Onko tässä maailmassa yhtäkään naista, jota EI kiinnosta matkustelu???

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tämä. Yksikään nainen ei ole kiinnostunut vaatimattomiin olosuhteisiin saapumaan saarimökillemme, jossa on huusi ja kertalämmitteinen (4-5h) sauna, eikä sähköjä tai juoksevaa vettä. Soutaakin pitää saareen. Mutta tilaa hengittää sitten on.

 

Sen sijaan pitäisi lennellä Madridiin katsomaan jotain tauluja ja syömään tapasia ja olemaan kuin sillit suolassa.

Harmi vaan, että sinua ei kiinnosta se luonnonläheinen vaatimattoman näköinen nainen, joka tuollaisesta tykkäisi, vaan sinä haluaisit sinne mökille sen näköisiä naisia, joita kiinnostaa ne Madridin matkat. 

Ei se vaikuta kiinnostavan myöskään vaikkapa mediaa.

ohis

Miksi pitäisi? 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mua periaatteessa kiinnostaisi, mutta mulla on niin paljon terveysongelmia, että se on hankalaa. Tästä samasta syystä en toki myöskään hakeudu parisuhteisiin, sillä arkielämäni on varsin haasteellista, enkä halua pilata kenenkään toisen elämää omilla rajoitteillani

Itsehän se toinen valitsisi, haluaako kanssasi olla ja missä määrin. Itselläänkin voi olla rajoitteita.

Minä rohkaisisin kyllä myös rajoitteista huolimatta, mikäli vain omaa tahtoa on, etsimään kumppania.

Deittimaailman ei ole syytä olla vain omasta virheettömyydestään varmojen ihmisten areena.

Saahan sitä puoliso sitten yksin ja kavereiden kanssa matkustella. Toteaa vaan, että ei rajoita toisen harrastuksia, kun jotkuthan kyllä tekee tätä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mikä siinä matkustelussa sitten tökkii? 

Kaikki. Esim. Lentäminen, ajanvietto lentokentillä, lutikkalinnahotellit, pakkaaminen, ruoka, joka ei sovi vatsalleni kuin harvoissa tapauksissa. Siinä muutam asia.

Lentokenttiä ei voi tietenkään kokonaan välttää, mutta esimerkiksi bisnesluokassa lentäminen tuo jo paljon enemmän mukavuutta ja tekee matkanteosta miellyttävämpää. Myös monia muita ongelmia voi vähentää sillä, että valitsee laadukkaampia hotelleja ja käy paremmissa ravintoloissa, joissa ruoan tasoon ja laatuun voi luottaa.

Pakkaamiseenkin löytyy keinoja helpottaa arkea, kuten hyvät pakkauslistat ja se, että pitää tietyt matkatarvikkeet valmiina. Itselläni esimerkiksi matkakosmetiikat ja muut usein tarvittavat tavarat ovat aina valmiiksi pakattuina, joten lähteminen ei aiheuta joka kerta suurta vaivaa.

Paremmissa ravintoloissa ruoka on varmaan makumielessä laadukasta, mutta jos puhutaan vatsalle sopivasta ruoasta, ollaan ihan eri asian äärellä. Oon ruokarajoitteinen nainen, enkä tämän asian takia tykkää kaukomatkustella. Suomessa homma toimii, koska tietyt asiat ovat tuttuja: tutuista ketjuravintoloista saa annoksia jotka ovat ennenkin sopineet, monet ravintolat merkkaavat allergeenitietoja jo ruokalistaan, tutussa ruokakulttuurissa pystyy jo annoksen nimestä ja kuvauksesta tietämään, mitä aineksia se todennäköisesti pitää sisällään. Myös kaupoista voi ostaa välipalaksi samoja tuotteita joka paikkakunnalla.

 

Kun siirrytään ulkomaille, kaikki muuttuu. Ei ole niitä tuttuja tuotteita, vaan kaiken joutuu tarkastamaan ihan eri tarkkuudella ja sopivaa ei silti välttämättä löydy. Ravintoloissa ei ole välttämättä mitään allergeenimerkintöjä, vaan kaiken joutuu kysymään, vieläpä vieraalla kielellä. Eikä edes tiedä, mistä annoksesta kannattaisi kysyä, kun ei pysty päättelemään, mikä olisi todennäköisimmin sopiva. Tässä kaikessa on vaan aivan liikaa vaivaa suhteessa siihen, että pääsee näkemään jonkun hienon taide-elämyksen tms. Jos olisi taloudellisesti mahdollista ottaa mukaan henkilökohtainen kokki, joka ymmärtää mun rajoitteet 100% ja järkkää joka tilanteessa mulle sopivat pöperöt eteen silloin ja siellä kun nälkä sattuu yllättämään, sitten voisi kiinnostaa.

 

Joskus nuorena itse asiassa ajattelin, että en tule ikinä löytämään miestä tämän takia. Sitten löysin toisen ruokarajoitteisen, jonka kanssa reissaamme välillä kotimaassa. Kumpikaan meistä ei siis kokonaan vihaa kaikkea matkailua, eli ihan täysin en sovi otsikon kysymykseen.

Oletteko harkinneet sellaista majoitusmahdollisuutta jossa voisitte laittaa ruoat itse? 

Se ratkaisee osan ongelmista, mutta soveltuisi lähinnä sen tyyppiselle lomalle, jossa vietetään paljon aikaa majapaikassa ja liikutaan aika vähän. Ruoan laittaminen (jossa ei välttämättä pystyisi edes hyödyntämään mitään puolivalmisteita tms nopeuttavaa, koska sopivia tuotteita ei välttämättä olisi) nimittäin veisi varsin paljon aikaa. Kohteita kiertäessä pitäisi vähän väliä palata takaisin majoituspaikkaan, eikä kauemmas suuntautuvia retkiä pystyisi järkevästi toteuttamaan.

Et ilmeisesti ole töissä kotisi ulkopuolella jos lounaankin teko retkievääksi on mahdotonta?

Palataan nyt tähän vielä seuraavana päivänä. Kyllä olen töissä kodin ulkopuolella, ja syön töissä eväitä, jotka kuljetan kotoa kylmälaukun kanssa. Töistä on saatavilla ruokailuvälineet ja mikro, ja myös kaupasta saa soveltuvia valmisruokia, ettei tarvitse koko aikaa kokata. Lomamatkakohteessa ulkomailla olisi hieman eri asia. Pitäisi kokata ruoka edellisenä iltana, mahdollisesti täysin alkutekijöistään koska soveltuvien valmistuotteiden saatavuudesta ei olisi tietoa. Kotoa kuljettamisessa voi myös olla rajoituksia maasta ja kulkuvälineestä riippuen. Reissussa pitäisi olla mukana kylmälaukku ja kallet, ja majapaikassa pakastin jossa jäädyttää kylmäkallen. Aamulla pakata ruoka ja ruokailuvälineet mukaan, kuskata kahden hengen evässatsia mukana pitkin nähtävyyksiä, ja jossain välissä sitten syödä ruoka mahdollisesti kylmänä ja seisten, kun hyviä evästelypaikkoja ei noin vain ole julkisilla paikoilla tarjolla. Kyllä, kaikki tämä olisi mahdollista toteuttaa, jos siihen olisi tarpeeksi kova motivaatio. Mutta jos motivaatio ei kuitenkaan ole ihan 5/5, niin äkkiä tulee mieleen, että mahtaisiko kotimaasta kuitenkin löytyä jotain helpommin toteutettavaa nähtävää.

Vierailija kirjoitti:

Tämä. Yksikään nainen ei ole kiinnostunut vaatimattomiin olosuhteisiin saapumaan saarimökillemme, jossa on huusi ja kertalämmitteinen (4-5h) sauna, eikä sähköjä tai juoksevaa vettä. Soutaakin pitää saareen. Mutta tilaa hengittää sitten on.

 

Sen sijaan pitäisi lennellä Madridiin katsomaan jotain tauluja ja syömään tapasia ja olemaan kuin sillit suolassa.

Tuo kuvaamasi mökille meneminenkin on kyllä matkustamista. Vieläpä varsin vaivalloista matkustamista soutamisineen. Jos oikeasti ei halua matkustella, silloin todennäköisesti ei halua myöskään saarimökille.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Siis koko valtavassa maailmassa sinua ei kiinnosta nähdä yhtään mitään? 

 

Ei kiinnostaisi nähdä esimerkiksi:

Machu Picchu Perussa?

Kokea New Yorkin tai Tokion suurkaupunkielämää?

Islannin uskomattomia maisemia, tulivuoria, jäätiköitä ja kuumia lähteitä?

Norjan vuonoja ja Lofoottien henkeäsalpaavia maisemia?

Afrikan safaria, jossa näkee leijonia, norsuja ja kirahveja luonnossa?

Egyptin pyramideja ja tuhansia vuosia vanhaa historiaa?

Jordanian Petran kalliokaupunkia?

Kiinan muuria?

Intian Taj Mahalia?

Japanin kirsikankukkia Kiotossa?

Balin temppeleitä ja riisipeltoja?

Australian Suurta valliriuttaa?

Uuden-Seelannin vuoria ja maisemia?

Patagonian jäätiköitä Argentiinassa ja Chilessä?

Galápagossaarten ainutlaatuista luontoa?

Amazonin sademetsää?

Antarktiksen jäätikkömaailmaa ja pingviinejä?

Seychellien tai Malediivien paratiisirantoja?

Alaskan erämaita ja revontulia?

Kanadan valtavia kansallispuistoja?

Sveitsin Alppeja?

Italian historiallisia kaupunkeja ja ruokakulttuuria?

Kreikan saaristoa ja antiikin historiaa?

Meksikon mayakaupunkeja?

Kuuban vanhaa Havannaa?

Etelä-Amerikan värikästä kulttuuria ja musiikkia?

Nepalin Himalajaa ja vaelluksia maailman korkeimmilla vuorilla?

Mongolian aroja ja paimentolaiskulttuuria?

Vietnamin maisemia ja katuelämää?

Etelä-Korean modernia kulttuuria ja historiaa?

Madagaskarin ainutlaatuisia eläimiä?

En ole ap, mutta olen nähnyt noista paikoista dokumentteja telkkarista, useita. Netissä on valtava kuvasto saatavilla maailman eri kolkista. Olen lukenut kirjoitettua tekstiä kyseisistä kohteista. Ei, ei mulla ole mitään tarvetta päästä itse paikan päälle todistamaan samoja asioita, ja todennäköisesti vielä pilaamaan sitä kaunista mielikuvaa, joka todellisuudessa olisi turistien jättämää sotkua, jonotusta ja väistelyä, että itsekin saa sen kuvan sieltä turisteille järjestetyltä näköalapaikalta. Turistina ei myöskään olisi mitään mahdollisuutta päästä sinne paikallisten tavallisten ihmisten elämään kurkkimaan, vaan kohteet olisi niitä, mitä turisteille on järjestetty. 

Kyllä minä olen usein reissussa tutustunut paikallisiin ihmisiin ja heidän kodeissaankin vieraillut. Jopa häihin minut kerran kutsuttiin, oli hieno kokemus. 

No et sitten ole perusturisti, kuten me muut ollaan. 

Jokainen voi olla sellainen turisti kuin haluaa. Ei ole pakko olla sellainen "perusturisti" jos erilainen matkustaminen kiinnostaa enemmän. 

Ei ole. Junat ja naiset on luotuja kulkemaan.

Onhan noita naisia vaikka kuinka, heitä ei vaan usein löydä myöskään yöelämästä tai useimmista paikoista missä kumppaneita etsitään, koska kotihiiri on siellä kotona. Itse en ole mitenkään innostunut ulkomaanmatkoista, voin toki joskus Haaparannassa käydä autolla (asutaan järkevän matkan päässä) tai noin viiden vuoden välein laivalla Ruotsissa tai Virossa. Noin kerran vuodessa käyn kotimaanmatkan jonkun viikonlopun aikana. Mieheni joko tulee mukaan tai jää kotiin, ihan miten haluaa.

Olet varmaan myös ymmärtänyt väärin sen mistä miehen pitää olla kiinnostunut. Jos nainen laittaa sut luiskaan koska teillä on eri elämäntyylit, niin se on lopulta vaan hyvä teille kummallekin. Ei sinun pidä muovautua naisen elämäntyyliin, vaan löytää kumppani jonka elämäntyyliin sinä sovit tuollaisena matkustusvastaisena vauvapalstailijana kuin olet. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mikä siinä matkustelussa sitten tökkii? 

Kaikki. Esim. Lentäminen, ajanvietto lentokentillä, lutikkalinnahotellit, pakkaaminen, ruoka, joka ei sovi vatsalleni kuin harvoissa tapauksissa. Siinä muutam asia.

Lentokenttiä ei voi tietenkään kokonaan välttää, mutta esimerkiksi bisnesluokassa lentäminen tuo jo paljon enemmän mukavuutta ja tekee matkanteosta miellyttävämpää. Myös monia muita ongelmia voi vähentää sillä, että valitsee laadukkaampia hotelleja ja käy paremmissa ravintoloissa, joissa ruoan tasoon ja laatuun voi luottaa.

Pakkaamiseenkin löytyy keinoja helpottaa arkea, kuten hyvät pakkauslistat ja se, että pitää tietyt matkatarvikkeet valmiina. Itselläni esimerkiksi matkakosmetiikat ja muut usein tarvittavat tavarat ovat aina valmiiksi pakattuina, joten lähteminen ei aiheuta joka kerta suurta vaivaa.

Paremmissa ravintoloissa ruoka on varmaan makumielessä laadukasta, mutta jos puhutaan vatsalle sopivasta ruoasta, ollaan ihan eri asian äärellä. Oon ruokarajoitteinen nainen, enkä tämän asian takia tykkää kaukomatkustella. Suomessa homma toimii, koska tietyt asiat ovat tuttuja: tutuista ketjuravintoloista saa annoksia jotka ovat ennenkin sopineet, monet ravintolat merkkaavat allergeenitietoja jo ruokalistaan, tutussa ruokakulttuurissa pystyy jo annoksen nimestä ja kuvauksesta tietämään, mitä aineksia se todennäköisesti pitää sisällään. Myös kaupoista voi ostaa välipalaksi samoja tuotteita joka paikkakunnalla.

 

Kun siirrytään ulkomaille, kaikki muuttuu. Ei ole niitä tuttuja tuotteita, vaan kaiken joutuu tarkastamaan ihan eri tarkkuudella ja sopivaa ei silti välttämättä löydy. Ravintoloissa ei ole välttämättä mitään allergeenimerkintöjä, vaan kaiken joutuu kysymään, vieläpä vieraalla kielellä. Eikä edes tiedä, mistä annoksesta kannattaisi kysyä, kun ei pysty päättelemään, mikä olisi todennäköisimmin sopiva. Tässä kaikessa on vaan aivan liikaa vaivaa suhteessa siihen, että pääsee näkemään jonkun hienon taide-elämyksen tms. Jos olisi taloudellisesti mahdollista ottaa mukaan henkilökohtainen kokki, joka ymmärtää mun rajoitteet 100% ja järkkää joka tilanteessa mulle sopivat pöperöt eteen silloin ja siellä kun nälkä sattuu yllättämään, sitten voisi kiinnostaa.

 

Joskus nuorena itse asiassa ajattelin, että en tule ikinä löytämään miestä tämän takia. Sitten löysin toisen ruokarajoitteisen, jonka kanssa reissaamme välillä kotimaassa. Kumpikaan meistä ei siis kokonaan vihaa kaikkea matkailua, eli ihan täysin en sovi otsikon kysymykseen.

Oletteko harkinneet sellaista majoitusmahdollisuutta jossa voisitte laittaa ruoat itse? 

Se ratkaisee osan ongelmista, mutta soveltuisi lähinnä sen tyyppiselle lomalle, jossa vietetään paljon aikaa majapaikassa ja liikutaan aika vähän. Ruoan laittaminen (jossa ei välttämättä pystyisi edes hyödyntämään mitään puolivalmisteita tms nopeuttavaa, koska sopivia tuotteita ei välttämättä olisi) nimittäin veisi varsin paljon aikaa. Kohteita kiertäessä pitäisi vähän väliä palata takaisin majoituspaikkaan, eikä kauemmas suuntautuvia retkiä pystyisi järkevästi toteuttamaan.

Et ilmeisesti ole töissä kotisi ulkopuolella jos lounaankin teko retkievääksi on mahdotonta?

Palataan nyt tähän vielä seuraavana päivänä. Kyllä olen töissä kodin ulkopuolella, ja syön töissä eväitä, jotka kuljetan kotoa kylmälaukun kanssa. Töistä on saatavilla ruokailuvälineet ja mikro, ja myös kaupasta saa soveltuvia valmisruokia, ettei tarvitse koko aikaa kokata. Lomamatkakohteessa ulkomailla olisi hieman eri asia. Pitäisi kokata ruoka edellisenä iltana, mahdollisesti täysin alkutekijöistään koska soveltuvien valmistuotteiden saatavuudesta ei olisi tietoa. Kotoa kuljettamisessa voi myös olla rajoituksia maasta ja kulkuvälineestä riippuen. Reissussa pitäisi olla mukana kylmälaukku ja kallet, ja majapaikassa pakastin jossa jäädyttää kylmäkallen. Aamulla pakata ruoka ja ruokailuvälineet mukaan, kuskata kahden hengen evässatsia mukana pitkin nähtävyyksiä, ja jossain välissä sitten syödä ruoka mahdollisesti kylmänä ja seisten, kun hyviä evästelypaikkoja ei noin vain ole julkisilla paikoilla tarjolla. Kyllä, kaikki tämä olisi mahdollista toteuttaa, jos siihen olisi tarpeeksi kova motivaatio. Mutta jos motivaatio ei kuitenkaan ole ihan 5/5, niin äkkiä tulee mieleen, että mahtaisiko kotimaasta kuitenkin löytyä jotain helpommin toteutettavaa nähtävää.

En näe tuossa mitään ongelmaa. Itse asiassa monet reissuni ovat olleet juuri tuollaisia. Patikkareissulle pitää joka tapauksessa itse tehdä eväät, ja ruoanlaitto nyt ei vaikeaa ole. Voi tehdä useammalle päivälle kerralla niin ei tarvi joka päivä kokata. Aparthotelleissa on yleensä aivan hyvät keittiöt, ja pakastinlokeroon saa kylmäkallen. Jos jonkun villan vuokraa, niin niissä on mukava grillailla pihalla. Kankainen pieni kylmälaukku ei juuri vie matkalaukussa tai repussa tilaa eikä painakaan mitään. 

Kännykän kamera kääntää näppärästi tuoteselosteet myös. 

Aina on löytynyt eväiden syömiseen kaunis ja mukava paikka. Kaupungeissa on ihania puistoja, ja luonnon helmassa retkeillessä ei tarvi kuin kiven, jonka päälle istahtaa. 

Minusta kuulostaa, että sinä itse teet asioista vaikeampia kuin ne ovatkaan. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Huomaa että ihmisillä ei ole hirveästi harrastuksia ja elämää jos kuvittelevat että parilla on tasan kaksi harrastusta elämässä, vaikka nyt se metsästys ja matkailu. Ja mitään ei harrasteta yhdessä kun kummallakin on tämä yksi oma harrastuksensa. Ja yhteinen maailmankuva sekä yhteenkuuluvuus voi muodostua vain näiden KAHDEN harrastusten kautta, huolimatta siitä että harrastavat yhdessä sen kymmenen muuta asiaa. Naurattaisi jos ei säälittäisi. 

Matkustaminen ei ole ihan verrattavissa mihin tahansa pieneen harrastukseen, koska se voi vaikuttaa todella paljon suoraan yhteiseen aikaan ja talouteen. Jos toiselle matkustaminen on lähes elämäntapa ja tavoitteena on jatkuvasti uudet maat ja kaukaiset kohteet, mutta toinen haluaa käyttää vapaa-aikansa ja rahansa täysin eri tavalla, siitä voi ihan oikeasti syntyä suhteeseen isoja ristiriitoja. Monissa muissa harrastuksissa ei ole samanlaista vaikutusta yhteiseen arkeen.

Samalla tavalla motocross, autojen tuunaus, hifistelylaitteet, golffaus, jääkiekko, pelikoneet ja niiden jatkuva päivitys peleineen ja oheistuotteineen, vanhat autot, urheiluautot, asuntosijoittaminen jne. vievät rahaa ja voivat olla hyvin isoja rahasyöppöjä perheessä. Matkusteluun ei mene rahaa yhtään sen enempää kuin siihen antaa mennä. Lennot voi ostaa tarjouksesta, voi majoittua hostelleissa dormeissa, syödä sitä mitä paikallisista marketeista saa ostettua, matkustaa vain edullisiin paikkoihin, ottaa retkeilykamat mukaan ja asua teltassa jne. Mikään pakko ei ole käyttää tuhansia euroja matkustamiseen.

No juuri sen takia kannattaakin miettiä tarkkaan, haluaako elää sellaisen ihmisen kanssa, jonka harrastus tai elämäntapa vie suuren osan ajasta ja rahasta oli kyse sitten matkustamisesta, motocrossista, golfista tai mistä tahansa.

Ja tuskin luksusmatkailusta nauttiva yhtäkkiä vaihtaa hienot hotellit, ravintolat ja kaukokohteet hostelleihin ja telttaan vain siksi, ettei kumppani pidä hänen tavastaan matkustaa. Samoin kuin intohimoinen golffari tai autoharrastaja ei yleensä luovu omasta tavastaan harrastaa.

Vaikka lennot saisikin tarjouksesta, jos matkoja tehdään vaikka kymmenen vuodessa, niin kyllä siihen silti menee paljon rahaa ja aikaa. Siksi on ihan luonnollista, että paljon matkustavalle paras kumppani on sellainen, joka itsekin haluaa samanlaista elämäntapaa ja haluaa samankaltaisia matkoja. 

Vierailija kirjoitti:

Siis koko valtavassa maailmassa sinua ei kiinnosta nähdä yhtään mitään? 

 

Ei kiinnostaisi nähdä esimerkiksi:

Machu Picchu Perussa?

Kokea New Yorkin tai Tokion suurkaupunkielämää?

Islannin uskomattomia maisemia, tulivuoria, jäätiköitä ja kuumia lähteitä?

Norjan vuonoja ja Lofoottien henkeäsalpaavia maisemia?

Afrikan safaria, jossa näkee leijonia, norsuja ja kirahveja luonnossa?

Egyptin pyramideja ja tuhansia vuosia vanhaa historiaa?

Jordanian Petran kalliokaupunkia?

Kiinan muuria?

Intian Taj Mahalia?

Japanin kirsikankukkia Kiotossa?

Balin temppeleitä ja riisipeltoja?

Australian Suurta valliriuttaa?

Uuden-Seelannin vuoria ja maisemia?

Patagonian jäätiköitä Argentiinassa ja Chilessä?

Galápagossaarten ainutlaatuista luontoa?

Amazonin sademetsää?

Antarktiksen jäätikkömaailmaa ja pingviinejä?

Seychellien tai Malediivien paratiisirantoja?

Alaskan erämaita ja revontulia?

Kanadan valtavia kansallispuistoja?

Sveitsin Alppeja?

Italian historiallisia kaupunkeja ja ruokakulttuuria?

Kreikan saaristoa ja antiikin historiaa?

Meksikon mayakaupunkeja?

Kuuban vanhaa Havannaa?

Etelä-Amerikan värikästä kulttuuria ja musiikkia?

Nepalin Himalajaa ja vaelluksia maailman korkeimmilla vuorilla?

Mongolian aroja ja paimentolaiskulttuuria?

Vietnamin maisemia ja katuelämää?

Etelä-Korean modernia kulttuuria ja historiaa?

Madagaskarin ainutlaatuisia eläimiä?

Ei mitään muuta olisi tarjolla?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mikä siinä matkustelussa sitten tökkii? 

Kaikki. Esim. Lentäminen, ajanvietto lentokentillä, lutikkalinnahotellit, pakkaaminen, ruoka, joka ei sovi vatsalleni kuin harvoissa tapauksissa. Siinä muutam asia.

Lentokenttiä ei voi tietenkään kokonaan välttää, mutta esimerkiksi bisnesluokassa lentäminen tuo jo paljon enemmän mukavuutta ja tekee matkanteosta miellyttävämpää. Myös monia muita ongelmia voi vähentää sillä, että valitsee laadukkaampia hotelleja ja käy paremmissa ravintoloissa, joissa ruoan tasoon ja laatuun voi luottaa.

Pakkaamiseenkin löytyy keinoja helpottaa arkea, kuten hyvät pakkauslistat ja se, että pitää tietyt matkatarvikkeet valmiina. Itselläni esimerkiksi matkakosmetiikat ja muut usein tarvittavat tavarat ovat aina valmiiksi pakattuina, joten lähteminen ei aiheuta joka kerta suurta vaivaa.

Paremmissa ravintoloissa ruoka on varmaan makumielessä laadukasta, mutta jos puhutaan vatsalle sopivasta ruoasta, ollaan ihan eri asian äärellä. Oon ruokarajoitteinen nainen, enkä tämän asian takia tykkää kaukomatkustella. Suomessa homma toimii, koska tietyt asiat ovat tuttuja: tutuista ketjuravintoloista saa annoksia jotka ovat ennenkin sopineet, monet ravintolat merkkaavat allergeenitietoja jo ruokalistaan, tutussa ruokakulttuurissa pystyy jo annoksen nimestä ja kuvauksesta tietämään, mitä aineksia se todennäköisesti pitää sisällään. Myös kaupoista voi ostaa välipalaksi samoja tuotteita joka paikkakunnalla.

 

Kun siirrytään ulkomaille, kaikki muuttuu. Ei ole niitä tuttuja tuotteita, vaan kaiken joutuu tarkastamaan ihan eri tarkkuudella ja sopivaa ei silti välttämättä löydy. Ravintoloissa ei ole välttämättä mitään allergeenimerkintöjä, vaan kaiken joutuu kysymään, vieläpä vieraalla kielellä. Eikä edes tiedä, mistä annoksesta kannattaisi kysyä, kun ei pysty päättelemään, mikä olisi todennäköisimmin sopiva. Tässä kaikessa on vaan aivan liikaa vaivaa suhteessa siihen, että pääsee näkemään jonkun hienon taide-elämyksen tms. Jos olisi taloudellisesti mahdollista ottaa mukaan henkilökohtainen kokki, joka ymmärtää mun rajoitteet 100% ja järkkää joka tilanteessa mulle sopivat pöperöt eteen silloin ja siellä kun nälkä sattuu yllättämään, sitten voisi kiinnostaa.

 

Joskus nuorena itse asiassa ajattelin, että en tule ikinä löytämään miestä tämän takia. Sitten löysin toisen ruokarajoitteisen, jonka kanssa reissaamme välillä kotimaassa. Kumpikaan meistä ei siis kokonaan vihaa kaikkea matkailua, eli ihan täysin en sovi otsikon kysymykseen.

Joissain suurkaupungeissa kuten New York on ravintoloita, jotka on suunnattu pelkästään erikoisruokavalioille. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Siis koko valtavassa maailmassa sinua ei kiinnosta nähdä yhtään mitään? 

 

Ei kiinnostaisi nähdä esimerkiksi:

Machu Picchu Perussa?

Kokea New Yorkin tai Tokion suurkaupunkielämää?

Islannin uskomattomia maisemia, tulivuoria, jäätiköitä ja kuumia lähteitä?

Norjan vuonoja ja Lofoottien henkeäsalpaavia maisemia?

Afrikan safaria, jossa näkee leijonia, norsuja ja kirahveja luonnossa?

Egyptin pyramideja ja tuhansia vuosia vanhaa historiaa?

Jordanian Petran kalliokaupunkia?

Kiinan muuria?

Intian Taj Mahalia?

Japanin kirsikankukkia Kiotossa?

Balin temppeleitä ja riisipeltoja?

Australian Suurta valliriuttaa?

Uuden-Seelannin vuoria ja maisemia?

Patagonian jäätiköitä Argentiinassa ja Chilessä?

Galápagossaarten ainutlaatuista luontoa?

Amazonin sademetsää?

Antarktiksen jäätikkömaailmaa ja pingviinejä?

Seychellien tai Malediivien paratiisirantoja?

Alaskan erämaita ja revontulia?

Kanadan valtavia kansallispuistoja?

Sveitsin Alppeja?

Italian historiallisia kaupunkeja ja ruokakulttuuria?

Kreikan saaristoa ja antiikin historiaa?

Meksikon mayakaupunkeja?

Kuuban vanhaa Havannaa?

Etelä-Amerikan värikästä kulttuuria ja musiikkia?

Nepalin Himalajaa ja vaelluksia maailman korkeimmilla vuorilla?

Mongolian aroja ja paimentolaiskulttuuria?

Vietnamin maisemia ja katuelämää?

Etelä-Korean modernia kulttuuria ja historiaa?

Madagaskarin ainutlaatuisia eläimiä?

Ei mitään muuta olisi tarjolla?

Koko maailma.

Toivoisin, että nämä matkustelijat jäisivät sille tielleen.

Vierailija kirjoitti:

Toivoisin, että nämä matkustelijat jäisivät sille tielleen.

Miksi et kestä ihmisiä, joilla on erilainen elämäntyyli kuin sulla?

Vierailija kirjoitti:

Toivoisin, että nämä matkustelijat jäisivät sille tielleen.

Ethän sinä edes tunne heitä, miksi he häiritsevät sinua elämällä omaa elämäänsä? 

No ihmiset etsii yleensä seuraa, joka tykkää samoista jutuista.

Mua ei kiinnosta. Ja jos on ihan pakko matkustaa niin meen mieluiten yksin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Toivoisin, että nämä matkustelijat jäisivät sille tielleen.

Ethän sinä edes tunne heitä, miksi he häiritsevät sinua elämällä omaa elämäänsä? 

Koska tuon tyyppiset miehet jostain syystä fantasioivat siitä että kaikki naiset himoitsisivat juuri häntä. Ja kun joku ei niin tee, haluaa tuollainen, että se nainen katoaisi hänen ympäristöstään.

Jotain narsistisia pikkupoikia nämä. 

Nykyään turistikohteisiin ei enää haluta turisteja, paikalliset kohtelee paikoin jo todella epäystävällisesti. Ja ymmärtäähän sen, turistit sotkee, metelöi, häiriköi, nostaa hintoja, aiheuttaa vaaratilanteita ym ja toiset yrittää siellä jatkaa tavallista arkea. Aina ei voi olla onnellinen edes siitä että turismi tuo työtä, moni turisteja hyysäävä firma tuo mukana omat työntekijät.

Tämä on tilanne jo suomessakin, Rovaniemelle tuodaan brittituristit ja heille brittijoulu, ei ne edes näe suomalaista joulua ja talvea vaan heille rakennetaan se heidän mielikuvien mukainen retki. Paikalliset on helisemässä omatoimisesti liikkuvien turistien kanssa, niille kiinalaisille ja japanilaisille oikeasti annetaan auto alle ja sinne ne lähtee talvikeliin ajamaan. Turisteja toikkaroi asuinalueilla, pihoilla ja tulevat jopa sisälle ihastelemaan taloa ja kysyvät mistä firmasta sen saa vuokrattua.

Sitten jos turisteilet jossain mitä suuret massat ei vielä ole hoksineet, niin tulet tuhonneeksi luontoa ja ympäristöä koska sitä ei ole vielä rakennettu niin että turistit pysyy tietyillä alueilla ja reiteillä.