku kaunis nainen olisi kerran kuninkaalle kelvannut, niin se ei todista suomalaisesta aatelista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aloitus siis siksi, koska eräs tuttu väitti että suomalaisilla ei ole ennen 1800-lukua ollut kansallista identiteettiä.
-ap
Tuskin olikaan. Esivanhempamme olivat Ruotsin kuninkaan alamaisia, joilla oli samat oikeudet ja velvollisuudet kuin muillakin alamaisilla.
Kun venäläiset valloittivat Ruotsin itäosan 1808, rahvas alkoi käydä sissisotaa miehittäjää vastaan. Yksi syy oli pelko joutua vieraan kruunupään alamaisiksi.Ei kai suomalaisilla ole aina ollut samat oikeudet kuin muilla Ruotsin kruunun alamaisilla. Olemme suurimman osan Ruotsin vallan alla ollessamme olleet alemman luokan kansalaisia monessa suhteessa
Ei. Ruotsin asukkaat eivät todellakaan olleet tasa-arvoisia, mutta virallinen eriarvoisuus meni säätyjen mukaan. Aatelia, papistoa, porvareita ja talonpoikia oli molemmin puolin Pohjanlahtea. Ja hierarkian pohjalla olivat säätyihin kuulumattomat. Heitä asui valtakunnan joka nurkassa. Suomalainen aatelinen oli etuoikeutettua eliittiä.
Moni ei ymmärrä tai halua muistaa, että Ruotsin suurvalta-aikaan Turku oli Ruotsin toiseksi suurin kaupunki Tukholman jälkeen. Vesitiet olivat helpoin tapa liikkua ja Turku oli siihen aikaan lähellä vallan keskusta, Tukholmaa. Nykyisen Ruotsin eteläisimmät / lounaisimmat alueet osat olivat pitkään osa Tanskaa.
Ei Suomi ollut alistettu, vaan keskeinen osa Ruotsin valtakuntaa ja ihan kuten edellinen kirjoittaja totesi, yhteiskunnan alimmat kastit olivat ihan yhtä alistettuja riippumatta siitä, missäpäin valtakuntaa he sattuivat olemaan.
Ok, intiaanitkaan ei olleet alistettuja, koska New York oli merkittävä kaupunki Iso-Britannian imperiumille. Ei siellä tosin intiaaneja asunut, mutta sitähän nainen ei kysynyt.
Suomalaiset Ruotsin vallan aikaan olivat säädyissään. Säädyissään he olivat aivan saman arvoisia kuin Ruotsin puolella kin oltiin. Suomalainen aatelinen oli ihan yhtä aatelinen kuin ruotsalainenkin ja suomalainen rikas oli ihan vastaavasti arvostettu kuin ruotsalainekin rikas. Rahvas oli rahvasta kaikkialla. Ei se eronnut sillä perusteella missä maassa se asui, kun puhuttiin Pohjoismaista. Sen sijaan Baltiassa oli jo maaorjia. Ei kukaan alistanut suomalaista vain sen vuoksi, että tämä oli suomalainen tai suomenkielinen.
Ainoa vaan, ettei suomalaista aatelista ollut olemassa. Aivan kuten ei ollut mustaa kuvernööriä Mosambikissa.
Suomen aatelisto alkoi syntyä 1200 - luvulla ja siihen on historian saatossa kuulunut satoja sukuja.
Ymmärräthän olevasi vihollinen?
En ymmärrä.
Ole hyvä tiedosta.
Koetko että olen vihollisesi? Miksi?
Vi.haat ja pyrit hävit.tämään kansani ja sen historian. Valehtelet ja vääristelet, koska totuus on demonille myrkkyä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vaikka kansallisuus käsitteenä muodostui nykyisenlaiseksi vasta 1800-luvulla, ihmisillä oli kyllä käsitys kansoista ja kokemus kansallisuudesta paljon aiemminkin. Esimerkiksi englantilaisilla oli viimeistään 1400-luvulla käsitys englantilaisuudesta, joka pysyi aika samanlaisena 1900-luvulle asti (ja sen jälkeen tuosta perinteisestä englantilaisuudesta tuli jotain hävettävää, mutta se on jo eri juttu se).
Voi ajatella vaikka niin, että mitä vaikeampi on ollut matkustaa paikasta toiseen, sitä tiiviimpi yhteisö on ollut pienemmällä maantieteellisellä alueella. Jos ihminen ei todennäköisesti matkustanut 10 kilometrin säiteeltä mihinkään, se oma maailma rajoittui periaatteessa siihen. + sen lisäksi sitten perimätieto, uutiset, huhut, kirjoitettu historia, kirjallisuus jne. jotka kulkivat potentiaalisesti koko kielialueen sisällä, ja joiden ansiosta ihmisillä oli kuitenkin enemmän yhteistä samaa kieltä puhuvien kuin täysin ulkopuolisten kanssa.
Kiitos! Tuo oli tärkeä lisä tähän keskusteluun tuo matkustamisen vaikeuden mukaan tuominen. Juuri tuosta syystä esim. Pohjois-Kaukasiassa on ihan järjetön määrä pieniä kansoja. Vuoristot olivat niin läpitunkemattomia, ilmeisesti, että siellä ei päässyt syntymään mitään yhteiskulttuuria. Kieliäkin siellä on tolkuttomasti. Ehkä Balkanilla juuri tästä syystä myös...? Englannissa maastonmuodot sallivat ilmeisesti yhtenäiskulttuurin. Suomessa etäisyydet ovat aina olleet pitkät, ja sama tendenssi näkyy nyt omalla tavallaan, kun "syrjäseudut" tyhjenevät kaikkien pakkautuessa muutamiin kaupunkeihin. (vähän ot, sori)
Myös vähän ot, sori mutta syrjäseudut eivät tyhjene vaan ne tyhjennetään kun asukkaat pakotetaan pakkautumaan kaupunkeihin. Ei tietenkään aseilla eikä uhkaillen mutta tekemällä asumisen siellä vaikeaksi ellei jopa mahdottomaksi, palveluiden lakkauttamisella, koulut, terveydenhoito, kaupat, julkinen liikenne jne jne.
"pakotetaan pakkautumaan"
Tämä on kovin tunteenomainen ja subjektiivinen näkökulma siihen prosessiin, jossa itä- ja pohjoissuomalainen maaseutu kävi elinkelvottomaksi 1950-1980-luvuilla. Nuoriso muutti sinne, missä töitä ja ansaitsemisen mahdollisuuksia oli. Rakennemuutos.
Ei ole subjektiivinen eikä tunteellinen näkökulma. Tämä on Neuvostoliitossa ollut aivan valtion strategia rajan takana Karjalassa, niin on saatu karjalainen kulttuuri ja kieli vähenemään. Noin siinä toimittiin. Neuvostoliitossa sitä kutsuttiin nimellä "perspektiivittömien kylien likvidointi".
Suomessa on päinvastoin yritetty ylläpitää koko maata asutettuna, esimerkiksi valtion laitoksia on siirretty maakuntiin ja sen semmoista. Nykymaailma on vaan sellaista, että tuo ei enää toimi. Jotain uutta olisi keksittävä.
Suomen maaseudun elinvoiman väheneminen on kokonaan eri asia kuin Neuvostoliiton politiikka. Totta on, että Kepu on pyrkinyt "pitämään koko maata asuttuna". mutta hekään eivät mitään markkinavoimille ole voineet: maatalouden osuus työvoimasta vähentyi, teollisuuden osuus kasvoi. Lopulta palveluelinkeinojen osuus valtasi enemmistön, ja sen sijainti on etelän kasvukeskuksissa. Tämä ei ole politiikkaa vaan kansantalouden vääjäämätön kehityssuunta. Valtion laitostenkin hajauttamispolitiikka on tullut tiensä päähän jo 1980-luvulla.
Myös korkeakoulujen hajauttaminen on ollut tuhoisaa koulutuksen tasolle. Vähäiset resurssit jakautuvat liian pieniin puroihin ja oikein missään ei kyetä tekemään kansainvälisesti kovaa tulosta.
Helsingin Yliopisto on ainoa, joka lähentelee sataa parasta maailmassa ja Aalto on kahdensadan hujakoilla. Muut ovat umpisurkeita. Hanken pärjää erittäin hyvin "Business Administration" -kategoriassa Shanghain rankingissä, mitä tuo sitten sisältääkään. Economics, Finance ja Management -kategorioissa Hanken ei loista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aloitus siis siksi, koska eräs tuttu väitti että suomalaisilla ei ole ennen 1800-lukua ollut kansallista identiteettiä.
-ap
Tuskin olikaan. Esivanhempamme olivat Ruotsin kuninkaan alamaisia, joilla oli samat oikeudet ja velvollisuudet kuin muillakin alamaisilla.
Kun venäläiset valloittivat Ruotsin itäosan 1808, rahvas alkoi käydä sissisotaa miehittäjää vastaan. Yksi syy oli pelko joutua vieraan kruunupään alamaisiksi.Ei kai suomalaisilla ole aina ollut samat oikeudet kuin muilla Ruotsin kruunun alamaisilla. Olemme suurimman osan Ruotsin vallan alla ollessamme olleet alemman luokan kansalaisia monessa suhteessa
Ei. Ruotsin asukkaat eivät todellakaan olleet tasa-arvoisia, mutta virallinen eriarvoisuus meni säätyjen mukaan. Aatelia, papistoa, porvareita ja talonpoikia oli molemmin puolin Pohjanlahtea. Ja hierarkian pohjalla olivat säätyihin kuulumattomat. Heitä asui valtakunnan joka nurkassa. Suomalainen aatelinen oli etuoikeutettua eliittiä.
Moni ei ymmärrä tai halua muistaa, että Ruotsin suurvalta-aikaan Turku oli Ruotsin toiseksi suurin kaupunki Tukholman jälkeen. Vesitiet olivat helpoin tapa liikkua ja Turku oli siihen aikaan lähellä vallan keskusta, Tukholmaa. Nykyisen Ruotsin eteläisimmät / lounaisimmat alueet osat olivat pitkään osa Tanskaa.
Ei Suomi ollut alistettu, vaan keskeinen osa Ruotsin valtakuntaa ja ihan kuten edellinen kirjoittaja totesi, yhteiskunnan alimmat kastit olivat ihan yhtä alistettuja riippumatta siitä, missäpäin valtakuntaa he sattuivat olemaan.
Ok, intiaanitkaan ei olleet alistettuja, koska New York oli merkittävä kaupunki Iso-Britannian imperiumille. Ei siellä tosin intiaaneja asunut, mutta sitähän nainen ei kysynyt.
Suomalaiset Ruotsin vallan aikaan olivat säädyissään. Säädyissään he olivat aivan saman arvoisia kuin Ruotsin puolella kin oltiin. Suomalainen aatelinen oli ihan yhtä aatelinen kuin ruotsalainenkin ja suomalainen rikas oli ihan vastaavasti arvostettu kuin ruotsalainekin rikas. Rahvas oli rahvasta kaikkialla. Ei se eronnut sillä perusteella missä maassa se asui, kun puhuttiin Pohjoismaista. Sen sijaan Baltiassa oli jo maaorjia. Ei kukaan alistanut suomalaista vain sen vuoksi, että tämä oli suomalainen tai suomenkielinen.
Ainoa vaan, ettei suomalaista aatelista ollut olemassa. Aivan kuten ei ollut mustaa kuvernööriä Mosambikissa.
Suomen aatelisto alkoi syntyä 1200 - luvulla ja siihen on historian saatossa kuulunut satoja sukuja.
Ymmärräthän olevasi vihollinen?
En ymmärrä.
Ole hyvä tiedosta.
Koetko että olen vihollisesi? Miksi?
Vi.haat ja pyrit hävit.tämään kansani ja sen historian. Valehtelet ja vääristelet, koska totuus on demonille myrkkyä.
Mene hankkimaan itsellesi apua.
Et ole suomalainen. Olet venäläinen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vaikka kansallisuus käsitteenä muodostui nykyisenlaiseksi vasta 1800-luvulla, ihmisillä oli kyllä käsitys kansoista ja kokemus kansallisuudesta paljon aiemminkin. Esimerkiksi englantilaisilla oli viimeistään 1400-luvulla käsitys englantilaisuudesta, joka pysyi aika samanlaisena 1900-luvulle asti (ja sen jälkeen tuosta perinteisestä englantilaisuudesta tuli jotain hävettävää, mutta se on jo eri juttu se).
Voi ajatella vaikka niin, että mitä vaikeampi on ollut matkustaa paikasta toiseen, sitä tiiviimpi yhteisö on ollut pienemmällä maantieteellisellä alueella. Jos ihminen ei todennäköisesti matkustanut 10 kilometrin säiteeltä mihinkään, se oma maailma rajoittui periaatteessa siihen. + sen lisäksi sitten perimätieto, uutiset, huhut, kirjoitettu historia, kirjallisuus jne. jotka kulkivat potentiaalisesti koko kielialueen sisällä, ja joiden ansiosta ihmisillä oli kuitenkin enemmän yhteistä samaa kieltä puhuvien kuin täysin ulkopuolisten kanssa.
Kiitos! Tuo oli tärkeä lisä tähän keskusteluun tuo matkustamisen vaikeuden mukaan tuominen. Juuri tuosta syystä esim. Pohjois-Kaukasiassa on ihan järjetön määrä pieniä kansoja. Vuoristot olivat niin läpitunkemattomia, ilmeisesti, että siellä ei päässyt syntymään mitään yhteiskulttuuria. Kieliäkin siellä on tolkuttomasti. Ehkä Balkanilla juuri tästä syystä myös...? Englannissa maastonmuodot sallivat ilmeisesti yhtenäiskulttuurin. Suomessa etäisyydet ovat aina olleet pitkät, ja sama tendenssi näkyy nyt omalla tavallaan, kun "syrjäseudut" tyhjenevät kaikkien pakkautuessa muutamiin kaupunkeihin. (vähän ot, sori)
Myös vähän ot, sori mutta syrjäseudut eivät tyhjene vaan ne tyhjennetään kun asukkaat pakotetaan pakkautumaan kaupunkeihin. Ei tietenkään aseilla eikä uhkaillen mutta tekemällä asumisen siellä vaikeaksi ellei jopa mahdottomaksi, palveluiden lakkauttamisella, koulut, terveydenhoito, kaupat, julkinen liikenne jne jne.
"pakotetaan pakkautumaan"
Tämä on kovin tunteenomainen ja subjektiivinen näkökulma siihen prosessiin, jossa itä- ja pohjoissuomalainen maaseutu kävi elinkelvottomaksi 1950-1980-luvuilla. Nuoriso muutti sinne, missä töitä ja ansaitsemisen mahdollisuuksia oli. Rakennemuutos.
Ei ole subjektiivinen eikä tunteellinen näkökulma. Tämä on Neuvostoliitossa ollut aivan valtion strategia rajan takana Karjalassa, niin on saatu karjalainen kulttuuri ja kieli vähenemään. Noin siinä toimittiin. Neuvostoliitossa sitä kutsuttiin nimellä "perspektiivittömien kylien likvidointi".
Suomessa on päinvastoin yritetty ylläpitää koko maata asutettuna, esimerkiksi valtion laitoksia on siirretty maakuntiin ja sen semmoista. Nykymaailma on vaan sellaista, että tuo ei enää toimi. Jotain uutta olisi keksittävä.
Suomen maaseudun elinvoiman väheneminen on kokonaan eri asia kuin Neuvostoliiton politiikka. Totta on, että Kepu on pyrkinyt "pitämään koko maata asuttuna". mutta hekään eivät mitään markkinavoimille ole voineet: maatalouden osuus työvoimasta vähentyi, teollisuuden osuus kasvoi. Lopulta palveluelinkeinojen osuus valtasi enemmistön, ja sen sijainti on etelän kasvukeskuksissa. Tämä ei ole politiikkaa vaan kansantalouden vääjäämätön kehityssuunta. Valtion laitostenkin hajauttamispolitiikka on tullut tiensä päähän jo 1980-luvulla.
Myös korkeakoulujen hajauttaminen on ollut tuhoisaa koulutuksen tasolle. Vähäiset resurssit jakautuvat liian pieniin puroihin ja oikein missään ei kyetä tekemään kansainvälisesti kovaa tulosta.
Helsingin Yliopisto on ainoa, joka lähentelee sataa parasta maailmassa ja Aalto on kahdensadan hujakoilla. Muut ovat umpisurkeita. Hanken pärjää erittäin hyvin "Business Administration" -kategoriassa Shanghain rankingissä, mitä tuo sitten sisältääkään. Economics, Finance ja Management -kategorioissa Hanken ei loista.
Suurimpiin kaupunkeihin hajautettu korkeakoulujärjestelmä takaa sen että koko Suomessa on tasaisesti korkeasti koulutettua väestöä eikä kaikkien ole pakko muuttaa pääkaupunkiseudulle. Täällä voi kouluttaa itsensä tohtoriksi asti tarvitsematta käydä Helsingissä. Monet myös jäävät valmistumisen jälkeen sille alueelle, jossa on ollut se oma yliopisto, joten sinne ei tarvitse erikseen houkutella esimerkiksi lääkäreitä ja opettajia.
Häkellyttävää ymmärtämättömyyttä historiasta yrittää rakentaa Suomesta jonkinlaista siirtomaata ja olla ymmärtämättä miten etnisyys, kieli ja kansallisuus olivat vähämerkityksellisiä asioita historiassa. Hyvä esimerkki on Turun linna. Erik XIV oli koko Ruotsin kuningas, mutta asui Turussa vuosia, vankeudessa. Tätä ennen linnaa asutti Suomen herttuana hänen veljensä, joka myös seurasi Erikiä kruunuun. Juhanan vaimo Kateriina toi rensessanssin Suomeen. Kateriinan isä oli Puolan kuningas ja äiti Sforzan sukuinen kuningatar Milanosta. Ylimykset olivat keskiajalla täysin kosmopoliitteja, he naittivat lapsiaan ympäri Eurooppaa ja perivät maita ja valtaa vastaavasti. Rahvaan elämään ei juurikaan vaikuttanut kuka ja minkä sukuinen vallassa kulloinkin oli. Veroja maksettiin, mutta se on aina ollut rahvaan tehtävä.
Hgin yliopisto ei ole kärkeä kansainvälisesti. Sijoitus noin 40.
Vierailija kirjoitti:
Häkellyttävää ymmärtämättömyyttä historiasta yrittää rakentaa Suomesta jonkinlaista siirtomaata ja olla ymmärtämättä miten etnisyys, kieli ja kansallisuus olivat vähämerkityksellisiä asioita historiassa. Hyvä esimerkki on Turun linna. Erik XIV oli koko Ruotsin kuningas, mutta asui Turussa vuosia, vankeudessa. Tätä ennen linnaa asutti Suomen herttuana hänen veljensä, joka myös seurasi Erikiä kruunuun. Juhanan vaimo Kateriina toi rensessanssin Suomeen. Kateriinan isä oli Puolan kuningas ja äiti Sforzan sukuinen kuningatar Milanosta. Ylimykset olivat keskiajalla täysin kosmopoliitteja, he naittivat lapsiaan ympäri Eurooppaa ja perivät maita ja valtaa vastaavasti. Rahvaan elämään ei juurikaan vaikuttanut kuka ja minkä sukuinen vallassa kulloinkin oli. Veroja maksettiin, mutta se on aina ollut rahvaan tehtävä.
Hirveä valheellinen itkuvirsi
Vierailija kirjoitti:
Suomen lippukin keksittiin vasta 1900-luvun alussa, vaakuna samoin. Eli ei ollut suomalaisilla mitään yhteistä tunnusta sitä ennen.
Lipun piti muuten ensiksi olla kelta-punainen.
Ja Suomen lippu tulee ruotsinkielisen pursiseuran, Nyländska Jaktklubbenin lipusta
Suomen aatelisto alkoi syntyä 1200 - luvulla ja siihen on historian saatossa kuulunut satoja sukuja.