Lue keskustelun säännöt.
Alle kouluikäiset lapset eivät muista kalliista etelänmatkoista yhtään mitään
13.07.2026 |
Heitä on turha lennättää isolla rahalla tuntikausia jonnekin rannalle. Lapselle on tärkeintä vanhempien antama huomio ja elämyksiä saa vaikka lähiön leikkipuistossa käymällä. Ihan tosiasiallisestikin lapsi ei muista etelänmatkoista mitään.
Kommentit (160)
Ei nämä kouluikäisetkään muista yhtään mitään, oli kauhean tylsä kesäloma vaikka on käyty siellä ja täällä ja toteuteltu heidän toiveita. Tylsää on jos kerran 5min oli tylsää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vanhempien pitää huolehtia myös itsestään, koska sitähän ei kukaan muu tee. Eli kyllä ne lomat on tarpeen ihan koko perheelle. Minunkin lasteni lapsuuteen mahtuu myös monta kesää, jolloin ei ole lämpöä juuri ollut. Sekin on tarpeen, että ihminen saa levättyä.
Tyttö oli 3v kun olimme ekan kerran viikon etelässä. Ja todellakin muistaa sen matkan. Oli niin ihana reissu ja kaikkea kivaa. Matkassa oli myös isovanhemmat.
Vierailija kirjoitti:
Lapsi ei pysty muistamaan varhaisia elinvuosiaan (yleensä ennen 3–4 vuoden ikää), koska kyseessä on täysin luonnollinen ilmiö nimeltä infantiili amnesia eli lapsuusiän muistinmenetys.
Pääsääntöisesti. Itse kuitenkin muistan esim. tapaamisen isovanhempani isän kanssa, vaikka hän kuoli juuri ennen kolmatta syntymäpäivääni.
Vierailija kirjoitti:
Eipä ne pienet lapset muista sitä lähiön leikkipuistoakaan eikä ne vanhemmille tarjoa minkäänlaista arjesta irtautumista. Mun mielestä nyt vain oli paljon helpompaa pakata laukut ja lapset ja lähteä viikoksi lämpimään ja olla vapaalla pyykeistä ja ruoanlaitosta. Erillistä ohjelmaakaan ei tarvinnut keksiä kun sitäkin tuli ihan itsestään.
Siinäpä se. Muualla kuin kotona vanhemmatkin pääsevät rentoutumaan, kun ei tarvitse huolehtia siivouksesta, pyykistä, ruoanlaitosta ja tiskeistä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kyllähän muistaa kaikki uima-altaat ja minidiscot. Meillä niistä puhutaan vieläkin vaikka lapset aikuisia.
Sinä muistat ja puhut. Eikä ne sinun lapsesi taaperoina ole minidiscoissa olleet.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lapsi ei pysty muistamaan varhaisia elinvuosiaan (yleensä ennen 3–4 vuoden ikää), koska kyseessä on täysin luonnollinen ilmiö nimeltä infantiili amnesia eli lapsuusiän muistinmenetys.
Pääsääntöisesti. Itse kuitenkin muistan esim. tapaamisen isovanhempani isän kanssa, vaikka hän kuoli juuri ennen kolmatta syntymäpäivääni.
Et muista. Sinulla on jälkikäteen muokattu ja vahvistettu muistijälki.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Me käytiin joka vuosi 1-2 viikkoa etelässä, kun lapset olivat pieniä. Kerran vietettiin yksi joulu Egyptissä. He oppivat molemmat myös uimaan etelän lomilla. Harjoiteltiin ravintolassa syömistä, koska Suomessa on siihen liian vihamielinen ympäristö.
Alakouluaikana otettiin kolmena vuonna sama penthouse-majoitus omalla uima-altaalla heti kesän kärkeen. All inclusive vieressä.
Sai itse levätä ja virkistäytyä samalla, kun lapset pääsivtä nauttimaan kesästä!
Ei tässä ketjussa kyselty sinun lomamuistojasi.
Tuttavaperhe vietti kolme viikkoa Italiassa. Kun he olivat palanneet kotiin, vanhemmat kysyivät lapsilta, mikä oli ollut siellä parasta. Lapset sanoivat, että ne pulut Markuksen torilla olivat kyllä kivoja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Me käytiin joka vuosi 1-2 viikkoa etelässä, kun lapset olivat pieniä. Kerran vietettiin yksi joulu Egyptissä. He oppivat molemmat myös uimaan etelän lomilla. Harjoiteltiin ravintolassa syömistä, koska Suomessa on siihen liian vihamielinen ympäristö.
Alakouluaikana otettiin kolmena vuonna sama penthouse-majoitus omalla uima-altaalla heti kesän kärkeen. All inclusive vieressä.
Sai itse levätä ja virkistäytyä samalla, kun lapset pääsivtä nauttimaan kesästä!
Ei tässä ketjussa kyselty sinun lomamuistojasi.
Kyllä kyseltiin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä neljä lasta, nyt jo aikuisia. Nimenomaan kaikki ulkomaanreissut jääneet lapsuudesta mieleen. Myös ihan varhaiset.
Ja vitut.
kateellisen itkua -eri
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mua ärsytti kun äiti kehui yhtä hänelle mieleistä lomamatkaa ympäri ämpäri ja näytti olettavan, että myös mulla on mukavia tai jopa ihmeellisiä muistoja siitä. No ei ollut yhtään muistoa, olin ihan liian pieni. Jos jotain tuli mieleen, niin se oli valokuvat matkalta. Pyh. Turha suurennella pikkulapsen muistamisia, ne on harvassa.
Ja tuosta rahalla mälläämisestä - kantsisi varmaan useamman käyttää sitä fyrkkaa kotimaassa matkusteluun, niin ei kulu sitä arvokasta aikaa lentämiseen ja lentokentillä odotteluun ja rähjäämiseen matkatavaroiden kanssa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kun lapset olivat pieniä, niin me matkustimme. Emme lasten takia, vaan meidän aikuistemme takia. Mihin olisimme sitten lapset tyrkänneet, kun itse halusimme reissuun?
Vierailija kirjoitti:
Mua ärsytti kun äiti kehui yhtä hänelle mieleistä lomamatkaa ympäri ämpäri ja näytti olettavan, että myös mulla on mukavia tai jopa ihmeellisiä muistoja siitä. No ei ollut yhtään muistoa, olin ihan liian pieni. Jos jotain tuli mieleen, niin se oli valokuvat matkalta. Pyh. Turha suurennella pikkulapsen muistamisia, ne on harvassa.
Ja tuosta rahalla mälläämisestä - kantsisi varmaan useamman käyttää sitä fyrkkaa kotimaassa matkusteluun, niin ei kulu sitä arvokasta aikaa lentämiseen ja lentokentillä odotteluun ja rähjäämiseen matkatavaroiden kanssa.
No se oli äidillesi kiva reissu ja hänellä on ihania muistoja siitä sun kanssa.
Vaikutat aika kamalalta ihmiseltä.
Tolla periaatteella lasta ei kannata viedä linnanmäelle tai mihinkään kun ei kuitenkaan muista mitään, kotona vaan.
Oma lapsi on nyt kohta 12v. Ollaan vuosittain matkusteltu 1-3 reissua ulkomaille korona-aika pois lukien. Kyllä muistan miten lapsi surullisena mietti korona-aikaa, että vieläkö pääsisi matkustelemaan ulkomaille niin, että on vielä lapsi. Onneksi on päässyt.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä neljä lasta, nyt jo aikuisia. Nimenomaan kaikki ulkomaanreissut jääneet lapsuudesta mieleen. Myös ihan varhaiset.
Sinulle on jäänyt mieleen.
Nimenomaan lapsille jäänyt mieleen, niille neljälle josta ylempänä puhuin. Muistelevat näitä kokemuksia vieläkin yhdessä. Esimerkiksi sitä kuinka jossain ravintolassa oli leikkipaikka, näkivät veneretkellä delfiinin tai sitä uimisen iloa jne
Ja sen kuinka häpesivät äitiä bikineissä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ehkä mieleen jää vanhempien stressi siellä lomakohteessa visakortti tapissa.
Tai nimenomaan stressittömyys, kun ei ole arjen pyykki ja ruokahuoltoa jne.
Se arki juuri on lapsen lapsuus. Itse suosittelisin kaikkia käyttämään kaikki mahdolliset hoitovapaat ja työajan lyhennykset. Veroprogression ansiosta saat arkeen yllättävän paljon liikkumavaraa, kun jätät tienaamatta sen vuosittaisen etelänmatkan hinnan.
Totta kai arki on iso ja tärkeä osa lapsuutta, mutta ei kaiken yhteisen ajan tarvitse tapahtua arjen velvollisuuksien keskellä. Matkat tarjoavat erilaisen mahdollisuuden olla yhdessä ilman kiirettä, aikatauluja, töitä, pyykkejä ja ruoanlaiton pyörittämistä. Se ei tarkoita, etteikö lapsi tarvitsisi tavallista arkea, vaan että myös irtiotot ja yhteiset kokemukset voivat olla arvokkaita. Lapselle voi jäädä vahvoja muistoja siitä, että perhe teki asioita yhdessä, näki uusia paikkoja ja sai nauttia vanhempien jakamattomasta huomiosta. Arjen rutiinit rakentavat turvaa, mutta myös kiireettömät yhteiset kokemukset rakentavat suhdetta.
Hassu ajatus, että matka tarjoaisi mahdollisuuden olla yhdessä ilman töitä ja aikatauluja. Yleensä lomalla ei ole töitä. Matka taas yleensä merkitsee varsin tiukkoja aikatauluja.
Tuttavaperheellä oli tapana lähteä kylpylälomalle omaan kaupunkiin lasten ollessa pieniä. Juuri siitä syystä, että oli rennompaa ja enemmän yhteistä aikaa, kun siirtymiin ei mennyt yhtään aikaa.
Ainoa tiukka aikataulu mikä minulla koskaan on ollut reissuillani, on se että olen ajoissa kentällä mennen tullen. Ja olen kuitenkin viettänyt ulkomailla reissaten yhteensä useita vuosia. Minulla ei ole reissuilla MITÄÄN aikatauluja. Sitä mennään ja tehdään just sen mukaan kun sattuu huvittaa. Suunnitelmia ei ole vaan niitä tulee jos tulee. Miksi puhut muiden puolesta vaikket muiden reissuista mitään tiedä?
Olet siis yhteensä useita vuosia reissannut lasten kanssa ilman minkäänlaisia aikatauluja, mennen minne naama näyttää?
En ole tuo, jolta kysyt, mutta ihmettelen kysymystä. Yhteensä useita vuosia, no, useina vuosina eli joka vuosi useita viikkoja ollaan matkusteltu lasten kanssa ilman sen suurempia aikatauluja kuin että kentällä tai laivoilla tms pitää olla ajallaan. Mitäs kummallista siinä on?
No, kukaan ei postaa someen lomakuvia lapsista. Lapset saavat aikuisena päättää mitä kuvia haluavat itsestäån julkaistavan someen. Kun niitä kuvia ei saa koskaan pois ja joku voi ottaa niistä kuvakaappauksia.
Eipä ne pienet lapset muista sitä lähiön leikkipuistoakaan eikä ne vanhemmille tarjoa minkäänlaista arjesta irtautumista. Mun mielestä nyt vain oli paljon helpompaa pakata laukut ja lapset ja lähteä viikoksi lämpimään ja olla vapaalla pyykeistä ja ruoanlaitosta. Erillistä ohjelmaakaan ei tarvinnut keksiä kun sitäkin tuli ihan itsestään.