Lue keskustelun säännöt.
Onko teillä kokemuksia mistä ette yleensä kerro toisille ihmisille?
11.07.2026 |
Koska sitä voi olla vaikee selittää ulkopuolisille, todennäkäisesti ihmiset eivät ymmärtäisi, tai vastaavaa. Itse en yleensä kerro lapsuudestani, vain lähimmät ystävät tietävät.
Kommentit (116)
Vierailija kirjoitti:
Vaikka kuinka paljon 😆. On asioita joita en ole kertonut edes miehelleni jonka kanssa ollaan oltu yhdessä kohta 40 v. Äitini ei tiennyt elämästäni mitään, suurelta osin koska sitä kiinnosti vain oma itsensä, mutta olisi myös kertonut asiat eteenpäin. Joskus miettinyt miten oma äiti on niin totaaliaesti erilainen kuin mitä itse on.
Nykyään en peittele lapsuuttani, mtta en mainosttkaan sitä, mutta saatan kertoa totuuden mukaisesti asioista perhepiirissä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vaikka kuinka paljon 😆. On asioita joita en ole kertonut edes miehelleni jonka kanssa ollaan oltu yhdessä kohta 40 v. Äitini ei tiennyt elämästäni mitään, suurelta osin koska sitä kiinnosti vain oma itsensä, mutta olisi myös kertonut asiat eteenpäin. Joskus miettinyt miten oma äiti on niin totaaliaesti erilainen kuin mitä itse on.
Sama minulla. Ei uskoisi, että ollaan edes sukua.
Vierailija kirjoitti:
Äidin väkivaltaisuus henkisesti, sosiaalisesti ja fyysisesti. Yritin lapsena kertoa sukulaisille, koulussa ja lääkärissä, mutta ikinä ei uskottu. Alistuin sitten ja muutin 16-vuotiaana pois "kotoa"
Mä kerroin jopa sossussa isäni väkivaltaisuudesta, mutta kaikki kääntyi vaan mun hankalan murkkuiän syyksi. Kylläpä 90-luvulla oli mukavaa...
Vierailija kirjoitti:
Elämäni ensimmäiset 30 vuotta ovat aikalailla sellaisia mistä puhumista välttelen.
Sama, paitsi 10v vähemmän.
Joitain vuosia sitten kävin brasilialaisen shemalen luona. Ihan vain siksi, että halusin tietää miltä tuntuu olla kantavana, mutta homoilu miehen kanssa ei napannut.
Ulkonäöltään hän olk kuin todella kaunis nainen, mutta varustettu +20cm ja paksulla meisselillä ja miehisillä panotavoilla.
Olihan siinä suomipoika ihmeissään kun hän käytti minua rajusti masturbaatiovälineenään.
Nyt tiedän, miltä naisesta tuntuu kun otetaan kunnolla. Ihanalta 😍
M43
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Pelkäsin lapsena joutuvani perhesurman uhriksi
Kyllä. Pitää miettiä mikä on sopiva paikka tai ketä kiinnostaa edes.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Niin? 😧👀👂🏻
🤣👏🏻
Ihana!
Menetin lapsena kolme läheistäni Kaakkois-Aasian tsunamissa, siitä ei tule mitenkään helposti kerrottua ihmisille.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Menetin lapsena kolme läheistäni Kaakkois-Aasian tsunamissa, siitä ei tule mitenkään helposti kerrottua ihmisille.
Ja syy on ihan vaan se, ettei vaan tule puheeksi. Toki varsinkin silloin kun olin nuorempi niin eihän tuo mikään helppo keskusteluaihe ollut, mutta ei tuo tapahtunut oikeastaan liity nykyiseen elämääni.
Adoptiosta, en vaan halua joidenkin tietävän
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
En usko että ydinperheessä lapsuutensa elänyt ihminen voisi ymmärtää sitä kokemusta kun vanhemmat eroaa tai toinen vanhemmista kuolee, tai kun menettää molemmat vanhemmat. He elää ihan eri maailmassa.
Eiköhän ne huostata ihan protokollan mukaan
Lienen vähän autistinen tms koska en oikein ymmärrä sosiaalisia suhteita. Nuorena olin varsin ujo ja estynyt. Sitten luin että ihmisen pitää uskaltaa avautua jotta ystävystyy jne. Avauduin hiukan ja tuntuu että sekin oli väärin. Onneksi en ihan kaikesta. Alkoholismista ja kaikista oudoista perhesuhdeongelmista lähipiirissä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En kerro juuri mistään kenellekään, vaikka on parisuhde ja kavereita. En ymmärrä miksi pitäisi kertoa? Jotain yksittäisiä olen kertonut mutta eipä sitä kukaan muu voi ymmärtää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En usko että ydinperheessä lapsuutensa elänyt ihminen voisi ymmärtää sitä kokemusta kun vanhemmat eroaa tai toinen vanhemmista kuolee, tai kun menettää molemmat vanhemmat. He elää ihan eri maailmassa.
Eihän yksittäiset asiat kerro elämästä juuri mitään, niissä ydinperheissä ei tosiaan ole niin ihanaa auvoista kuin jotkut tuntuvat kuvittelevan. Ihmisillä harvoin on realistista käsitystä toisten ihmisten lapsuudesta.
Niinpä. Ydinperheessäkin voi vanhemmilla olla esim. alkoholismia tai muita sairauksia.
Alkoholistin aiheuttamia ongelmiakin on vaikea selittää niille, jotka eivät ole sellaista kokeneet.
Vierailija kirjoitti:
Kyllä. Pitää miettiä mikä on sopiva paikka tai ketä kiinnostaa edes.
Psykologille jos pitää avautua, sllä se on vain oma käsitys minkä pystyy kertomaan, vaikka kokemuksena tietysti aito, mutta totuus voi olla jotain ihan muuta. Ja pitää ottaa huomioon että tiedot jäävät talteen, luokiteltuna joksikin.
Vierailija kirjoitti:
En usko että ydinperheessä lapsuutensa elänyt ihminen voisi ymmärtää sitä kokemusta kun vanhemmat eroaa tai toinen vanhemmista kuolee, tai kun menettää molemmat vanhemmat. He elää ihan eri maailmassa.
Ainakin me ala-asteella naureskeltiin luokkakaverille jolta oli kuollut vanhemmat tsunamissa. Se oli joutunut tekemisiin lastensuojelun ja sosiaaliviranomaisten kanssa, se oli joutunut arviointeihin ja kertoi ihan outoja juttuja. Yritti kiusata meitä toisia siitä että asuimme kotona vanhempiemme kanssa.
Vierailija kirjoitti:
En kerro juuri mistään kenellekään, vaikka on parisuhde ja kavereita. En ymmärrä miksi pitäisi kertoa? Jotain yksittäisiä olen kertonut mutta eipä sitä kukaan muu voi ymmärtää.
Et siis tarvitse tai koe mitään läheisyyden tunnetta kenenkään kanssa?
Minusta asioista kertominen osoittaa että luottaa toiseen ja kokee tämän jotenkin läheiseksi itselleen.
Tietenkään kukaan ei kerro kaikkea, eikä pidäkään kertoa.
Kaksi tapausta, molemmat liittyvät siihen, että tulin torjutuksi.
Jostain syystä ylpeys ei anna periksi kertoa, kun pidetään kylmänä ja haavoittumattomana, joka ei välitä mistään. Sehän ei ole totta.
Vaikka kuinka paljon 😆. On asioita joita en ole kertonut edes miehelleni jonka kanssa ollaan oltu yhdessä kohta 40 v. Äitini ei tiennyt elämästäni mitään, suurelta osin koska sitä kiinnosti vain oma itsensä, mutta olisi myös kertonut asiat eteenpäin. Joskus miettinyt miten oma äiti on niin totaaliaesti erilainen kuin mitä itse on.