***MAALIKSET ' 05 uuteen viikkoon***

...joten aloitin sitten uuden...



Kiitokset, Pippandii, kun kaipailit ;-) On ollut niin julmettu kiire, että ei ole ehtinyt muuta kuin pari kertaa nopeasti vilkuilla pinoja. Mutta nyt raapustan pikaisesti jonkun rivin.



Talokaupat on tehty, tai siis loppukauppa tehdään vasta juhannuksen jälkeen, mutta kauppakirja on allekirjoitettu. Laina-asiatkin ovat järjestyksessä, joten hyvällä mallilla ollaan. Nyt kun vielä saisi tuon nykyisen asunnon myytyä... Kiinnostusta on, mutta kukaan ei vielä ole iskenyt rahoja pöytään... No, onneksi saatiin pankin kanssa neuvoteltua asiat hyvin, joten ei ole paniikkia myynninkään suhteen.



Oltiin helatorstain seutu mökillä ja lapsuudenkodissani. Kastoin talviturkinkin, vaikka oli kyllä pirun kylmää vettä... Mutta kiva oli avata mökkikausi. Lauantaina olin sitten vielä tyttöjen kanssa vähän baarissa, tosin läksin kotiin jo puolilta öin, kun niskani olivat niin jumissa, ettei pää kunnolla kääntynyt ja päänsärky alkoi yltyä... Mutta siihen asti oli kivaa. Niskat ovat nyt jo vähän paremmat, mutta eivät kyllä vieläkään kunnossa.



Keskiviikkona lähden sitten kaverin kanssa Tallinnaan risteilylle&kylpylään. Ihanaa päästä kahdeksi päiväksi hemmottelemaan itseään...



Tuulia oli ilmeisesti saanut hyviä uutisia leikkauksesta, hienoa! ja Kalamamin vauva oli kaiketi oikein päin? Kiva juttu!



Nyt on pakko tehdä vielä hetki töitä ennen kuin hilpaisen lasten hakuun...



Palataan!



Terhi

Tänään yritin kaksi kertaa avata pinoa muttei onnistunut. Ihan kauhee päivä takana :/

Piti jäädä tytön kanssa kotiin kun ressukalla on ihan järkyttävä yskä, nuha ja kuume. Päivä oli tosi pitkä kun ulkona on niin kaunis ilma ja mies on koko viikon töissä klo 5-20:30. Käytiin kyllä pikkusen tuossa pihalla, muuten olis molemmat jo hyppiny seinille. Pari limaoksennukset olen siivonnut, onneksi sentään jotain irtoaa ettei jää keuhkoihin muhimaan. Säälittää vaan tuo tyttö kun koko päivän pyyteli ulos kiikkumaan.

Minul on huomenna neuvola ja tyttö pitää ottaa mukaan. Kukaan lapsenvahdeista ei pääse paikalle ja mieshän on töissä. No, meneehän tuo mukanakin mutta en mielellään veisi kipeää lasta tuollaiseen paikkaan. Tosin nyt illalla olikin jo virkeämpi tyty, ehkäpä menis äkkiä ohi.



Niin ja päivystys taas toimii, joopa.....soitin sunnuntaina että tarviin töihin todistusta. Minuu pyydettiin paikalle käymään mutta tyttöä ei. No menin ja käynti venähti. Kirjoittivat sit sunnuntainkin sairaslomaksi joten töihin on mentävä keskiviikkona. Tuskinpa vaan voin viedä neitiä hoitoon. Taitaa mummo joutua meille lapsenvahdiksi.



Tälläistä omanapaista valitusta täältä. Parempaa viikon jatkoa muille :)

Missä kaikki on? Täällä on tooodella hiljaista. Eilisen aikana on tullut vain kaksi viestiä ja tänään ei vielä yhtään! Tulkaahan nyt ihmeessä kirjoittelemaan!



Mä pystyn istumaan vain hetken kerrallaan. Eilen olin kaksi tuntia luennolla ja olo oli tosi tuskainen kun selkää alkoi polttaa. Nyt tuntuu jo poltto alkavan eli ei tässä taas kauaa voi olla. Tylsä vaiva.



Onkos teistä joku joskus huutanut lapselle niin, että myöhemmin todella harmittaa? Mä käyttäydyin eilen kyllä kuin pahainen kakara mutta ei voi enää mitään. Henri oli koko ajan tuhma ja yritti purra mua. Mä kielsin monta kertaa ihan ystävällisesti kunnes hän sitten onnistui puremaan mua tuohon käsitaipeeseen ja se teki todella kipeää. Silloin huusin hänelle aikas kovaa ja pudotin hänet tohon pehmeen sängyn päälle. Laitoin vielä oven perässäni kiinni ja menin toiseen huoneeseen. Henri jäi tietty huutamaan mun perääni mut ajattelin et mun on pakko rauhoittua itsekin ja ojalle tekee ihan hyvää miettiä tekosiaan. Loppuillan olikin sitten tosi kilttiä poikaa ja leikittiin yhdessä. Pyysin häneltä anteeksi huutamistani mutta sanoin tiukasti että hän ei saa purra. Lopuksi halattiin. Nyt mietin, et jääkö lapselle jotain traumoja tollasesta? Toivottavasti ei.



Pytyllä käynti on nyt sujunut ihanan hyvin. Pyytää itse pissalle kun ei ole vaippaa kotona. Unien aikaan on kuitenkin vaippa märkä ja ulkonakin useimmiten vaippaan lirahtaa. Mutta hyvä alku tämäkin : )



Nasulinan tytölle paranemisia!



Missäs Tuulia on? Olen niin tottunut, että olet tänne joka päivä kirjoitellut : )



Ai niin, Henri sai eilen tarhasta mukaansa lapun, jonka mukaan hän siirtyy syksyllä toiseen ryhmään. Ryhmässä on yleensä 3-4-vuotiaita ja Henri on silloin vasta 2.5v. Tuntui hurjalta, et mun pieni vauva on muka jo niin iso. Onneksi ne tädit on hänelle tuttuja kun ovat nyttenkin samalla pihalla ja käyvät yhdessä laulamassa yms. Yksi outo nimi kuitenkin oli ja kaksi tuttua tätiä. Voipi olla, että joku tulee äippälomalta tms. kun nyt siinä on yks kiva nuori lastenhoitaja, jonka nimeä ei kuitenkaan ollut listalla. Nyt ehkä kaikki menee hyvin ja mä murehdin turhaan.



Nyt voisin mennä taas siivoamaan ja sit ajattelin leipoa sämpylöitä.



Kalamami, Henri ja masuasukki rv 36

Miehellä on vapaita, eilinen ja tänään, niin silloin on vaikeaa keretä pinoilemaan. ;) Eilen aamulla meillä oli käymässä tämä perhetyöntekijä, mutta ei sitten jäänyt pidemmäksi aikaa, kun mies oli kotona. Suunniteltiin uusia käyntejä, tulee ensi torstaina ja sitten ensi tiistaina. Yritetään saaha keskusteluaikaa, jotta minä saan myös käydä asioita läpi.



Tämän jälkeen lähdettiin sitten pappalaan yökylään. Ihana ilma, mutta tuulee. Tuntuu että aina tuulee. Tehtiin kasvimaata ja pihahommia, mökillä grillattiin ja saunottiin. Vesi on kyllä kylmää..onhan melkein joka yö hallanvaara ollutkin.



Hienosti on tämä meidän vanha koira sinne kotiutunut ja jää mukisematta, kun me lähdetään sieltä pois. Miulta vaan pääsee aina itku, tai no, olen mie ehkä pari kertaa itkemättä päässyt lähtemään ;). en tiedä, ikäviä temppuja se on sielläkin jo kerennyt tekemään, joten lopetus on todennäköisesti edessä, kuitenkin.



Sunnuntaina laitoin sitten ne työhakemukset. Kaupunki hakee 4 lastenhoitajaa. Huomenna on viimeinen hakupäivä..huh huh, jännittää kuinka miulle käy. Jos pääsen töihin, meidän elämä muuttuu kovasti 1.8. Mie lähen töihin ja tytöt hoitoon. Tai jos ei tärpännyt, Mimmi lähtee puolpäivähoitoon ja me ollaan se aika kaksistaan kotona. En vaan tiedä kuinka ihmeessä meidän talous kestää sen..tulot on tällä hetkellä jos ihan kaikki roposet laskee niin vajaa 1800e/kk. Mimmin hoitoon meno maksaa sitten miulta sen sisarruslisän vielä pois, ja kuluja kuitenkin tulee lisää-en tiedä mistä vyötä kiristää enempää. Joten toivokaamme että pääsen töihin, vaikka mielellään olisinkin kotona =)



Kalamami mietti tuota huutamista. Mie olen kyllä noitten asioitten kanssa joutunut painimaan, silloin kun meillä oli tosi vaikeea. Sen miun hermojen menettämisen jälkeen, kun vahingossa raapaisin Mimmiä, en ole enään edes huutanut. Sitä ennen kylläkin.. Tärkeää on että asian käsittelit Henrin kanssa ja mitä tärkeintä itsesi kanssa. Toimit ihan oikein.



Tel, mukavaa kuulla sinustakin. Miekin tässä jo kerkesin ihmetellä, vaikka arvasin elämäsi olevan tällä hetkellä kiirrellistä. Tosi hyvin olette saaneet asiat hoidettua, ei tarvi pelätä kahen asunnon loukkoa. Joko olette alkaneet pakkaamaan?



Joko Nasulinalla voitte paremmin? Tyhmästi se lääkäri kirjoitti sen sunnuntainkin vapaaksi..höh, järki hoi. Onneksi miun mies tekee vaan 10h päivää, teillä on kyllä ihan extra pitkät ajovuorot. Ajaa teillä mies minne asti kuormaa? Meillä vaan tässä n.100km säteellä..mutta se onkin sitä tavaran viemistä ja hakemista..fyysistä työtä.



Nyt Mimmi kiljuu että kauppaan. Luvattiin mennä ostamaan kypärä. Sekä mie tarviin kasvuritilää, ja mietin mistä saisin sen kukkapöydän parvekkeelle. .



Nyt lopettelen..heissan.



Tuulia

Täällä sitä taas ollaan... Mun ei auttas pitää ollenkaan taukoa vaan kirjoittaa joka päivä, niin pysyy ajan tasalla ja ehtii kirjoitellakin. Jos tulee taukoa, sitten pitää lukea kaikki vanhat pinot ja sitten tulee taas jotain eikä ehdi kirjoittaa... No, kiinnostaa varmaan kiviäkin ;-)



Sitähän mun eilen vielä piti, että me ollaan muksujen kanssa myös tulossa Lehtovin pihalle tapaamiseen. Lapsilla sattuu olemaan hoitajien koulutuspäivä, joten ovat muutenkin vapaalla, eli päivä sattui hyvin. Tuon siis myös isomman. Pippandii: ootko tulossa? Molempien poikien kanssa? Aattelin, että jos tuolle isommallekin olis seuraa ;-)



Huutamisesta: Olen pari kertaa kyllä menettänyt hermoni niin, että olen karjaissut kunnolla. Ja sitten pyytänyt anteeksi... Tuntuu tosi pahalta ja itseä harmittaa, kun on käyttäytynyt kuin pahainen kakara. Olen sitten jutellut kyllä tilanteen selväksi, eikä tuo näytä lapsille jääneen traumaksi - en kyllä usko, että pelkällä huutamisella saa lapsille traumoja, jos sitä ei tee jatkuvasti. Toisaalta uskon siihen, että aikuisetkin saavat tunteitaan näyttää, ts. osoittaa, että heitäkin välillä väsyttää/hermostuttaa jne. Tosin kovasti siis tietysti yritän olla aikuinen ja pysyä tyynenä, mutta välillä tulee tiuskaistua ja pari kertaa tosiaan olen kyllä huutanutkin.



Nasulinan perheeseen paranemista ja jaksamisia! Ja Kalamamille voimia loppumetreille - eivät ole kivoja ne viimeisten viikkojen vaivat, mutta onneksi se palkinto on ihana ;-)



Jahas. Jos tekisi taas töitä. Nyt onkin kiva tehdä hommia, kun on suu makeana - työkaveri tarjosi kakkua, kun oli mennyt perjantaina naimisiin (ihan salaa kaikilta työkavereilta ja jopa sukulaisiltaan...). Oli muuten aivan iiiiihanaa suklaakakkua ;-)



Terhi & hoidossa olevat muksut

ei olla vielä mitään pakattu... Aateltiin, että mies saa ruveta sitten kesäkuun alusta alkaen pikku hiljaa kuljettaa tavaraa ensin mun vanhemmille, viedään sieltä sitten uuteen kotiin... Tyhjennetään ensin varasto ja autotalli - niissä kun riittää tavaraa...



Huomenna tulevat taas yhdet " privaattinäytölle" . Pitäkää peukkuja, että tekisivät hyvän tarjouksen...



Terhitaas

Terhille onnea talon johdosta! Kivasti teillä tuntuu tuo homma olevan hanskassa.



Nasulinalle sympatiat sairaan kanssa. Täytyy myöntää että tuollaisella miehen työvuoroilla ja lapsen sairastelulla minä olisin aika sekona. Minua nyt jo sieppaa kun tänään meni perhekerho ohi suun, kun esikoisella oli hammaslääkäri ja kiskottiin maitohampaita- nyt valuu enää kuola puudutetusta suusta, verentulo jo lakkasi. Nyt sen jälkeen ollaan kotona yhdessä ja isommat katsovat videoita (sairas toivoi sitä) ja minä olen maaliskuisen kanssa lattialla ohessa leikkimässä. Huoh, kun niin mielelläni olisin mennyt ihmisten ilmoille, vaikka tänään jo kävin pankissa ja kaupassa (en mennytkään puistoon, kun ajattelin että iltapäivästä pääsen perhekerhoon, mutta olikin väärä valinta).



Kalamamille tsemppiä noille loppumetreille.



Tuulialle onnea työpaikan kanssa. Tuo pennin venyttäminen on tuttua, mutta kummasti sitä ei jaksaisi ihan päättymättömiä aikoja. Se helpottaisi että ainakin tietäisi milloin se päättyisi. Ja suoraan sanottuna meillä alkaa tuo vuodesta toiseen aina uuden lapsen kanssa kotona olon vaikutus talouteen kypsyttää, olisi kiva kun joskus voisi elää vain normaalisti. Eli jotensakin ymmärrän tuon taloudellisen pointtisi.



No meillä siis elämä muuten hyvin, mutta nyt tuli kotipäivä esikoisen hampaiden poiston vuoksi (ja sattui juuri siihen perhekerhoaikaan). Ensi viikolla vedetään sitten lisää. Hampaita tarvitsee poistaa koska eivät lähde rautahampaiden tieltä itsestään.



Muuten tuntuu että aamupäivän tarvitsin hengähtämiseen (mitä nyt käytiin siellä pankissa ja kaupassa), mutta nyt tekisi mieli päästä ihmisten ilmoille. Eilen olikin kaveri lasten kanssa käymässä ja iltapäivän istuin puistossa muitten äitien kanssa juoruten. Hyvästä säästä johtuen puistossa oli kerrankin väkeä! Ja illan vielä soitin tutulle äidille ja lähdettiin lasten kanssa jumppapaikalle istuskelemaan ja otettiin siiderit mukaan: Siellä näytti vaan muutama muukin äiti olevan lasten kanssa liikenteessä ja yksi ainakin lasten kanssa " tiukkapipoisempi" äiti oli myös liikenteessä ja mietin mitäköhän ajattelee kun mammat istuu penkillä ja juo siideriä lasten kiipeillessä ympäriinsä... Sainkohan minkäkin leiman otsaani?



No kuntoilunkin aloitin ja olen käynyt juoksemassa jo 2päivänä-heh kauankohan tämä kuntoiluaalto kestää. Reisissä se vähän tuntuu, mutta kunto kyllä kestää. Ongelma on vain ne jenkkakahvat ja vatsa ja kaikki muut kilot, mutta niiden poistaminen onkin työlästä. Olisi vaan kiva käydä miehen kanssa yhdessä lenkillä, mutta kumpanakin päivänä olemme lasten vuoksi tietenkin käyneet vuorotellen lenkillä: Mies rullaluistelemassa/pyöräilemässä ja minä hölkkälenkillä. On turhauttavaa vaan käydä vuorotellen niillä lenkeillä.



Tilasin muuten kampaajankin, edellisestä on jo puoli vuotta aikaa. Totesin että nyt on oltava rahaa (tai siis miehellä on pian palkkapäivä), sillä siihenkin menee törkeästi rahaa. Yritän myös käydä jonkun kesähameen ja paidan shoppailemassa, jotta kehtaan kesällä liikkua. Tarkoitus olisi siis piristää itseään ulkoisesti.



Pohdiskelin opettajan ja kerhonvetäjän kevätlahjaakin (uskomaton vaiva joka vuosi) ja tänään käytiin ostamassa kukkaruukkuja, jotka lapset sitten itse koristelevat. Siihen sopivia kyniä kun ostin jo aikaisemmin kun lapset tekivät ovikyltit omiin huoneisiinsa. Nyt siis ruukkujen piirtäminen on työn alla, kerrankin homma on ajoissa. Sitten ostetaan vaan kukat niihin ja paketoidaan juhlissa annettaviksi.



No nyt sain tuon esikoisenkin kohtalaiseen kuntoon ja hän lähtee liikenteeseen. Niin minäkin noiden tyttöjen kanssa edes puistoon/ulos. Pakko päästä vähän liikkeelle taas. Kummasti löytyisi tuota ylimääräistä energiaa tehdä kaikkea muuta kuin kuluttaa aikaa kotona. Noista ihanista säistä ollaan nautittu, mutta ulkona olemiseen/elämiseen jää koukkuun ja nyt pitää päästä ulos.

Nettipimennon jälkeen linjoilla taas! Siis helatorstaina meillä hajos (=virus?) vanha kone. Virusta epäillään, mutta kun ei ite tajuta juurikaan tietotekniikkaongelmien päälle ja mikrotukihenkilömme on erittäin kiireien nii jouduttiin? ostaa kannettava. Vanha kone oli kyllä etanannopeudella toimiva. Kesäloma säästöt meni sitte tähän koneeseen......

Syystä josta TEl tuo molemmat lapsensa tapaamiseen en minä sinne pääse. Kiva olisi ollut tulla, mutta mutta koulutus ennenkaikkea! Jos nyt saan noi omat lapset johonkin sen päivän ajaksi- Tulee tyyriiksi jos mies pitää palkatonta.

Auringosta on nautittu täälläkin, grilli oli pyhinä kuumana, sisähommat tekemättä jne. Paitsi tänään on ollut sateisempaa.

Maalisneiti on tullut entistä mahdottomammaksi. Oppi kiipeämään isosiskon parvisänkyyn, muttei osaa tulla alas. jepjep. Nukkumaan ei kävis millään illalla eikä päivällä. Lapsi joka on ollu unelma nukkuja ei ole sitä enää. Joku VAIHE????????Tekee muutenkin melkein mitä haluaa, että sitä se kotihoito teettää;) Mies jo suositteli päiväkotia huonona hetkenään.

Kovasti olemme tulossa tapaamiseen. Jos jotain hässäkkää tähän vielä pukkaa, niin sitten ilmoittelen (eli että mies kun on töissä, niin ei saisikaan vapaaksi tai että siskoni ei voisikaan ottaa meitä vastaan..). Mutta joo, kun (yritän vältellä sanaa jos) tulemme, niin molemmat jätkät seuraavat äitiään!! ;))) Ja leikkikaveria kaipaa varmasti meidänkin esikko.



Töitä, töitä ja töitä. Eikä siitä sen enempää.



Vesirokkopotilas on jo paremmassa kunnossa. Eilen leikki veljensä kanssa ihan kunnolla, eikä väsähtänyt yhtään. Happihyppelyllä on käynyt sylissä, kun tänään meilläkin aivan mahtava sää, mutta ihan hyvillä mielin palaa sisälle.. Taitaa itsekin ymmärtää, että ensin on tauti sairastettava kunnolla poies.



Minä olen löytänyt itselleni uuden harrastuksen! Tai no uus-vanhan eli aina toki olen liikkunut ja harrastanut monenlaisia lajeja, mutta tässä elämänvaiheessa perhe ja työ aikatauluttaa arjen aika mukavasti, joka tarkoittaa sitä, etten muka ole oikein ennättänyt liikkumaan. Mutta: olen käynyt nyt kuntokeskuksessa. Välillä jumppaa ja välillä ihan omia juttuja, itselle passeliin aikaan (mulla kun saattaa olla hyppytunti keskellä päivää). Ennen kovin vieroksuin salijuttuja, mutta mikäpä tässä - oikeastaan on ollut hauskaa! Ja kuntokin kohenee. Kait.



Pian esikoisen kanssa lähdemme perhepäivähoitajien järkkäämään illanviettoon, kevätjuhla ikään kuin. Sinne siis. Kivaa viikkoa!

Jospa helpottaisi olo!



Ja eiköhän meidän kaikkien vanhemmuuteen kuulu, ennemmin tai myöhemmin, näitä " heikkoja hetkiä" . Itse olen ainakin oppinut jotain lisää kärsivällisyydestä, kun oikein olen päästellyt... ;))

Huomenta!



Mie ja Moona herättiin klo 8.12, kun ukki mokoma soitteli. Mimmi jatkoi unta vielä puoli tuntia.Juuri äsken heräsi. =) Ei uskoisi.



Nyt valmistaudutaan leikkipuiston 30-vuotisjuhliin. Alkavat kymmeneltä ja me käydään vasta aamupalalle.



Joten paremmalla ajalla.



Tuulia

Missä kaikki on?

Oma olo on kyllä ihan tööt :/

Viime yönä siivosin limaoksennuksia ja lohduttelin yskivää ja itkevää lasta. Olipa kiva herättää hänet klo 7 ja raahata mummolaan :/ Mutta kun oli pakko lähteä töihin, voi tätä elämää. Onneksi on tuttu mummola mutta kyllä oli miulla tippa linssissä kun likka oli niin surkeana. Kuumetta ei onneksi enää ole, pientä lämpöä välillä.



Tuulia kyseli miehen ajoista: Nyt tekee poikkeuksellisesti koko viikon kahta vuoroa. Eli aamuvuoro käsittää tässä kotikaupungissa pyörimistä ja tavaroiden viemistä. Iltavuoro sit käsittää sen että ajaa Lpr-Mikkeli-Lpr. Eli ei pitkää matkaa mutta tavaraa on paljon. Ja tuo Mikkeli käsittää siis kaiken mahdollisen Kelpokuljetuksen tavaran, myös postia. Ens viikolla on sit " vain" kaksi tuplavuoroa, keskiviikko ja perjantai. Muuten on vain aamu (klo 5-15) tai ilta (13-20).



Mitenkä minä en osaa olla oman lapsen kanssa? Siis tässä tilanteessa että toinen on kipeä ja ollaan kotona. Enkö vain ole tottunut siihen? Päivä tuntui hirveän pitkältä :/



Taitaa huonot yöunet vain vähän masentaa.

Onnea Tuulialle hyvistä unista!



Kalamamiko se puhui huutamisesta. Jep: voi kauhea miten paha olo miulle tuli kun eilenkin huusin lapselle. Siitä kun leikki ruoalla. Harvoin korotan ääntäni huutamisasteelle ja sit vielä kun toinen on kipeä. Auts :/ No pyysin kyllä anteeksi ja halattiin.



Kiitos teille sympatioista, täällä yhteisössä on kyllä ihania ihmisiä, teille kun voi puhua mistä vain =)



T: Nasulina ja köhivä Noora

Pikaisesti pinoon, ennen kuin hurvittelu kutsuu... Lähden nimittäin kohta Tallinnaan! Edessä on yksi yö laivalla ja toinen kylpylähotellissa... Ihan tyttöjen reissu yhden kaverini kanssa. Onpa ihanaa päästä vähän rentoutumaan! Vaikka tiedän, että tulee kyllä ihan hirveä ikävä lapsia ja miestä... On muuten eka kerta, kun olen näin pitkään (=2 yötä) erossa lapsista...



Pippandii: kiva, kun tuutte (minäkään en käytä jos-sanaa...)! Jospa meidän isommat löytäisivät yhteisen sävelen... ;-)



Ja Nasulinalle jaksuja tautivuoteen äärelle. Munkin mielestä muuten kipeän lapsen kanssa päivät menee sikahitaasti - varmaan siksi, että lapsi on usein sitten niin kovin kiinni itsessä, ettei saa hetken rauhaa, vaan toista pitää lohduttaa jne. koko ajan...



Nyt on pää tyhjä, kun olen paukuttanut töitä etiäpäin hirveällä tahdilla, että voi sitten rauhassa lomailla... Ei muista mitään... No, palailen sitten kertomaan teille risteilykuulumiset!



Mukavaa loppuviikkoa kaikille!



Terhi

Hullun hommaa tämä opiskelu kiireisen työn lomassa. Tänään oli aloituskeskustelu opinnäytetyöohjaajan kanssa ja nyt homma pitäisi ihan tosissaan käynnistää. Ensimmäinen seminaari on perjantaina, samoin yksi tentti sekä opponointi. Huh. Ja töissä tuttua hulinaa, tällä kertaa tosin täällä pääkaupunkiseudulla vaan. Vielä reilu kolme viikkoa ja sitten lomalle!! En kyllä tee mitään töihin tai opiskeluun viittaavaakaan koko lomalla.



Ja sitten palsan pääaiheeseen eli maaliskuiseen. Tarhassa oli tänään liikuttavat kevätjuhlat ja suurella ylpeydellä ihasteltiin Kaisan esiintymistä. Oli suuri arvoitus suostuuko neiti nimittäin yhteistyöhön laisinkaan.. Mutta hyvin meni ja kuvia tuli otettua sata. On niitä lauluja harjoiteltukin aamusta iltaan. Siis Kaisa laulelee kotona illalla nukahtaessaan ja aamulla herätessään. Ja pitkin päivääkin on vielä pitänyt treenailla.



Ihanaa kuulla, että Tuulian lapset ovat alkaneet nukkua pidempään. Meilläkin joinakin aamuina on jo nukuttu YLI kuuteen, mutta tänäänkin laulu alkoi kuulua jo reilusti ennen. Kai sen kanssa on vaan pärjättävä.. Tai sitten hankittava ne pimennysverhot ja taisteltava nukkumisasiat vaan uudestaan, kun lähdetään mökille. Jonne pimennysverhojen asentaminen ei käy ihan kädenkäänteessä.



Muuten elo on mukavaa. Kiukkukohtauksia on ollut viime päivinä hyvin vähän ja äidinkin hermo on kestänyt. Kyllä mun tulee myös karjuttua lapselle (" kuin hullu upseeri" , erästä kirjaa lainatakseni), mutta itsehillintä on onneksi kasvanut roppakaupalla ja huutokonsertteja ei juuri ole. Meillä nimittäin Kaisa huutaa takaisin.. Tottakai sitä PITÄISI pystyä käyttäytymään kuin aikuinen, mutta näyttäkää mulle yksikin ihminen, joka siihen pystyy aina..



Nyt on painuttava pehkuihin, kellohan on jo yli kymmenen. Mihin aika taas katosi?



kua ja Kaisa

Myöhäistä nyt mutta Telille kuitenkin ihanaa Tallinnan matkaa! =)

Ollaan lähdössä ukon kanssa Tukholmaan 12.6 eli eipä siihenkään ole enää pitkä aika, ihanaa!

KUA: Nyt pitää kyllä kysyä kun kerroit että teidän Kaisa laulaa! Siis että ihanko osaa jo lauluja? Hieno juttu =) Taitaa puhekin sitten olla jo aika kehittynyttä.

Meidän neiti ei oikein laula, tapailee kyllä ehkä " ihha-haa" ja se menee aika lailla sävelen mukaisesti. Lauletaan kyllä aika paljon kotona...mutta ehkäpä se siitä joskus.

Puhetta on alkanut tulla aika kivasti. Toissailtana selitti miulle että " isi tullee kohta kottii, isi ittuu tässä, isi syö nakkia, isi mennee aa-aa" =) Ei nyt ehkä noin kirjaimellisesti mutta ymmärsin kyllä mitä miulle selitti.



Ainiin, perustin eilen Irc:iin sivuni, ne ovat vielä ihan alkutekijöissä. Mutta jos joku haluaa käydä luuraamassa niin nimimerkki siellä on Nooranäippä.



Ja nyt töihin, heippa kaikille!

Jääkin nyt lyhyeksi, Mimmi ei olekaan sillä tuulella että saisin olla koneella. " äiti istumaan, pois tästä, Moona nukkumaan.." Näin meillä komennetaan.



Perhetyöntekijä olikin tässä pari tuntia Mimmin kanssa ulkona. Ei varmaan käykään enään montaa kertaa, kun ei kai ole tarvis. Mie kun voin paremmin ja lapsetkin nukkuvat. Kesä tulee ja paljon kaikkea kivaa virikettä on helppo keksiä.



Yritän tässä palata, kunhan tilanne rauhoituu..



Tuulia

Täältä minäkin pinoon pitkästä aikaa!



Minä olenkin viettänyt hemmottelu aamupäivää.Kävin manikyyrissä ja kyllä oli ihanaa!Kynnetkin viilattiin oikeseen muotoon kasvamaan,ni on sit hääpäivänä ees jokseenkin siistit kynnet.

Minä kun en työni puolesta voi pitkiä kynsiä pitää,niin luultavasti laitetaan sellaset tekokynnet,jos omat ei kerkee kasvaa/lohkeilee yms.

Rakennekynnet ois ollu nätti vaihtoehto,mut maksavat 70euroo ja joutusin kuitenkin jo v.lopun jälkeen poistattamaan ne.



No niin,mennäänpä sitten itse asiaan eli maalikseen.Meillä on nyt ruvettu sanomaan sanoja ihan älyttömällä tahdilla.Ja viime viikolla tuli kerran kahden sana lause:hyvä pappa.Että jospa se tästä.Huomaa kyl et on helpottanut päivittäisiä tilanteita tosi paljon kun toinen osaa sanoa mitä haluaa.Toki vielä tulee törmayskurssia kun äippä ja isi ei ihan aina ymmärrä ekasta sanasta,mitä on mielessä.



Hoidossa sujuu ihan ok, jääminen on Juusolle vain nyt vaikeaa.Tänäänkin kun vein,ni olisi vaan sylissä halunnut olla ja puristi lujaa kiinni kun yritin laskea maahan.

Meilläkin oli tiistaina alkuillasta ns.kevätjuhla hoidossa.Juusokin esiinty niin reippaasti ja sit siellä oli sellanen pikku poni,jolla lapset sai käydä ratsastamassa.Alkuun Juuso oli ihan vakavana hepan selässä,mut rentoutu sitten ja nauro onnellisena!



Jep,vaan täytyy lähteä valmistautuun iltavuoroon.



Suohomppeli81 ja Juuso

kyllä Kaisa osaa sanat muutamaan lyhyeen lauluun, kuten pienet sammakot, piiri pieni pyörii, pikkuiset kultakalat, tuiki tuiki tähtönen yms. Kaikki ei tule tietenkään oikein, kun jotkut sanat on vaikeita pienen suuhun vielä. Vertailuksi kerrottakoon, että Lehtovin Helmi veteli jo jouluna kaikki joululaulut siten, että minäkin pystyin ne tunnistamaan!! Taitaa olla hyvin yksilöllistä, tämäkin!



Mua laiskotaa. Kaikenlaista pitäis tehdä, mutta mitään en saa aikaiseksi. Mieli odottaa jo kesälomaa.. Äh, pakko jatkaa töitä.



kua ja Kaisa

Ihan ensin: Onko kellään kivoja tyttöjen vaatteita myydä kokoa 80-86cm? Edullisesti?



Mie tässä kävin tyttöjen kaapit läpi. Moona siirtyy 80cm vaatteisiin, eikä meillä ole kuin muutamat? Mitä ihmettä Mimmi on silloin pitänyt päällä vai onko vaatteet kenties hukkunut kiertoon? Aika paljon tietty oli itelläkin kierrossa olevia vaatteita ja nyt sitten ollaan ihan pulassa kun lapselle ei ole vaatteita =). Mimmilläkin kaikki 92cm vaatteet on pieniä, hihat lyhkäsiä ja housun puntit korkealla nilkoissa. Laitoin sitten niitäkin pois ja vielä vähemmän jäi Mimmille vaatteita. Yritin h&mltä tilata, mutta sielläkin kaikissa melkein 98cm loppu. Tälläselle rahattomalle on helpompi ostella laskulle kun mennä suoraan kauppaan. Pakkohan se on vissiin jostain kuvetta kaivaa =)



Hassua ajatella että miehelläkin alkaa juhannuksesta loma, siis 4 viikkoa siihen. Aivan ihanaa..sitä odotellessa on kyllä kaikkea mukavaa ohjelmaa tiedossa-



Paino..en ole juurikaan vaa' alla käynyt. Nyt pitäs ottaa itteää niskasta kiinni. Tavoite sinne veljeni häihin heinäkuun loppuun mennessä saaha ne 2kiloo pois. Montahan on vaan nyt tullut tilalle ;) Sinne häihin teetätän omasta hääpuvusta iltapuvun. Tai siis korsettiyläosa pysyy samana, mutta tehään uusi helma. Miulla kun puku oli yläosa tummanpunainen ja alaosa valkoinen. Kesäkuun alussa on aika varattu ompelijalle. Saan sitten tuon hääpuvunkin uusio käyttöön.



Suohomppelille piti sanomani, että miulla oli sellaset tekokynnet myös omissa häissäni ja muissakin juhlissa ollut. Ne vaan syö sitä omaa kynttä ihmeellisesti. Kynnestä tulee pehmeät, kai johtuneen siitä liimasta.



Moona opettelee sanomaan isi- IZ- . Niin veikeää seurata kun noin pieni onkin sitten jo olevinaan noin iso.Mimmillä kun tuo puhe alkoi niin myöhään, kohta miulla on täällä kaksi höpöttäjää =) Voi ei..ja se kyselykausi.heh.



Laulaminen..meilläkin Mimmi kyllä ihan laulaa lurauttaa, sekä pieniä runoja osaa ulkoa.

" Kotka kiitää kaartaa, tekkee pessää kaiken kessää-tuonne tuonne!!"



Sekä se leikkiloru " keisari kiertää taloa, keisari kiertää taloa, katsoo ikkunasta, katsoo akkunasta, kuulostelee kuulostelee, pyyhkii jalat, painaa nappia-piip, ja menee sisään"



Nyt tsekkaan huutonetin,en ole koskaan kerennyt siihen perehtymään. Aina vaan käyn katsomassa mitä siellä on..nyt niitä vaatteita.



Heissan!



Tuulia

heippa!

Laitatko vaikka sähköpostiini katja8@luukku.com

osoitteesi niin voin laittaa siulle jonkinlaisen paketin tulemaan.

Vaikka meille on tulossa toinen niin kyllähän noita vaatteita on hirveästi (saatuja suurin osa) ja kun ei tiedä jos vaikka poika putkahtaa =)