Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Varallisuuserot parisuhtessa. Pitäisikö vielä yrittää?
Kirjoitin joskus palstalle siitä kuinka erilaiset elintasot eivät ole kumppanille ongelma - kunnes ne ovatkin.
Minulla on siis ok taloudellinen tilanne. Rikas en ole, mutta yli keskituloinen ja säästöjä on.
En ole kiinnostunut yhteen muuttamisesta enkä lasten hankinnasta, ja olen tehnyt nämä asiat jo alussa selviksi. En kuitenkaan nauti kovasti rahaa vaativista asioista, vaan harrastukseni ovat varsin edullisia. En myöskään törsää rahaa matkusteluun tai luksukseen.
Aikaisemmissa parisuhteissa on käynyt niin, että tämä sopii kumppanille mainiosti. Mutta jotenkin se kääntykin siten, että jos muutettaisiin yhteen kivaan asuntoon ja olisi kiva tehdä sitä ja tätä. Sitä ei ole sanottu suoraan kuka maksaisi tästä lystistä isomman osan, mutta selvää on, ettei mainittuja haaveita oltaisi pystytty toteuttamaan 50/50-periaatteella.
On alkanut tuntua siltä, että jos mahdollisuus elintason nostoon miehen kustannuksella on näköpiirissä, opportunisti naisihmisessä herää ennemmin tai myöhemmin.
No, nyt on sellainen tilanne, että olen tavannut kivan naisen ja tämä on kääntymässä parisuhteeksi. Tätä ei ole yhdessä julistettu, mutta tapailua on jatkunut sen verran aikaa, että on aika sellaisesta puhua. Mutta elintasomme ovat erilaiset, minulla enemmän tai vähemmän keskiluokkainen ja kumppanillani ei.
Sydän sanoo, että älä murehdi tuollaisista. Mutta sisäinen hälytyskello soi ja sanoo, että jossain vaiheessa herääkin keskustelu siitä, mitä kaikkea voitaisiin tehdä yhdessä jos...
Kommentit (888)
No siis, niinku joku täällä kommentoikin, kai sinäkin siltä naiselta jotain saat? Muutakin kuin ruokaa. Tai kai sinäkin välillä laitat ruokaa hänelle? Ehkä tuo oli vihjaus, että voisit välillä tehdä niin, etkä aina tulla hänen luokseen syömään, kun sinulla on varaa ruokkia itsesi? Mutta tokihan ihmiset, jotka siipeilee toisten rahoilla antamatta itse yhtään mitään on ikäviä. Miehiäkin niissä loiseläjissä on.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tuo pistää miettimään, että miksi olla suhteessa, kun on kitkerä ja kateellinen toiselle, kun sillä on lyhyemmät työpäivät ja vähemmän rahaa tms. Mites kaikki muut asiat? Tuossa vaiheessa ei varmaan ole mitään rakkauttakaan, että parempi erota. Kai raha-asioista voi sopia ja puhua ja olisi järkevää jos aikoo muuttaa yhteen tai tämmöistä. Että tietää mihin menee.
Puhukaa nyt ensin itsenne kanssa, että mitä siltä parisuhteelta haluatte!
Riittääkö miehelle, että on ylipäätään joku elämän sulostuttaja, herttainen, naisellinen kotihengetär? Äiti tuleville lapsille?
Pitääkö olla näyttävä palkintovaimo?
Urheilukaveri? Nörttikaveri? Raksakaveri?
Hoivaajavaimo?
Piinkova, hyväpalkkainen bisnesnainen?
Uraan keskittyvä asiantuntija?
Kyselkää sitten palkat ja puristelkaa toisessa kädessä taskulaskinta ja toisessa vaikka ...piip ja yrittäkää jäsennellä.
Vai olisiko vaan paras olla yksin ja miettiä pelkästään niitä sijoituksia!
Vierailija kirjoitti:
Tuo pistää miettimään, että miksi olla suhteessa, kun on kitkerä ja kateellinen toiselle, kun sillä on lyhyemmät työpäivät ja vähemmän rahaa tms. Mites kaikki muut asiat? Tuossa vaiheessa ei varmaan ole mitään rakkauttakaan, että parempi erota. Kai raha-asioista voi sopia ja puhua ja olisi järkevää jos aikoo muuttaa yhteen tai tämmöistä. Että tietää mihin menee.
"Se pistää miettimään
kun jotain yrittää
ja silti ulos jää
yhtenään"
Tarttiskohan ap:nkin tehdä tällä kertaa itse jotain toisin? Vääntää oma aivovastaanotin vähän toiseen taajuuteen. Ja kaikkien muidenkin, joiden mielestä naiset ne vain haluaa miesten rahat ja luulevat, että eronsakin johtuivat tästä.
Miettiä, että mikä se todellinen oma panos, anti ja sitoutuminen siihen naiseen ja suhteeseen todella oikein oli. Vai oliko sitä niin kauheasti ollenkaan.
Tämä ketju on saanut suuren suosion, hyvä niin. Lähinnä nykyään itsellisenä naisena nämä miesten kommentit lähinnä naurattaa. Olen aina tienannut paremmin kuin miesystäväni. Ja ihan mielelläni aina tarjonnut ja edelleenkin mielelläni tarjoan hyville ystäville ja hyville ihmisille, eikä se ole minulta millään lailla pois. Päinvastoin , on mukavampi syödä hyvin seurassa kuin yksin. Mutta sitten on näitä toisinajattelijoita.
Enemmistö noista sijoituksistaan rakastuneista miehistä on aivan kelvottomia parisuhteeseen. Ovat yleensä näitä minä minä ja minun muna-miehiä. Jos osaisin pilapiirtää, niin piirtäisin sellaisen vanhan ajan karikatyyrin miehestä, joka kirkuu kuin pallejaan vietäisiin ,kun nainen olettaa miehen maksavan sen kahden euron kahvin silloin harvoin kun yhdessä ulkona käydään.
Sama sijoitusexpertti nimittäin syö silmäänsä räpäyttämättä sen naisensa luona aamiaiset tuoremehuineen, munakkaineen , kahvineen ja sen jälkeen tietysti herkullisen naisen valmistaman lounaan useampana viikonloppuna peräkkäin . Pitkän rakkauden täyteisen iltapäivän jälkeen tilataan noutopizza, jonka tietenkin nainen maksaa, koska ollaan hänen luonaan ja nautitaan ( sen naisen hankkimat ) hyvät punaviinit sen kanssa. Ihana rentouttava viikonloppu on takana .
Sitten nähdään viikolla kiireisen työn ohella vaikkapa kahvilassa, ja molemmat maksavat sen kahvinsa itse. Tietenkin , koska tasa-arvo. Ja mielessään mies miettii, että minähän en mitään kahveja rupea naiselle tarjoamaan. Maksakoon kahvinsa niin tasan itse. Koska onhan nuo naiset varsinaisia lokkeja, juu.
Tuohan on samalla tosi symbolista, että aivan konkreettista, että tuo eräskin mies todella haluaa sijoittaa ne omat rahansa muualle, kuin omaan parisuhteeseen ja yhteiselämään, joka tiukasti 50 / 50 , ...siis rahan suhteen....ainakin miehen laskujen mukaan... ja muissa asioissahan se nainen voi sitten tehdä paljon enemmän, eikä haittaa mitään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tää on taas ihan ihmeelliselle vauvapalstatasolle levinnyt keskustelu. Tosielämässä ympärilläni näen runsaasti pariskuntia, joilla ei tällaisia ongelmia näyttäisi olevan. Pystytään viettämään kesälomaa ja joulua, tarjoamaan lapsille harrastusvälineet ja lomamatkat, vanhempana yhteinen mummola ja tukemaan kumppania sairauksissa.
Mitään tällaista ei voi saavuttaa, jos elämän suurin arvo on laskelmointi ja kuinka itse (mutta ei puoliso!) saavuttaa hyödyn. Tosielämässä näen sen rakkauden, jonka tätä lukiessa luulin kadonneen.
Kannattaa olla tarkkana joo, ettet joudu maksumieheksi.
Mahdollisen tulevan avopuolisosi taas kannattaa olla tarkkana, ettei ala piikomaan sinulle ilmaiseksi. Monesti nämä rahamiehet, jotka eivät halua maksaa isompaa osuutta yhteisistä kuluista, kummasti jotenkin kuvittelevat, että 100% kotitöistä kuuluu naiselle. Koska tekishän se nainen niitä kotitöitä yksin asuessaankin. Ja se osaakin ne jotenkin paremmin.
Alue: Aihe vapaa
Tuo pistää miettimään, että miksi olla suhteessa, kun on kitkerä ja kateellinen toiselle, kun sillä on lyhyemmät työpäivät ja vähemmän rahaa tms. Mites kaikki muut asiat? Tuossa vaiheessa ei varmaan ole mitään rakkauttakaan, että parempi erota. Kai raha-asioista voi sopia ja puhua ja olisi järkevää jos aikoo muuttaa yhteen tai tämmöistä. Että tietää mihin menee.