Oliko 80-luku suomen onnellisin vuosikymmen?
Olihan silloin hapsutakit ja olkatoppaukset jotka vetivät kapea harteisemmankin ihmisen uuteen malliin.
Kommentit (109)
80-luku oli väkivallan vuosikymmen. Ei uutisoitu samaan tapaan päämedioissa mutta oli Nykyposti, Rikosposti ym. lehdet, joissa niillä mässäiltiin. Vain pahimmat, esimerkiksi ne pikkutyttöjen murhat Myllypurossa, uutisoitiin isommin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ehdottomasti parasta aikaa teineille! Sai kasvaa rauhassa kavereiden kanssa ilman somea ja jatkuvaa kuvaamista. Musiikki, ilmiöt ja huolettomuus mm. oli parasta, myös lankapuhelin, vaikka toisaalta kännykän monipuolisuus ja vaivattomuus on tuonut helpotusta.
Miltähän nuorista tuntuisi olla kuukausi 80 luvulla. Ei Nettiä. Ei Kännyköitä. Ei kameroita...
Varmaan aika järkyttävä kokemus elää normaalia elämää.
Ei ollut ollenkaan järkyttävää. Ja kyllä kameroita toki oli, mutta ne olivat silloin filmikameroita ja valokuvat teetätettiin kuvalaboratorioissa paperikuviksi. Kuvia otettiin harkitummin kuin nykypäivänä.
Vierailija kirjoitti:
Teevee-viihdehän oli tosi hyvää silloin. Paljon kotimaista tuotantoa, myös hyviä ulkomaalaisia sarjoja.
Joo ja salattuja eläimiä ei ollut vielä keksitty vahinko että niiden käsikirjoittajat olivat syntyneet.
Työnhaku oli niin helppoa. Soitto ja käynti ja paikka oli sun. Töitä riitti tekeville. Vuokra-asuntoja oli kyllä kasarin alussa liian vähän.
Vierailija kirjoitti:
Työnhaku oli niin helppoa. Soitto ja käynti ja paikka oli sun. Töitä riitti tekeville. Vuokra-asuntoja oli kyllä kasarin alussa liian vähän.
Päivähoitopaikat oli kiven alla, se vaikeutti työllistymistä.
Vierailija kirjoitti:
Takseihin pystyi luottamaan
Niinpä kuvittelet. Ehkä miehille oli turvallista, naisille ei niinkään. En minäkään kertonut kyllä kenellekään mitä tapahtui.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oli varmaan. Oli aivan uskomattoman hyvin asiat vaikkei täydellistä ollutkaan. Sen jälkeen niin hyvin ei sitten enää ollutkaan. Siitä asti on menty vain huonompaan suuntaan ja tämä 20-luku on ollut ihan kamala. Eikä näy mitään loppua tällekään romahdukselle vaikka ps parhaansa yrittää suomalaisten puolta pitääkin.
Voitko kertoa mikä oli hyvin?
Henkirikoksia tehtiin moninkertaisesti, itsemurhia moninkertaisesti.
Mikä oli niin hyvin tähän päivään verrattuna?
Oli töitä kaikille, jotka vaan viitsivät tehdä. Yhteiskunnallinen ilmapiiri oli valoisa ja toiveikas. Vaatteet oli laadukkaampia, huonekalut samoin. Yleensä ihmiset tekivät työnsä kunnolla. Kouluopetus oli laadukasta. Lapset ja nuoret oppivatkin jotain. Ihmisten oli helpompi löytää puoliso kun ei vaadittu ihan mahdottomia. Yleinen ilmapiirikin oli parisuhde ja perhemyönteinen. Ja vaikka mitä muuta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onneksi ne menivät pois muodista. Ei ollut onnellisin. Lapsia sai piiskata vielä 80-luvun alussa. Kouluissa oli käytössä häpeärangaistukset, lapsia ei kehuttu, etteivät ylpisty.
Kukaan ei väitä 80-lukua täydelliseksi, mutta vioistaan huolimatta paras vuosikymmen.
Silloin yhteiskunta toimi kuin rasvattu, toisin kuin nyt.
Kyllä riitti rahaa julkispalveluihin eikä leikkauksista ja säästöistä puhettakaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Teevee-viihdehän oli tosi hyvää silloin. Paljon kotimaista tuotantoa, myös hyviä ulkomaalaisia sarjoja.
Joo ja salattuja eläimiä ei ollut vielä keksitty vahinko että niiden käsikirjoittajat olivat syntyneet.
Eikä Kauniit &Rohkeatkaan olleet vielä alkaneet.
Vierailija kirjoitti:
Takseihin pystyi luottamaan
Ja niitä oli joka kylässä, kunnassa ja kaupungissa, aina valmiina palvelemaan ja kuljettamaan asiakkaan turvallisesti kotiovelle saakka.
Vierailija kirjoitti:
1995-2006 oli parasta aikaa.
Nokian huippuvuodet.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onneksi ne menivät pois muodista. Ei ollut onnellisin. Lapsia sai piiskata vielä 80-luvun alussa. Kouluissa oli käytössä häpeärangaistukset, lapsia ei kehuttu, etteivät ylpisty.
Kukaan ei väitä 80-lukua täydelliseksi, mutta vioistaan huolimatta paras vuosikymmen.
Silloin yhteiskunta toimi kuin rasvattu, toisin kuin nyt.
Kyllä riitti rahaa julkispalveluihin eikä leikkauksista ja säästöistä puhettakaan.
Silloin maamme ikärakenne oli normaalimpi ja ”terveemmällä” pohjalla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Takseihin pystyi luottamaan
Niinpä kuvittelet. Ehkä miehille oli turvallista, naisille ei niinkään. En minäkään kertonut kyllä kenellekään mitä tapahtui.
Mikset?
Vierailija kirjoitti:
Onneksi ne menivät pois muodista. Ei ollut onnellisin. Lapsia sai piiskata vielä 80-luvun alussa. Kouluissa oli käytössä häpeärangaistukset, lapsia ei kehuttu, etteivät ylpisty.
Nykyisin kehutaan vaikket mitään hyvää tekisikään. Ihan riittää kun olet olemassa, parempaan ei tarvitse pyrkiä. Sillähän tämä maa tästä suosta nousee.
oli kyllä ihan v*tun siistiä olla opiskelija kasarilla
Vierailija kirjoitti:
Onneksi ne menivät pois muodista. Ei ollut onnellisin. Lapsia sai piiskata vielä 80-luvun alussa. Kouluissa oli käytössä häpeärangaistukset, lapsia ei kehuttu, etteivät ylpisty.
No, ei nyt kyllä pidä ihan paikkaansa. Se on totta, että joissain junttiperheissä vielä lapsia piiskattiin, mutta pääosin ei kyllä enää. Miksi olisi? Eihän mun äitikään ole koskaan saanut selkäänsä ja on syntynyt 50-luvulla. Isäni muistaa saaneensa kahdesti ja tuli kuulemma todella hyvästä syystä ja isäni on syntynyt 1945. Kumpiki kerta oli kuulemma tosiaan sellaisia, että rangaistus oli täysin kohtuullinen. Esimerkiksi mummu oli pyytänyt vahtimaan 2-vuotiasta pikkusiskoa hetken pihalla, kun hakee jotain pienen matkan päästä. No, kaveri huikkasi ohi kulkeissaan porukkaan mukaan ja tämä meni. Kouluikäinen oli jo ja jätti 2-vuotiaan yksin pihalle. Toinen kerta oli joku vastaava, jossa aiheutti pienemmälle sisarukselle hengenvaaran toiminnallaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onneksi ne menivät pois muodista. Ei ollut onnellisin. Lapsia sai piiskata vielä 80-luvun alussa. Kouluissa oli käytössä häpeärangaistukset, lapsia ei kehuttu, etteivät ylpisty.
Kukaan ei väitä 80-lukua täydelliseksi, mutta vioistaan huolimatta paras vuosikymmen.
Millä tavalla paras? Koskaan ei ole ollut niin paljon nuorten (alaikäisten) itsemurhia kuin 80-luvulla.
Ne oli niin tavallisia ettei esimerkiksi Piia Ristikankareen tapausta edes tutkittu moniin vuosiin. Piikkiössä oli muitakin nuoria tappanut itsensä, vaikka oli pieni kunta, siksi laitettiin samaan nippuun. Tilastoista näkee että etenkin 80-luvun loppupuoli oli koko Suomessa itsemurhien huippuaikaa.
Paras vuosikymmen???
Joi, 80-luvun loppu on hirveää. Meidän yläasteella oli kaksi itsemurhatapausta yhden vuoden aikana.
Jaa, oli täystyöllisyys ja Suomi maailman 4.rikkain.
Minulle 80-luku oli kivaa aikaa. Yläasteella oli ollut tylsää ja minua hiukan kiusattiin, mutta lukioaika oli mahtavan kivaa, meillä oli niin äärettömän hauska luokka. Minäkin sain yllätyksekseni suuni auki ja huomasin, että minusta pidettiin ihan omana itsenäni. Autokoulun jälkeen oma auto ja se vapaus mennä ja tulla, se oli hienoa. Yliopisto ja suurempi kaupunki kutsui 1986 syksyllä, taas uudenlaista elämää kohti.
Ainoa negatiivinen asia 80-luvussani oli, kun luulin erästä ystävääni ystäväksi, mutta hän olikin psykopaattinarsisti, joka puhui minusta valheita selkäni takana. No, hän jäi matkasta 90-luvun alussa, en ole sen jälkeen enää tavannut, kun älysin mistä oli kyse.