Miten sinä hoitaisit Suomen työllisyystilannetta?

Vierailija kirjoitti:

Ottaisin työnhaku- ja työntekovelvoitteet kokonaan pois 60 v. täyttäneiltä. Koska usein siinä iässä alkaa jo tulla vaivoja ja moni hakee jo sairaseläkkeellekin. On järjetöntä "velvoittaa" näin iäkkäitä johonkin.

Jos tukia maksettaisi ilman työnhakuvelvoitetta iän perusteella, niin eikös siinä tapauksessa olisi sama päästää nämä yli 60-vuotiaat työttömät eläkkeelle?  

Kansaneläke ja yleistuki pitäisi minusta muutenkin yhdenmukaistaa, eli käytännössä nostaa yleistuki sellaiselle tasolle, että se riittää elämiseen ilman toimeentulotukea, ja yhdenmukaistaa tulo- ja omaisuusrajat myös kansaneläkkeeseen. Ettei voisi enää tehdä niin, että ensin jätetään yrittäjänä eläkemaksut maksamatta tai maksetaan vain minimi, ja säästetään rahat sijoitustileille, ja sitten nostetaan kansaneläke. 

"Ensimmäiseksi pitää ymmärtää, että Suomessa on tällä hetkellä ennätysmäärä työllisiä. Siis työssä olevia ihmisiä jotka saavat säännöllistä kk-palkkaa on enemmän kuin koskaan. "

Netti kertoo näin: Työllisten määrä lasketaan tilastoissa (esim. Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksessa) määrittelemällä henkilö työlliseksi, jos hän on tutkimusviikolla tehnyt ansiotyötä vähintään yhden tunnin rahallista korvausta tai voittoa vastaan

Yhden tunnin viikossa! Riemuitse sinä sitten siinä, että tämä saa säännöllistä 4 tunnin kk-palkkaa. 

Toisekseen osa-aikatyötä tekevien määrä on noin 20% (naiset enemmän kuin miehet). Osa-aikatyöt ovat useimmiten sen luonteisia, että jäävät tuntipalkoissa paljon jälkeen muista työtyypeistä. Voit ihan itse laskea, mitä olisi kk-palkka, jos tuntipalkka on vain 12 euroa. 

Muistaakseni keski- ja mediaanipalkkoja lasketaan vain kokoaikatyötä tekeviltä. Tämä vääristää todellista tilannetta, koska mukana on vain 80% niistä, jotka kuitenkin luetaan työllisiksi. 

Vierailija kirjoitti:

Vapauttaisin työmarkkinat kaikesta sääntelystä. Työnantajalle oikeus sanoa työntekijä irti ilman mitään irtisanomisaikoja eikä tarvitse selitellä syitä potkuille. Palkasta sovitaan pelkästään työntekijän ja työnantajan kesken. Kummasti nousisi työtehokkuus etenkin julkkarin suojatyöpaikoissa kun lusmut ja sarjasaikuttajat saisivat kenkää ja tilalle otettaisiin ahkeria ja työhaluisia ihmisiä. Näin toimien meillä olisi hetkessä massatyöttömyyden sijaan oikeasti kysyntää ihmisten työpanokselle. Verotustakin voitaisiin keventää kautta linjan ja positiivinen kierre olisi selviö.

Tuosta seuraisi varmasti enemmän pahaa kuin hyvää. Se mahdollistaisi täysin avoimesti omien sukulaisten suosimisen ja mahdollistaisi paremman palkan maksamisen pelkän pärstäkertoimen perusteella. Valitettavasti kun kaikki yrittäjät tai esimiehet eivät ole tasapuolisia tai reiluja, niin näitä asioita on syytä säännellä. 

Töissä olevat eläkeläiset ei ole kirvesmiehiä. Sen asiantuntijan korvaamiseen ei käy pakasta vedetty juniori. 

"Jos tukia maksettaisi ilman työnhakuvelvoitetta iän perusteella, niin eikös siinä tapauksessa olisi sama päästää nämä yli 60-vuotiaat työttömät eläkkeelle? "

Eläke taitaa tulla kalliimmaksi, siksi ei päästetä, mutta inhimillisyyden vuoksi olisi syytä päästää tuon ikäiset pois edes työnhakuvelvoitteesta. Ihminen saa sen 600 euroa kuussa, eikä todellista mahdollisuutta uuteen työhön ole, ja heitäkin varten on palkattu virkailijoita soittelemaan ja vahtimaan työnhakua. Mikä järki?

eri

Vierailija kirjoitti:

Nelipäiväinen työviikko (ja palkka myös 80%).

Seuraukset:

- Useammalle riittää töitä

- Sosiaalimenot vähenevät, koska useampi saa palkkatuloja

- Tuloveroja voi laskea, joten palkasta jää enemmän käteen (kompensoi 80% palkkaa)

 

Ennen kuin joku sanoo, että "minun työstäni ei voi kukaan korvata yhtä päivää", niin ymmärtäkää, että työnjako uudistuisi täysin, jos nelipäiväinen työviikko olisi normi. Tällöin yhden työntekijän osuus mitoitettaisiin neljään päivään nykyisen viiden sijasta.

Seuraukset

- BKT supistuu melkein 20%, työttömyysprosentti ei muutu

- Sosiaalimenot kasvavat, koska palkkatulot pienenevät

 - Veroja on pakko nostaa, koska julkinen velka suhteessa BKT:hen on paljon isompi, kun kansantalous on pienempi.

Peli poikki ja säännöt uusiksi.

Päättämään oikeasti viisaita eikä esim. kilpakävelijä-uskovaisia.

Ja vielä, kuten Kekkonenkin tiesi sanoa: ei kokkareita enää ikinä päättämään!

Verotuksen painopistettä voisi siirtää työntekemisen ja teettämisen verotuksesta ympäristö- ja päästöveroihin. Kaivosverostakin voisi tehdä ihan tuntuvan.

Erillisverotus eläkkeellä olevan työtuloon. Palkasta verotettaisiin erikseen, ja eläkettä ei siinä huomioitaisi. Tavoite : Houkutella eläkkeeltä työvoimaa. Eläkeläiset on melkein kaikki suomen kielen taitoisia, ja siellä on kaikki suomessa tarvittava osaaminen.

Toistan : Eläkeläisillä on kaikki osaaminen mitä suomessa tarvitaan.....melkein.

Sote-työpaikat takaisin. Hyödyttää kaikkia, kun sosiaali -ja terveydenhuolto toimii täydellä potentiaalilla. Ihmiset saavat nopeammin ja paremmin apua ja kuntoutuvat nopeammin takaisin  opiskelu-ja työelämään ja jaksavat vanhempina paremmin, jolloin tulevat veronmaksajat eli lapset voivat paremmin ja käyttävät itse todennäköisemmin tulevaisuudessa yhteiskunnan palveluja ( mt, päihde ym.). Julkisen sektorin työntekijät ovat se iso keskiluokka, joka kuluttaa. Eli ostovoima nousisi ja siitä hyötyisivät firmat, myös ne pienyritykset ( kampaajat, hierojat).

Osa-aikatyö tehtäisiin kannattavammaksi.

Työelämän asenne osatyökykyisiä kohtaan muuttuisi paremmaksi eli osatyökykyiset pääsisivät paremmin töihin.

innovatiivisuus olisi yhteiskunnassa iso arvo. Niin kouluissa ja työpaikoilla. Kannustettaisiin innovatiivisuuteen ja luovuuteen ja  yritysten kansainvälisille markkinoille pyrkimiseen.

Tuossa muutama mikä tuli äkkiä ensimmäisenä mieleen.
 

Nämä minä tekisin. 

1. Ansiosidonnaisen uudistus: korkeampi tuki ja pidempi kesto
Korkeampi tuki: Ensimmäisen portaan tason nosto estäisi putoamisen Kelan tuille. Pidempi kesto: Ansiosidonnaisen pidentäminen takaisin kahteen vuoteen. Tämä säästäisi valtion kuluja, koska pääpaino olisi Työllisyysrahaston osuudessa ja Kelan tukia tarvittaisi vähemmän.
2. Ikääntyneet työttömät eläkkeelle: yli 60-vuotiaat pitkäaikaistyöttömät
Automaattinen siirto: Yli 60-vuotiaat ansiosidonnaisen menettäneet suoraan eläkkeelle yleistuen sijaan. Vaikutus eläkkeen tasoon: Varhennus pienentäisi eläkettä (samoin kuin työttömyyskin pienentää), joten kustannusvaikutus sekä työttömälle että valtiolle olisi neutraali.

3. Kannustaminen pienyrittäjyyteen: YEL-maksut vapaaehtoisiksi ja tiukennus kansaneläkkeen ehtoihin
Vapaaehtoinen YEL: Yksinyrittäjien vapauttaminen kokonaan pakollisista YEL-maksuista ja yksityisen eläkesäästämisen mahdollistaminen. Tiukemmat rajat: Kansaneläkkeen omaisuus- ja pääomatulorajojen kiristäminen kikkailun ja väärinkäytösten estämiseksi.
4. Tukea ja turvaa pienyrittäjille: valtiontakaus rahoitukseen, ansisidonnainen turva
Aloitusvaiheen tuki: Lisää neuvontaa, verkostoja sekä valtion takaamaa riskirahoitusta alkaville yrityksille. Sosiaali- ja työttömyysturva: Palkansaajia vastaava ansiosidonnainen turva myös ammatinharjoittajille. Ansiosidonnaisen puuttuminen on se suurin pullonkaula, miksi työttömät eivät uskalla alkaa yrittäjiksi. 
5. Osaaminen vastaamaan työvoimapulaa: opiskeluvapaus työvoimapula-aloille, ei-työllistävät koulutukset maksullisiksi
Opiskeluvapaus työttömille: Oikeus opiskella lisäkoulutuksia tai uusi tutkinto työllistäville aloille työttömyyden aikana. Nyt on menty jo oikeaan suuntaan kun on sallittu oikeus opiskella avoimessa korkeakoulussa, mutta kannattaisi sallia myös uusi tutkintokin, jos se on tarpeen työvoimaviranomaisen arvion perusteella. Rahoituksen kohdentaminen: Valtion rahoittamien koulutusten painottuminen työllistäviin ja yhteiskunnalle tärkeisiin aloihin. Myös maksullisen yksityisen koulutuksen salliminen, esimerkiksi kalliit ja suositut taidealan opinnot voisivat olla pääosin maksullisia.

Vierailija kirjoitti:

Vapauttaisin työmarkkinat kaikesta sääntelystä. Työnantajalle oikeus sanoa työntekijä irti ilman mitään irtisanomisaikoja eikä tarvitse selitellä syitä potkuille. Palkasta sovitaan pelkästään työntekijän ja työnantajan kesken. Kummasti nousisi työtehokkuus etenkin julkkarin suojatyöpaikoissa kun lusmut ja sarjasaikuttajat saisivat kenkää ja tilalle otettaisiin ahkeria ja työhaluisia ihmisiä. Näin toimien meillä olisi hetkessä massatyöttömyyden sijaan oikeasti kysyntää ihmisten työpanokselle. Verotustakin voitaisiin keventää kautta linjan ja positiivinen kierre olisi selviö.

Jossain matalan osaamistason hommassa voisi olla työnantajalle etu. 

Osaamista vaativissa töissä johtaisi äkkiä tärkeän tiedon panttaamiseen nahkakansissa. Eli osaajat ei jakaisi hiljaista tietämystään nuorille, josta tulisi negatiivisia vaikutuksia. 

Ongelmaa on jo nykyisin, mutta ehkä enemmän laiskuudesta ja ajan riittämättömyys vaikuttaa. 

Vierailija kirjoitti:

Sote-työpaikat takaisin. Hyödyttää kaikkia, kun sosiaali -ja terveydenhuolto toimii täydellä potentiaalilla. Ihmiset saavat nopeammin ja paremmin apua ja kuntoutuvat nopeammin takaisin  opiskelu-ja työelämään ja jaksavat vanhempina paremmin, jolloin tulevat veronmaksajat eli lapset voivat paremmin ja käyttävät itse todennäköisemmin tulevaisuudessa yhteiskunnan palveluja ( mt, päihde ym.). Julkisen sektorin työntekijät ovat se iso keskiluokka, joka kuluttaa. Eli ostovoima nousisi ja siitä hyötyisivät firmat, myös ne pienyritykset ( kampaajat, hierojat).

Osa-aikatyö tehtäisiin kannattavammaksi.

 

Työelämän asenne osatyökykyisiä kohtaan muuttuisi paremmaksi eli osatyökykyiset pääsisivät paremmin töihin.

innovatiivisuus olisi yhteiskunnassa iso arvo. Niin kouluissa ja työpaikoilla. Kannustettaisiin innovatiivisuuteen ja luovuuteen ja  yritysten kansainvälisille markkinoille pyrkimiseen.

 

Tuossa muutama mikä tuli äkkiä ensimmäisenä mieleen.
 

Osa-aikatyön tekemisessä suurin este on tällä hetkellä toimeentulotuki. Niin kauan kuin ansaitut eurot leikkaantuvat tuesta täysimääräisesti, ei siitä ole rahallista hyötyä. Päin vastoin osa-aikatyössä käyminen voi jopa lisätä menoja. Helpoiten tuosta ongelmasta pääsisi eroon kun lopettaisi toimeentulotuen käyttämisen pitkäaikaisena tukena ja nostaisi ensisijaisten tukien määrät sellaiselle tasolle, että niillä voi oikeasti tulla toimeen. 

Tämä ei välttämättä edes lisäisi valtion menoja lainkaan. Jos yleistuen määrä nousee, siihen voi laittaa kuitenkin ehtoja, millä perusteella sitä täyttä summaa vähennetään. Esimerkiksi puolison tulot ja varallisuus. Mutta pointti on, että se ei vähenisi 1:1 ihan jokaisesta ansaitusta eurosta, ja se sallisi säästämisenkin. 

Vierailija kirjoitti:

Erillisverotus eläkkeellä olevan työtuloon. Palkasta verotettaisiin erikseen, ja eläkettä ei siinä huomioitaisi. Tavoite : Houkutella eläkkeeltä työvoimaa. Eläkeläiset on melkein kaikki suomen kielen taitoisia, ja siellä on kaikki suomessa tarvittava osaaminen.

Toistan : Eläkeläisillä on kaikki osaaminen mitä suomessa tarvitaan.....melkein.

Kyllä tuossakin on pointtinsa, mutta ei se työttömyyttä paranna, jos kourallinen ikääntyneitä osaajia siirtyy eläkkeeltä takaisin töihin, ja tuo erillisverotus myös vähentäisi valtion verotuloja. Työvoimapula ei tällä hetkellä ole kovinkaan merkittävä syy Suomen työttömyyteen. 

Vierailija kirjoitti:

"Jos tukia maksettaisi ilman työnhakuvelvoitetta iän perusteella, niin eikös siinä tapauksessa olisi sama päästää nämä yli 60-vuotiaat työttömät eläkkeelle? "

 

Eläke taitaa tulla kalliimmaksi, siksi ei päästetä, mutta inhimillisyyden vuoksi olisi syytä päästää tuon ikäiset pois edes työnhakuvelvoitteesta. Ihminen saa sen 600 euroa kuussa, eikä todellista mahdollisuutta uuteen työhön ole, ja heitäkin varten on palkattu virkailijoita soittelemaan ja vahtimaan työnhakua. Mikä järki?

 

eri

Eläke on toki isompi kuin yleistuki, mutta jos sen laskee kokonaisuutena, niin eihän kukaan oikeasti pysty elämään pelkällä 600 euron yleistuella. Aina tuossa on jotain muuta lisänä, joko omaa tai puolison rahaa tai sitten Kelan tukia. Työeläkkeitäkin on useimmille kuitenkin jossain vaiheessa uraa kertynyt, joten he eivät valtiolle kuluja aiheuttaisi lainkaan. 

Siitä oli jo jokunen aika sitten juttu lehdissä, että vain pieni osa eläkkeellä olevista haluaa tehdä töitä vielä eläkkeelläkin. Hallitus on siis erehtynyt siinä(kin), että se on nostanut eläkeikää ja olettanut, että halukkaita työtekijöitä piisaisi eläkeläisissä.

Enin ihmisistä haluaa eläkkeelle heti, kun voi eläkkeelle päästä. Ja iso osa joutuu jo ennen vanhuuseläkettään sairaseläkkeelle, halusi tai ei.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ottaisin työnhaku- ja työntekovelvoitteet kokonaan pois 60 v. täyttäneiltä. Koska usein siinä iässä alkaa jo tulla vaivoja ja moni hakee jo sairaseläkkeellekin. On järjetöntä "velvoittaa" näin iäkkäitä johonkin.

Jos tukia maksettaisi ilman työnhakuvelvoitetta iän perusteella, niin eikös siinä tapauksessa olisi sama päästää nämä yli 60-vuotiaat työttömät eläkkeelle?  

Kansaneläke ja yleistuki pitäisi minusta muutenkin yhdenmukaistaa, eli käytännössä nostaa yleistuki sellaiselle tasolle, että se riittää elämiseen ilman toimeentulotukea, ja yhdenmukaistaa tulo- ja omaisuusrajat myös kansaneläkkeeseen. Ettei voisi enää tehdä niin, että ensin jätetään yrittäjänä eläkemaksut maksamatta tai maksetaan vain minimi, ja säästetään rahat sijoitustileille, ja sitten nostetaan kansaneläke. 

Kyllä, pitäisi olla rohkeutta kajota myös kansaneläkkeeseen. Ei sitä kaikille tarvitse yhtäläisesti maksaa, jos on omaakin varallisuutta, koska kansaneläke on sosiaalituki. 

Vierailija kirjoitti:

Siitä oli jo jokunen aika sitten juttu lehdissä, että vain pieni osa eläkkeellä olevista haluaa tehdä töitä vielä eläkkeelläkin. Hallitus on siis erehtynyt siinä(kin), että se on nostanut eläkeikää ja olettanut, että halukkaita työtekijöitä piisaisi eläkeläisissä.

Enin ihmisistä haluaa eläkkeelle heti, kun voi eläkkeelle päästä. Ja iso osa joutuu jo ennen vanhuuseläkettään sairaseläkkeelle, halusi tai ei.

Todella monet haluavat "omalle eläkkeelle" jo ennen virallista eläkeikää. Jos vain olisi varaa, niin moni jäisi pois työelämästä aikaisemmin.

Venäjän kaupan ja rajan avaaminen olisi nopein ja tehokkain ratkaisu. Se ei tosin ole poliittisesti mahdollista eikä ehkä toivottavaakaan. Itä-Suomelle voisi yrittää hakea EU-kehitysaluestatusta ja saada alueelle rahaa sitä kautta - Keski-Eurooppalaisille voisi alkaa siellä järjestää elämysmatkailua vanhusreservaatteihin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Palkkoja pitäisi tosiaan saada suomessa ylös, palkat on jääneet jälkeen muista maista. Palkan pitää olla niin hyvä, että sillä saa siedettävän hyvälaatuisen elämän eikä niin, että sillä just ja just selviää hengissä. Kulttuuriin tarvittaisiin iso muutos  myös, jotta päästäisiin euroopan tasolle eli lasten tulisi asua opiskelu aika vähintään kotona, jotta eivät lähtisi köyhänä maailmalle ja elämä ala heti velkaisena. Näin voisi välttyä opintolainojen ottamiselta ainakin ensimmäisen koulutuksen kuten lukion ja ammattikoulun aikana. 

Tosiaan Suomessa on jo Euroopan parhaimpaan kolmannekseen kuuluvat pakat. Korkeammat kuin Saksassa, Ranskassa, Isi-Britanniassa... Ei kat Suomi mikään Sveitsi tai Norja ole, vaan sosialistinen kitumaa jossa eletään ulkomaiden piikkiin velaksi 🤣🤣🤣

Suomessa ei ole edes minimipalkkaa. Toisin kuin suurimmassa osassa Euroopan maista. 

 

Toisekseen olet yksinkertaisesti väärässä Ranskaa lukuunottamatta. 

 

https://www.euronews.com/business/2026/05/15/average-wages-across-europ…

Suomessa on useimmilla aloilla kuitenkin TES:in sanelemat minimit, eikä minimipalkka itsessään nosta palkkatasoa. Sitä myös kierretään kikkailemalla työtuntien määrällä aivan kuten noita TES-minimejäkin. 

Tosi ikävä ilmiö on myös, että minimipalkasta tulee usein normi - kuten monissa muissakin asioissa, missä on määrätty jokin minimi. Tämähän nähtiin mm. hoitajamitoituksessa: kun lakiin säädettiin minimimitoitus, niin yhtäkkiä hoivafirmat eivät enää suostuneet palkkaamaan yhtään enempää hoitajia kuin sen minimin, ja kun minimiä laskettiin, niin osa hoitajista irtisanottiin. Toinen, missä tuollainen ulkoa asetettu raja näkyy ikävästi, on asuntojen vuokrataso, joka määräytyy aina siihen maksimitasoon sen mukaan, mitä Kela on millekin paikkakunnalle asettanut maksimiksi. 

Tämän takia en kannata minimipalkkaa.