35v lapseton sinkku, ja ahdistaa törmätä tuttuihin, kun oma elämä ei etene
Olen 35v ja aina halunnut kovasti lapsia. Oma elämä ei kuitenkaan mennyt niin kuin toivoin, ja nyt perheettömyys syö sisältä vuosi vuodelta enemmän.
On todella vaikeaa nykyisin törmätä tuttuihin (opiskelijakaverit ym.) ja vaihtaa kuulumisia, koska omassa elämässä ei ole tapahtunut juuri mitään viiteen vuoteen. Muut saavat lapsia, menevät naimisiin, ostavat taloja jne., ja itse asun samassa asunnossa vuodesta toiseen ilman mitään parisuhteen tapaista. Töissä toki käyn, ja vuosi sitten löysin harrastuksen, jota rakastan, mutta muiden kuulumisien suhteen nämä ovat vähäpätöisiä.
Opiskelijana itselläni oli vientiä, ja tiedän usean ihastuneen minuun. Seurustelin pitkään itselleni tosi rakkaan ihmisen kanssa, mutta se päättyi vuosia sitten. Olin sen jälkeen todella rikki. Luulin, että kyllä vielä lähempää kolmekymppiä voi löytää jonkun ihanan, mutta nyt olen huomannut, että ei se menekkään niin.
Huomaan, että osa opiskelukavereistani on hieman ivallisia siitä, että en löydä puolisoa. Exäni on jo aika päivät sitten löytänyt uuden, mutta itse en ole edes seurustellut kenenkään kanssa, koska sopivaa ei tule vastaan. Käyn paljon kaikkialla, ja juttelen ihmisten kanssa, mutta kiinnostavia sinkkuja ei tule vastaan.
Nykyisin kuulen jatkuvia vauvauutisia kaikkialta, jopa heiltä jotka vannoivat olevansa vapaaehtoisesti lapsettomia aina. Näiden uutisten kuuleminen on vaikeaa, mutta tietysti onnittelen jne. Kotona sitten romahdan lattialle itkemään.
Oman lapsen kaipuu on valtava, että sitä on ehkä muiden vaikea tajuta. Voisin hankkia lapsen yksin, mutta toivoisin puolisoa ihan hirveästi. Pari päivää sitten melkein pillahdin itkuun, kun näin isän pitävän pienen tyttärensä nukkea kainalossa. Tajusin, että itse en ole koskaan tuossa asemassa, että multa löytyisi puoliso, joka pitäisi huolta yhteisestä lapsestamme.
Mulla on tulossa reilu kuukauden päästä juhlat, jossa tulen törmäämään useisiin tuttuihin. Ahdistaa jo valmiiksi, enkä tiedä mitä tekisin. On ihanaa jutella heidän kanssaan niinkuin ennen vanhaan, mutta samalla on hirveä alemmuuskompleksi, ja oma elämä tuntuu ontolta.
Onkohan kellään mitään lohduttavia sanoja tai ehdotuksia mitä tekisin? Nyt jos koskaan kaipaisin niitä!
Kommentit (183)
Miten voisin löytää ihan tavallisen miehen joka on 195cm keskipitkä ja näyttää nuorelta Brad Pittiltä ja haluaa sitoutua vain minuun yms
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Naisilla on katalogi täynnä miehiä joista valita ja silti valittavat
No, anna niitä konkreettisia vinkkejä sitten, jos se on niin helppoa: mistä löytyy kunnollisia, raittiita, mukavia, luotettavia sekä positiivisen, tasa-arvoisen asennoitumisen omaavia poikamiehiä, jotka ovat valmiita sitoutumaan ja perustamaan perheen sekä olemaan aktiivisesti isä lapselleen?
Sinä kävelet tuollaisen miehen ohi joka päivä kymmenen kertaa. Ongelma onkin se kohtaaminen ja vastavuoroinen kiinnostus. Ei se, että nämä miehet olisivat jotenkin harvinaisia.
Miten ap voi sellaisen löytää? Kadulla kyselemälläkö?
Varmaan samalla tavalla kuin tässä positiivisen tasa-arvoisessa maassa ne miehetkin löytävät kumppanin. Olemalla aktiivinen.
Ei naisten ego kestä jos ne joutuu tekemään aloitteita tai edes jotain parisuhteen eteen.
Varsinkin kun naisilla on 99% todennäköisyys että aloite onnistuu ja mies lähtee treffeille tai jotain. Miehillä ei ole samanlaista luksusta
Tältä palstalta olen oppinut, ettei naisen kannata tehdä aloitetta. Mies nimittäin kyllä sanoo "joo" ja lähtee treffeille jne, mutta jatkaa edelleen jonkun muun naisen yrittämistä, josta on oikeasti kiinnostunut. Nainen taas sanoo vastaavassa tilanteessa rehellisesti "ei".
Mene ihmeessä juhliin, mutta sellainen vinkki juhliin, että ole itse aina ensimmäisenä kyselemässä toisten kuulumisia ja tee jatkokysymyksiä ja pyri pitämään keskustelu toisten kuulumisissa ja ihan muissa asioissa. Ihmiset tykkäävät puhua itsestään ja omista asioistaan (siis yleensä). Ja sitten jos sinulta kysytään kuulumisia, niin ohitat ne vaan nopeasti toteamalla, että ihan hyvää kuuluu ja siihen vähän jotain lisäksi. Ei tarvitse vähätellä tai surkutella omia kuulumisia ollenkaan. Ja sitten menet toisten tuttavien luo juttelemaan samalla kaavalla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Naisilla on katalogi täynnä miehiä joista valita ja silti valittavat
No, anna niitä konkreettisia vinkkejä sitten, jos se on niin helppoa: mistä löytyy kunnollisia, raittiita, mukavia, luotettavia sekä positiivisen, tasa-arvoisen asennoitumisen omaavia poikamiehiä, jotka ovat valmiita sitoutumaan ja perustamaan perheen sekä olemaan aktiivisesti isä lapselleen?
Sinä kävelet tuollaisen miehen ohi joka päivä kymmenen kertaa. Ongelma onkin se kohtaaminen ja vastavuoroinen kiinnostus. Ei se, että nämä miehet olisivat jotenkin harvinaisia.
Miten ap voi sellaisen löytää? Kadulla kyselemälläkö?
Varmaan samalla tavalla kuin tässä positiivisen tasa-arvoisessa maassa ne miehetkin löytävät kumppanin. Olemalla aktiivinen.
Ei naisten ego kestä jos ne joutuu tekemään aloitteita tai edes jotain parisuhteen eteen.
Varsinkin kun naisilla on 99% todennäköisyys että aloite onnistuu ja mies lähtee treffeille tai jotain. Miehillä ei ole samanlaista luksusta
Tältä palstalta olen oppinut, ettei naisen kannata tehdä aloitetta. Mies nimittäin kyllä sanoo "joo" ja lähtee treffeille jne, mutta jatkaa edelleen jonkun muun naisen yrittämistä, josta on oikeasti kiinnostunut. Nainen taas sanoo vastaavassa tilanteessa rehellisesti "ei".
Miksi kukaan oikeasti kiinnostuisi sinusta tuolla asenteella? Ei kukaan jaksa noin negatiivista ihmistä katsella pitkään.
Oletko edes koskaan yrittänyt tehdä aloitetta ihan itse vai onko kokemukset vain vauvapalstan marttyyrikerhon tekstejä?
Vierailija kirjoitti:
Miten voisin löytää ihan tavallisen miehen joka on 195cm keskipitkä ja näyttää nuorelta Brad Pittiltä ja haluaa sitoutua vain minuun yms
Siis olenko sanonut jotain tällästä? En ole. Olen itsekkin lyhyt, joten miehen pituudella ei ole väliä. Eikä tuloilla, tienaan itse hyvin. Eikä ulkonäöllä, se ei ole kriteeri.
Henkiset ominaisuudet taas ovat tärkeintä. Itselleni sopivia ihmisiä on vaikea löytää.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Naisilla on katalogi täynnä miehiä joista valita ja silti valittavat
No, anna niitä konkreettisia vinkkejä sitten, jos se on niin helppoa: mistä löytyy kunnollisia, raittiita, mukavia, luotettavia sekä positiivisen, tasa-arvoisen asennoitumisen omaavia poikamiehiä, jotka ovat valmiita sitoutumaan ja perustamaan perheen sekä olemaan aktiivisesti isä lapselleen?
Sinä kävelet tuollaisen miehen ohi joka päivä kymmenen kertaa. Ongelma onkin se kohtaaminen ja vastavuoroinen kiinnostus. Ei se, että nämä miehet olisivat jotenkin harvinaisia.
Miten ap voi sellaisen löytää? Kadulla kyselemälläkö?
Varmaan samalla tavalla kuin tässä positiivisen tasa-arvoisessa maassa ne miehetkin löytävät kumppanin. Olemalla aktiivinen.
Ei naisten ego kestä jos ne joutuu tekemään aloitteita tai edes jotain parisuhteen eteen.
Varsinkin kun naisilla on 99% todennäköisyys että aloite onnistuu ja mies lähtee treffeille tai jotain. Miehillä ei ole samanlaista luksusta
Tältä palstalta olen oppinut, ettei naisen kannata tehdä aloitetta. Mies nimittäin kyllä sanoo "joo" ja lähtee treffeille jne, mutta jatkaa edelleen jonkun muun naisen yrittämistä, josta on oikeasti kiinnostunut. Nainen taas sanoo vastaavassa tilanteessa rehellisesti "ei".
Tässä onkin taviksen ja kerman ero. Tavismiehellä ei ole ollenkaan vientiä kun taas naiset haluavat kollektiivisesti miesten kermaa. Heillä on vientiä, taviksilla ei.
Vierailija kirjoitti:
Mene ihmeessä juhliin, mutta sellainen vinkki juhliin, että ole itse aina ensimmäisenä kyselemässä toisten kuulumisia ja tee jatkokysymyksiä ja pyri pitämään keskustelu toisten kuulumisissa ja ihan muissa asioissa. Ihmiset tykkäävät puhua itsestään ja omista asioistaan (siis yleensä). Ja sitten jos sinulta kysytään kuulumisia, niin ohitat ne vaan nopeasti toteamalla, että ihan hyvää kuuluu ja siihen vähän jotain lisäksi. Ei tarvitse vähätellä tai surkutella omia kuulumisia ollenkaan. Ja sitten menet toisten tuttavien luo juttelemaan samalla kaavalla.
Hyvä ohje ja se on juuri noin!
Eikun AP sohvalta ylös sieltä Fazerin suklaatalevyen alta ja ulos miestä etsimään, ei ne tuu kotoa hakemaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Naisilla on katalogi täynnä miehiä joista valita ja silti valittavat
No, anna niitä konkreettisia vinkkejä sitten, jos se on niin helppoa: mistä löytyy kunnollisia, raittiita, mukavia, luotettavia sekä positiivisen, tasa-arvoisen asennoitumisen omaavia poikamiehiä, jotka ovat valmiita sitoutumaan ja perustamaan perheen sekä olemaan aktiivisesti isä lapselleen?
Sinä kävelet tuollaisen miehen ohi joka päivä kymmenen kertaa. Ongelma onkin se kohtaaminen ja vastavuoroinen kiinnostus. Ei se, että nämä miehet olisivat jotenkin harvinaisia.
Miten ap voi sellaisen löytää? Kadulla kyselemälläkö?
Varmaan samalla tavalla kuin tässä positiivisen tasa-arvoisessa maassa ne miehetkin löytävät kumppanin. Olemalla aktiivinen.
Ei naisten ego kestä jos ne joutuu tekemään aloitteita tai edes jotain parisuhteen eteen.
Varsinkin kun naisilla on 99% todennäköisyys että aloite onnistuu ja mies lähtee treffeille tai jotain. Miehillä ei ole samanlaista luksusta
Onko se muka luksusta jos mies kelpuuttaa ihan kenet tahansa joka tekee aloitteen? Ei se minusta naisena ole luksusta, että mies ei vaadi yhtään mitään naiseltaan.
Naiset odottaa henkilökohtaisempaa suhdetta kuin pelkkä pinnallinen ruumiillisuus. Miksi kukaan nainen haluaisi olla geneerinen lisävaruste jonkun elämässä, esine, jolle on vain asetettu joitakin mitattavissa olevia "vaatimuksia"? Miesten ongelma ei ole pituus tai sen puute vaan ihan muut puutteet. (Eri)
Ite oon viihtynyt sinkkuna enkä oo ikinä etsinyt mitään. Mutta oon varma että kyllä sitä kumppani hakemalla löytyisi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten voisin löytää ihan tavallisen miehen joka on 195cm keskipitkä ja näyttää nuorelta Brad Pittiltä ja haluaa sitoutua vain minuun yms
Siis olenko sanonut jotain tällästä? En ole. Olen itsekkin lyhyt, joten miehen pituudella ei ole väliä. Eikä tuloilla, tienaan itse hyvin. Eikä ulkonäöllä, se ei ole kriteeri.
Henkiset ominaisuudet taas ovat tärkeintä. Itselleni sopivia ihmisiä on vaikea löytää.
Ap
Mitä tarkalleen tarkoitat tuolla "henkisillä" ominaisuuksilla?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Naisilla on katalogi täynnä miehiä joista valita ja silti valittavat
No, anna niitä konkreettisia vinkkejä sitten, jos se on niin helppoa: mistä löytyy kunnollisia, raittiita, mukavia, luotettavia sekä positiivisen, tasa-arvoisen asennoitumisen omaavia poikamiehiä, jotka ovat valmiita sitoutumaan ja perustamaan perheen sekä olemaan aktiivisesti isä lapselleen?
Sinä kävelet tuollaisen miehen ohi joka päivä kymmenen kertaa. Ongelma onkin se kohtaaminen ja vastavuoroinen kiinnostus. Ei se, että nämä miehet olisivat jotenkin harvinaisia.
Miten ap voi sellaisen löytää? Kadulla kyselemälläkö?
Varmaan samalla tavalla kuin tässä positiivisen tasa-arvoisessa maassa ne miehetkin löytävät kumppanin. Olemalla aktiivinen.
Ei naisten ego kestä jos ne joutuu tekemään aloitteita tai edes jotain parisuhteen eteen.
Varsinkin kun naisilla on 99% todennäköisyys että aloite onnistuu ja mies lähtee treffeille tai jotain. Miehillä ei ole samanlaista luksusta
Onko se muka luksusta jos mies kelpuuttaa ihan kenet tahansa joka tekee aloitteen? Ei se minusta naisena ole luksusta, että mies ei vaadi yhtään mitään naiseltaan.
Suurin osa miehistä kelpuuttaa ihan tavallisen naisen. On tutkittu, että miesten mielestä suurin osa naisista on vähintään viehättäviä, kun taas naisten mielestä 90% miehistä on "alle keskiarvon" (ei ole matemaattisesti mahdollista). Itselle kelpaisi ihan tavallinen nainen
Monet toivovat kuitenkin syvempiä tunteita kuin kelpuuttaninen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Naisilla on katalogi täynnä miehiä joista valita ja silti valittavat
No, anna niitä konkreettisia vinkkejä sitten, jos se on niin helppoa: mistä löytyy kunnollisia, raittiita, mukavia, luotettavia sekä positiivisen, tasa-arvoisen asennoitumisen omaavia poikamiehiä, jotka ovat valmiita sitoutumaan ja perustamaan perheen sekä olemaan aktiivisesti isä lapselleen?
Sinä kävelet tuollaisen miehen ohi joka päivä kymmenen kertaa. Ongelma onkin se kohtaaminen ja vastavuoroinen kiinnostus. Ei se, että nämä miehet olisivat jotenkin harvinaisia.
Miten ap voi sellaisen löytää? Kadulla kyselemälläkö?
Varmaan samalla tavalla kuin tässä positiivisen tasa-arvoisessa maassa ne miehetkin löytävät kumppanin. Olemalla aktiivinen.
Ei naisten ego kestä jos ne joutuu tekemään aloitteita tai edes jotain parisuhteen eteen.
Varsinkin kun naisilla on 99% todennäköisyys että aloite onnistuu ja mies lähtee treffeille tai jotain. Miehillä ei ole samanlaista luksusta
Onko se muka luksusta jos mies kelpuuttaa ihan kenet tahansa joka tekee aloitteen? Ei se minusta naisena ole luksusta, että mies ei vaadi yhtään mitään naiseltaan.
Ja sitten jos vaatii niin on henkisesti pahoinpitelevä narsisti, joka omasta mielestään omistaa naisen. Koita tässä dilemmassa nyt sitten tehdä taas oikea liike. Miten standardeja ei saisi miehellä olla, kun joku siitä kuitenkin pahoittaa mielensä, mutta kuitenkin pitäisi olla. Eihän sitä sitten taas joku toinen tunne itseään ainutlaatuiseksi.
Tarkoitan sitä, että kai miehelläkin nyt jotain kriteerejä ja toiveita on sille ihmiselle jonka kanssa aikoo elää, eikä sano kyllä jokaiselle joka sattuisi tulemaan iskemään. Vai eikö miestä muka haittaa yhtään erilaiset arvot tms.? Kai sen toisen ulkomuodonkin pitää miellyttää. Vai onko tosiaan pääasia että nainen tuli iskemään niin se on sillä selvä??
Jos taas parisuhteessa alkaa henkisesti väkivaltaiseksi niin eihän se nyt ole ok.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Naisilla on katalogi täynnä miehiä joista valita ja silti valittavat
No, anna niitä konkreettisia vinkkejä sitten, jos se on niin helppoa: mistä löytyy kunnollisia, raittiita, mukavia, luotettavia sekä positiivisen, tasa-arvoisen asennoitumisen omaavia poikamiehiä, jotka ovat valmiita sitoutumaan ja perustamaan perheen sekä olemaan aktiivisesti isä lapselleen?
Sinä kävelet tuollaisen miehen ohi joka päivä kymmenen kertaa. Ongelma onkin se kohtaaminen ja vastavuoroinen kiinnostus. Ei se, että nämä miehet olisivat jotenkin harvinaisia.
Miten ap voi sellaisen löytää? Kadulla kyselemälläkö?
Varmaan samalla tavalla kuin tässä positiivisen tasa-arvoisessa maassa ne miehetkin löytävät kumppanin. Olemalla aktiivinen.
Ei naisten ego kestä jos ne joutuu tekemään aloitteita tai edes jotain parisuhteen eteen.
Varsinkin kun naisilla on 99% todennäköisyys että aloite onnistuu ja mies lähtee treffeille tai jotain. Miehillä ei ole samanlaista luksusta
Onko se muka luksusta jos mies kelpuuttaa ihan kenet tahansa joka tekee aloitteen? Ei se minusta naisena ole luksusta, että mies ei vaadi yhtään mitään naiseltaan.
Suurin osa miehistä kelpuuttaa ihan tavallisen naisen. On tutkittu, että miesten mielestä suurin osa naisista on vähintään viehättäviä, kun taas naisten mielestä 90% miehistä on "alle keskiarvon" (ei ole matemaattisesti mahdollista). Itselle kelpaisi ihan tavallinen nainen
Monet toivovat kuitenkin syvempiä tunteita kuin kelpuuttaninen.
Mäkin ihmettelen että kuka haluaa olla kelpuutettu?
Vierailija kirjoitti:
Tiedän tunteen. Olin 35 vuotiaana täsmälleen samassa tilanteessa kuin sinä.
Olen nyt 42 vuotias, eikä lapsihaave ikinä toteutunut minulla, ja on pakko myöntää että se tuhosi jotain sisältäni pysyvästi.
Toivon vilpittömästi onnea sinulle, toivottavasti sinulle käy paremmin kuin minulle.
Ennen kipuilin asian kanssa ja valvoin öitä, nykyään en. Opin hyväksymään sen ettei minulla tule koskaan olemaan perhettä. Se on yritettävä nauttia elämästä niillä eväillä mitä on, eikä haikailla sellaisen perään mitä ei tule olemaan. Toki edelleen mitkä tahansa sukujuhlat toimivat muistutuksena epäonnistumisesta, jättäisin nämä mieluusti kaikki väliin, vaan minkäs teet maailma ei pyöri minun napani ympäri.
M43
Vierailija kirjoitti:
Miten voisin löytää ihan tavallisen miehen joka on 195cm keskipitkä ja näyttää nuorelta Brad Pittiltä ja haluaa sitoutua vain minuun yms
Tai ihan tavallisen naapurintytön, niin kuin vaikka Scarlett Johansson?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Naisilla on katalogi täynnä miehiä joista valita ja silti valittavat
No, anna niitä konkreettisia vinkkejä sitten, jos se on niin helppoa: mistä löytyy kunnollisia, raittiita, mukavia, luotettavia sekä positiivisen, tasa-arvoisen asennoitumisen omaavia poikamiehiä, jotka ovat valmiita sitoutumaan ja perustamaan perheen sekä olemaan aktiivisesti isä lapselleen?
Sinä kävelet tuollaisen miehen ohi joka päivä kymmenen kertaa. Ongelma onkin se kohtaaminen ja vastavuoroinen kiinnostus. Ei se, että nämä miehet olisivat jotenkin harvinaisia.
Miten ap voi sellaisen löytää? Kadulla kyselemälläkö?
Varmaan samalla tavalla kuin tässä positiivisen tasa-arvoisessa maassa ne miehetkin löytävät kumppanin. Olemalla aktiivinen.
Ei naisten ego kestä jos ne joutuu tekemään aloitteita tai edes jotain parisuhteen eteen.
Varsinkin kun naisilla on 99% todennäköisyys että aloite onnistuu ja mies lähtee treffeille tai jotain. Miehillä ei ole samanlaista luksusta
Tältä palstalta olen oppinut, ettei naisen kannata tehdä aloitetta. Mies nimittäin kyllä sanoo "joo" ja lähtee treffeille jne, mutta jatkaa edelleen jonkun muun naisen yrittämistä, josta on oikeasti kiinnostunut. Nainen taas sanoo vastaavassa tilanteessa rehellisesti "ei".
Miksi kukaan oikeasti kiinnostuisi sinusta tuolla asenteella? Ei kukaan jaksa noin negatiivista ihmistä katsella pitkään.
Oletko edes koskaan yrittänyt tehdä aloitetta ihan itse vai onko kokemukset vain vauvapalstan marttyyrikerhon tekstejä?
Hehe... Olen onneksi itse poissa markkinoilta. Muistan silti nuoruudesta, miten kaikkea muuta kuin itsestäänselvää se kumppanin löytäminen silloinkaan oli. Ja nykymaailmassa varmaan kaikesta tullut paljon vaikeampaa ja masentavampaa. Nyt ovat omat lapset tuossa elämänvaiheessa.
Aina jää osa naisista kuten miehistäkin ilman parisuhdetta ja hyvä niin, se on luonnollista luonnonvalintaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten voisin löytää ihan tavallisen miehen joka on 195cm keskipitkä ja näyttää nuorelta Brad Pittiltä ja haluaa sitoutua vain minuun yms
Siis olenko sanonut jotain tällästä? En ole. Olen itsekkin lyhyt, joten miehen pituudella ei ole väliä. Eikä tuloilla, tienaan itse hyvin. Eikä ulkonäöllä, se ei ole kriteeri.
Henkiset ominaisuudet taas ovat tärkeintä. Itselleni sopivia ihmisiä on vaikea löytää.
Ap
Näinhän se useimmiten on.
Suurin osa heistä on vain jo auttamatta vähintään viisi vuotta myöhässä. Se 40 ei valitettavasti ole uusi 20, vaikka sitä kuinka haluaisi.