Lapseni kaveri on nyt kesälomalla lounastanut meillä melkein joka arkipäivä
Myös välipalan syö meillä ja usein aamupalaakin.
Tuntuu kuin olisin perhepäivähoitaja.
Kommentit (143)
Vierailija kirjoitti:
Olisin ikionnellinen, jos lapsellani olisi ystäviä. Kyllä ruokkisin ilomielin joka päivä. Ystävyyssuhteet ovat lapsille tärkeitä, vaikuttavat kehitykseen ja jopa tulevaan menestymiseen verkostojen kautta.
Kyllä ÄiTyLin pitää olla aika yksinkertainen, jos tässäkin ajattelee vain omaa napaansa... Voisiko edes joskus laittaa sen lapsen tarpeet edelle?
Ystäviä voi olla ilman että tyhjentää toisen ruokakaapin. Noin niinkuin kuvaannollisesti sanottuna.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kannattaa miettiä ennen kuin ensimmäistä kertaa antaa jäädä ruokailun ajaksi, koska monien vanhemmat eivät tee kotona ruokaa ja ovat vaan tyytyväisiä ,että lapsi on syönyt jossakin.Näistä tulee helposti tapa.
Yh äidin lapsi syö meillä päivittäin. Tiedän, että heillä oli todella puute rahasta ja jopa ruuasta. Sitten tuli pikkusisaruskin mukaan. Ei olisi itselläkään yhtään ylimääräistä. Lasten äiti on pitkällä sairauslomalla, ei juo, polta, eikä kulje kapakoissa. Vaikea on sanoa, että mennäänpä koriin syömään.
Eihän pienet lapset paljoa syö. Vaikea kuvitella että yksi tai kaksi lounas vierasta ajaa ketään konkurssiin. Esimerkiksi keittoja voi edullisesti tehdä isoja annoksia.
Sinun on varmaan vaikea kuvitella montaa muutakin asiaa.
Täytyy kyllä olla todella vähävarainen, jos lapsen silloin tällöin syöminen vieraisilla aiheuttaa huomattavan loven budjettiin.
Joillakin sattuu olemaan useampi lapsi, joilla on useampia kavereita.
Ei meillä todellakaan ole varaa ruokkia kymmentä ylimääräistä lasta päivittäin, vaikka se minusta muuten mukavaa olisikin.
Tuskin niitä nyt kymmentä olisi päivittäin missään tapauksessa.
Vierailija kirjoitti:
Niin, mitä sitten? Ainahan vieraat on ruokittu ja varsinkin lapset
Käykö teillä ruokavieraita päivittäin?
Vierailija kirjoitti:
Olisin ikionnellinen, jos lapsellani olisi ystäviä. Kyllä ruokkisin ilomielin joka päivä. Ystävyyssuhteet ovat lapsille tärkeitä, vaikuttavat kehitykseen ja jopa tulevaan menestymiseen verkostojen kautta.
Kyllä ÄiTyLin pitää olla aika yksinkertainen, jos tässäkin ajattelee vain omaa napaansa... Voisiko edes joskus laittaa sen lapsen tarpeet edelle?
Kotiin kuuluu myös rauha. Myös muilla perheenjäsenillä on oikeus levätä työpäivän tai koulupäivän jälkeen ilman, että keittiössä pyörii lauma vieraita lapsia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kannattaa miettiä ennen kuin ensimmäistä kertaa antaa jäädä ruokailun ajaksi, koska monien vanhemmat eivät tee kotona ruokaa ja ovat vaan tyytyväisiä ,että lapsi on syönyt jossakin.Näistä tulee helposti tapa.
Yh äidin lapsi syö meillä päivittäin. Tiedän, että heillä oli todella puute rahasta ja jopa ruuasta. Sitten tuli pikkusisaruskin mukaan. Ei olisi itselläkään yhtään ylimääräistä. Lasten äiti on pitkällä sairauslomalla, ei juo, polta, eikä kulje kapakoissa. Vaikea on sanoa, että mennäänpä koriin syömään.
Eihän pienet lapset paljoa syö. Vaikea kuvitella että yksi tai kaksi lounas vierasta ajaa ketään konkurssiin. Esimerkiksi keittoja voi edullisesti tehdä isoja annoksia.
Selityksiä riittää. Kenelläkään ei ole velvollisuutta ruokkia sinun lapsiasi, eikä tehdä tiliä omista tuloistaan ja varallisuudestaan.
Onko joku puhunut velvollisuudesta? Aikuinen ihminen osaa sanoa ei, kun ei halua jotain tehdä. Opetella voi ja pyytää apua ein sanomiseen, jos ei muuten onnistu. Jotkut ihmiset vaan on sellaisia, että ajattelevat muitakin ja jopa toisten ihmisten lapsia. Ei se velvoita kaikkia tekemään niin. Ihan saat rauhassa olla ruokkimatta toisten lapsia.
Lähtökohtaisesti jokaisen vanhemman tulee huolehtia oman lapsensa ruokailusta. Lapselle kerrotaan milloin kotona on ruoka, niin lapsi osaa lähteä kotiinsa syömään eikä norkoile muiden ruokapöytien liepeillä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Haittaako se? Eikö rahat riitä ruokkimaan?
Lapsen ruokkiminen kuuluu omille vanhemmille.
Toki, mutta jos on kylässä niin tottakai vieraskin kutsutaan pöytään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kannattaa miettiä ennen kuin ensimmäistä kertaa antaa jäädä ruokailun ajaksi, koska monien vanhemmat eivät tee kotona ruokaa ja ovat vaan tyytyväisiä ,että lapsi on syönyt jossakin.Näistä tulee helposti tapa.
Yh äidin lapsi syö meillä päivittäin. Tiedän, että heillä oli todella puute rahasta ja jopa ruuasta. Sitten tuli pikkusisaruskin mukaan. Ei olisi itselläkään yhtään ylimääräistä. Lasten äiti on pitkällä sairauslomalla, ei juo, polta, eikä kulje kapakoissa. Vaikea on sanoa, että mennäänpä koriin syömään.
Eihän pienet lapset paljoa syö. Vaikea kuvitella että yksi tai kaksi lounas vierasta ajaa ketään konkurssiin. Esimerkiksi keittoja voi edullisesti tehdä isoja annoksia.
Sinun on varmaan vaikea kuvitella montaa muutakin asiaa.
Täytyy kyllä olla todella vähävarainen, jos lapsen silloin tällöin syöminen vieraisilla aiheuttaa huomattavan loven budjettiin.
Joillakin sattuu olemaan useampi lapsi, joilla on useampia kavereita.
Ei meillä todellakaan ole varaa ruokkia kymmentä ylimääräistä lasta päivittäin, vaikka se minusta muuten mukavaa olisikin.
Tuskin niitä nyt kymmentä olisi päivittäin missään tapauksessa.
Miten niin? Ihan tavallinen tilanne meidänkin perheessä. Meillä pyörii toistakymmentä vierasta lasta täällä päivittäin.
Vierailija kirjoitti:
Olisin ikionnellinen, jos lapsellani olisi ystäviä. Kyllä ruokkisin ilomielin joka päivä. Ystävyyssuhteet ovat lapsille tärkeitä, vaikuttavat kehitykseen ja jopa tulevaan menestymiseen verkostojen kautta.
Kyllä ÄiTyLin pitää olla aika yksinkertainen, jos tässäkin ajattelee vain omaa napaansa... Voisiko edes joskus laittaa sen lapsen tarpeet edelle?
Ei. Kersan vanhemmat hoitakoot itse jälkikasvunsa ruokailut. Jos se ei onnistu, niin sitten lasu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kannattaa miettiä ennen kuin ensimmäistä kertaa antaa jäädä ruokailun ajaksi, koska monien vanhemmat eivät tee kotona ruokaa ja ovat vaan tyytyväisiä ,että lapsi on syönyt jossakin.Näistä tulee helposti tapa.
Yh äidin lapsi syö meillä päivittäin. Tiedän, että heillä oli todella puute rahasta ja jopa ruuasta. Sitten tuli pikkusisaruskin mukaan. Ei olisi itselläkään yhtään ylimääräistä. Lasten äiti on pitkällä sairauslomalla, ei juo, polta, eikä kulje kapakoissa. Vaikea on sanoa, että mennäänpä koriin syömään.
Eihän pienet lapset paljoa syö. Vaikea kuvitella että yksi tai kaksi lounas vierasta ajaa ketään konkurssiin. Esimerkiksi keittoja voi edullisesti tehdä isoja annoksia.
Selityksiä riittää. Kenelläkään ei ole velvollisuutta ruokkia sinun lapsiasi, eikä tehdä tiliä omista tuloistaan ja varallisuudestaan.
Onko joku puhunut velvollisuudesta? Aikuinen ihminen osaa sanoa ei, kun ei halua jotain tehdä. Opetella voi ja pyytää apua ein sanomiseen, jos ei muuten onnistu. Jotkut ihmiset vaan on sellaisia, että ajattelevat muitakin ja jopa toisten ihmisten lapsia. Ei se velvoita kaikkia tekemään niin. Ihan saat rauhassa olla ruokkimatta toisten lapsia.
Monelle täälläkin vaan se Ei:n sanominen tuntuu olevan vaikeaa lapsen ollessa kyseessä. Vanhempien tehtävä on opettaa lapselleen, miten kodin ulkopuolella käyttäydytään. Ei ole hyvää käytöstä maleksia toisten luona päivästä toiseen ja ängetä heidän ruokapöytäänsä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Haittaako se? Eikö rahat riitä ruokkimaan?
Lapsen ruokkiminen kuuluu omille vanhemmille.
Toki, mutta jos on kylässä niin tottakai vieraskin kutsutaan pöytään.
Jos on sovitusti kutsuttu kylään, niin tietenkin. Harvalla on mahdollisuus joka päivä ruokkia naapuruston lapsia, vaikka sattuisivat ruokailun aikaan maisemissa olemaankin.
Minulla on itäsuomalaiset/karjalaiset-juuret. Muistan itse jo lapsuudesta asti, että jos vieraita on niin niille tarjotaan ruoka ja tämä kyllä pätee lapsiinkin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kannattaa miettiä ennen kuin ensimmäistä kertaa antaa jäädä ruokailun ajaksi, koska monien vanhemmat eivät tee kotona ruokaa ja ovat vaan tyytyväisiä ,että lapsi on syönyt jossakin.Näistä tulee helposti tapa.
Yh äidin lapsi syö meillä päivittäin. Tiedän, että heillä oli todella puute rahasta ja jopa ruuasta. Sitten tuli pikkusisaruskin mukaan. Ei olisi itselläkään yhtään ylimääräistä. Lasten äiti on pitkällä sairauslomalla, ei juo, polta, eikä kulje kapakoissa. Vaikea on sanoa, että mennäänpä koriin syömään.
Onko yh-äidin sairausloman syy fyysinen ja käsiin kohdistuva vai miksi hän ei itse laita ruokaa lapsilleen?
Ruokkisin myös tän kaverin ei olisi itsellä sydäntä jättää tarjoamatta ruokaa. Voisitko sanoa lapsellesi että menee välillä sinne kaverin luo, että eivät ole aina teillä. Tuokin on vähän, että miksi ne on aina teillä. Olisi välillä vastuu sillä kaverin vanhemmalla tehdä se ruoka lapsille ja myös sun lapselle. Omalle lapselleni sanoin, että ei saa olla aina kaverin luona vaan pitää välillä olla myös niinpäin, että kaveri tulee sinun luo ja just se, että lapsella on rahaa ostaa omaakin ruokaa eikä olla vain toisten ruuilla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko nämä jutut totta? Että vanhemmat lähettää mukulat toisen kotiin ruokailemaan?
Ei nyt varsinaisesti lähetä käsittääkseni, mutta meidän kodista on tullut sellainen "kiva paikka", jossa ollaan usein koko päivä.
Mulle ihan ok. Muutama peruna enemmän ja muutakin.
Mukava, että viihtyvät. En kaipaa mitään vastavuoroisuutta.
Haluatko mitalin?
Itse en tykkää sellaisesta kaveruudesta, jossa mun lapsi on aina kaverin luona yksipuolisesti vaan odotan, että tää kaveri tulee myös meillä välillä.
Vierailija kirjoitti:
Olisin ikionnellinen, jos lapsellani olisi ystäviä. Kyllä ruokkisin ilomielin joka päivä. Ystävyyssuhteet ovat lapsille tärkeitä, vaikuttavat kehitykseen ja jopa tulevaan menestymiseen verkostojen kautta.
Kyllä ÄiTyLin pitää olla aika yksinkertainen, jos tässäkin ajattelee vain omaa napaansa... Voisiko edes joskus laittaa sen lapsen tarpeet edelle?
Minulla oli lapsena paljon kavereita. Kaikki kävivät kotona syömässä. Niin tein itsekin.
Myös lapsillani on ollut paljon kavereita. He ruokailivat kotonaan kuten tekivät omatkin lapseni.
Käykö lapseni töissä ja tämä kaveri on avomies/ avovaimo jota sitoutunut hoitamaan? Kannattais kysyy missä mennään, vaikka käsimerkeillä jos ei ole yhteistä kieltä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kannattaa miettiä ennen kuin ensimmäistä kertaa antaa jäädä ruokailun ajaksi, koska monien vanhemmat eivät tee kotona ruokaa ja ovat vaan tyytyväisiä ,että lapsi on syönyt jossakin.Näistä tulee helposti tapa.
Yh äidin lapsi syö meillä päivittäin. Tiedän, että heillä oli todella puute rahasta ja jopa ruuasta. Sitten tuli pikkusisaruskin mukaan. Ei olisi itselläkään yhtään ylimääräistä. Lasten äiti on pitkällä sairauslomalla, ei juo, polta, eikä kulje kapakoissa. Vaikea on sanoa, että mennäänpä koriin syömään.
Mä oon kyllä sanonut, että nyt vieraat lähtee kotiin, meillä on ruoka-aika. Toki jotain pienempää olen aina antanut, juotavaa, jätskiä, leivonnaisia ym. Lapsella oli myös yksi kaveri, joka ei koskaan suostunut ottamaan meillä kuin max lasin vettä. Olikohan sille sanottu kotona?
En kyllä jättäisi lapsen kaveria ilman, jos lapsi kutsutaan ruokapöytään. Tehkää yksinkertaisia halpoja kotiruokia niin kaikille riittää. Surullista luettavaa on kyllä. Nälkäiset lapset kuolaavat hanhipaistia porhojen pöydistä.
Lapsen ruokkiminen kuuluu omille vanhemmille.