Lue keskustelun säännöt.
Varallisuuserot parisuhtessa. Pitäisikö vielä yrittää?
Kirjoitin joskus palstalle siitä kuinka erilaiset elintasot eivät ole kumppanille ongelma - kunnes ne ovatkin.
Minulla on siis ok taloudellinen tilanne. Rikas en ole, mutta yli keskituloinen ja säästöjä on.
En ole kiinnostunut yhteen muuttamisesta enkä lasten hankinnasta, ja olen tehnyt nämä asiat jo alussa selviksi. En kuitenkaan nauti kovasti rahaa vaativista asioista, vaan harrastukseni ovat varsin edullisia. En myöskään törsää rahaa matkusteluun tai luksukseen.
Aikaisemmissa parisuhteissa on käynyt niin, että tämä sopii kumppanille mainiosti. Mutta jotenkin se kääntykin siten, että jos muutettaisiin yhteen kivaan asuntoon ja olisi kiva tehdä sitä ja tätä. Sitä ei ole sanottu suoraan kuka maksaisi tästä lystistä isomman osan, mutta selvää on, ettei mainittuja haaveita oltaisi pystytty toteuttamaan 50/50-periaatteella.
On alkanut tuntua siltä, että jos mahdollisuus elintason nostoon miehen kustannuksella on näköpiirissä, opportunisti naisihmisessä herää ennemmin tai myöhemmin.
No, nyt on sellainen tilanne, että olen tavannut kivan naisen ja tämä on kääntymässä parisuhteeksi. Tätä ei ole yhdessä julistettu, mutta tapailua on jatkunut sen verran aikaa, että on aika sellaisesta puhua. Mutta elintasomme ovat erilaiset, minulla enemmän tai vähemmän keskiluokkainen ja kumppanillani ei.
Sydän sanoo, että älä murehdi tuollaisista. Mutta sisäinen hälytyskello soi ja sanoo, että jossain vaiheessa herääkin keskustelu siitä, mitä kaikkea voitaisiin tehdä yhdessä jos...
Kommentit (892)
Vierailija kirjoitti:
Aviopuolisoiden on huolehdittava toistensa elatuksesta. Toinen voi olla rikas ja toinen opiskelee. On selvää, että rikas elättää molemmat. Ihan sama, ollaanko naimisissa vai ei. Jos tämä asia ei ole selvä, parempi vaan hiplata itseään. Parisuhde on parisuhde eikä kaksi ihmistä omissa oloissaan. Et ole rakastunut muihin kuin itseesi, jos etsit parisuhdetta, jossa voit ajatella vain omaa lompakkoasi ja pelätä, että toinen aikoo sen varastaa.
Rahallako se rakkauden määrä mitataan ?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joskus kokeilin elämää naisen kanssa, joka sai käteen alle puolet siitä mitä itse. Toki maksoin isomman osuuden yhteisistä menoista, eikä se hänelle riittänyt.
Nyt on lähelle omaa palkkatasoa oleva nainen ja on kiva kun voi tehdä enemmän yhdessä ja ei tarvitse miettiä rahan käyttöä.
Pienituloinen nainen oli kyllä kaikinpuolin muuten täydellinen, mutta talous tuli väliin.
Minkä uskoisit, että tämä muuten "täydellinen" nainen kertoisi syyksi suhteenne loppumiseen?
En osaa sanoa. Jatkettiin kyllä seksisuhteella vielä eron jälkeen hetken aikaa. Erittäin viehättävä muuten, mutta kallis ylläpidettävä.
Pohjoismaisessa yhteiskunnassa nainen on ylläpidettävä. Enpä ole moista pahemmin aiemmin kuullut, eletään vuotta 2026.
Kuulosti omaankin korvaan omituiselta ilmaisulta. Miten ihmeessä se nainen nyt pärjää, kun ei enää tää sankari ylläpidä häntä?
Jos nainen tienaa 1/3 mitä mies, niin kyllä siinä pitää naista subventoida. Ei siinä mitään.
Minua ei kiinnosta se miten se nainen nykyään pärjäilee, eihän se ole minun tehtävä enää. Tuskin ketään muutakaan exän asiat kiinnostaa parisuhteen päättymisen jälkeen. Hän jatkaa valitsemallaan tyylillä ja minä omalla. Ei siihen sankaritarinoita tarvitse. Jokaisella on omanlaisensa elintavat ja -kustannukset. Jos tulette pienellä toimeen ja tyytyväiseksi, niin se on teidän asia. Itse haluan elää elämäni tekemällä asioita joita pystyn ilman ankkuria.
Ei kaikki halua matkustaa ja harrastaa, silloin sitä tulee toimeen pienellä ja voi ruokkia sitä köyhempää puolisoa kuin Tamagochia. Jos taas on varaa, niin ottaa sellaisen puolison jonka kanssa on mahdollista harrastaa ja matkustaa. Se ei ole teiltä muilta pois. Parisuhdekin voi paremmin.
Ethän sinä sitä naista mitenkään subventoi. Maksat omasta elämäntyylistä. Teet mitä haluat ja kenen kanssa haluat. Maksat siitä, et voit tehdä mitä sinä haluat.
Aikani maksoin matkustamiset, asumisen ja elämisen. Ei se ole sinulta pois tai mitään enempää sinulle. Turhaan huolta kannat. Hauskaa miten voimaantuneita naisia täällä on ja pitämässä tuntemattomien ihmisten puolia tietämättä niistä mitään.
Niin. Maksoit asioista, joita halusit tehdä. Tietenkään en tunne tätä naista, mutta kuulostat nyt siltä, että hän olisi tehnyt jotain väärin, kun suostui matkustelee sinun rahoillasi. Kai se nyt oli oma päätöksesi maksaa?
Kellojen tulisi soida, jos toinen osapuoli suostuu siihen että hänelle maksetaan asumiset, eläminen, matkustelut yms. Riippumatta sukupuolesta. Aikuinen ihminen kun harvoin muuttuu. Tilanne tuskin muuttuu. Sitä saa sitten tehdä varmaan aina. Mutta jos maksaja haluaa maksaa, eihän siinä mitään.
Kenelle kellot soivat ;)? Meillä on paljon muuttunut muutaman yhteisen vuosikymmenen aikana. Olemme aviopari ja toinen on ollut hyvillä ansioilla ja toisella ei tuloja nimeksikään. Yhteistyöllä ja talouden hyvällä suunnittelulla on pärjätty hyvin ja talous on hyvällä mallilla.
Varmaan reiluudelle ja oikeudenmukaisuudelle ne kellot soivat. Eikö ole vähän hassua elellä toisen rahoilla ;)
Hyvässä, syvässä liitossa ne rahat ovat yhteiset, ainakin kohtuullisessa määrin. Jotenkin olis hassua, että me jaetaan ilot ja surut, sairaudet ja lasten murheet. Mut rahat on molemmilla omat!! Kertoo jotain arvomaailmasta.
Eri
Sulla olis mahdollisuus rakkauteen, ja suret vain sitä, että toisen elintaso saattaisi nousta sinun myötä?
Tän on pakko olla provo.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aviopuolisoiden on huolehdittava toistensa elatuksesta. Toinen voi olla rikas ja toinen opiskelee. On selvää, että rikas elättää molemmat. Ihan sama, ollaanko naimisissa vai ei. Jos tämä asia ei ole selvä, parempi vaan hiplata itseään. Parisuhde on parisuhde eikä kaksi ihmistä omissa oloissaan. Et ole rakastunut muihin kuin itseesi, jos etsit parisuhdetta, jossa voit ajatella vain omaa lompakkoasi ja pelätä, että toinen aikoo sen varastaa.
Voi pitää paikkansa hyvinkin jo vakiintuneessa suhteessa. En lähtisi elättämään ketään tuntematta toista, jos ollaan jo ns toisella tai useammalla kierroksella on hyvä tutustua kaikessa rauhassa ennen taloudellisia sitoumuksia.
Miksi ihmeessä sulla olisi edes seksiä tuntemattoman kanssa? Kyllä ihmiset on nykyisin sekaisin...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Se on parisuhde, ei pelkkä taloussuhde. Miehen tavatessani minulla oli paremmat tulot, nyt hänellä tuplasti paremmat. Olisiko miehen pitänyt jo jättää minut? Yhdessä jo yli 10 vuotta.
Niin ja meillä omat rahat, en kuvittele tekevän miehen rahoilla sitä ja tätä.
Kuvitteletko, että tällaisessa parisuhteessa se pienituloinen on aina tuhlari, eikä ymmärrä rahasta, eikä hyvästä taloudenhoidosta mitään?
Meillä on ollut aikoja, jolloin minä en ole ansainnut mitään. Ja kun rahat ovat olleet vähissä, minä olen suunnitellut mm. ruokabudjetin siten, että on riittänyt ruokaa. Sen ruuan pitää olla myös terveellistä. Eli tavoillamme olemme osallistuneet pennin venytykseen. Aikoinaan myös lasten vaatteet ja harrastusvälineet on jäänyt minun hankittaviksi,edullisesti kierrättäen ja divareita käyttäen. Jos mieheni olisi ollut jostain syystä yksinhuoltaja, ei olisi häneltä tämä luonnistunut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Eikö heillä ole aika samanlaiset rahankäyttötavat nyt? Mutta jos nainen kokee yhtäkkiä että rahaa olisikin paljon enemmän käytetävissä, muuttuuko rahankäyttötavat huonommaksi tulevaisuudessa vai ei, kun mennään yhteen. Sehän tässä oli se kysymys, onko kokemuksia?
Tilanne on siis se, että miehelläkään ei tuloja ole leveilyyn mutta silti on elämä säästöjen puolesta ihan turvallisella pohjalla. Kassavirtaa eikä tuloja ei ole mitä käyttää leveän elämään myymättä omaisuutta, mutta jos molemmat elää tavallista elämää, todennäköisesti rahaa voi jättää myös säästöön ja käyttää välillä enemmän tarvittavia määriä myymättä omaisuutta.
Tarvitseeko parisuhdessa aloitellessa edes kertoa tai tietää tietää toisen sijoituksista yhtään mitään? Tuetääkö apn tapaulsessa nainen edes näistä mitään? Miksi edes pitäisi? Se on tärkeää, että toisella ei ole mitään "pommeja" velkaa tms, mitä nyt tuskin on jos ylipäätään vaikuttaa olevan asiat kunnossa kun tutustuu
Meillä ei ole raha-asioissa minkäänlaisia salaisuuksia. Täällä meillä päin esim. eläkesijoitukset periytyy ja meidän tapauksessa puoliso on perijä.
Kumpikin maksaa omat henkilökohtaiset laskut ja yhteiset piikkiin ja ylimääräinen on omaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kumpikin maksaa omat henkilökohtaiset laskut ja yhteiset piikkiin ja ylimääräinen on omaa.
Ei piikkiin vaan puokkiin
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joskus kokeilin elämää naisen kanssa, joka sai käteen alle puolet siitä mitä itse. Toki maksoin isomman osuuden yhteisistä menoista, eikä se hänelle riittänyt.
Nyt on lähelle omaa palkkatasoa oleva nainen ja on kiva kun voi tehdä enemmän yhdessä ja ei tarvitse miettiä rahan käyttöä.
Pienituloinen nainen oli kyllä kaikinpuolin muuten täydellinen, mutta talous tuli väliin.
Minkä uskoisit, että tämä muuten "täydellinen" nainen kertoisi syyksi suhteenne loppumiseen?
En osaa sanoa. Jatkettiin kyllä seksisuhteella vielä eron jälkeen hetken aikaa. Erittäin viehättävä muuten, mutta kallis ylläpidettävä.
Pohjoismaisessa yhteiskunnassa nainen on ylläpidettävä. Enpä ole moista pahemmin aiemmin kuullut, eletään vuotta 2026.
Kuulosti omaankin korvaan omituiselta ilmaisulta. Miten ihmeessä se nainen nyt pärjää, kun ei enää tää sankari ylläpidä häntä?
Jos nainen tienaa 1/3 mitä mies, niin kyllä siinä pitää naista subventoida. Ei siinä mitään.
Minua ei kiinnosta se miten se nainen nykyään pärjäilee, eihän se ole minun tehtävä enää. Tuskin ketään muutakaan exän asiat kiinnostaa parisuhteen päättymisen jälkeen. Hän jatkaa valitsemallaan tyylillä ja minä omalla. Ei siihen sankaritarinoita tarvitse. Jokaisella on omanlaisensa elintavat ja -kustannukset. Jos tulette pienellä toimeen ja tyytyväiseksi, niin se on teidän asia. Itse haluan elää elämäni tekemällä asioita joita pystyn ilman ankkuria.
Ei kaikki halua matkustaa ja harrastaa, silloin sitä tulee toimeen pienellä ja voi ruokkia sitä köyhempää puolisoa kuin Tamagochia. Jos taas on varaa, niin ottaa sellaisen puolison jonka kanssa on mahdollista harrastaa ja matkustaa. Se ei ole teiltä muilta pois. Parisuhdekin voi paremmin.
Ethän sinä sitä naista mitenkään subventoi. Maksat omasta elämäntyylistä. Teet mitä haluat ja kenen kanssa haluat. Maksat siitä, et voit tehdä mitä sinä haluat.
Aikani maksoin matkustamiset, asumisen ja elämisen. Ei se ole sinulta pois tai mitään enempää sinulle. Turhaan huolta kannat. Hauskaa miten voimaantuneita naisia täällä on ja pitämässä tuntemattomien ihmisten puolia tietämättä niistä mitään.
Niin. Maksoit asioista, joita halusit tehdä. Tietenkään en tunne tätä naista, mutta kuulostat nyt siltä, että hän olisi tehnyt jotain väärin, kun suostui matkustelee sinun rahoillasi. Kai se nyt oli oma päätöksesi maksaa?
Kellojen tulisi soida, jos toinen osapuoli suostuu siihen että hänelle maksetaan asumiset, eläminen, matkustelut yms. Riippumatta sukupuolesta. Aikuinen ihminen kun harvoin muuttuu. Tilanne tuskin muuttuu. Sitä saa sitten tehdä varmaan aina. Mutta jos maksaja haluaa maksaa, eihän siinä mitään.
Kenelle kellot soivat ;)? Meillä on paljon muuttunut muutaman yhteisen vuosikymmenen aikana. Olemme aviopari ja toinen on ollut hyvillä ansioilla ja toisella ei tuloja nimeksikään. Yhteistyöllä ja talouden hyvällä suunnittelulla on pärjätty hyvin ja talous on hyvällä mallilla.
Varmaan reiluudelle ja oikeudenmukaisuudelle ne kellot soivat. Eikö ole vähän hassua elellä toisen rahoilla ;)
Hyvässä, syvässä liitossa ne rahat ovat yhteiset, ainakin kohtuullisessa määrin. Jotenkin olis hassua, että me jaetaan ilot ja surut, sairaudet ja lasten murheet. Mut rahat on molemmilla omat!! Kertoo jotain arvomaailmasta.
Eri
Miten raha liittyy näihin asioihin ? Iloihin, suruihin, sairauksiin ja lasten murheisiin. Hyvässä, syvässä liitossa näiden jakaminen tulisi olla pyyteetöntä, vastikkeetonta ilman mitään suhdetta talousasioihin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aviopuolisoiden on huolehdittava toistensa elatuksesta. Toinen voi olla rikas ja toinen opiskelee. On selvää, että rikas elättää molemmat. Ihan sama, ollaanko naimisissa vai ei. Jos tämä asia ei ole selvä, parempi vaan hiplata itseään. Parisuhde on parisuhde eikä kaksi ihmistä omissa oloissaan. Et ole rakastunut muihin kuin itseesi, jos etsit parisuhdetta, jossa voit ajatella vain omaa lompakkoasi ja pelätä, että toinen aikoo sen varastaa.
Voi pitää paikkansa hyvinkin jo vakiintuneessa suhteessa. En lähtisi elättämään ketään tuntematta toista, jos ollaan jo ns toisella tai useammalla kierroksella on hyvä tutustua kaikessa rauhassa ennen taloudellisia sitoumuksia.
Miksi ihmeessä sulla olisi edes seksiä tuntemattoman kanssa? Kyllä ihmiset on nykyisin sekaisin...
Missä puhuttiin seksistä ?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aviopuolisoiden on huolehdittava toistensa elatuksesta. Toinen voi olla rikas ja toinen opiskelee. On selvää, että rikas elättää molemmat. Ihan sama, ollaanko naimisissa vai ei. Jos tämä asia ei ole selvä, parempi vaan hiplata itseään. Parisuhde on parisuhde eikä kaksi ihmistä omissa oloissaan. Et ole rakastunut muihin kuin itseesi, jos etsit parisuhdetta, jossa voit ajatella vain omaa lompakkoasi ja pelätä, että toinen aikoo sen varastaa.
Voi pitää paikkansa hyvinkin jo vakiintuneessa suhteessa. En lähtisi elättämään ketään tuntematta toista, jos ollaan jo ns toisella tai useammalla kierroksella on hyvä tutustua kaikessa rauhassa ennen taloudellisia sitoumuksia.
Miksi ihmeessä sulla olisi edes seksiä tuntemattoman kanssa? Kyllä ihmiset on nykyisin sekaisin...
Missä puhuttiin seksistä ?
Miksi elättäisit jotakuta, jos sinulla ei ole seksisuhdetta tämän kanssa? Rakkaussuhteestahan tässä ei ollut kyse.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kumpikin maksaa omat henkilökohtaiset laskut ja yhteiset piikkiin ja ylimääräinen on omaa.
Meillä ei ole oikein mitään henkilökohtaisia laskuja, vaan kaikki laskut maksetaan yhteiseltä tililtä. Kaikki tilit ovat yhyeisiä, joten ei niitä laskuja oikein ole tarvetta eritellä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aviopuolisoiden on huolehdittava toistensa elatuksesta. Toinen voi olla rikas ja toinen opiskelee. On selvää, että rikas elättää molemmat. Ihan sama, ollaanko naimisissa vai ei. Jos tämä asia ei ole selvä, parempi vaan hiplata itseään. Parisuhde on parisuhde eikä kaksi ihmistä omissa oloissaan. Et ole rakastunut muihin kuin itseesi, jos etsit parisuhdetta, jossa voit ajatella vain omaa lompakkoasi ja pelätä, että toinen aikoo sen varastaa.
Voi pitää paikkansa hyvinkin jo vakiintuneessa suhteessa. En lähtisi elättämään ketään tuntematta toista, jos ollaan jo ns toisella tai useammalla kierroksella on hyvä tutustua kaikessa rauhassa ennen taloudellisia sitoumuksia.
Miksi ihmeessä sulla olisi edes seksiä tuntemattoman kanssa? Kyllä ihmiset on nykyisin sekaisin...
Missä puhuttiin seksistä ?
Miksi elättäisit jotakuta, jos sinulla ei ole seksisuhdetta tämän kanssa? Rakkaussuhteestahan tässä ei ollut kyse.
Oho
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mua ihmetyttää, kuinka täällä aina varallisuudestaan meuhkaavat miehet muistavat mainita kuinka "maksavat autot" jne. Itse olen keskituloinen, ja niin on miehenikin (joskin meilläkin minä olen varakkaampi ja suurempi tuloisempi) - niin meillähän on työsuhdeautot. Ja sellaisen saa jo monta organisaatioporrasta alemmassa asemassa oleva. Niin miksi täällä palstalla joku aina jaksaa niistä autoista meuhkata ...?
Ei ihan tunnu vastaavan sitä arkitodellisuutta joka tuolla tosielämässä vallitsee.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aviopuolisoiden on huolehdittava toistensa elatuksesta. Toinen voi olla rikas ja toinen opiskelee. On selvää, että rikas elättää molemmat. Ihan sama, ollaanko naimisissa vai ei. Jos tämä asia ei ole selvä, parempi vaan hiplata itseään. Parisuhde on parisuhde eikä kaksi ihmistä omissa oloissaan. Et ole rakastunut muihin kuin itseesi, jos etsit parisuhdetta, jossa voit ajatella vain omaa lompakkoasi ja pelätä, että toinen aikoo sen varastaa.
Voi pitää paikkansa hyvinkin jo vakiintuneessa suhteessa. En lähtisi elättämään ketään tuntematta toista, jos ollaan jo ns toisella tai useammalla kierroksella on hyvä tutustua kaikessa rauhassa ennen taloudellisia sitoumuksia.
Miksi ihmeessä sulla olisi edes seksiä tuntemattoman kanssa? Kyllä ihmiset on nykyisin sekaisin...
Missä puhuttiin seksistä ?
Miksi elättäisit jotakuta, jos sinulla ei ole seksisuhdetta tämän kanssa? Rakkaussuhteestahan tässä ei ollut kyse.
Hyvin täällä tiedetään muiden asiat.
Ei siinä ole kyse rakkaudesta, jos siihen kuuluu sen miettiminen kuka maksaa mitäkin. Rakkauteen kuuluu halu olla yhtä ja jakaa kaikki sen toisen kanssa. Ei siinä ole vaihdetta, että "rakastan sinua muuten, mutta en halua jakaa kanssasi rahojani". Tietysti moni näin väittää, mutta se ei ole oikeaa rakkautta ja sellaista sanova ei ilmeisesti ole koskaan rakastanut.
Ja ainakin itse tässä kertaalleen pettyneenä tuskin tulen enää koskaa sillä tapaa rakastamaankaan.
Vierailija kirjoitti:
Ei siinä ole kyse rakkaudesta, jos siihen kuuluu sen miettiminen kuka maksaa mitäkin. Rakkauteen kuuluu halu olla yhtä ja jakaa kaikki sen toisen kanssa. Ei siinä ole vaihdetta, että "rakastan sinua muuten, mutta en halua jakaa kanssasi rahojani". Tietysti moni näin väittää, mutta se ei ole oikeaa rakkautta ja sellaista sanova ei ilmeisesti ole koskaan rakastanut.
Ja ainakin itse tässä kertaalleen pettyneenä tuskin tulen enää koskaa sillä tapaa rakastamaankaan.
Aitoon rakkauteen ei liity raha mitenkään.
Useamman suhteen kokemuksella voin sanoa, että kyllä nuo varallisuuserot tosi hankalia on. Usein perusteena kuulee, että "suhteessa ei saa olla erilainen elintaso" ja kyllä minä tuon periaatteessa ymmärrän. Olisihan se outoa, että toinen syö maksalaatikko ja toinen hummeria. Mutta tuo ei ole koko totuus. Mulla itselläni on ns. perushyvät tulot ja perittyä rahaa. Naiset, keiden kanssa olen seurustellut, ovat olleet ihan normaaleja palkansaajia. Sanotaan että lainausmerkeissä sairaanhoitajia. Eli kyse ei ole ollut kenenkään kanssa siitä, että minä tienaan kymppitonnin ja nainen tonnin kuussa. Noo... aina se alkaa niin, että sanotaan ettei tuloerot ja varallisuuserot merkkaa, en etsi mitään elättäjämiestä ja niin edelleen. Homma kuitenkin muuttuu suhteen syvetessä.
Kun suhteessa ollaan tietyssä vaiheessa, niin nainen sanoo että "maksa sinä isompi osuus tästä ja tästä". Kun alat muistutella siitä, että tuloerot ei pitäisi näkyä suhteessa, niin alkaa tulla nyrpeää naamaa. Kyse ei ole siitä, että pröystäilisin. Mutta hotellipaketista minun kuulemma pitäisikin maksaa 80% ja hänen 20%. Vaihtoehdoksi ei kelpaa jos sanon, että ei se hotellipaketti ole pakollinen ollenkaan, että jos 50/50 jako ei käy, tai sinulla ei ole rahaa, niin jätetään menemättä. Miksi sitten olen "pihi" tai ehkä enemmänkin tarkka rahasta on, että mä uskon että yhteinen raha ei ole kummankaan rahaa. Jos tarkkuus lähtee pois, niin rahaa aletaan käyttämään yksinkertaisesti enemmän ja minä haluan taas mm. sijoittaa. Se on myös tähän mennessä ollut aika fiksua, kun parisuhde ei jossain kohtaa sitten kestäkään, niin minulla on sijoituksia. Se on järkevää rahan käyttöä.
Olen huomannut, että kaikista parasta on kun ei koskaan paljasta toiselle omia tulojaan tai varojaan. Koska kuitenkaan ei harrasta pröystäilyä, niin ei tuosta jää edes kiinni.
Vierailija kirjoitti:
Useamman suhteen kokemuksella voin sanoa, että kyllä nuo varallisuuserot tosi hankalia on. Usein perusteena kuulee, että "suhteessa ei saa olla erilainen elintaso" ja kyllä minä tuon periaatteessa ymmärrän. Olisihan se outoa, että toinen syö maksalaatikko ja toinen hummeria. Mutta tuo ei ole koko totuus. Mulla itselläni on ns. perushyvät tulot ja perittyä rahaa. Naiset, keiden kanssa olen seurustellut, ovat olleet ihan normaaleja palkansaajia. Sanotaan että lainausmerkeissä sairaanhoitajia. Eli kyse ei ole ollut kenenkään kanssa siitä, että minä tienaan kymppitonnin ja nainen tonnin kuussa. Noo... aina se alkaa niin, että sanotaan ettei tuloerot ja varallisuuserot merkkaa, en etsi mitään elättäjämiestä ja niin edelleen. Homma kuitenkin muuttuu suhteen syvetessä.
Kun suhteessa ollaan tietyssä vaiheessa, niin nainen sanoo että "maksa sinä isompi osuus tästä ja tästä". Kun alat muistutella siitä, että tuloerot ei pitäisi näkyä suhteessa, niin alkaa tulla nyrpeää naamaa. Kyse ei ole siitä, että pröystäilisin. Mutta hotellipaketista minun kuulemma pitäisikin maksaa 80% ja hänen 20%. Vaihtoehdoksi ei kelpaa jos sanon, että ei se hotellipaketti ole pakollinen ollenkaan, että jos 50/50 jako ei käy, tai sinulla ei ole rahaa, niin jätetään menemättä. Miksi sitten olen "pihi" tai ehkä enemmänkin tarkka rahasta on, että mä uskon että yhteinen raha ei ole kummankaan rahaa. Jos tarkkuus lähtee pois, niin rahaa aletaan käyttämään yksinkertaisesti enemmän ja minä haluan taas mm. sijoittaa. Se on myös tähän mennessä ollut aika fiksua, kun parisuhde ei jossain kohtaa sitten kestäkään, niin minulla on sijoituksia. Se on järkevää rahan käyttöä.
Olen huomannut, että kaikista parasta on kun ei koskaan paljasta toiselle omia tulojaan tai varojaan. Koska kuitenkaan ei harrasta pröystäilyä, niin ei tuosta jää edes kiinni.
Minusta sinä puhut tapailusuhteista, joissa on mukava touhuilla yhdessä. Siinä ei ole mitään vikaa. Mutta ei tämä kuulosta tilanteelta jossa rakastetaan toista ja halutaan viettää loppuelämä yhdessä.
Voi pitää paikkansa hyvinkin jo vakiintuneessa suhteessa. En lähtisi elättämään ketään tuntematta toista, jos ollaan jo ns toisella tai useammalla kierroksella on hyvä tutustua kaikessa rauhassa ennen taloudellisia sitoumuksia.