Alle kouluikäiset lapset eivät muista kalliista etelänmatkoista yhtään mitään

Osa julkaisee bikinikuvia. Kun niitä suurentaa niin raskausarvet näkyvät.

Vierailija kirjoitti:

Osa julkaisee bikinikuvia. Kun niitä suurentaa niin raskausarvet näkyvät.

Hyvä kyllä tietää, että myös julkkiksilla on raskausarpia.

Jos suurensin yhden julkkiksen bikinikuvaa ja hyvin näkyivät raskausarvet.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ehkä mieleen jää vanhempien stressi siellä lomakohteessa visakortti tapissa.

Tai nimenomaan stressittömyys, kun ei ole arjen pyykki ja ruokahuoltoa jne. 

Se arki juuri on lapsen lapsuus. Itse suosittelisin kaikkia käyttämään kaikki mahdolliset hoitovapaat ja työajan lyhennykset. Veroprogression ansiosta saat arkeen yllättävän paljon liikkumavaraa, kun jätät tienaamatta sen vuosittaisen etelänmatkan hinnan.

Totta kai arki on iso ja tärkeä osa lapsuutta, mutta ei kaiken yhteisen ajan tarvitse tapahtua arjen velvollisuuksien keskellä. Matkat tarjoavat erilaisen mahdollisuuden olla yhdessä ilman kiirettä, aikatauluja, töitä, pyykkejä ja ruoanlaiton pyörittämistä. Se ei tarkoita, etteikö lapsi tarvitsisi tavallista arkea, vaan että myös irtiotot ja yhteiset kokemukset voivat olla arvokkaita. Lapselle voi jäädä vahvoja muistoja siitä, että perhe teki asioita yhdessä, näki uusia paikkoja ja sai nauttia vanhempien jakamattomasta huomiosta. Arjen rutiinit rakentavat turvaa, mutta myös kiireettömät yhteiset kokemukset rakentavat suhdetta.

Hassu ajatus, että matka tarjoaisi mahdollisuuden olla yhdessä ilman töitä ja aikatauluja. Yleensä lomalla ei ole töitä. Matka taas yleensä merkitsee varsin tiukkoja aikatauluja.

Tuttavaperheellä oli tapana lähteä kylpylälomalle omaan kaupunkiin lasten ollessa pieniä. Juuri siitä syystä, että oli rennompaa ja enemmän yhteistä aikaa, kun siirtymiin ei mennyt yhtään aikaa.
 

Ainoa tiukka aikataulu mikä minulla koskaan on ollut reissuillani, on se että olen ajoissa kentällä mennen tullen. Ja olen kuitenkin viettänyt ulkomailla reissaten yhteensä useita vuosia. Minulla ei ole reissuilla MITÄÄN aikatauluja. Sitä mennään ja tehdään just sen mukaan kun sattuu huvittaa. Suunnitelmia ei ole vaan niitä tulee jos tulee. Miksi puhut muiden puolesta vaikket muiden reissuista mitään tiedä? 

Olet siis yhteensä useita vuosia reissannut lasten kanssa ilman minkäänlaisia aikatauluja, mennen minne naama näyttää?

Näin ohiksena, mutta mihin sinä niitä aikatauluja tarvitset? Monelta kentältä menee metro suoraan keskustaan. Ei sitä varten mitään aikatauluja tarvita. Senkun ostaa lipun ja ottaa ensimmäisen tulevan metron. Ei hotelleihin ole aikatauluja, kun korkeintaan ettei liian aikaisin voi mennä, mutta sekin on lähinnä silloin odottamista, jos saapuu etuajassa. Syöminen onnistuu nykyisin ihan mihin aikaan tahansa klo 7-23 välillä, jos ei ole kauhean nirso sen ruuan suhteen. Ei jonnekin rannalle mitään aikatauluja ole, eikä leikkipuistoihin. Museohinkin voi yleensä mennä ihan milloin haluaa, aukiolojen puitteissa. Puistot ovat auki aamuista iltaan jne. Kuka nyt joissain kaupoissa kiertelyihin tekee itsellee aikataulun? Ehkä jos on ottanut hotellissa aamiaisen ja haluaa sen syödä niin in aikataulu siihen, mutta sekään ei ole pakollinen ja siihenkin on yleensä 3 tuntia aikaa mennä juuri milloin haluaa ihan ilman aikatauluja. 

Vierailija kirjoitti:

Osa julkaisee bikinikuvia. Kun niitä suurentaa niin raskausarvet näkyvät.

Onko siinä jotain pahaa, että näkyvät? Ihmisillä on arpia, läiskiä, rasvaa, kaljua, karvaa ja epäsuhteita. Entä sitten? Lopeta niiden kavereiden kuvien katseleminen  ja seuraaminen jos kerran heidän kuvansa eivät miellytä tai sinua ei kiinnosta. 

Jaa. Itse muistan 4-vuotiaana tehdystä matkasta jokaisen päivänkin erikseen. Samoin matkasta kun olin 6.

Vierailija kirjoitti:

Jos suurensin yhden julkkiksen bikinikuvaa ja hyvin näkyivät raskausarvet.

Entä sitten? Kaikillahan niitä on enemmän tai vähemmän.

Muistavat ja nauttivat. Ei haalareita.

Tämä suomalaisten kateus on kyllä uskomatonta. Mitä väliä muistaako perheen nuorin lapsi jotain matkaa? Lomallehan sinne on menty rentoutumaan koko perhe. Ja kun itse maksavat matkansa, niin ei pitäisi kutitella aloittajan peräreikää mitenkään, miten toiset perheet vapaa-aikansa viettävät. Tuskin viimeisiä rahojaan kuitenkaan matkaan laittavat. Meillä on ainakin isot osakesalkut, metsää ja sijoitusasuntoja. Voidaan hyvin reissata välillä ja nuorinkin kulkee hyvin mukana. Ihan sama muistaako mitään.

Ap voi huolehtia vain siitä omasta muistamisestaan, ettei vaan ala dementia iskeä. Eihän lasten kanssa voisi ikinä käydä missään, jos kaikki pitäisi aina muistaa aikuisenakin. Ihan hölmö vaatimus. 

Vierailija kirjoitti:

Tämä suomalaisten kateus on kyllä uskomatonta. Mitä väliä muistaako perheen nuorin lapsi jotain matkaa? Lomallehan sinne on menty rentoutumaan koko perhe. Ja kun itse maksavat matkansa, niin ei pitäisi kutitella aloittajan peräreikää mitenkään, miten toiset perheet vapaa-aikansa viettävät. Tuskin viimeisiä rahojaan kuitenkaan matkaan laittavat. Meillä on ainakin isot osakesalkut, metsää ja sijoitusasuntoja. Voidaan hyvin reissata välillä ja nuorinkin kulkee hyvin mukana. Ihan sama muistaako mitään.

 

Ap voi huolehtia vain siitä omasta muistamisestaan, ettei vaan ala dementia iskeä. Eihän lasten kanssa voisi ikinä käydä missään, jos kaikki pitäisi aina muistaa aikuisenakin. Ihan hölmö vaatimus. 

Miksi niitä matkoja pitäisi niin muistaakaan? Ei ne niin ainutlaatuisia ole, kun reissataan vuosittain tai jopa useamminkin. Eikö se riitä, että on mukavaa, rentouttavaa ja perhe saa kivaa yhdessätekemistä?

Ensinäkin: miksi matkoja ajatellaan vain muistoina, ei kokemuksina. Matkan tunnelma, yhdessä olo, kokemukset ovat tärkeitä, juuri siinä hetkessä. 

Toisekseen kyllä pienikin lapsi muistaa, ei välttämättä koko matkaa, mutta tilanteita, tunnelmia jne. Meillä kaksi muistaa alle 3v tehdyn reissun juttuja, ja nimenomaan kyse on omista muistoista, ei valokuvista tai kerrotuista muistoista. 

Mutta tosiaan itse pidän tärkeänä sitä hetkessä elämistä, tunnelmaa ha kokemuksia. En itsekään reissaa muistojen takia. 

Mä muistan montakin juttua 4v 70-luvulta, myös tanskanreissun ja legolandin.

Ekat muistikuvat on 3v, pikkujuttuja kuten äidin takinnappien ja hissinnappien sama muoto. Asuttiin siinä talossa vai se yksi talvi.

Lapsi muistaa vanhempien kanssa tehdyt matkat samalla tavalla kuin kaiken muunkin saman ikäisenä. Ei kyseessä siis ole mikään musta aukko, jonne tuo aika vain katoaa. Lapsi ennen kaikkea oppii matkustamaan, kohtaamaan uutta ja kokemaan vanhempien tuoman turvallisuuden myös vieraassa ympäristössä. Ei ole mitäan väliä sillä, muistaako lapsi juuri illallisella syödyn ruuan nimen tai sitä, mihin nähtävyyteen torstaina tutustuttiin, tai missä hotellissa yövyttiin. Ei liioin ole väliä sillä, muistaako lapsi missä minäkin vuonna on matkailtu ja millä kulkuvälineellä matkattiin. Muistot myös rakentuvat meillä kaikilla oman varainaisen muistamisen lisäksi keskusteluissa. Niinpä lapsi (niinkuin aikuinenkin), voi “muistaa” myös hänelle kerrottuja asioita. On varsin surullista, jos aloituksen tarkoitus on perustella matkustaminen ilman lapsia. 

Pienten lasten kanssa kannattaa asua tynnyrissä, sillä he eivät muista siitä mitään aikuisena. Eiku.

Itse reissasin pienten kanssa, sillä kaipasin itse niitä matkoja. Ei käyty reissussa lasten takia, vaan aikuisten.

Lapset tulevat mukaan aikuisten elämään. Ei heidän takiaan tarvitse elämää laittaa tauolle.

Aikuinen, joka on saanut vauvana hoivaa, rentoutuu kun häntä silitetään selästä.

Aikuinen, joka ei ole saanut hoivaa vauvana, ei koe selästä silittämistä rentouttavana.

Japanilaiset ovat tehneet siitä oikein tutkimuksen.

Eikö olekin jännä, että asiat joita ei voi muistaa, vaikuttavat elämään noinkin merkittävällä tavalla.

Paras matka vanhempieni kanssa oli parivuotiaana, koska en muista siitä mitään. 

Näinki voi ajatella. Saa kulttuuri kokemuksia,näkee muutakin elämää ku näitä n v ttuja jotka aina negatiivisia.

Ainakaan vauvat tai ihan pienet taaperot eivät muista. Ei heitä ole järkeä tuoda huutamaan lentokoneeseen, bussiin, hotelliin tai minnekään muuallekaan.

Kokemukset,muistot,elämykset,erilaisuus.

On hyvä nähdä kaikkea,sopeutuvuus paranee,sosiaalinen kanssakäyminen ja erilaisuuden ymmärtäminen paranee. 

Maantieto,matematiikka,biologia avautuu 

Vierailija kirjoitti:

Tuttavaperhe vietti kolme viikkoa Italiassa. Kun he olivat palanneet kotiin, vanhemmat kysyivät lapsilta, mikä oli ollut siellä parasta. Lapset sanoivat, että ne pulut Markuksen torilla olivat kyllä kivoja.

Niin?